Uutisia Myanmarista

hansai

Supreme Leader
AFP: Suu Kyin huvilalle heitettiin polttopullo
Tänään klo 7:49 (muokattu klo 7:52)

Nobelin rauhanpalkinnon saanutta Myanmarin johtajaa on arvosteltu rohingya-vähemmistön vainojen käsittelystä.

Myanmarin johtajan järvenrannalla sijaitsevalle huvilalle Yangonissa heitettiin torstaina polttopullo, kertoivat viranomaiset.

Nobelin rauhanpalkinnon saanut Aung San Suu Kyi ei ollut paikalla iskuhetkellä.

Hallituksen edustaja Zaw Htayvahvisti polttopullon uutistoimisto AFP:lle.

Suu Kyi on saanut osakseen ankaraa kansainvälistä arvostelua, koska hän ei ole puuttunut rohingya-vähemmistön laajamittaisiin vainoihin maassaan. YK on kutsunut vainoja etniseksi puhdistukseksi.

Polttopullon heittäjän motiivista ei toistaiseksi ole tietoja.
https://m.iltalehti.fi/ulkomaat/201802012200711398_ul.shtml
 

hansai

Supreme Leader
Taisin joskus mainita, että ei tämä välttämättä ole ihan sitä mitä media meille tarjoaa...
Amnesty: Rohingyat murhasivat lähes sata hindua Myanmarissa – vähemmistöjen välinen väkivalta on jäänyt armeijan tekemän puhdistuksen varjoon
Joukkomurha tehtiin samana päivänä, jolloin rohingyakapinalliset hyökkäsivät Myanmarin turvallisuusjoukkoja vastaan, mikä johti armeijan laajaan väkivaltakampanjaan rohingyoja vastaan.



Hindut surivat tapettuja omaisiaan Ye Baw Kyawin kylässä Myanmarissa viime syyskuussa.(KUVA: AFP)

Tommi Hannula HS
Julkaistu: 23.5. 11:44

TULIASEIN ja veitsin aseistautunut, rohingyakansaan kuuluva kapinallisryhmä murhasi jopa 99 hindusiviiliä saman päivän aikana Rakhinen osavaltiossa Myanmarissa viime elokuussa, kertooihmisoikeusjärjestö Amnesty International selvityksessään, joka pohjautuu kymmeniin haastatteluihin ja kuolinsyytutkijoiden analysoimiin valokuvatodisteisiin.

Joukkomurha tehtiin 25. elokuuta. Samana päivänä kapinalliset hyökkäsivät useisiin Myanmarin turvallisuusjoukkojen kohteisiin, mitä johti armeijan laajaan väkivaltakampanjaan rohongyoja vastaan ja satojentuhansien rohingyojen pakenemiseen Bangladeshiin.

Ah Nauk Kha Maung Seikin kylässä asuneista hinduista 53 tapettiin teloitustyyliin. Kahdeksan hindunaista ja -kahdeksan hindulasta jätettiin henkiin ja pakotettiin ”kääntymään” rohingyojen valtauskontoon islamiin. Samana päivänä naapurikylästä Ye Bauk Kyarista katosi 46 hindua, joiden epäillään niin ikään joutuneen murhatuiksi.

Joukkomurhan tekijäksi Amnesty nimeää Arakanin rohingyojen pelastussarmeijan (Arsa), jonka tekemät ihmisoikeusloukkaukset ovat Amnestyn mukaan jääneet laajuuttaan vähemmälle huomiolle. Järjestön mukaan Arsa on syyllistynyt väkivaltaan siviilejä vastaan pienemmässä mittakaavassa myös muilla alueilla.


KANSAINVÄLINEN huomio on keskittynyt rohingyojen ahdinkoon, koska kapinallisia vastaan taisteleva Myanmarin armeija on polttanut satoja rohingyojen kyliä, tappanut tuhansia siviilejä sekä raiskannut järjestelmällisesti naisia ja tyttöjä.

YK:n edustajat syyttävät Myanmarin hallitusta etnisestä puhdistuksestaja pitävät mahdollisena, että kyse olisi jopa kansanmurhasta.

SELVÄ enemmistö Myanmarin asukkaista on buddhalaisia bamareja, mutta rohingyat ovat pääosin muslimeja.

Rakhinen osavaltiossa, Bengalinlahden rannikolla Länsi-Myanmarissa, on asunut arviolta runsaat miljoona rohingyaa. Lähes miljoona heistä on paennut rajan yli Bangladeshiin, suurin osa viime elokuusta lukien.

Vuoden 2014 väestönlaskennan mukaan Rakhinessa asuu alle 10 000 hindua, koko Myanmarissa runsaat 250 000.

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005685910.html
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005691440.html
 

hansai

Supreme Leader
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vetää Ambassador of Conscience -palkinnon pois Myanmarin valtiokanslerilta Aung San Suu Kyiltä. Syy on valtiokanslerin haluttomuus estää rohingya-vähemmistöön kohdistuvaa etnistä vainoa.

Palkinto vedetään pois 13. marraskuuta, joka on Suu Kyin kotiarestin loppumisen vuosipäivä. Amnestyn korkein kunnianosoitus myönnettiin Suu Kyille vuonna 2009. Palkinto oli kunnianosoitus hänen rauhanomaisesta ja väkivallattomasta kamppailustaan demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta.

Amnestyn pääsihteeri Kumi Naidoo ilmoitti kirjeellä Suu Kyille palkinnon pois vetämisestä. Naidoo ilmaisi kirjeessä järjestön pettymyksen Suu Kyihin, joka ei ole käyttänyt poliittista tai moraalista vaikutusvaltaansa puolustaakseen ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa.

Kirjeessä nostettiin esille myös Suu Kyin lausunnot, jotka kuvastavat kuinka välinpitämättömästi hän suhtautuu julmuuksiin, joihin Myanmarin armeija on syyllistynyt.

Esille nousi myös ilmaisunvapauden rajoittaminen Myanmarissa.

– Olemme syvästi tyrmistyneitä siitä, ettet enää edusta toivoa, rohkeutta ja ihmisoikeuksien periksiantamatonta puolustamista. Amnesty International ei voi oikeuttaa pysyvää statustasi Ambassador of Conscience -palkinnon vastaanottajana ja siksi suuren surun vallassa vedämme palkinnon sinulta pois.

Viime vuonna Myanmarin turvallisuusjoukot tappoivat tuhansia, raiskasivat naisia ja tyttöjä.​
Amnesty International on toistuvasti kritisoinut Aung San Suu Kyitä ja hänen hallintoaan siitä, etteivät he puutu armeijan ihmisoikeusloukkauksiin rohingya-vähemmistöä vastaan. Rohingya-vähemmistöön on viiden vuoden ajan kohdistunut systemaattista syrjintää.

Viime vuonna Myanmarin turvallisuusjoukot tappoivat tuhansia, raiskasivat naisia ja tyttöjä, pidättivät ja kiduttivat miehiä ja poikia sekä polttivat satoja kyliä ja koteja. Yli 720 000 rohingya-väestöön kuuluvaa pakeni Bangladeshiin.

Siviilihallinnolla ei ole suoraa valtaa armeijaan, mutta Amnestyn mukaan Suu Kyi ja hänen hallintonsa on suojannut turvallisuusjoukkoja joutumasta vastuuseen teoistaan. He ovat esimerkiksi kieltäneet syytökset ihmisoikeusloukkauksista ja estäneet kansainvälisiä tutkimuksia toteutumasta.

– Hänen hallintonsa on myös herättänyt vihaa rohingya-väestöä kohtaan kutsumalla heitä terroristeiksi ja syyttänyt heitä omien kotiensa polttamisesta ja raiskauksista valehtelemisesta, Amnesty toteaa tiedotteessaan.

Aung San Suu Kyin hallinnon aikana myös monia ihmisoikeuspuolustajia, rauhanomaisia aktivisteja ja toimittajia on uhkailtu ja ahdisteltu heidän työnsä takia. Heitä on myös pidätetty ja vangittu.

https://demokraatti.fi/olemme-syvas...kunnianosoituksensa-pois-aung-san-suu-kyilta/
 

hansai

Supreme Leader
iSlam..

Myanmarin johtaja Aung San Suu Kyi oli lännen ihannoima rauhantekijä, mutta tällä viikolla hänet tapasivat Euroopassa enää EU:n ulkokehäläiset
Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja Aung San Suu Kyi antoivat yhteisen lausunnon islamin uhasta.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja Myanmarin valtiokansleri Aung San Suu Kyi tapasivat Budapestissa 5. kesäkuuta.(KUVA: UNKARIN PÄÄMINISTERIN LEHDISTÖTOIMISTO)
Minttu Mikkonen HS
Julkaistu: 8.6. 20:33


VIELÄ vuonna 2014 Myanmarin silloinen oppositiojohtaja Aung San Suu Kyi sai Euroopassa juhlitun rauhannobelistin vastaanoton.

Hän tapasi Berliinissä liittokansleri Angela Merkelin ja liittopresidentti Joachim Gauckin, ja Saksan sosiaalidemokraatit luovuttivat hänelle kansainvälisen Willy Brandt -palkinnon sorron vastustamisesta.

Paljon on muuttunut viidessä vuodessa.

Kun Suu Kyi tällä viikolla matkusti Eurooppaan, hän tapasi ainoastaan Unkarin pääministerin Viktor Orbánin ja Tšekin pääministeri Andrej Babišin. Molemmat ovat Euroopan unionissa vahvasti ulkokehällä.

EU on kovistellut jyrkän nationalistista Orbánia muun muassa oikeusvaltion romuttamisesta, sanavapauden rajoittamisesta ja muukalaisvihasta. Babišin yrityksiä puolestaan epäillään EU-tukiaisten väärinkäyttämisestä, ja satatuhatta ihmistä vaati tiistaina Prahassa hänen eroaan.

Kumpikin on vastustanut tiukasti EU:n turvapaikkapolitiikkaa.

SUU KYIN, 73, nykyiset eurooppalaiset keskustelukumppanit osoittavat konkreettisesti, että hänen asemansa länsimaailman ihailemana demokratia-aktivistina on mennyttä.

Suu Kyi on tuottanut pettymyksen entisille liittolaisilleen, koska hän ei ole suostunut tuomitsemaan Myanmarin armeijan toteuttamaa rohingya-vähemmistön etnistä vainoa, jota YK kutsuu suunnitelluksi kansanmurhaksi.

Vaino on vain kiihtynyt Suu Kyin noustua valtaan. Noin miljoona islaminuskoista rohingyaa on paennut rajan yli Bangladeshiin.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty on vetänyt pois Suu Kyille myöntämänsä kunnianosoituksen, ja Kanada perui häneltä kunniakansalaisuuden.

TŠEKIN-VIERAILULLA Babiš kuitenkin kiitteli Deutsche Wellen mukaan Suu Kyin työtä ihmisoikeuksien puolesta.

Orbánin kanssa Suu Kyi löysi yhteisen puheenaiheen islamin uhasta. He julkaisivat yhteisen lausunnon, jonka mukaan maahanmuutto on yksi Kaakkois-Aasian ja Euroopan suurimmista uhista. Se liittyy heidän mukaansa muslimiväestön kasvuun, kertoo brittilehti The Guardian.

Myanmarin enemmistö on buddhalaisia, ja muslimiviha on yleistä. Internet on täynnä väkivaltaista vihapuhetta ja valeuutisia, joilla kostoiskuja perustellaan.

SUU KYISTA tuli Burman eli nykyisen Myanmarin demokratialiikkeen keulahahmo vuonna 1988, kun hän palasi Britanniasta kotimaahansa. Maassa oli nousemassa kansaliike armeijan raakalaismaista hallintoa vastaan.

Hän istui kotiarestissa tai pidätettynä 15 vuotta. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991.

Suu Kyin johtama puolue nousi valtaan vuonna 2015 Myanmarin ensimmäisissä demokraattisissa vaaleissa. Hän on Myanmarin ulkoministeri ja valtiokansleri, mutta Myanmarissa todellinen valta on yhä armeijalla, ja myös buddhalaismunkkien rooli on merkittävä.

Euroopassa Suu Kyi ei enää tapaa valtionpäämiehiä, mutta muualla häntä yhä tavataan. Huhtikuussa hän tapasi Pekingissä Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin.

 

hansai

Supreme Leader
Myanmarissa on kahinat käynnissä, nyt pohjoisessa Shan alueella. TNLA vs. Juntta

Uutisointia ei näy läntisessä mediassa, brittien tiedote ainoana..

 

hansai

Supreme Leader
Gambia haastaa Myanmarin YK-oikeuteen kansanmurhasta

Gambia jätti hakemuksen kansainvälisen Islamilaisen yhteistyöjärjestön tukemana. YK on syyttänyt Myanmarin armeijan toimia jo aiemmin ainakin 10 000 rohingya-muslimin kuolemasta.


Myamarin rohingya-pakolaisia leirissä Bangladeshissa marraskuussa 2017. (KUVA: MARKUS JOKELA / HS)

Laura Halminen HS

Julkaistu: 11.11. 15:59

GAMBIAN VALTIO on jättänyt YK:n kansainväliseen tuomioistuimeen hakemuksen, jossa se pyytää tuomioistuinta selvittämään Myanmarin valtion toimia rohingya-vähemmistöön kohdistuvasta kansanmurhasta. Asiasta kertoi uutistoimisto Reutersin mukaan Gambian oikeusministeri Abubacarr Tambadou.

Gambia jätti hakemuksen kansainvälisen Islamilaisen yhteistyöjärjestön tukemana. Rohingyat ovat muslimeja, ja Gambian pääuskonto on islam siinä missä Myanmarin valtauskonto on buddhalaisuus.

Sekä Myanmar että Gambia ovat allekirjoittaneet YK:n yleissopimuksen vuonna 1948 kansanmurhaa ja sen rangaistavuutta koskevat säännökset.

MYANMARIA ON kritisoitu toistuvasti rohingya-muslimien kohtelusta. Pelkästään vuoden 2018 aikana arviolta 700 000 rohingyaa on pakeni maasta Bangladeshiin. YK:n ihmisoikeusneuvoston raportin mukaan mukaan rohingyoja tapettiin joukoittain useissa kylissä. Tietyissä tapauksissa kerralla tapettiin satoja ihmisiä. Ihmisiä on kidutettu ja ammuttu helikoptereista.

Tyttöjä ja naisia on joukkoraiskattu ja poltettu elävältä. Puskutraktorit ovat ajaneet maan tasalle niin tuhoutuneita kuin käyttökelpoisia rakennuksia rohingyojen kotiseuduilla ja tuhonneet samalla todistusaineistoa. Elokuussa 2018 ilmestyneessä raportissa arviota noin 10 000 kuolleesta pidettiin maltillisena.

Vainoa ja väkivaltaa harjoitti Myanmarin armeija.

NYKYÄÄN MYANMARISSA elää noin 600 000 rohingyaa. Gambian hakemuksen mukaan he ovat ”todellisessa ja merkittävässä vaarassa” kansanmurhan saattaessa jatkua, kirjoittaa Gambian hakemukseen tutustunut brittilehti The Guardian.

YK:n kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) on YK:n tärkein oikeudellinen elin, joka ratkoo valtioiden välisiä kiistoja. Se toimii Alankomaiden Haagissa. Kansainvälisessä tuomioistuimessa on 15 puolueetonta tuomaria, jotka yleiskokous ja turvallisuusneuvosto valitsevat yhdessä. Yksi heistä toimii puheenjohtajana.

Yksittäiset ihmiset, kansat tai kansanryhmät eivät voi tuoda erimielisyyksiään kansainvälisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Kansainvälinen tuomioistuin ei voi ottaa tapauksia käsittelyyn oma-aloitteisesti, eikä sillä ole valtuuksia valvoa antamiensa ratkaisujen toteutumista. Myanmarin kansainvälistä mainetta asia kuitenkin voi vahingoittaa, arvioi uutistoimisto Reuters.

YK:N kansainvälistä tuomioistuinta ei tule sekoittaa myöskin Haagissa toimivaan kansainväliseen rikostuomioistuimeen, joka sekin on jo avannut alustavan tutkinnan rohingyojen kohtalosta Myanmaria vastaan.

Myanmar ei ole kuitenkaan kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsenvaltio, joten tutkinta pohjaa Guardianin mukaan monimutkaiseen juridiseen kuvioon, jota arvioidaan jäsenvaltio Bangladeshin kautta.

 

hansai

Supreme Leader
Rauhannobelisti Suu Kyi: Syytökset rohingya-muslimien kansanmurhasta harhaanjohtavia

Rauhannobelisti Suu Kyin puolustajat osoittavat mieltä Haagin kansainvälisen tuomioistuimen ulkopuolella. LEHTIKUVA/AFP

Myanmarin siviilihallinnon johtajan Aung San Suu Kyin mukaan syytökset rohingya-muslimien kansanmurhasta ovat harhaanjohtavia ja vaillinaisia. Suu Kyi puolustaa maansa toimia parhaillaan Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa.

Gambia syyttää Myanmaria kansanmurhan toteuttamisesta maan rohingya-muslimiväestöä kohtaan.

Kolmipäiväinen suullinen käsittely alkoi tuomioistuimessa eilen. Oikeus päättää myöhemmin, ottaako se Gambian kanteen Myanmaria vastaan varsinaiseen käsittelyyn. Gambia vaatii oikeudelta jo sitä ennen pikaisia toimia kansanmurhan pysäyttämiseksi.

Vuonna 2017 yli 700 000 rohingyaa pakeni Myanmarin väkivaltaa naapurimaahan Bangladeshiin.

 
Top