Uutisia Natosta

yrjö

Ylipäällikkö
No niin, vastuumedian pirujen kiivaasta seiniin maalaamisesta huolimatta Eurooppaa ei jaettukaan ja kaikki on hyvin so far. Huomisesta kukaan ei tiedä.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005752313.html


"Tutkija: Trump viljelee hyvin epätavallista retoriikkaa ja kiristää Nato-liittolaisia ovelasti Helsingin kokouksella

Donald Trumpin tulisesta ja riitaisesta esiintymisestä huolimatta Naton huippukokous on sujunut Brysselissä ennakkopelkoja paremmin, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola sanoo.
Naton huippukokous Brysselissä on sujunut ennakkopelkoja paremmin, summaa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola. Ennen kokousta ilmassa oli pelkoja, että Trump sanoutuisi Brysselissä irti Euroopan puolustamisesta.

– Toisin kuin G7-kokouksessa, Brysselissä on jo saatu aikaan loppulauselma. Naton ovet pysyvät auki ja perussuunnat pysyvät samoina kuin aikaisemmin, Aaltola sanoo.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi illan lehdistötilaisuudessa, että Nato tarjoaa jäsenyyttään Makedonialle. Lisäksi Stoltenberg korosti, että jäsenmaiden odotetaan nostavan puolustusmenonsa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan.

Trumpin retoriikka hyvin epätavallista Nato-piireissä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump esiintyi huippukokouksessa keskiviikkona heti aamutuimaan ärhäkästi ryöpyttämällä Saksan kaasuputkihanketta Venäjän kanssa. Trump esitti keskiviikkona vaatimuksia, että Nato-maat nostaisivat puolustusmenonsa jopa neljään prosenttiin bruttokansantuotteestaan aiemmin sovitun kahden prosentin sijaan.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola. (KUVA: Markku Ulander / Lehtikuva)

– Stoltenberg korosti lehdistötilaisuuden aluksi, että Nato-maat ovat aikaisemminkin olleet erimielisiä monista asioista ja niin ovat nytkin. Sillä hän varmaan viittasi Yhdysvaltain patisteluun nostaa puolustusmenoja. Mitään järisyttävää ei ole vielä tapahtunut. Yhdysvaltain hankkeet ovat asioita, jotka toteutuessaan vahvistaisivat Natoa. Kukaan ei ole vielä kävelemässä ulos tästä kokouksesta, Aaltola huomauttaa.

Tutkijan mukaan Yhdysvaltain patistelu on saanut aikaan sen, että Nato-jäsenmaat ovat halukkaampia ottamaan enemmän vastuuta yhteisistä hankkeista.

– Se jää nähtäväksi, miten tämä tyydyttää Trumpia. Tähän mennessä asiat ovat sujuneet paremmin kuin pelättiin, vaikka Trumpin retoriikka Saksaa kohtaan on hyvin epätavallista Nato-piireissä.

Trumpin arvaamattomuus voi kääntää kelkan
Nato-jäsenmaiden välillä on aiemminkin ollut eripuraa, Aaltola muistuttaa. Esimerkiksi 2000-luvun alussa Irakin sota jakoi sotilasliittoa vahvasti kahtia.

– Huippukokouksen loppuasiakirja pysyttelee hyvin paljon siinä, mitä Natossa on sovittu aikaisemminkin. Siinä teroitetaan, että Naton kyvykkyydet ja rahalliset satsaukset tulevat tulevaisuudessa nousemaan.

Donald Trumpin arvaamattomuuden vuoksi asiat voivat kääntyä vielä toiseenkin suuntaan, tutkija sanoo.

– Täytyy pitää kieli keskellä suuta, ennen kuin voi sanoa, että kokous on mennyt hyvin, koska sieltä saattaa tulla vielä aamulla twiittejä. Odotuspeli ilmassa selvästi on. Trump on nostattanut epävarmuutta, jota Natossa ei ole pitkään aikaan ollut. Vielä ei ole kuitenkaan mitään isompaa välirikkoa tapahtunut.

Puhe puolustusmenojen nostamisesta liittyy Krimin valtaamisesta nousseeseen tarpeeseen tehdä Natosta vahvempi sotilaallinen toimija.

– Tämä on Naton kannalta positiivinen ongelma. Kukaan ei ole lausunut julki, ettei tulisi pyrkimään puolustusmenojen kasvattamiseen.

Huippukokouksen anti epämieluinen Venäjälle
Aiemmin pelättiin, että Trump kulkisi Putinille mieluisia latuja puskemalla kiilaa Nato-maiden väliin ja aiheuttamalla hajaannusta Euroopassa, ennen kuin tapaa Venäjän presidentin sopuisissa merkeissä Helsingissä. Naton huippukokouksen anti ei kuitenkaan ole ollut Venäjälle mieluinen. Yksi kokouksessa varmistunut asia oli, että Nato laajenee, kun Makedoniasta tulee sotilasliiton 30. jäsen.

– Venäjä ei ole pitänyt siitä, että uudet maat saavat liittyä Natoon. Kokouksessa korostettiin, että Nato pitää ovensa auki uusille jäsenille. Mitään Euroopan jakamista ei ole tapahtunut.

Aaltola huomauttaa, että Putin tuskin pitää siitäkään, kuinka rajusti Trump kritisoi Saksan energiariippuvuutta Venäjästä.

– Luulen, että jopa Putin on vähän varpaisillaan tämänpäiväisestä Nordstream-kritiikistä. Se on aika rankkaa kuultavaa Venäjälle, miten Trump pitää kaasuputkea turvallisuusuhkana. Luulen, että puheen kovuus yllätti vähän Moskovassa.

Putinin tapaaminen Nato-kokouksen jälkeen ovela teko
Trump lähestyy diplomatiaa kuin bisnesneuvotteluja, tutkija analysoi. Hänen taktiikkanaan on pitää vastapuoli aina hieman varpaisillaan. Nato-liittolaisilta Trumpin on helpompi vaatia asioita kuin suoraan Venäjältä.

– Saattaa olla, että Helsingin kokous keskittyy enemmän ihan perusasioiden saamiseen tolalle kuin mihinkään kunnianhimoisiin Euroopan jakosopimuksiin.

Putinin tapaaminen Helsingissä Nato-huippukokouksen jälkeen on Trumpilta karkea, mutta ovela teko, Aaltola sanoo. Tapaaminen on herättänyt pelkoja Nato-liittolaisten keskuudessa. Ohjelmajohtaja uskoo, että tästä syystä muut maat välttävät Trumpin kritisoimista ja samalla Trumpin on helpompi saada tahtonsa läpi huippukokouksessa.

– Luulen, että Trumpin suhde Venäjään on hankalampi, mutta suoraviivaisempi, koska suhteet on jo kiristetty äärimmilleen. Trumpin retoriikkaan kestää totutella Euroopassa. Hän haluaakin kiristää välejä, jotta hän saisi aikaan omasta mielestään parhaan mahdollisen lopputuloksen."
 

yrjö

Ylipäällikkö
Myös Yle uutisoi:

https://yle.fi/uutiset/3-10300000

"Yle seurasi hetki hetkeltä Nato-kokousta – Trump haluaa tuplata puolustusmenotavoitteen
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump toivoo Nato-maiden asettavan puolustusmenonsa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Nato-johtajat vakuuttivat huippukokouksessa olevansa sitoutuneita viralliseen tavoitteeseen eli kahteen prosenttiin.


Mikä huippukokous ja mitä siellä sovittiin?
  • Nato-maat ovat Brysselissä koolla kaksipäiväisessä huippukokouksessa. Kokouksesta odotettiin riitaista ja vaikeaa, sillä suurin Nato-maa Yhdysvallat aloitti kokouksen valittamalla jälleen Euroopan maiden liian pienestä rahoituksesta. Donald Trump väitti myös Saksan olevan Venäjän kontrollissa kaasuriippuvuuden takia.
  • Kokous sujui kuitenkin odotettua sopuisammin. Nato-johtajat julkaisivat yhteisen julkilausuman(siirryt toiseen palveluun), jossa Naton valmiutta parannetaan sloganilla "neljä kertaa kolmekymmentä". 30 pataljoonaa, 30 ilmalaivuetta, 30 laivaa – ja kaikki tämä 30 päivässä mihin tahansa Nato-maahan, joka tarvitsee apua. Nato perustaa myös suunnitellusti kaksi uutta esikuntaa vahvistamaan komentorakennetta. Esikunnat sijoitetaan Yhdysvaltoihin ja Saksaan. Samalla parannettiin muun muassa kybervalmiuksia.
  • Jäsenmaat vahvistivat olevansa sitoutuneita tavoitteeseen puolustusmenojen nostamiseen kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaati keskiviikkona, että tuohon tavoitteeseen päästäisiin kuitenkin välittömästi eikä vasta vuoteen 2025. Samalla Trump kertoi Nato-johtajille, että tavoitteen tulisi olla pikemminkin neljä prosenttia.
  • Naton 30. jäsen on näillä näkymin Pohjois-Makedonia, jonka kanssa Nato on valmis aloittamaan neuvottelut, kunhan sopimus maan nimestä on vahvistettu. Myös tästä päätettiin huippukokouksessa.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla."
 

baikal

Supreme Leader
Lahjoittaja
Olisiko sekään nyt ihan viimeisen päälle hyvä juttu, jos Saksa laittaisi Bundeswehrmachtiin vaikka 60 miljardia vuodessa ja kouluttaisi niin, että kantapäitä kopisutetaan joka käänteessä? Kuka tietää, missä asennossa maanosa on vaikkapa 20 vuoden kuluttua?
Saksa todennäköisesti muodostaa kompaktilla budjetilla ammattiasevoiman, joka saksalaiset tuntien tulee olemaan ihan kähäkkä peli. Näin minä oletan. Nykyinen rakenne on vaan per c llään. Valloitusarmeijaa se tuskin kehittelee.
 

Lurker

Eversti
Saksa todennäköisesti muodostaa kompaktilla budjetilla ammattiasevoiman, joka saksalaiset tuntien tulee olemaan ihan kähäkkä peli. Näin minä oletan. Nykyinen rakenne on vaan per c llään. Valloitusarmeijaa se tuskin kehittelee.
Toivottavasti muodostaa. Saksalla voisi hyvin olla edellytykset esimerkiksi ylläpitää jatkuvasti yhtä taisteluosastoa esimerkiksi Virossa. Tämä taisteluosasto tulisi kyetä meriteitse vahventamaan prikaatiksi 7 vuorokaudessa ja divisioonaksi 30 vuorokaudessa. Niin ikään Saksa voisi ylläpitää pysyvästi yhtä hävittäjäparvea Ämarissa, laajennettavissa lentueeksi viikossa ja laivueeksi kuukaudessa. Edelleen Bundeswehr voisi olla johtovastuussa Itämeren meri- ja ilmapuolustuksesta sekä merikuljetusten suojaamisesta yhdessä Puolan ja Tanskan kanssa.

Vastaavasti Latviaan voisi tehdä samanlaisen paketin Britannian toimesta ja Liettuassa perustan voisi muodostaa vaikkapa Ranska. Näitä tukemaan sitten pienempiä tai etelämmässä olevia maita, kuten NED (Viro), BEL (Liettua), POR/ITA (Latvia) vaikkapa komppania kussakin taisteluosastossa.

Puolaan voisi sitten rakentaa vähän isomman voimaryhmän jonka ytimessä POL ja USA, apuvänkäreinä sitten CZE, SVK, HUN.

Romania huolehtii Moldovan rintamasta, apunaan esim Espanja. Norja taas on vastuussa omasta tontistaan yhdessä US Navy / USMC, RN, RM, NED Navy kanssa.

Näin kaikki keskeiset liittouman pelurit sitoutuisivat itärintaman puolustukseen pysyvästi, vastuut olisivat selkeät ja trip-wire koskee kaikkia, ihan kuin se teki Saksassa 1949-1989.
 

tulikomento

Greatest Leader
Pesosella asiaa Saksan lusmuilusta ja vastuunpakoilusta.

http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258119-onko-nykyinen-saksa-lahes-yhta-suuri-turvallisuusuhka-euroopalle-kuin-venaja

Kertoo mm. että Bundeswehriltä mikäli Venäjä olisi hyökännyt Eurooppaan, olisi loppuneet a-tarvikkeet n. viikossa. Ampumatarvikevarikkoja ei ole vielä tähän päivään mennessä saatu kunnolla täydennettyä.

Saksa on surkeassa kunnossa olevan armeijansa kanssa Euroopan turvallisuusuhka siinä missä Venäjäkin. Erityinen ongelma Saksan suhteen on, että varmuudella Saksa ei tule vuoteen 2024 mennessä saavuttamaan kahden prosentin vaatimusta puolustusbudjetin suuruudesta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tänä vuonna puolustusbudjetin suuruus on noin 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta eikä se nouse kuin korkeintaan kymmenyksiä ensi vuosikymmenellä.

Jos Yhdysvallat päättää vetäytyä Euroopasta vuoden 2024 jälkeen sen vuoksi, etteivät Euroopan Nato-maat ole kyenneet kasvattamaan puolustusbudjettejaan lähelläkään kahden prosentin tavoitetta, on suurin syntipukki Saksa. Saksan prosenttiosuudessa on kyse kymmenistä miljardeista, kun pienempien maiden osuudessa ei ole. Vain Saksalla on siis kyvykkyys politiikallaan karkottaa Yhdysvallat Euroopan puolustuksesta, ei pienillä muutaman miljardin puolustusbudjettien omaavilla mailla.
 

Talvela

Greatest Leader
Pesosella asiaa Saksan lusmuilusta ja vastuunpakoilusta.

http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258119-onko-nykyinen-saksa-lahes-yhta-suuri-turvallisuusuhka-euroopalle-kuin-venaja

Kertoo mm. että Bundeswehriltä mikäli Venäjä olisi hyökännyt Eurooppaan, olisi loppuneet a-tarvikkeet n. viikossa. Ampumatarvikevarikkoja ei ole vielä tähän päivään mennessä saatu kunnolla täydennettyä.

Saksa on surkeassa kunnossa olevan armeijansa kanssa Euroopan turvallisuusuhka siinä missä Venäjäkin. Erityinen ongelma Saksan suhteen on, että varmuudella Saksa ei tule vuoteen 2024 mennessä saavuttamaan kahden prosentin vaatimusta puolustusbudjetin suuruudesta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tänä vuonna puolustusbudjetin suuruus on noin 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta eikä se nouse kuin korkeintaan kymmenyksiä ensi vuosikymmenellä.

Jos Yhdysvallat päättää vetäytyä Euroopasta vuoden 2024 jälkeen sen vuoksi, etteivät Euroopan Nato-maat ole kyenneet kasvattamaan puolustusbudjettejaan lähelläkään kahden prosentin tavoitetta, on suurin syntipukki Saksa. Saksan prosenttiosuudessa on kyse kymmenistä miljardeista, kun pienempien maiden osuudessa ei ole. Vain Saksalla on siis kyvykkyys politiikallaan karkottaa Yhdysvallat Euroopan puolustuksesta, ei pienillä muutaman miljardin puolustusbudjettien omaavilla mailla.

Tykkäsin, on hokannut että Suomi on kusessa Saksaa ja Ranskaa peesatessa.
 

yrjö

Ylipäällikkö
Sinänsä ole Trumpin kritiikistä samaa mieltä mutta Trumpin olisi kuitenkin syytä muistaa lausahdus miksi NATO on perustettu:

"To keep the Americans in, the Russians out, and the Germans down."

No nyt Germans are down ja sitähän on haluttu. No nyt ja totuuden nimissä jo jonkun aikaa, halutaan muuta. Iso laiva ei käänny sormea napsauttamalla.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Pesosella asiaa Saksan lusmuilusta ja vastuunpakoilusta.

http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258119-onko-nykyinen-saksa-lahes-yhta-suuri-turvallisuusuhka-euroopalle-kuin-venaja

Kertoo mm. että Bundeswehriltä mikäli Venäjä olisi hyökännyt Eurooppaan, olisi loppuneet a-tarvikkeet n. viikossa. Ampumatarvikevarikkoja ei ole vielä tähän päivään mennessä saatu kunnolla täydennettyä.

Saksa on surkeassa kunnossa olevan armeijansa kanssa Euroopan turvallisuusuhka siinä missä Venäjäkin. Erityinen ongelma Saksan suhteen on, että varmuudella Saksa ei tule vuoteen 2024 mennessä saavuttamaan kahden prosentin vaatimusta puolustusbudjetin suuruudesta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tänä vuonna puolustusbudjetin suuruus on noin 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta eikä se nouse kuin korkeintaan kymmenyksiä ensi vuosikymmenellä.

Jos Yhdysvallat päättää vetäytyä Euroopasta vuoden 2024 jälkeen sen vuoksi, etteivät Euroopan Nato-maat ole kyenneet kasvattamaan puolustusbudjettejaan lähelläkään kahden prosentin tavoitetta, on suurin syntipukki Saksa. Saksan prosenttiosuudessa on kyse kymmenistä miljardeista, kun pienempien maiden osuudessa ei ole. Vain Saksalla on siis kyvykkyys politiikallaan karkottaa Yhdysvallat Euroopan puolustuksesta, ei pienillä muutaman miljardin puolustusbudjettien omaavilla mailla.
Pesoselta pesee: ”Yhden kuukauden kauppaylijäämällä Saksa rahoittaisi melkein sen vajeen, jolla maan puolustusbudjetti saataisiin kahden prosentin BKT-osuustavoitteeseen. Kyse Saksassa on siis poliittisesta tahdosta, ei rahasta.

Tuossa on se ongelma, että ”Saksan” kauppaylijäämä syntyy yksityisten yritysten viennistä. Nämä ulkomaankaupan myyntituotot ja valuuttatulot eivät kuulu valtiolle (paitsi yritysverot yms.). Valtio ei voi kohentaa puolustusbudjettiaan kauppa- tai vaihtotaseen ylijäämällä.

Naton 29-jäsenisen kissalauman kaitseminen on vaikeaa. Eikä 28-jäsenisen EU:n paimentaminen ole yhtään helpompaa.

Mutta EU:n budjetti ja puolustusrahastot tarjoavat keskitetyn keinon kohottaa puolustusrahoitusta nopeasti ja tehokkaasti.
 

strelailija

Luutnantti
Saksa todennäköisesti muodostaa kompaktilla budjetilla ammattiasevoiman, joka saksalaiset tuntien tulee olemaan ihan kähäkkä peli. Näin minä oletan. Nykyinen rakenne on vaan per c llään. Valloitusarmeijaa se tuskin kehittelee.
Kauankos saksalaisilta menisi aikaa oman taktisen ydinaseen kehittämiseen, jos sellaisen katsoisivat tarpeelliseksi?
 

adam7

Respected Leader
Kauankos saksalaisilta menisi aikaa oman taktisen ydinaseen kehittämiseen, jos sellaisen katsoisivat tarpeelliseksi?
Ei kauaa. Osaamista riittää ja lähinnä olisi kyse siitä kuinka paljon on sentrifugeja ja missä ajassa saadaan rikastettua uraani ydinasekelpoiseksi ja taivutettua metallia, elektroniikkaa ja softaa yhteen pakettiin.
 
Top