No niin, vastuumedian pirujen kiivaasta seiniin maalaamisesta huolimatta Eurooppaa ei jaettukaan ja kaikki on hyvin so far. Huomisesta kukaan ei tiedä.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005752313.html
"
Tutkija: Trump viljelee hyvin epätavallista retoriikkaa ja kiristää Nato-liittolaisia ovelasti Helsingin kokouksella
Donald Trumpin tulisesta ja riitaisesta esiintymisestä huolimatta Naton huippukokous on sujunut Brysselissä ennakkopelkoja paremmin, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola sanoo.
Naton huippukokous Brysselissä on sujunut ennakkopelkoja paremmin, summaa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja
Mika Aaltola. Ennen kokousta ilmassa oli pelkoja, että Trump sanoutuisi Brysselissä irti Euroopan puolustamisesta.
– Toisin kuin G7-kokouksessa, Brysselissä on jo saatu aikaan loppulauselma. Naton ovet pysyvät auki ja perussuunnat pysyvät samoina kuin aikaisemmin, Aaltola sanoo.
Naton pääsihteeri
Jens Stoltenberg kertoi illan lehdistötilaisuudessa, että Nato tarjoaa jäsenyyttään Makedonialle. Lisäksi Stoltenberg korosti, että jäsenmaiden odotetaan nostavan puolustusmenonsa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan.
Trumpin retoriikka hyvin epätavallista Nato-piireissä
Yhdysvaltain presidentti
Donald Trump esiintyi huippukokouksessa keskiviikkona heti aamutuimaan ärhäkästi ryöpyttämällä Saksan kaasuputkihanketta Venäjän kanssa. Trump esitti keskiviikkona vaatimuksia, että Nato-maat nostaisivat puolustusmenonsa jopa neljään prosenttiin bruttokansantuotteestaan aiemmin sovitun kahden prosentin sijaan.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola. (KUVA: Markku Ulander / Lehtikuva)
– Stoltenberg korosti lehdistötilaisuuden aluksi, että Nato-maat ovat aikaisemminkin olleet erimielisiä monista asioista ja niin ovat nytkin. Sillä hän varmaan viittasi Yhdysvaltain patisteluun nostaa puolustusmenoja. Mitään järisyttävää ei ole vielä tapahtunut. Yhdysvaltain hankkeet ovat asioita, jotka toteutuessaan vahvistaisivat Natoa. Kukaan ei ole vielä kävelemässä ulos tästä kokouksesta, Aaltola huomauttaa.
Tutkijan mukaan Yhdysvaltain patistelu on saanut aikaan sen, että Nato-jäsenmaat ovat halukkaampia ottamaan enemmän vastuuta yhteisistä hankkeista.
– Se jää nähtäväksi, miten tämä tyydyttää Trumpia. Tähän mennessä asiat ovat sujuneet paremmin kuin pelättiin, vaikka Trumpin retoriikka Saksaa kohtaan on hyvin epätavallista Nato-piireissä.
Trumpin arvaamattomuus voi kääntää kelkan
Nato-jäsenmaiden välillä on aiemminkin ollut eripuraa, Aaltola muistuttaa. Esimerkiksi 2000-luvun alussa Irakin sota jakoi sotilasliittoa vahvasti kahtia.
– Huippukokouksen loppuasiakirja pysyttelee hyvin paljon siinä, mitä Natossa on sovittu aikaisemminkin. Siinä teroitetaan, että Naton kyvykkyydet ja rahalliset satsaukset tulevat tulevaisuudessa nousemaan.
Donald Trumpin arvaamattomuuden vuoksi asiat voivat kääntyä vielä toiseenkin suuntaan, tutkija sanoo.
– Täytyy pitää kieli keskellä suuta, ennen kuin voi sanoa, että kokous on mennyt hyvin, koska sieltä saattaa tulla vielä aamulla twiittejä. Odotuspeli ilmassa selvästi on. Trump on nostattanut epävarmuutta, jota Natossa ei ole pitkään aikaan ollut. Vielä ei ole kuitenkaan mitään isompaa välirikkoa tapahtunut.
Puhe puolustusmenojen nostamisesta liittyy Krimin valtaamisesta nousseeseen tarpeeseen tehdä Natosta vahvempi sotilaallinen toimija.
– Tämä on Naton kannalta positiivinen ongelma. Kukaan ei ole lausunut julki, ettei tulisi pyrkimään puolustusmenojen kasvattamiseen.
Huippukokouksen anti epämieluinen Venäjälle
Aiemmin pelättiin, että Trump kulkisi Putinille mieluisia latuja puskemalla kiilaa Nato-maiden väliin ja aiheuttamalla hajaannusta Euroopassa, ennen kuin tapaa Venäjän presidentin sopuisissa merkeissä Helsingissä. Naton huippukokouksen anti ei kuitenkaan ole ollut Venäjälle mieluinen. Yksi kokouksessa varmistunut asia oli, että Nato laajenee, kun Makedoniasta tulee sotilasliiton 30. jäsen.
– Venäjä ei ole pitänyt siitä, että uudet maat saavat liittyä Natoon. Kokouksessa korostettiin, että Nato pitää ovensa auki uusille jäsenille. Mitään Euroopan jakamista ei ole tapahtunut.
Aaltola huomauttaa, että Putin tuskin pitää siitäkään, kuinka rajusti Trump kritisoi Saksan energiariippuvuutta Venäjästä.
– Luulen, että jopa Putin on vähän varpaisillaan tämänpäiväisestä Nordstream-kritiikistä. Se on aika rankkaa kuultavaa Venäjälle, miten Trump pitää kaasuputkea turvallisuusuhkana. Luulen, että puheen kovuus yllätti vähän Moskovassa.
Putinin tapaaminen Nato-kokouksen jälkeen ovela teko
Trump lähestyy diplomatiaa kuin bisnesneuvotteluja, tutkija analysoi. Hänen taktiikkanaan on pitää vastapuoli aina hieman varpaisillaan. Nato-liittolaisilta Trumpin on helpompi vaatia asioita kuin suoraan Venäjältä.
– Saattaa olla, että Helsingin kokous keskittyy enemmän ihan perusasioiden saamiseen tolalle kuin mihinkään kunnianhimoisiin Euroopan jakosopimuksiin.
Putinin tapaaminen Helsingissä Nato-huippukokouksen jälkeen on Trumpilta karkea, mutta ovela teko, Aaltola sanoo. Tapaaminen on herättänyt pelkoja Nato-liittolaisten keskuudessa. Ohjelmajohtaja uskoo, että tästä syystä muut maat välttävät Trumpin kritisoimista ja samalla Trumpin on helpompi saada tahtonsa läpi huippukokouksessa.
– Luulen, että Trumpin suhde Venäjään on hankalampi, mutta suoraviivaisempi, koska suhteet on jo kiristetty äärimmilleen. Trumpin retoriikkaan kestää totutella Euroopassa. Hän haluaakin kiristää välejä, jotta hän saisi aikaan omasta mielestään parhaan mahdollisen lopputuloksen."
