Uutisia Natosta

Trumpin NATO:a (Saksaa) koskevat kommentit suoraan hevosen suusta. Trump kritisoi Saksaa siitä, että se haluaa USA:lta suojelua Venäjää vastaan, maksaa itse kuitenkin puolustuksestaan vain vähän, ja kaiken lisäksi tekee miljardiluokan kaasudiilejä Venäjän kanssa.
 
Trumpin NATO:a (Saksaa) koskevat kommentit suoraan hevosen suusta. Trump kritisoi Saksaa siitä, että se haluaa USA:lta suojelua Venäjää vastaan, maksaa itse kuitenkin puolustuksestaan vain vähän, ja kaiken lisäksi tekee miljardiluokan kaasudiilejä Venäjän kanssa.

Ns kaksiteränen miekka kyseinen aihe. Mikäli saksa ei tekisi bisnestä sen kanssa olisi se boikotoimassa venäjää tosin ukrainan kikkailun takia ehkä jopa ihan suotavaa mutta mistä sitten tarvittava kaasun hommais saati sitten vielä edullisesti. Trumppi yrittää samalla vielä saada jenkkien taloutta nousuun ja käyttää siinä kaikki oljen korret mitä on. Natobudjetista olen samaa mieltä että miköli jokin jäsen maksu sovitaan niin se pitäis myös maksaa. Natolle maksujen kysely voi myös aiheuttaa sen että tulee kilpaileva jäsenmaksultaan edullisempi sotilasliitto tilalle joka ostaa vielä kaiken lisäksi kaluston muualta kuin jenkeiltä.
 
Jotenkin Trumpin käsittelyssä on nähtävissä yhtymäkohtia Reaganin Suomessa samaan kohteluun.
Suomessa naureskeltiin näyttelijän pääsystä presidentiksi ja ihmeteltiin/paheksuttiin kun ukko ei ollutkaan valmis matelemaan ryssien edessä. Kuinka ollakkaan Reaganin varustelukilpa vei neukkulan polvilleen ja päätti yhden historian pahimmista hirmuhallitsioiden mahdeista. Samalla miehen kaudella jenkkien talous voi hyvin, oli se sitten kenen ansiota tahansa. Jälkikäteen katsottuna Reagan oli suurmies.

Saa nähdä miten historia kohtelee Trumppia.
Jättäisin Reaganin ja Trumpin yhtäläisyyden vertaamisen siihen, että kummastakaan ei pidetä tai pidetty Suomessa. Reagan ei todellakaan madellut kommunismin edessä, kun taas Trump matelee Putinin edessä minkä kiireiltään ehtii. No, aika näyttää ja kertoo. Kahtotaan.
 
Trumpin sanoma on karu de facto
Ei ihan. Olen siis Trumpin kanssa itseänikin hämmästyttäen hyvin samaa mieltä. Hän kuitenkin kauppataseessa laskee mukaan vain tavaranvaihdon. Kun mukaan laskee palvelut ja siis Googlen, Microsoftin, Applen, Facebookin, Netflixin sun muut niin tuo kappatase näyttääkin tyystin toisenlaiselta.
 
Ei ihan. Olen siis Trumpin kanssa itseänikin hämmästyttäen hyvin samaa mieltä. Hän kuitenkin kauppataseessa laskee mukaan vain tavaranvaihdon. Kun mukaan laskee palvelut ja siis Googlen, Microsoftin, Applen, Facebookin, Netflixin sun muut niin tuo kappatase näyttääkin tyystin toisenlaiselta.

Juu, kauppapolitiikassa, juu juu. Mutta KOKONAISTASE, kokonaistase, kauppa, teollisuus, palvelutuotanto, puolustus, sodankäynti, voimapolitiikka. Trump kytkee aivan ehdoitta ja armotta nämä nyt yhteen ja vie sitä, joka vikisee. Turha tätä asiaa on kääriä marmeladinväriseen sellofaaniin, pelin henki on aivan selkeä.

Putin on tässä kohtaa vipuvarsi, jolla parkua nostetaan. Kun tulee aika, niin Putin ei enää ole sen enempää vipuvarsi kuin edes seipään tappi. Tietää äijä sen hyvin itsekin, mutta ulosmittaa nyt hyötyjä.

Nato muokkaa jonkun lauselman tällä viikolla....Trump voi mitätöidä sen jo astuessaan koneeseen twiittaamalla jotain....se on pelin henki. Helsingin kokousta kannattaa jokaisen aiheesta kiinnostuneen seurata myös viikkoja sen jälkeen...nimenomaan ulkolaisista viestimistä. Nimenomaan, sanokaa sanoneen.
 
Jotenkin Trumpin käsittelyssä on nähtävissä yhtymäkohtia Reaganin Suomessa samaan kohteluun.

Erona on vain some. Jos Reaganin aikaan olisi ollut some, niin.....banderolleja muistan, otsikkoina mm. Hullu-Reagan, asehullu, sotahullu...noin lievimmästä päästä. Ronaldia muistuttavia nukkeja poltettiin -rauhanmarsseilla- jne.

Ihmetyttääkin, miten tämän maan eturivin turpot ovat nyt sitä joukkoa, jotka älisevät Yhdysvaltain presidentille. Kertokaa toki minullekin, miten tämä halvatun Onnela oikein makaa ja mitä roolia tässä nämä julkisturpot oikein vetävät?

En ole ronald tai donald -fani, pah, en vähääkään, päinvastoin. Mutta sopisi näitä juttuja ihan järkikullalla käsiteltävän erityisesti palstoilla, joissa ollaan -esimerkillisen jäätävän-omatekoisen- fiksuja.
 
Ihmetyttääkin, miten tämän maan eturivin turpot ovat nyt sitä joukkoa, jotka älisevät Yhdysvaltain presidentille. Kertokaa toki minullekin, miten tämä halvatun Onnela oikein makaa ja mitä roolia tässä nämä julkisturpot oikein vetävät?

En ole ronald tai donald -fani, pah, en vähääkään, päinvastoin. Mutta sopisi näitä juttuja ihan järkikullalla käsiteltävän erityisesti palstoilla, joissa ollaan -esimerkillisen jäätävän-omatekoisen- fiksuja.
Kymmenen (y)
 
Kun kuunteli kaiken päivää, joka uutisista sitä, kuinka suomalaiset pitävät Trumpin pöhkönä ja ties mitä, tuli elävästi mieleen HS ja toimittaja 0,0 - Saarikoski. Mistähän se haastateltu Häppäjoen mies olisi muualta mielipiteensä muotostanut kuin virallisesta metiasta.
 
Jättäisin Reaganin ja Trumpin yhtäläisyyden vertaamisen siihen, että kummastakaan ei pidetä tai pidetty Suomessa. Reagan ei todellakaan madellut kommunismin edessä, kun taas Trump matelee Putinin edessä minkä kiireiltään ehtii. No, aika näyttää ja kertoo. Kahtotaan.
Ronald oli terästä, siinä olisi ollut Vladikin ihmeissään. Hyvät ajat ei enään palaa.
 
https://yle.fi/uutiset/3-10296591




BERLIINI Vuodenvaihteessa yksikään Saksan kuudesta sukellusveneestä ei olisi voinut lähteä satamasta.

Eikä kyse ole yksin sukellusveneistä. Saksan parlamentin sotilasoikeusasiamies Hans-Peter Bartels kirjoittaa raportissa ykskantaan, että Saksan armeijan jokainen aselaji kärsii merkittävistä kalusto- ja henkilöstöpuutteista(siirryt toiseen palveluun). Yli 21 000 upseerin ja aliupseerin paikkaa on täyttämättä.

Tämänvuotisessa raportissaan parlamentin sotilasoikeusasiamies Bartels esittää, että armeijan kiireisimpiä puutteita paikattaisiin nopealla lisärahoituksella(siirryt toiseen palveluun). Hänen toivomuslistallaan on muun muassa talvivaatteita ja saappaita.

Der Spiegel -lehti puolestaan kirjoittaa, että Saksan 128 Eurofighter-hävittäjästä vain noin kymmenkunta oli keväällä teknisesti siinä kunnossa, että niillä olisi voinut osallistua Naton ilmavalvontatehtäviin – taisteluun tosin olisi pystynyt lentämään ainoastaan neljä hävittäjää, sillä useammalle ei olisi ollut aseita.

Turvallisuuspolitiikan tutkijan mukaan tilanne on kehno, mutta ei uusi.

– Ei tässä ole kyse siitä, että sotilasoikeusasiamies sanoisi vuonna 2018 ensi kertaa, että "apua, kaikki on huonosti". Edellisvuosienkin raportit ovat osoittaneet monia puutteita, mutta se ei vain ole kiinnostanut ketään. Uutta on se, että nyt armeijan huono tilanne on saanut enemmän huomiota, sanoo vanhempi tutkija Claudia Major saksalaisesta Stiftung Wissenschaft und Politik -tutkimuslaitoksesta.

Major sanoo, että armeijan tilanteessa on kyse puuttuvan rahoituksen, huonon johtamisen ja kiinnostuksen puutteen pitkäkestoisista seurauksista.



Saksan armeijan kaluston, esimerkiksi tankkien, kuntoa on arvosteltu niin mediassa kuin raporteissakin.Filip Singer / EPA
Leikkausten seuraukset näkyvät
Kylmän sodan jälkeen maanpuolustusta ei enää nähty kovin tärkeäksi, ja armeijan budjettia alettiin leikata tuntuvasti. Kriisinhallinnasta ulkomailla tuli Saksan armeijan päätehtävä.

Itse valittuihin sotiin suhtaudutaan toki toisella tavoin kuin niihin, joihin päädytään pakosta. Ei ole niin tarkkaa, onko panssarivaunu toimintakunnossa Afganistanissa tiistaina vai torstaina. Eikä ole niin tarkkaa, onko kaikilla sotilailla kaikki aseet ja varusteet. Ne, jotka lähtevät ulkomaille, voivat lainata muilta.

Sitten tuli vuosi 2014.

Venäjä valtasi Krimin ja Itä-Ukrainassa alkoi yhä jatkuva sota. Majorin mukaan se muutti jälleen käsitystä Saksan asevoimien tehtävistä: nyt varaudutaan taas kriiseihin, joita ei voi valita.

Armeijan kannalta se tarkoittaa, että vaatimukset ovat aiempaa suuremmat, ja myös puolustusbudjettia on alettu uudestaan kasvattaa. Sotilasoikeusasiamiehen raporttien mukaan uudistukset tapahtuvat kuitenkin hitaasti.

Myös rekrytointi takkuaa
Kalustoon ja varusteisiin liittyvien ongelmien lisäksi Saksan armeijalla on vaikeuksia rekrytoida riittävästi sellaista henkilökuntaa, jota nykyaikaiseen sodankäyntiin tarvittaisiin. Suurin pula on it-osaajista.

Saksassa oli aiemmin pakollinen asepalvelus, josta luovuttiin vuonna 2011, joten nuoret miehet eivät enää automaattisesti päädy kosketuksiin armeijan kanssa. Claudia Major huomauttaa, että kyse on myös rahasta: todella haluttujen alojen asiantuntijat saavat todennäköisesti yksityisiltä markkinoilta parempia tarjouksia.

Tutkija Gustav Gressel puolestaan sanoo, että joukkojen valmius ja myös motivaatio olisi aivan toisenlainen, jos armeijan raskasta byrokratiaa saataisiin purettua. Hänen mukaansa Saksassa sotilasajoneuvo voi päätyä ajokieltoon vaikka puuttuvan peruutuspeilin vuoksi.

– Oikeastaan mikään ei ole sotilaalle ikävämpää kuin istua kasarmilla, kun vieressä on panssari, jolla voisi ajaa, mutta ei saa, sanoo ECFR-ajatushautomossa työskentelevä Gressel.

Itävallan armeijassa ennen tutkijanuraansa palvellut Gressel sanoo, että hänen kotimaassaan osa niistä ajoneuvoista, jotka Saksassa eivät ole ajokelpoisia, laskettaisiin kunnossa oleviksi.


Berliinin ilmanäyttelyssä nähtiin keväällä muun muassa Eurofighter Typhoon -hävittäjä. Kone on yksi ehdokas Suomen armeijan hornettien korvaajaksi.Omer Messinger / EPA
Muutamassa vuodessa miljardikorotuksia
Saksan puolustusbudjetti on tänä vuonna noin 38,5 miljardia euroa ja vuodeksi 2021 sen on tarkoitus nousta 42,7 miljardiin. Suomen puolustusmenot ovat tänä vuonna arviolta 2,9 miljardia.

Nato suosittelee jäsenmaitaan käyttämään puolustukseen kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.

Saksassa kova talouskasvu vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista: mitä enemmän talous kasvaa, sitä enemmän rahaa pitäisi käyttää. Saksassa puolustusbudjetin osuus on nyt 1,2 prosenttia ja vuonna 2021 arviolta 1,27 prosenttia bkt:sta.

Claudia Major huomauttaa, että vaikka Saksan puolustusbudjetti on yhä kaukana sotilasliitto Naton sopimasta yhteisestä tavoitteesta, lähivuosien korotukset ovat huomattavia.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on patistanut muita Nato-maita käyttämään enemmän rahaa maanpuolustukseen. Claudia Major arvioi, että huomenna alkavasta Naton huippukokouksesta saattaa tulla aivan tavallinen tylsä huippukokous – mutta Trumpin vuoksi siitä ei voi olla varma.

– Ja tämä epävarmuus on minun mielestäni suurin ongelma. Pitävätkö liittoutuneet vielä yhtä? Ovatko ne vielä solidaarisia? Uskovatko ne muiden tulevan avuksi? Yksin nämä epäilykset heikentävät Naton uskottavuutta ja sen pelotevaikutusta, Major summaa.
 
https://yle.fi/uutiset/3-10296591




BERLIINI Vuodenvaihteessa yksikään Saksan kuudesta sukellusveneestä ei olisi voinut lähteä satamasta.

Eikä kyse ole yksin sukellusveneistä. Saksan parlamentin sotilasoikeusasiamies Hans-Peter Bartels kirjoittaa raportissa ykskantaan, että Saksan armeijan jokainen aselaji kärsii merkittävistä kalusto- ja henkilöstöpuutteista(siirryt toiseen palveluun). Yli 21 000 upseerin ja aliupseerin paikkaa on täyttämättä.

Tämänvuotisessa raportissaan parlamentin sotilasoikeusasiamies Bartels esittää, että armeijan kiireisimpiä puutteita paikattaisiin nopealla lisärahoituksella(siirryt toiseen palveluun). Hänen toivomuslistallaan on muun muassa talvivaatteita ja saappaita.

Der Spiegel -lehti puolestaan kirjoittaa, että Saksan 128 Eurofighter-hävittäjästä vain noin kymmenkunta oli keväällä teknisesti siinä kunnossa, että niillä olisi voinut osallistua Naton ilmavalvontatehtäviin – taisteluun tosin olisi pystynyt lentämään ainoastaan neljä hävittäjää, sillä useammalle ei olisi ollut aseita.

Turvallisuuspolitiikan tutkijan mukaan tilanne on kehno, mutta ei uusi.

– Ei tässä ole kyse siitä, että sotilasoikeusasiamies sanoisi vuonna 2018 ensi kertaa, että "apua, kaikki on huonosti". Edellisvuosienkin raportit ovat osoittaneet monia puutteita, mutta se ei vain ole kiinnostanut ketään. Uutta on se, että nyt armeijan huono tilanne on saanut enemmän huomiota, sanoo vanhempi tutkija Claudia Major saksalaisesta Stiftung Wissenschaft und Politik -tutkimuslaitoksesta.

Major sanoo, että armeijan tilanteessa on kyse puuttuvan rahoituksen, huonon johtamisen ja kiinnostuksen puutteen pitkäkestoisista seurauksista.



Saksan armeijan kaluston, esimerkiksi tankkien, kuntoa on arvosteltu niin mediassa kuin raporteissakin.Filip Singer / EPA
Leikkausten seuraukset näkyvät
Kylmän sodan jälkeen maanpuolustusta ei enää nähty kovin tärkeäksi, ja armeijan budjettia alettiin leikata tuntuvasti. Kriisinhallinnasta ulkomailla tuli Saksan armeijan päätehtävä.

Itse valittuihin sotiin suhtaudutaan toki toisella tavoin kuin niihin, joihin päädytään pakosta. Ei ole niin tarkkaa, onko panssarivaunu toimintakunnossa Afganistanissa tiistaina vai torstaina. Eikä ole niin tarkkaa, onko kaikilla sotilailla kaikki aseet ja varusteet. Ne, jotka lähtevät ulkomaille, voivat lainata muilta.

Sitten tuli vuosi 2014.

Venäjä valtasi Krimin ja Itä-Ukrainassa alkoi yhä jatkuva sota. Majorin mukaan se muutti jälleen käsitystä Saksan asevoimien tehtävistä: nyt varaudutaan taas kriiseihin, joita ei voi valita.

Armeijan kannalta se tarkoittaa, että vaatimukset ovat aiempaa suuremmat, ja myös puolustusbudjettia on alettu uudestaan kasvattaa. Sotilasoikeusasiamiehen raporttien mukaan uudistukset tapahtuvat kuitenkin hitaasti.

Myös rekrytointi takkuaa
Kalustoon ja varusteisiin liittyvien ongelmien lisäksi Saksan armeijalla on vaikeuksia rekrytoida riittävästi sellaista henkilökuntaa, jota nykyaikaiseen sodankäyntiin tarvittaisiin. Suurin pula on it-osaajista.

Saksassa oli aiemmin pakollinen asepalvelus, josta luovuttiin vuonna 2011, joten nuoret miehet eivät enää automaattisesti päädy kosketuksiin armeijan kanssa. Claudia Major huomauttaa, että kyse on myös rahasta: todella haluttujen alojen asiantuntijat saavat todennäköisesti yksityisiltä markkinoilta parempia tarjouksia.

Tutkija Gustav Gressel puolestaan sanoo, että joukkojen valmius ja myös motivaatio olisi aivan toisenlainen, jos armeijan raskasta byrokratiaa saataisiin purettua. Hänen mukaansa Saksassa sotilasajoneuvo voi päätyä ajokieltoon vaikka puuttuvan peruutuspeilin vuoksi.

– Oikeastaan mikään ei ole sotilaalle ikävämpää kuin istua kasarmilla, kun vieressä on panssari, jolla voisi ajaa, mutta ei saa, sanoo ECFR-ajatushautomossa työskentelevä Gressel.

Itävallan armeijassa ennen tutkijanuraansa palvellut Gressel sanoo, että hänen kotimaassaan osa niistä ajoneuvoista, jotka Saksassa eivät ole ajokelpoisia, laskettaisiin kunnossa oleviksi.


Berliinin ilmanäyttelyssä nähtiin keväällä muun muassa Eurofighter Typhoon -hävittäjä. Kone on yksi ehdokas Suomen armeijan hornettien korvaajaksi.Omer Messinger / EPA
Muutamassa vuodessa miljardikorotuksia
Saksan puolustusbudjetti on tänä vuonna noin 38,5 miljardia euroa ja vuodeksi 2021 sen on tarkoitus nousta 42,7 miljardiin. Suomen puolustusmenot ovat tänä vuonna arviolta 2,9 miljardia.

Nato suosittelee jäsenmaitaan käyttämään puolustukseen kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.

Saksassa kova talouskasvu vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista: mitä enemmän talous kasvaa, sitä enemmän rahaa pitäisi käyttää. Saksassa puolustusbudjetin osuus on nyt 1,2 prosenttia ja vuonna 2021 arviolta 1,27 prosenttia bkt:sta.

Claudia Major huomauttaa, että vaikka Saksan puolustusbudjetti on yhä kaukana sotilasliitto Naton sopimasta yhteisestä tavoitteesta, lähivuosien korotukset ovat huomattavia.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on patistanut muita Nato-maita käyttämään enemmän rahaa maanpuolustukseen. Claudia Major arvioi, että huomenna alkavasta Naton huippukokouksesta saattaa tulla aivan tavallinen tylsä huippukokous – mutta Trumpin vuoksi siitä ei voi olla varma.

– Ja tämä epävarmuus on minun mielestäni suurin ongelma. Pitävätkö liittoutuneet vielä yhtä? Ovatko ne vielä solidaarisia? Uskovatko ne muiden tulevan avuksi? Yksin nämä epäilykset heikentävät Naton uskottavuutta ja sen pelotevaikutusta, Major summaa.

:unsure::unsure::rolleyes:
Yhdysvaltojen maksuosuus Natossa 22%. Saksalla 14%

 
:unsure::unsure::rolleyes:
Yhdysvaltojen maksuosuus Natossa 22%. Saksalla 14%

Niin niissä suoraan NATO:lle organisaationa maksettavissa kuluissa, jotka laskutetaan jäsenvaltioilta suoraan tietyn kaavan mukaan (BKT-painotus tms.). Lieneekö nämä kulut kokonaisuudessaan pari-kolme miljardia USD vuodessa, joten nämä kulut ovat yksi pisara meressä (pääasiallinen rahoitus on epäsuoraa, kunkin valtion puolustusbudjettien puitteissa).

Tietoa NATO:n verkkosivuilla: Funding NATO.
Highlights
  • Indirect – or national – contributions are the largest and come, for instance, when a member volunteers equipment or troops to a military operation and bears the costs of the decision to do so.
  • Direct contributions are made to finance requirements of the Alliance that serve the interests of all 29 members - and are not the responsibility of any single member - such as NATO-wide air defence or command and control systems. Costs are borne collectively, often using the principle of common funding.
  • Within the principle of common funding, all 29 members contribute according to an agreed cost-share formula, based on Gross National Income, which represents a small percentage of each member’s defence budget.
  • Common funding arrangements are used to finance NATO’s principal budgets: the civil budget (NATO HQ running costs), the military budget (costs of the integrated Command Structure) and the NATO Security Investment Programme (military capabilities).
  • Projects can also be jointly funded, which means that the participating countries can identify the requirements, the priorities and the funding arrangements, but NATO provides political and financial oversight. The funding process is overseen by the North Atlantic Council, managed by the Resource Policy and Planning Board, and implemented by the Budget Committee and the Investment Committee.
 
Turkki hankki Venäjältä ilmatorjuntaohjuksia – Nyt Yhdysvalloissa vaaditaan F-35-hävittäjäkaupan perumista
Uhmakas Turkki uhkaa sotkea Naton huippukokouksen ilmapiirin.
KOTIMAA 11.7.2018 07:32
JYRI RAIVIO







ETUSIVU
SUOMENKUVALEHTI.FI
Turkki hankki Venäjältä ilmatorjuntaohjuksia – Nyt Yhdysvalloissa vaaditaan F-35-hävittäjäkaupan perumista
Uhmakas Turkki uhkaa sotkea Naton huippukokouksen ilmapiirin.
KOTIMAA 11.7.2018 07:32
JYRI RAIVIO

Israelin ilmavoimien F-35-hävittäjä.© JACK GUEZ / AFP PHOTO / LEHTIKUVA
MAAILMA ja etenkin läntinen puolustusliitto Nato odottavat henkeä pidätellen, mitä Yhdysvaltain omapäinen ja arvaamaton presidentti Donald Trump sanoo ja tekee Naton huippukokouksessa Brysselissä 11.-12. heinäkuuta.
Trumpin kommentit saattavat lyödä pahasti korvalle tällaisten kokousten perinteistä, yhteistyöhakuiseksi mainostettua henkeä.
Vähintään yhtä isoksi uhaksi kokouksen onnistumiselle on noussut Naton omapäinen ja arvaamaton jäsenmaa Turkki. Sen toiminta on monessa kohdin ristiriidassa Naton mainostamien perusarvojen kuten ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja sananvapauden kanssa.
Lisäksi Turkki flirttailee avoimesti Venäjän kanssa, myös Naton kaikkein pyhimmillä alueilla eli sotilasyhteistyössä. Tilanne on johtanut siihen, että Yhdysvalloissa vaaditaan avoimesti Turkin suuren asekaupan, sadan F-35-hävittäjän oston, perumista.

TÄLLAINEN vaatimus esitettiin jo keväällä Yhdysvaltain senaatissa. Senaatin valtiovarainvaliokunta hyväksyi molempien puolueiden äänin lausuman, joka vaatii kieltämään tilattujen ja osittain jo luovutettujenkin F-35-hävittäjien toimittamisen Turkille.
Syitä esitettiin kaksi.
Turkki on kieltäytynyt vapauttamasta amerikkalaista pastoria Andrew Brunsonia, joka pidätettiin lokakuussa 2016 syytettynä mm. vakoilusta, terrorismista ja yhteyksistä Yhdysvalloissa asuvaan oppositiojohtajaan Fethullah Güleniin. Brunsonia uhkaa jopa 35 vuoden vankeustuomio.
Turkki väittää Gülenin masinoineen kesän 2016 vallankaappausyrityksen ja vaatii hänen luovuttamistaan. Turkin arvellaan yrittävän käyttää Brunsonia jonkinlaisena vaihdon välineenä.
Toinen, painavampi syy F-35-kauppojen epäämiseen on valiokunnan mielestä se, että Turkki on ostanut Venäjältä 2,5 miljardilla dollarilla eli 2,1 miljardilla eurolla S-400 Triumf-nimisen ilmatorjuntaohjusjärjestelmän.
Sen mainostetaan soveltuvan erityisen hyvin ns. häivekoneiden eli tutkassa tavallista heikommin erottuvien koneiden torjuntaan.
F-35 on juuri tällainen kone. S-400:n kauppiaat väittävät laitteidensa pystyvän havaitsemaan ja torjumaan F-35-koneet jopa 150 kilometrin päästä.
Mikään ei helpottaisi uuden ohjusjärjestelmän kehittämistä enemmän kuin se, että kehittäjien käytössä olisi sillä torjuttavia koneita.​
TURKIN ohjushankinta osoitti röyhkeää piittaamattomuutta Naton periaatteista.
Niiden mukaan puolustusliiton jäsenmaiden pitäisi hankkia vain Nato-yhteensopivaa sotakalustoa.
Venäläinen ilmatorjuntaohjusjärjestelmä ei ole sellainen. Järjestelmän hankkimisen väitetään rikkovan myös Yhdysvaltain asettamia Venäjä-pakotteita.
Eikä tässä vielä kaikki.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğankertoi kesäkuussa tv-haastattelussa esittäneensä Venäjän presidentille Vladimir Putinille, että maat kehittäisivät yhteisvoimin vielä nykyaikaisemman ilmatorjuntajärjestelmän, S-500:n.
Ehdotus aiheutti varmasti unettomia öitä Pentagonissa. Mikään ei helpottaisi uuden ohjusjärjestelmän kehittämistä enemmän kuin se, että kehittäjien käytössä olisi sillä torjuttavia koneita eli F-35-hävittäjiä.
Senaatin valiokunnan F-35/Turkki-aloitteen toinen alullepanija, demokraattisenaattori Jeanne Shaheen arvioi tilannetta uutistoimisto Reutersin mukaan näin:
”F-35-koneiden ja niiden herkän teknologian siirtäminen aiheuttaa valtavaa epäröintiä, jos ostajamaa on hankkinut sellaisen venäläisen ilmapuolustusjärjestelmän, jonka tarkoituksena on ampua alas niitä samoja F-35-koneita.”

SENAATIN aloitteen lisäksi Turkin F-35-kauppoja on yritetty pysäyttää useiden kansanedustajien puolustusministeri Jim Mattisille kirjoittamalla kirjeellä. Ainakaan toistaiseksi Trumpin hallinto ei kuitenkaan ole ottanut asiaan kantaa.
Hävittäjäkauppojen mahdollinen peruminen on joka tapauksessa vielä monen mutkan takana.
Turkki on yksi tämän, maailman suurimman aseohjelman, suurimmista asiakkaista. Maa on lisäksi ollut mukana jättihankkeen alkuvaiheista saakka.
Turkki liittyi jo F-35:n kehittäjämaiden ryhmään 175 miljoonan dollarin panoksella jo vuonna 2002.
Ryhmään kuuluivat Turkin lisäksi Australia, Kanada, Tanska, Italia, Hollanti, Norja ja Britannia. Kanadaa lukuun ottamatta kaikki ovat myös ostaneet F-35-koneita.
Turkki on Hollannin ja Norjan lisäksi valittu maiksi, joihin sijoitetaan hävittäjän moottorihuolto.
Turkkilaiset yritykset ovat F-35-tuotannon merkittäviä alihankkijoita. Brittiläisen verkkolehden Flightglobalin mukaan huolto ja osavalmistus tuovat turkkilaisyrityksillejopa 12 miljardin dollarin tulot.

TURKKI on ilmoittanut ostavansa sata F-35A-konetta. 14 konetta on jo maksettu ja pari ensimmäistä luovutettukin. Ne eivät tosin vielä lennä Turkissa vaan ovat koulutuskäytössä Yhdysvalloissa.
Vuoteen 2022 mennessä Turkin pitäisi saada 30 konetta.
F-35:n valmistaja Lockheed Martin on tilanteesta hissuksiin ja toteaa Flightglobalille vain noudattavansa tässäkin asiassa maansa hallituksen ohjeita.
Turkin kauppojen mahdollinen peruuntuminen olisi todella paha takaisku valmistajalle.
Paljon rahaa jäisi saamatta ja koko tuotantojärjestelmä pitäisi myllätä uusiksi. Ehkä pahinta olisi kuitenkin peruutuksen vaikutus tekeillä oleviin muihin vientikauppoihin, joista yksi suurimmista on neuvottelun alla Suomessa.
Kaikki ostajaehdokkaat ovat tietenkin hyvin tietoisia siitä, että amerikkalaiskoneen ostaminen synnyttää maan asevoimille ja samalla myös turvallisuuspolitiikalle täydellisen riippuvuussuhteen Yhdysvalloihin. Joidenkin mielestä se tosin on jopa toivottava tilanne.
Tätäkin asiaa kannattaisi kuitenkin pohtia vielä kerran, jos Turkin F-35-kaupat peruutetaan.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ko...kaupan-perumista/?shared=1030384-76a9b702-500
 
Back
Top