Uutisia Natosta

[StepanRudanskij]

Aamulehdessä vähän pitempi juttu aiheesta:

USA tuo Baltian suojaksi taisteluvalmiuteen 9 000 sotilasta
.........

Eikä varustelun lisääntyminen aina johda toivottuun lopputulokseen.

– Toisaalta riskinä on kilpajuoksu ja varustelukierre, puolustusministeri toteaa.

http://www.aamulehti.fi/maailma/usa-tuo-baltian-suojaksi-taisteluvalmiuteen-9-000-sotilasta/

Kilpajuoksu ja varustelukierre on riski vain itäiselle osapuolelle. Läntisellä ei pelimerkit lopu kesken jos vain niin halutaan. Toki se hidastaa talouden kasvua ja kehitystä, jos panokset joudutaan laittamaan tuohon tyhmään sotarautaan, mutta jos niin on tehtävä, niin täytyy myös hoitaa se niin, että kun tilit lasketaan lopussa, niin oma saldo on plussalla.

 

[Minuteman]

Eipä tuokaan hirvittävää panostusta vaadi, käsittääkseni tässä siirrellään jo olemassaolevaa kalustoa ja joukkoja. Mahtuu budjettiin.

 

[Raveni]

Suomessa elää ajatus, että muut länsimaat auttaisivat Suomea, jos Venäjä painostaisi meitä poliittisesti tai käyttäisi meitä vastaan sotilaallista voimaa.

Korkea-arvoinen Nato-lähde kertoo Lännen Medialle, että Suomen hallitukselle on tehty kristallinkirkkaaksi, ettei Naton voima auta tosipaikassa suomalaisia, ellemme ole puolustusliiton jäseniä.

Naton logiikka kulkee Suomen – kuten sodassa olevan Ukrainankin – kohdalla seuraavasti: pelkän kumppanimaan auttaminen asettaisi varsinaisia jäsenmaita vaaralle alttiiksi tai kasvattaisi niiden riskiä. Nato ei vaarantaisi jäsentensä Norjan, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan tai Tanskan turvallisuutta Suomen vuoksi.


Moni suomalainen toivoo, että puolueettomana tai liittoutumattomana Suomi voisi pysyä Venäjän mahdollisen sotilaallisen toiminnan synnyttämien jännitteiden ulkopuolella. Korkea-arvoinen Nato-lähde pitää ajatusta Suomen ulkopuolisuudesta epärealistisena.

– Kun ongelma kylmän sodan aikana oli Saksan rajalla – sieltä kolmannen maailmansodan arveltiin todennäköisimmin syttyvän lähes 50 vuoden ajan – sekä Suomi että Ruotsi olivat merkityksettömiä. Ne sijaitsivat periferiassa.

– Jos konflikti Venäjän kanssa tapahtuu Baltian alueella, Suomi ja Ruotsi ovat tosiasiallisen maantieteensä ansiosta keskeisiä alueita konfliktissa.



Lännen Media pääsi pienen kansainvälisen toimittajaryhmän osana ottamaan selvää, millainen nykyisin on Euroopan vakautta vartioiva Nato ja mitä sen sisällä ajatellaan Suomesta.

Suomen maa-alue kuuluu Natossa Puolan Szczecinissä sijaitsevan Itämeren tukikohdan toiminta-alueeseen.

– Suomi on ratkaisevan tärkeä maa tällä alueella, arvioi saksalainen komentaja Manfred Hofmann Lännen Medialle.

Suomen puolustusvoimat on juuri sijoittanut upseerinsa Szczecinin Nato-tukikohtaan.

– Hän on yksi tärkeimmistä suunnittelijoistani, Hofmann kuvailee suomalaista everstiluutnanttia.

Jos Suomi liittyy Natoon, Helsinkiin perustettaisiin Szczecinin alainen 40 upseerin esikunta.

Naton harjoituksissa on vuosina 2016 ja 2017 käytössä yhtenä skenaariona tilanne, jossa uhka Nato-maita kohtaan tulee Suomen maa- ja merialueilta.

Nato-lähde arvelee, että Helsingissä ja Tukholmassa pohditaan ”tosiasiallisen maantieteen” takia kuumeisesti Natoon liittymistä ja viidennen artiklan turvatakuiden hankkimista.

Jäsenyyspäätös hyödyttäisi myös Natoa, mutta selväksi tehdään, että Natossa ajatellaan Suomen tarvitsevan enemmän Natoa kuin päinvastoin. Gotlanti, Ahvenanmaa ja koko Itämeren ympäristö ovat Natolle strategisesti tärkeitä, mutta eniten puolustusliiton suorituskykyä parantaisi mahdollisuus tukeutua Ruotsin ja Suomen lentokenttiin.



Taustakeskusteluissa Suomen arvioidaan suomettuvan ja jäävän lopulta Venäjän sotilaalliseen etupiiriin, jos emme liity Natoon.

Suomen pelätään jäävän myös Venäjän taloudellisen painostuksen armoille.

Amerikkalaiset tuovat esille näkökohdan, että Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen taloutta ja antaisi valtiolle ja yrityksille selkänojaa Venäjän kanssa käytävään kauppaan.

– Suurin testi teille olisi kestää Venäjän propaganda jäsenyysprosessin aikana. Jäsenyyden jälkeen tilanne rauhoittuu. Venäläiset ovat käyneet paljon kauppaa norjalaisten ja saksalaisten kanssa, vaikka nämä ovat olleet Natossa, eräs lähde huomauttaa.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...lman-jasenyytta/724795/#.Vwn1r0hSoeV.facebook

 

[Umkhonto]

Tälle voisi olla parempikin ketju, mutta modet siirtäkööt tarvittaessa...


CNN: Taas selkkaus Itämerellä - venäläiskone häiritsi Yhdysvaltojen konetta
Perjantai 29.4.2016 klo 22.42 (päivitetty klo 22.58)

Venäläinen SU-27 teki tynnyrikäännöksen USA:n koneen ylitse.


Venäläiskone häiriköi Yhdysvaltain konetta. Kuvituskuva. (MOSTPHOTOS.COM)
CNN:n mukaan Yhdysvaltojen kone oli tapahtumahetkellä Itämerellä kansainvälisessä ilmatilassa. Tapahtumasta kertoivat CNN:lle viranomaislähteet.

Venäläiskone lähestyi ensin Yhdysvaltain RC-135:ttä ja sen jälkeen teki niin sanotun tynnyrikäännöksen, eli lensi ylösalaisin pyörähtäen toiselle puolelle. Yhdysvallat pitää temppua erittäin riskialttiina ja aikoo CNN:n mukaan viestiä asiasta myös Venäjälle.

Viimeksi venäläiskone häiritsi USA:n lentoa kaksi viikkoa sitten.

Asiasta kertoi Suomessa ensimmäisenä MTV.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016042921494258_ul.shtml

 

[Maidan]

Suomessa elää ajatus, että muut länsimaat auttaisivat Suomea, jos Venäjä painostaisi meitä poliittisesti tai käyttäisi meitä vastaan sotilaallista voimaa.

Korkea-arvoinen Nato-lähde kertoo Lännen Medialle, että Suomen hallitukselle on tehty kristallinkirkkaaksi, ettei Naton voima auta tosipaikassa suomalaisia, ellemme ole puolustusliiton jäseniä.

Naton logiikka kulkee Suomen – kuten sodassa olevan Ukrainankin – kohdalla seuraavasti: pelkän kumppanimaan auttaminen asettaisi varsinaisia jäsenmaita vaaralle alttiiksi tai kasvattaisi niiden riskiä. Nato ei vaarantaisi jäsentensä Norjan, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan tai Tanskan turvallisuutta Suomen vuoksi.


Moni suomalainen toivoo, että puolueettomana tai liittoutumattomana Suomi voisi pysyä Venäjän mahdollisen sotilaallisen toiminnan synnyttämien jännitteiden ulkopuolella. Korkea-arvoinen Nato-lähde pitää ajatusta Suomen ulkopuolisuudesta epärealistisena.

– Kun ongelma kylmän sodan aikana oli Saksan rajalla – sieltä kolmannen maailmansodan arveltiin todennäköisimmin syttyvän lähes 50 vuoden ajan – sekä Suomi että Ruotsi olivat merkityksettömiä. Ne sijaitsivat periferiassa.

– Jos konflikti Venäjän kanssa tapahtuu Baltian alueella, Suomi ja Ruotsi ovat tosiasiallisen maantieteensä ansiosta keskeisiä alueita konfliktissa.



Lännen Media pääsi pienen kansainvälisen toimittajaryhmän osana ottamaan selvää, millainen nykyisin on Euroopan vakautta vartioiva Nato ja mitä sen sisällä ajatellaan Suomesta.

Suomen maa-alue kuuluu Natossa Puolan Szczecinissä sijaitsevan Itämeren tukikohdan toiminta-alueeseen.

– Suomi on ratkaisevan tärkeä maa tällä alueella, arvioi saksalainen komentaja Manfred Hofmann Lännen Medialle.

Suomen puolustusvoimat on juuri sijoittanut upseerinsa Szczecinin Nato-tukikohtaan.

– Hän on yksi tärkeimmistä suunnittelijoistani, Hofmann kuvailee suomalaista everstiluutnanttia.

Jos Suomi liittyy Natoon, Helsinkiin perustettaisiin Szczecinin alainen 40 upseerin esikunta.

Naton harjoituksissa on vuosina 2016 ja 2017 käytössä yhtenä skenaariona tilanne, jossa uhka Nato-maita kohtaan tulee Suomen maa- ja merialueilta.

Nato-lähde arvelee, että Helsingissä ja Tukholmassa pohditaan ”tosiasiallisen maantieteen” takia kuumeisesti Natoon liittymistä ja viidennen artiklan turvatakuiden hankkimista.

Jäsenyyspäätös hyödyttäisi myös Natoa, mutta selväksi tehdään, että Natossa ajatellaan Suomen tarvitsevan enemmän Natoa kuin päinvastoin. Gotlanti, Ahvenanmaa ja koko Itämeren ympäristö ovat Natolle strategisesti tärkeitä, mutta eniten puolustusliiton suorituskykyä parantaisi mahdollisuus tukeutua Ruotsin ja Suomen lentokenttiin.



Taustakeskusteluissa Suomen arvioidaan suomettuvan ja jäävän lopulta Venäjän sotilaalliseen etupiiriin, jos emme liity Natoon.

Suomen pelätään jäävän myös Venäjän taloudellisen painostuksen armoille.

Amerikkalaiset tuovat esille näkökohdan, että Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen taloutta ja antaisi valtiolle ja yrityksille selkänojaa Venäjän kanssa käytävään kauppaan.

– Suurin testi teille olisi kestää Venäjän propaganda jäsenyysprosessin aikana. Jäsenyyden jälkeen tilanne rauhoittuu. Venäläiset ovat käyneet paljon kauppaa norjalaisten ja saksalaisten kanssa, vaikka nämä ovat olleet Natossa, eräs lähde huomauttaa.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...lman-jasenyytta/724795/#.Vwn1r0hSoeV.facebook

No ainakin NATOn laajat harjoitukset Kevadtorm 2016 alkaneet Eestissa tänään ja Suomi ja Ruotsi ovat mukana.

 

[Quixote]

Onko teidän mielestä Jussi Niinisto sopiva puilustusministeriksi?

Hyvä mies, kunhan ei sorru mikromanagerointiin.

 

[Maidan]

Hyvä mies, kunhan ei sorru mikromanagerointiin.

Mikä on mikromanagerointi?

 

[Quixote]

Mikä on mikromanagerointi?

Puuttuminen yksityiskohtiin, joiden toteuttaminen kuuluisi enemmän alaisille. Pahimmillaan mikromanagerointi hukkaa suuret linjat, joista johtajan tulisi päättää, loputtomiin yksityiskohtiin

 

[SJ]

Mikä on mikromanagerointi?

Esimerkki:

Luutnantti: Haluan lipputangon keskelle paraatikenttää! Se tehdään puusta ja se kuoritaan puukolla tai muulla teräaseella sopivan sileäksi ja maalataan valkoiseksi maalilla jonka tuon varustevarastolta, kunhan kerkeän sen sieltä hakea. Lipputagon tulee olla...


Kun käskyn pitäisi olla enemmän tätä tyyliä:

Luutnantti: Kersantti! Haluan lipputangon keskelle paraatikenttää! Onko kysyttävää? Toimikaa!

 

[Minuteman]

Nato-selonteon musta aukko
Kirjoitettu 4.5.2016 / Etelä-Suomen Sanomat 5.5.2016


Nato-selvityksen peruskuvio ei ollut ihan täysi yllätys. Presidentti Sauli Niinistön puhe Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kokouksessa viime kuussa osoitti, että jotakin sen kaltaista oli tulossa. Yllätys oli se, miten tiukan loogisesti raportöörit perustelivat Suomen ja Ruotsin etujen yhteisyyden myös Nato-kysymyksessä.

Jos ne aikovat reagoida nykyiseen turvallisuusvajeeseensa, ainoa järkevä tapa on liittyä yhdessä Natoon. Jos toinen liittyy ja toinen ei, siitä on haittaa myös sille, joka liittyy, ja varsinkin sille, joka ei. Siitä kärsisivät myös Nato ja varsinkin Baltian maat. Vaikka Skandinavian kaikki maat kuuluisivat Natoon, Venäjä ei menettäisi mitään sellaista, mitä se ei ole menettänyt jo kauan sitten.

Venäjä on ottanut sotaisan roolin, jonka perusasenteena on piittaamattomuus kansainväliestä oikeudesta ja hyvistä käytöstavoista. Sellaisesta on seurauksia. Ruotsi ja Suomi ovat tähän asti suhtautuneet Natoon epäluuloisemmin ja torjuvammin kuin mikään muu eurooppalainen maa, Suomen poliittinen koneisto ja kansalaismielipide suorastaan vihamielisesti. Jos Euroopan Nato-vastaisimmat maat äkkiä liittyvätkin Natoon, Venäjä saisi syyttää siitä itseään.

Nato-selonteon armoton realismi paljastaa kuitenkin, että Ruotsin ja Suomen liittyminen puolustusliittoon on niin mutkikkaan ja riskialttiin polun päässä, että se on lähes mahdotonta. Suomi ja Ruotsi ovat etukäteen ja silmät ummessa sitoutuneet kansanäänestyksen järjestämiseen asiasta, jonka sisällöstä, merkityksestä ja seurauksista ei ollut harmainta aavistusta vielä silloin kun nämä hurskaat päätökset tehtiin.

On suuri riski, että ainakin toinen kansanäänestyksistä hylkäisi Nato-vaihtoehdon. Se osoittaisi Venäjälle, että ärhentely kannattaa aina. Se olisi presidentti Vladimir Putinille melkein yhtä iso voitto kuin Krimin kaappaus.

Nato tarvitsee Ruotsin ja Suomen jäsenyyttä. Jos ne eivät ole taustalla tukemassa Baltian puolustusta, Venäjä voi kaikessa rauhassa jatkaa riehumistaan Itämerellä, ja riskit kasvavat.

Jos Ruotsin tai Suomen kansanäänestys torjuisi puolustusliiton jäsenyyden, ja varsinkin jos niin kävisi molemmissa maissa, Nato saisi märkää rättiä päin näköä. Venäjän pienet naapurit tarjoaisivat presidentti Vladimir Putinille hopealautasella sellaista, jota hän on pari vuosikymmenetä yrittänyt räyhäämällä vaatia johtavilta Nato-mailta. Silloin Venäjä saisi veto-oikeuden, joka veisi Natolta päätösvallan sen omasta jäsenkunnasta.

Ruotsi ja Suomi estivät viisitoista vuotta sitten SuRu-aloitteellaan Euroopan unionin sotilaallisen toimintakyvyn kehittämisen. Sen jälkeen suomalaisten haaveilu eurooppalaisesta Natosta on tyhjää höpötystä.

Ruotsin ja Suomen yhteinen Nato-jäsenyyden hylkäyspäätös olisi SuRu-aloitteen toisinto. Pienet pohjoismaat romuttaisivat jo toisen kerran eurooppalaisen puolustusjärjestelmän kehitysmahdollisuudet. Se olisi tuhoisa ratkaisu molempien puolustuskyvylle, ja varsinkin Suomelle.

Puolustusvoimien tehokkaimmat ja moderneimmat järjestelmät perustuvat Nato-maiden teknologiaan. Niiden teknistä päivitystä, varaosia ja taisteluvälineistöä on saatavissa vain Nato-maista. Liittokunnan ulkopuolelle jättäytyminen lisäisi huomattavasti sitä riskiä, että Suomen puolustus lamautuisi juuri sellaisissa tilanteissa, joissa sen uskottavuus olisi poliittisesti kaikkein tärkeintä.

Nato-selvityksessä on musta aukko. Se vaikenee Suomen asejärjestelmien huoltovarmuudesta, jonka surkea tila jo nyt heikentää Suomen puolustusmahdollisuuksia. Tämän itse aiheutettu ongelma ei ratkea jatkuvalla pähkäilyllä siitä, mitä Ruotsi ja Suomi yhdessä tai erikseen joskus ehkä tekevä tai eivät tee.


_____________________________________________________________________________________

Viimeinen Neuvostoliitosta karkotettu länsitoimittaja: "Nato tarvitsee Suomea ja Ruotsia"


Toimittaja, kirjailija, CEPAn (Center for European Policy Analysis) varapresidentti Edward Lucasin mukaan Nato tarvitsee Suomea ja Ruotsia selvitäkseen jatkossa. Lucas tuntee Venäjän vuosikymmenten takaa työskenneltyään Neuvostoliitossa. Hän on viimeinen Neuvostoliitosta karkotettu länsimainen toimittaja.

Lucas pitää Suomen viime viikolla julkaistua Nato-selvitystä jopa tärkeämpänä kuin amerikkalaishävittäjien näyttäytymistä Naton etulinjan maissa kuten Liettuassa ja Ukrainassa.

Hänen mielestään ongelma on yksinkertainen: Ilman Suomen ja Ruotsin apua Nato joutuu ahtaalle puolustaessaan Baltian maita Venäjän aggressiota vastaan. Venäjän aggressio olisi katastrofaalinen Natoon kuulumattomien maiden turvallisuudelle.

Lucas käy analyysissaan Suomen Nato-selvitystä laajasti läpi. Hän muun muassa spekuloi sillä, kuinka todennäköisesti Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon. Hän kuvaa suomalaisten Nato-asennetta skeptiseksi. Hänen mukaansa suuri osa suomalaisista olisi kuitenkin valmiina liittymään Natoon, jos maan johto sitä suosittelisi.

Lucasin mukaan Suomen Nato-selvitys osoittaa tilanteen vakavuuden. Hänen mukaansa Suomi ja Ruotsi olisivat paremmassa turvassa Naton täysjäseninä. Tosin päätös Natoon liittymisestä aiheuttaisi vaarallisen vastareaktion Venäjältä. Reaktion, jota voisi olla vaikea hallita.

Lucas on kehottanut vuosien ajan sekä Suomea että Ruotsia liittymään Natoon. Hänen perustelunsa on ollut "tee se nyt, kun sitä ei tarvitse tehdä, koska liittymisen tarpeelliseksi tekevät olosuhteet tekevät liittymisen vaikeammaksi".

Nato on Lucasin mukaan haasteellisessa tilanteessa, koska sillä on resurssipula. Hän kirjoittaa, että jos Nato olisi hyvässä kunnossa, voisi sen jäsenyys ratkaista Euroopan koillisosan turvallisuusongelmat. Näin ei kuitenkaan ole. Amerikkalaiset F-22 hävittäjät ovat kunnollisia, mutta niitä on liian vähän. Ja muut Nato-maat tulevat vieläpä tästä jäljessä.

Lucas sanoo, että länsimaiden puolustusbudjetit ovat liian pieniä. Etenkin alueellisessa puolustuksessa on toivomisen varaa. Naton puolustusmenot eivät enää pienene, mutta resursseja ei ole tarpeeksi. Lucasin mukaan useimmat jäsenmaat käyttävät rahansa vääriin asioihin kuten palkkoihin ja rakennuksiin. Oikea osoite puolustusvaroille olisivat nykyaikaiset aseet. Hänen mukaansa todellinen pelote on vielä palauttamatta. Sisäiset ja ulkoiset uhkat jakavat ja häiritsevät jäsenmaita.

Heinäkuussa järjestettävä Nato-huippukokous Varsovassa Puolassa todennäköisesti kääntää huomion Naton etulinjan valtioihin, eli Yhdysvaltojen esikuntaan Puolassa sekä Baltian maiden puolustukseen. Lucasin mukaan tilanne näyttää hyvältä, vaikka kumppaneiden resurssit olisivatkin heikot.

Lucas korostaa, että Suomen ja Ruotsin on kiirehdittävä. Mitä nopeammin maat liittyvät Natoon, sitä epätodennäköisimmin ne tulevat tarvitsemaan Naton turvatakuita. Suomi ja Ruotsi myös vahvistaisivat Naton liittoumaa, ja näin edesauttaisivat puolustusliiton selviytymistä.

 

[Umkhonto]

Ulkomaat 18.5.2016 klo 6:54
Nato tekee ensi kerran maihinnousun Suomen rannoille – Itämerellä alkamassa kolme suurta sotaharjoitusta

Yhdysvaltain merijalkaväen maihinnousupanssareita viime vuoden Baltops-harjoituksessa Puolassa. Kesäkuussa samanlaisia nähdään Suomenkin rannoilla. Kuva: Adam Warzawa / EPA
Suomesta on sotaharjoituksissa mukana rannikkojääkäreitä ja panssaritiedustelijoita. Suomen rannoille tulee myös Britannian laivaston suurin sotalaiva. Ensimmäinen kolmesta suurharjoituksesta alkaa ensi viikolla.
Baltops16 – Maihinnousuja Hankoniemelle




Baltops on Naton suurin merisotaharjoitus Itämerellä. Se järjestetään joka vuosi. Suomi on osallistunut siihen vuodesta 1993 lähtien. Tänä vuonna Suomi on mukana alkuvaiheessa, missä noin 600 sotilaan vahvuinen maihinnousuosasto harjoittelee Suomen ja Ruotsin rannikolla. Maihinnousuja tehdään Hankoniemellä olevalle Syndalenin harjoitusalueelle.

Suomesta Baltops-harjoitukseen osallistuu noin 160 sotilaan vahvuinen rannikkojääkärikomppania Uudenmaan prikaatista. Suomalaiset ja ainakin saman verran ruotsalaisia rannikkojääkäreitä toimii hollantilaiselta maihinnousutukialus Johan de Wittilltä.

Suomalaisten ja ruotsalaisten lisäksi maihinnousuosastoon kuuluu 200 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta, 60 Britannian ja 50 Saksan merijalkaväen sotilasta sekä 30 sotilaan vahvuinen italialainen tiedustelujoukkue. Amerikkalaisilla on mukanaan 12 maihinnousupanssarivaunua, muut liikkuvat rantauduttuaan jalkaisin.

Johan de Wittin lisäksi Hankoniemen edustalle tulee kaksi muuta isoa maihinnousutukialusta: amerikkalainen USS Carter Hall ja Britannian laivaston suurin alus HMS Ocean.

– Johan de Witt hakee suomalaisosaston Hangosta, mutta muuten alukset eivät käy Suomen satamissa. Väylät ovat liian ahtaat niille, sanoo Merivoimien tiedottaja Annele Apajakari.


Kuninkaallisen laivaston maihinnousutukialus HMS Ocean Kielin satamassa viime vuonna. Ocean tulee Baltops-harjoitukseen Suomenlahdelle. Aluksella on mm. Apache-taisteluhelikoptereita. Kuva: Carsten Rehder / EPA
Suomessa harjoitellaan kolme päivää 6.-8. kesäkuuta ja sen jälkeen neljä päivää Ruotsin Utössä Tukholman eteläsaaristossa. Baltops-harjoituksen pääoperaatiot tapahtuvat Ustkan harjoitusalueella Puolan rannikolla, mutta sinne suomalaiset ja ruotsalaiset eivät ole menossa.

Koulutuspurjehdukselta palaava miinalaiva Uusimaa osallistuu Baltopsin loppuvaiheisiin Itämerellä.

– Tämänvuotinen osallistuminen Baltops-harjoitukseen tulee tuntuvasti halvemmaksi kuin viime vuonna. Silloin joukkoja lennätettiin Puolaan ja Etelä-Ruotsiin asti. Lisäksi nyt osallistujat ovat varusmiehiä. Viime vuonna he olivat reserviläisiä, joiden päiväraha on suurempi, sanoo Apajakari.

Tänä vuonna Baltopsiin osallistuminen maksaa Suomelle noin 400 000 euroa. Viime vuonna yli miljoonan.

Kaikkiaan Baltopsiin osallistuu yli 4 000 sotilasta 17 maasta. Sota-aluksia on viitisenkymmentä. Ruotsi lähettää harjoituksiin rannikkojääkäreiden ohella muun muassa sukellusveneen ja Gripen-hävittäjiä.


Suomalainen rannikkojääkäri Puolassa viime vuoden Baltops-harjoituksessa. Kuva: Adam Warzawa / EPA
Saber Strike 16 – Panssaritiedustelijat Viroon



Saber Strike on Yhdysvaltain johtama ja tänä vuonna Viron isännöimä harjoitus. Siinä Nato harjoittelee Baltian maiden puolustamista ja joukkojen tuomista sinne. Baltiassa harjoitukseen osallistuu yli 3 500 ulkomaista sotilasta, joista suurin osa amerikkalaisia. Virosta, Latviasta ja Liettuasta on mukana komppanian verran joukkoja kustakin.

Myös Saber Strike järjestetään vuosittain. Suomesta on harjoitukseen osallistunut vuodesta 2013 lähtien Porin prikaatin lähettämä kansainvälisten valmiusjoukkojen osasto.

Nyt matkaan lähtee EU:n taisteluosaston päivystävä suomalaisjoukkue, joka koostuu reserviläisistä. Harjoitusmatka tehtdään 11.–23. kesäkuuta ja se on osa joukkueen koulutusohjelmaa, kertoo Porin prikaatin esikuntapäällikkö Tommi Haapala. Joukkueeseen kuuluu 50 sotilasta sekä huolto- ja esikuntahenkilökunta päälle.

– Suomalaisista muodostetaan panssaritiedustelujoukkue ja ilmatulenjohtopartio monikansalliseen taisteluosastoon, kuvaa Haapala tehtäviä, jotka odottavat harjoitusalueella Viron Tapassa.

Tiedustelujoukkue liikkuu RG-32 -panssariautoilla. Sen tehtävä on ottaa selvää, missä vastustaja on. Ilmatulenjohtopartion tehtävä on ohjata oman puolen rynnäkkökoneiden iskuja oikeaan maaliin.


Yhdysvaltain ilmavoimien A-10 -rynnäkkökone ampuu viime vuoden Sabre Strike -harjoituksessa Latviassa. Tänä vuonna suomalaiset harjoittelevat Sabre Strikessa mm. ilmaiskujen ohjaamista maaliin. Kuva: Valda Kalnina / EPA
Yhdysvaltain 2. ratsuväkirykmentti tekee Saber Strike -harjoitukseen liittyen 2 400 kilometriä pitkän marssin Saksasta Tšekin ja Puolan kautta Viroon. Nimestään huolimatta rykmentti liikkuu Stryker-ajoneuvoilla. Matkalla amerikkalaiset pitävät sotaharjoituksia kunkin läpikulkumaan puolustusvoimien kanssa ja liittyvät harjoituksiin Tapan harjoitusalueella Virossa.

Nato kehittää harjoituksessa yhteistoimintaa eri maalaisten joukkojen kesken. Samoin se testaa Baltiaan ja Puolaan viime vuonna perustamiaan valmiusesikuntia. Niiden tehtävänä on juuri Nato-joukkojen apuun tulon joustava järjestely tarvittaessa.

Saber Strike 16 -harjoitukseen osallistuu 12 maata. Suomi on ainoa Naton ulkopuolinen maa. Harjoituksia on Baltian lisäksi Puolassa.


Viime vuonna Saber Strike -harjoitukseen osallistuneita suomalaisia Patrian Amos-ajoneuvonsa kanssa Latviassa. Kuva: Valda Kalnina / EPU
Anakonda 16 – Puolan suuri harjoitus



Anakonda on Puolan johtama harjoitus, jossa harjoitellaan Puolan armeijan ja muiden Nato-maiden joukkojen yhteistoimintaa. Yhdysvaltain armeija on täälläkin näkyvästi mukana.

Joukkojen määrältään Anakonda on Itämeren alueen harjoituksista suurin. Mukana on yli 31 000 sotilasta, eli suurin piirtein saman verran kuin Suomen armeijan koko rauhanajan vahvuus. Amerikkalaisia määrästä on peräti 14 000.

Puolan rajan takana Kaliningradissa on vahvoja venäläisjoukkoja. Puola on kehittänyt tuntuvasti omaa armeijaansa ja on Naton aktiivisimpia jäsenmaita.

Ruotsi osallistuu Anakondaan ensimmäistä kertaa, merkkinä tiivistyvästä yhteistyöstä Naton kanssa. Skånen rykmentistä tulee moottoroitu komppania eli noin 150 sotilasta. Suomesta harjoituksessa on mukana kolme esikuntaupseeria.


Puolan laivaston maihinnousualus laskee joukkoja maihin viime vuoden harjoituksissa. Kuva: Adam Warzawa / EPA
Suomen tavoitteet – ja Naton
Puolustusvoimien mukaan Suomi osallistuu kansainvälisiin harjoituksiin, koska niissä voi kehittää suomalaisten joukkojen osaamista monikansallisia kriisinhallintaoperaatioita varten mutta myös oman maan puolustamista varten.

– Suurista harjoituksista saa esimerkiksi kokemusta eri aselajien yhteistoiminnasta. Sellaista ei kotimaisista harjoituksista saa, sanoo Porin prikaatin esikuntapäällikkö Tommi Haapala.

Kommentti: Saarista ja niiden puolustamisesta
Suomella ja Ruotsilla on kummallakin Itämerellä heikko kohtansa. Ruotsilla Gotlanti ja Suomella Ahvenanmaa. Gotlanti on käytännössä puolustamaton ja Ahvenanmaa demilitarisoitu sopimuksella.

Kumpikin on keskeisellä paikalla. Gotlannista pystyisi ohjuksin hallitsemaan eteläistä Itämerta ja estämään joukkojen kuljetukset Baltiaan. Ahvenanmaalta pystyisi hallitsemaan pohjoista Itämerta ja uhkaamaan Ruotsin pääkaupunkia.

Tämä tiedetään Venäjällä, Suomessa, Ruotsissa ja Natossa. Sodan uhatessa kummallekin saarelle syntyisi sotilaallinen kilpajuoksu. Paras vaihtoehto olisi, että Ruotsi saisi joukkonsa Gotlantiin ensin, ja että Suomi saisi joukkonsa Ahvenanmaalle ensin.

Suomen puolustusvoimilla on suunnitelmat Ahvenanmaan varalle. Saariryhmän puolustamisesta ei keskustella julkisesti, vaikka sitä lienee harjoiteltukin, myös ruotsalaisten kanssa.

Baltopsin maihinnousuharjoitus viedään tänä vuonna ensi kertaa läpi matalavetisessä ja karikkoisessa Suomen saaristossa, samanlaisissa olosuhteissa kuin Ahvenanmaalla.

Nyt mukana on Ruotsin lisäksi Yhdysvaltain, Britannian ja Saksan merijalkaväki. Maastoon tutustumassa.

Ahti Kaario

Aselajien yhteistoiminnalla tarkoitetaan maavoimien ja niitä taistelussa tukevien ilmavoimien yhteistyötä tai maa- ja merivoimien yhteistyötä rannikkosotatoimissa.

Naton tavoite on selvä: harjoitella Baltian maiden ja Puolan puolustusta Venäjän mahdollisia sotatoimia vastaan. Nato on luvannut monen korkean poliitikon ja sotilaan suulla, että Baltiaa puolustetaan. Sitä on harjoiteltava, jotta lupaus olisi uskottava.

Jäsenmaiden puolustamista harjoitellaan nimenomaan Sabre Strike- ja Anakonda-harjoituksissa. Siksi Nato voi keskittyä Baltops-harjoituksessa hieman enemmän kumppanimaidensa Ruotsin ja Suomen suuntaan ja panokseen, arvioi vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak ulkopoliittisesta instituutista.

Naton harjoitusten määrä, tahti ja koko ovat kasvaneet Itämeren alueella parin viime vuoden aikana. Vastaavasti Venäjä pitää usein suuria sotaharjoituksia lähiailueilla, tavallisesti ilmoittamatta etukäteen.

– Naton harjoitukset ovat isoja, mutta ne eivät pyri tulemaan yllätyksenä kellekään. On tiedossa, mitä harjoitellaan, missä ja millä joukoilla, sanoo Salonius-Pasternak.


Sekä Natolla että Venäjällä on Itämerellä nopeasti liikuteltavia maihinnousujoukkoja. Kuvassa amerikkalainen ilmatyynyalus. Kuva: Adam Warzawa / EPA

http://yle.fi/uutiset/nato_tekee_en...lkamassa_kolme_suurta_sotaharjoitusta/8885217

 

[Umkhonto]

Huomio pks! Käykäähän tutustumassa botskeihin. Itse en ehdi.

Ulkomaat 21.5.2016 klo 15:30 | päivitetty 21.5.2016 klo 16:03
Naton valmiusosaston laivoja Helsingissä – mukana ohjusfregatti Espanjasta
HMS Iron Duke on brittilaivaston kuuluisimpia nimiä. Yleisö pääsee laivoihin tutustumaan viikonloppuna.

Britannian laivaston fregatti Iron Duke Hernesaaren satamassa. Kuva: Yle

Helsingissä vierailee kaksi sotilasliitto Naton pysyvän laivasto-osaston fregattia. Toinen on espanjalainen ESPS Alvaro de Bazan ja toinen brittiliäinen HMS Iron Duke.

Alukset kuuluvat toiseen Naton kahdesta pysyvästä laivasto-osastosta (SNMG), jotka ovat valmiita käytettäväksi missä vain tarpeen vaatiessa. Osastoihin kuuluu aluksia eri jäsenmaista.

Nato on lähettänyt Itämerelle vahvistuksia turvatakseen Venäjän uhasta hermostuneita jäsenmaitaan Baltiassa. Muun muassa Britannian laivasto on alkuvuodesta lisännyt osuuttaan Naton valmiusosastoissa. Itämerelle Britannian laivasto on lähettänyt fregatin ja kolme miinanraivaajaa.

Ohjustentorjuntavalmius
Espanjalainen fregatti Alvaro de Bazan on varustettu Aegis-ohjustentorjuntajärjestelmällä, ja se pystyy tarvittaessa toimimaan osana Yhdysvaltain Eurooppaan rakentamaa ohjuspuolustusta. Venäjä on protestoinut ohjuskilpeä vastaan.

Brittiläinen fregatti Iron Duke on puolestaan varustettu "tavanomaiseen" merisodankäyntiin, johon kykenee tietenkin myös espanjalaisalus. Kummankin laivan varustukseen kuuluu muun muassa helikopteri.


Seahawk-helikopteri espanjalaisen fregatin kannella. Helikopteria voidaan käyttää esimerkiksi tiedusteluun tai sukellusveneentorjuntaan. Kuva: Yle
Fregatti Iron Duke on otettu käyttöön 1990-luvulla, mutta samanniminen taistelulaiva palveli Britannian laivastossa ensimmäisessä maailmansodassa. Silloinen Iron Duke osallistui esimerkiksi Skagerrakin meritaisteluun Saksan laivastoa vastaan.

Harjoituksia Itämerellä
Naton fregatit vierailivat ennen Helsinkiä Tallinnassa ja muissa Baltian maiden satamissa. Toinen Naton pysyvistä laivasto-osastoista, SNMG 1 on toiminut ja harjoitellut Itämerellä maaliskuulta saakka.


Espanjalaisen ohjusfregatin Alvaro de Bazan komentosilta. Kuva: Yle
Naton molemmat pysyvät laivasto-osastot ovat ilmeisesti mukana myös tämän vuoden Baltops-merisotaharjoituksessa. Harjoitus alkaa Suomenlahdelta kesäkuun 3. päivä ja päättyy Puolan rannikolle kaksi viikkoa myöhemmin.

Helsingissä laivastovieraat ovat Hernesaaren laiturissa. Yleisö pääsee tutustumaan aluksille vielä tänään kello 15–17 ja sunnuntaina kello 11–13 ja 15–17.

http://yle.fi/uutiset/naton_valmius...a_ohjusfregatti_espanjasta/8898524?origin=rss

 

[Herman30]

Minulle uusi skenario, joidenkin mielestä saattaa olla Putinin seuraava maa-kaappaus eli ottaa Suwalki-käytävän itselleen jotta saisi maayhteyden Kaliningradin ja Valkovenäjän välille.

http://www.diplomaatia.ee/en/article/president-ilves-and-the-suwalki-gap/

 

[krd]

Minulle uusi skenario, joidenkin mielestä saattaa olla Putinin seuraava maa-kaappaus eli ottaa Suwalki-käytävän itselleen jotta saisi maayhteyden Kaliningradin ja Valkovenäjän välille.

http://www.diplomaatia.ee/en/article/president-ilves-and-the-suwalki-gap/

Hieman paremmalla kartalla, kartan oikeassa reunassa:

sama laajempana: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/fb/LithuaniaPhysicalMap-Detailed.png
Suhteellisen vähän vesistöylityksiä ja soita, joita varsinkin Liettuan puolella on enemmänkin. Olikohan ajatuksena hivuttaa äijät rajaa pitkin ja sanoa koko ajan, ettei me teidän puolella olla. Samaan aikaa pitää muistaa toki kertoa, että lomalle tässä ollaan menossa.

 

[Mustaruuti]

Kohta on Baltia täynnä "hälytyslankaa".

Nato teki päätöksen lähettää joukkoja Baltiaan ja Puolaan
Sotilasliitto Nato on päättänyt lisätä läsnäoloaan itäisissä jäsenmaissa. Nato lähettää kolmeen Baltian maahan ja Puolaan pataljoonan verran sotilaita kuhunkin.

http://yle.fi/uutiset/nato_teki_paatoksen_lahettaa_joukkoja_baltiaan_ja_puolaan

 

[tulikomento]

Kohta on Baltia täynnä "hälytyslankaa".

Nato teki päätöksen lähettää joukkoja Baltiaan ja Puolaan
Sotilasliitto Nato on päättänyt lisätä läsnäoloaan itäisissä jäsenmaissa. Nato lähettää kolmeen Baltian maahan ja Puolaan pataljoonan verran sotilaita kuhunkin.

http://yle.fi/uutiset/nato_teki_paatoksen_lahettaa_joukkoja_baltiaan_ja_puolaan

Joo. Muutamalla trip wire -pataljoonalla ei vielä lähdetä Moskovaa valloittamaan, vaikka itänaapurin propagandakoneisto tätä syöttääkin kotiyleisölle ja Sputnikin ja RT:n kautta myös ulkomaailmalle. Onhan tuolla tietysti se poliittinen symboliarvo että artikla 5 otetaan vakavasti, nostaa hyökkäyskynnystä, vaikka mitään Venäjän invaasiota noilla ei torjutakaan. Sittenhän tarkoitus on varmasti myös rauhoitella baltteja.

 

[Taitolaji]

Joo. Muutamalla trip wire -pataljoonalla ei vielä lähdetä Moskovaa valloittamaan, vaikka itänaapurin propagandakoneisto tätä syöttääkin kotiyleisölle ja Sputnikin ja RT:n kautta myös ulkomaailmalle. Onhan tuolla tietysti se poliittinen symboliarvo että artikla 5 otetaan vakavasti, nostaa hyökkäyskynnystä, vaikka mitään Venäjän invaasiota noilla ei torjutakaan. Sittenhän tarkoitus on varmasti myös rauhoitella baltteja.

Niin, ei näillä hyökkäystä torjuta, mutta kun joukot ovat "monikansallisia" tarkoittaa se, että hyäkkäys niitä vastaan olisi samalla hyökkäys lähes kaikkia Nato-maita vastaan. Kyllä siinä joutuisi veli-venäläinenkin harkitsemaan.

Suomi saa kyllä Natolta ainakin materiaali- ja tiedustelutukea jos joudumme hyökkäyksen kohteeksi tilanteessa, jossa auttamisemme olisi Naton etujen mukaista ja edesauttaisi Baltian puolustamista.

 

[Ingsoc]

Merkel sceptical of NATO deployments in Eastern Europe
Home | Europe's East | News
EurActiv.de with Reuters

3. heinäkuuta 2014


NATO Secretary General Anders Fogh Rasmussen meets with German Chancellor Angela Merkel at her residence in Berlin. [NATO]

Languages: Deutsch



During a visit by NATO Secretary General Anders Fogh Rasmussen in Berlin, German Chancellor Angela Merkel reacted with caution to calls for permanent deployment of allied troops in Eastern European countries, amid fears of Russian retaliation in several member states. EurActiv Germany reports.

Numerous NATO member states feel threatened or even unsafe in light of the developments in Ukraine and the violation of territorial integrity, said Angela Merkel after a meeting with NATO Secretary General Anders Fogh Rasmussen in Berlin on Wednesday (2 July).

This pertains most of all to “the Baltic states but also to Poland”, the Chancellor said.

“We are responsible for each other’s security,” Merkel explained, referring to Article 5 of the NATO treaty.

“We spoke about the fact that there is no doubt the NATO-Russia Act should remain valid,” said Merkel, responding to a question regarding a permanent deployment of NATO troops in Eastern European countries.

NATO’s post-Soviet promises

The 1997 NATO-Russia Act formally ended the rivalry between Russia and NATO. But Moscow insists that the West promised not to set up any military bases in the former Eastern Bloc countries that have joined NATO after the fall of the Soviet Union.

“This also provides a framework for the kind of support we can give our partners when they ask for more support”, Merkel said. The military specifications are being prepared at the moment, the centre-right leader said, after which they can then be discussed.

Germany already contributes to “air policing”, for example, Merkel pointed out. “We will also discuss how we can contribute further to improve security among our member states as an alliance,” the Chancellor said .

While in Berlin, Rasmussen indicated that NATO has increased the number of manoeuvres in countries that feel threatened by Russia. In this way, the NATO presence in these states is already visible, he said.

Poland, in particular, has sought to receive permanent NATO bases since the start of the Ukraine crisis, he said. Russia warned against this.

“We are considering possible new steps that can strengthen our collective security in the long-term,” Rasmussen explained. “This will then lead to existing defence plans potentially being revised, new defence plans needing to be developed, manoeuvres being reinforced and then deployments could also take place within reasonable limits,” he explained. Such a “Readiness Action Plan” will then be presented and discussed at the NATO Summit, said Rasmussen.

Russian violation

Russia has violated the NATO-Russia Founding Act on many points, according to Andreas Schockenhoff and Karl-Georg Wellmann. The two German parliamentarians have co-signed a position paper at the Bundestag, the first as deputy chairman of the centre-right political faction and the second as a member of German-Ukrainian Parliamentary Group.

“But that is no reason for NATO to denounce this agreement. For this reason, it was right to discontinue concrete military cooperation but maintain the NATO-Russia Council as a discussion forum, keeping the path toward cooperation,” the pair wrote.

However, it is just as necessary, the two MPs write, that NATO take into account the threatened feelings of Baltic and Polish partners. “Whether existing temporary deployments should be consolidated, must be assessed before the NATO Summit in September.” The answer depends on whether Russia “continues its aggressive behaviour towards its neighbours, particularly towards Ukraine,” Schockenhoff and Wellmann argue.

The NATO Summit will take place from 4-5 September in Newport, Wales. The current conflict with Russia will one of the main areas discussed at the summit. For the time being, cooperation between NATO and Russia has been suspended. “We have already been ahead on this before,” said the Chancellor Merkel said she regrets this because NATO always desired constructive cooperation with Russia.

Rasmussen has been NATO Secretary General since 2009. His term of office will end after the summit in late September 2014. Former Norwegian Prime Minister Jens Stoltenberg will succeed him.


http://www.euractiv.com/section/eur...ptical-of-nato-deployments-in-eastern-europe/

 

[Taitolaji]

Siis neljä uutta puolustusvalmiudessa olevaa pataljoonaa saa Gorban paniikkiin! Panee miettimään minkälaisia märkiä päiväunia Venäjällä onkaan harrastettu!

http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/...ylma-sota-muuttumassa-aidoksi-sodaksi/5983130

Mihail Gorbatshov järkyttyneenä Naton päätöksestä: "Kylmä sota muuttumassa aidoksi sodaksi"

"Tietysti, Venäjän on nyt pakko jatkaa suojautumistaan, ja tämä hirveä prosessi pitää pysäyttää."

 

[Vonka]

Venäjä ei liiemmin ota vastuuta siitä, miten se vuonna 2014 alkoi uhota Baltialle ja Puolalle ja hyökkäsi Ukrainaan.

Aina on se uhri.