Uutisia Norjasta

[Fencer]

Katsoin, enkä avannut jokaista linkkiä auki. En nähnyt ainuttakaan kuvaa josta olisi ilmennyt ankkurin osuneen, näin siis ihan vaan spekulointia asiasta tällä foorumilla.

Laitoin ne pari kuvaa, joiden perusteella päättelin näin käyneen: tankkerin rungossa ei näytä rakenteellisesti olevan mitään muuta kuin ankkuri, joka olisi voinut repiä kyljen auki. Tankkerin ollessa täydessä lastissa ankkurin korkeus veden pinnasta näyttäisi täsmäävän vauriokohtaan.

Tankkerista ei ole näkynyt tuoreita kuvia.

 

[Fremen]

Suomesta on haettu historian sivu kippareita, erityisesti Venäjän laivastoon, koska meidän saaristo-olosuhteissa kolisee heti jos gasti vähän kaivaa nenää... täällä sitä kulttuuria ei ehkä ole, vaikka norjalaiset merenkulkijakansaa parhaimmasta päästä ovatkin.
Sehän täällä eniten harmittaa ja nolostuttaa, norjalaisilla on ansaittu maine todellakin huippu-kippareina, ja sitten tälläinen kupru tulee suurimmassa harjoituksessa kotivesillä, ja vielä onnistuttiin osumaan noin näkyvyydeltään maailman merien ehkä selkeimpään alusluokkaan eli keskikokoiseen tankkeriin...
Kurja juttu kaiken kaikkiaan. Toivottavasti nyt vähän ravintoketjun yläpäätä pöyhitään, saapi nähdä. Olen illalla viisaampi kun juttelen vähän kollegoiden kanssa.

 

[Fremen]

Jos alus ei näy tutkassa niin mistä VTS tietää että se on törmäyskurssilla?
Vaikka jossain saaressa olisikin valvontakamera ei sen kuvasta helposti määritellä ajoissa törmäysriskin olemassaoloa, kun kamerakuvasta ei näe etäisyyksiä kohteisiin.

VTS on laivaston oma maa-asema... noi kalastuspurkit ja huoltoalukset eivät siis olleet sitä nähneet omilla navigointitutkillaan, tarkennuksena.

EDIT: Kystverkets sjøtrafikksentral Fedje VTS:

https://www.kystverket.no/Om-Kystverket/Kva-er-Kystverket/

eipä kuulukaan puolustusministeriön alaisuuteen vaan liikenneministeriön (Samferdselsdepartementet), sorry.

 

[Mili]

Käsittämätön tapaus. Luulisi vesitiiviitä osia olevan niin että tuo kelluu seulanakin.

Tankkerin kapu voi nyt maalata ohjaussillankupeeseen fregatinkuvan vai piippuunko ne upotukset maalataan?

 

[fyysikko]

VTS on laivaston oma maa-asema... noi kalastuspurkit ja huoltoalukset eivät siis olleet sitä nähneet omilla navigointitutkillaan, tarkennuksena.

EDIT: Kystverkets sjøtrafikksentral Fedje VTS:

https://www.kystverket.no/Om-Kystverket/Kva-er-Kystverket/

eipä kuulukaan puolustusministeriön alaisuuteen vaan sisäministeriön, sorry.

Jos alus näkyy sellaisella tutkalla, millä näkee paikan ja nopeuden riittävän tarkasti törmäysriskin arvioimiseen, ei mikään estä vihollisen sotalaivaa käyttämästä saman taajuusalueen tutkaa omassa laivassaan. Silloin moisesta "häiveestä" ei ole minkäänlaista sotilaallista hyötyä, vaan ainoastaan haittaa rauhanajan liikkumiselle.
Tämä kertoo mikä arvo noilla toimittajien spekulaatioilla on, eli ei yhtään mitään arvoa, ellei viihdearvoa lasketa. Spekulaation syy on tietysti kaupallinen arvo mikä syntyy lehtien myymisellä sisällöstä riippumatta.

 

[Fremen]

Jos alus näkyy sellaisella tutkalla, millä näkee paikan ja nopeuden riittävän tarkasti törmäysriskin arvioimiseen, ei mikään estä vihollisen sotalaivaa käyttämästä saman taajuusalueen tutkaa omassa laivassaan. Silloin moisesta "häiveestä" ei ole minkäänlaista sotilaallista hyötyä, vaan ainoastaan haittaa rauhanajan liikkumiselle.
Tämä kertoo mikä arvo noilla toimittajien spekulaatioilla on, eli ei yhtään mitään arvoa, ellei viihdearvoa lasketa. Spekulaation syy on tietysti kaupallinen arvo mikä syntyy lehtien myymisellä sisällöstä riippumatta.

Aluksessa on IFF /transponderi, lisäksi sieltä on varmasti oltu yhteydessä vastaavaan viranomaiseen (merenkulkulaitoksen tutka-asema) alueelle saavuttaessa.
Spekulaatiota tosin omasta puolestani, koska olen nurmipora.

 

[Fremen]

Käsittämätön tapaus. Luulisi vesitiiviitä osia olevan niin että tuo kelluu seulanakin.

Tankkerin kapu voi nyt maalata ohjaussillankupeeseen fregatinkuvan vai piippuunko ne upotukset maalataan?

Kun palaa kotimaahansa Maltalle niin juhlitaan kansallissankarina, porukkaa virtaa toreille. On viirejä ja bändejä, liputetaan. Yleisökilpailun seurauksena syntyy uusi tankkerinmuotoinen kansallisleivonnainen. Norjan lippu poltetaan, muttei pahansuovasti. Voittaja voi olla armelias.

 

[HotShot]

Tää kuva on eilen illalla otettu, näyttää olevan jo aika syvällä...

 

[Fencer]

 

[_Pasi_]

Kun palaa kotimaahansa Liberiaan niin juhlitaan kansallissankarina, porukkaa virtaa toreille.

Oliko Maltalaisella aluksella Liberialainen kapteeni? Vai oliko se hinuri Liberialainen?

Jotain positiivistä niin vain sotatekniikkaa upposi ja sen mukana muutama 'litra' polttoaineita. Nekin ihan rantaan josta kohtalaisen helppoa siivota verrattuna siihen että olisi mennyt vuononpohjaan.
Ikävämpää ympäristölle olisi ollut jos se raskasöljytankkeri olisi alkanut vuotamaan ja uponnut. Pelkällä säikähdyksellä selvisi ympäristö.
Norjan laivasto taas sai melkoisen tahran kylkeensä.

Muutama asia mikä ihmetyttää
1. Miksi miehistö ei kyennyt väistämään törmäystä vaikka heitä siitä jopa varoitettiin
2. Miksi aluksen ohjattavuus katosi kun osuma tuli vain toiselle kyljelle
3. Miksi alusta ei saatu miehistön toimesta pysymään pinnalla
4. Miksi alusta ei saatu vakautettua muiden toimijoiden avulla joita alueella näytti riittävän

Itse epäilisin että ei tuota alusta niin huonosti ole suunniteltu ja rakennettu. Joku isompi inhimillinen moka on sattunut komentosillalla vuorossa olleille henkilöille.

 

[Fencer]

Oliko Maltalaisella aluksella Liberialainen kapteeni? Vai oliko se hinuri Liberialainen?

Jotain positiivistä niin vain sotatekniikkaa upposi ja sen mukana muutama 'litra' polttoaineita. Nekin ihan rantaan josta kohtalaisen helppoa siivota verrattuna siihen että olisi mennyt vuononpohjaan.
Ikävämpää ympäristölle olisi ollut jos se raskasöljytankkeri olisi alkanut vuotamaan ja uponnut. Pelkällä säikähdyksellä selvisi ympäristö.
Norjan laivasto taas sai melkoisen tahran kylkeensä.

Muutama asia mikä ihmetyttää
1. Miksi miehistö ei kyennyt väistämään törmäystä vaikka heitä siitä jopa varoitettiin
2. Miksi aluksen ohjattavuus katosi kun osuma tuli vain toiselle kyljelle
3. Miksi alusta ei saatu miehistön toimesta pysymään pinnalla
4. Miksi alusta ei saatu vakautettua muiden toimijoiden avulla joita alueella näytti riittävän

Itse epäilisin että ei tuota alusta niin huonosti ole suunniteltu ja rakennettu. Joku isompi inhimillinen moka on sattunut komentosillalla vuorossa olleille henkilöille.

Kolmonen: repeämä on melkein puolen laivan mittainen ja pari metriä leveä. Voi olla, että liian paha vaurio, ei siinä miehistö taida enempään pystyä.

 

[Lurker]

Jos alus ei näy tutkassa niin mistä VTS tietää että se on törmäyskurssilla?
Vaikka jossain saaressa olisikin valvontakamera ei sen kuvasta helposti määritellä ajoissa törmäysriskin olemassaoloa, kun kamerakuvasta ei näe etäisyyksiä kohteisiin.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Automatic_identification_system

 

[Fencer]

Linkkisi väite: on todella epäuskottava, eihän noin vähäinen osastojen määrä riitä edes kaupallisiin aluksiin, ja sota aluksissa osastojen määrä pitäisi olla selvästi suurempi koska vaurioriskikin on suurempi sota-ajan oloissa kuin kauppalaivojen rauhan ajan oloissa joihin ne taas suunnitellaan. Toki sekin teoreettinen mahdollisuus lienee olemassa ettei kauppalaivojen vaatimukset koske sotalaivoja ja sotalaivojen speksit ovat idioottien suunnittelemia ja sallivat noin vähäisen osastoinnin, mikä saattaa ehkä pitää aluksen pinnalla, muttei taatusti mahdollista pysymistä oikein päin syvässä vedessä edes silloin kun vuoto on vain yhdessä osastossa.

Taitaa olla kirjoitusvirhe: täällä sanotaan, että osastoja olisi 13, ei 3:

"The 4,600t ship has five decks and two superstructures. The welded steel, 132m monohull has 13 watertight compartments for enhanced survivability. The hull design is optimised for stability, sea-keeping and manoeuvrability and the hull appendages and propellers are designed for low hydrodynamic noise. "

 

[Fencer]

Onko kukaan nähnyt missään ainuttakaan kuvaa sen tankkerin vahingoista?
Että näkis mihin kohtaan sitä on osunut, esim keulaan, perään, keskelle oikeaa kylkeä vai keskelle vasenta kylkeä, jne, jne.
Pakkohan tankkerillekin sentään jotain näkyvää vauriota on syntyä (vähintäänkin maalipintaan), vaikka siinä oliskin paksummat teräslevyt.

Oliko tankkeri vielä hinauksessa osuman sattuessa vai joko hinaus oli päättynyt? Se tosiseikka että AIS-trackissä molemmat (tankkeri ja hinaaja) kulkee vielä samalla nopeudella samaan suuntaan ei vielä tuota kerro.

Maalit lähteneet tuosta lasketun ankkurin kuvusta, ja näyttää muutenkin ottaneen osumaa: parras rutussa ankkurin yläpuolelta.

 

[Caveman]

Tuntuu oudolta että sota-alus melkein uppoaa, kun tuon perusteella vahingot pitäisi tulla enimmäkseen vesirajan yläpuolelle. Tuskin tankkerissa on vesirajan alla mitään repiviä rakenteita...

 

[_Pasi_]

Tuskin tankkerissa on vesirajan alla mitään repiviä rakenteita.

Olettaisin että osuman sattuessa ankkurin lukitus on pettänyt (toinen vaihtoehto että miehistö laski ankkurin osumasta, mutta väärältä puolelta). Ankkuri on sitten hiihtänyt alusten välissä repien fregattia oikein huolella.

 

[tiedotusosasto]

Tuntuu oudolta että sota-alus melkein uppoaa, kun tuon perusteella vahingot pitäisi tulla enimmäkseen vesirajan yläpuolelle. Tuskin tankkerissa on vesirajan alla mitään repiviä rakenteita...

Voisihan tuo mennä niin, että se ankkuri on saanut törmäyksessä löysää ja repinyt sitten kuin koukku fragatin kylkeä. Edit: kuten yllä myös kuvailtiin.

 

[_Pasi_]

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...altiolle-tulossa-mittava-korjauslasku/7156828

Säiliölaivan kanssa törmännyt 190 miljoonan euron sota-alus ei ollut vakuutettu – Norjan valtiolle tulossa mittava korjauslasku
Norjassa eilen onnettomuuteen maan merivoimien fregatti KNM Helge Ingstad ei ollut vakuutettu normaalilla tavalla. Asiasta kertoo Norjan yleisradioyhtiö NRK ja Suomessa ensimmäisenä Helsingin Sanomat. Onnettomuudesta on tulossa tuntuva lasku Norjan valtiolle.
Fregatti ja säiliölaiva Sola TS törmäsivät toisiinsa varhain torstaiaamuna paikallista aikaa Bergenin pohjoispuolella. Sota-aluksessa oli 137 ihmistä ja säiliölaivassa 23. Kaikki saatiin pelastettua, mutta kahdeksan ihmistä loukkaantui lievästi.

Onnettomuudesta ei myöskään aiheutunut suuria ympäristövahinkoja. Fregatista vuosi mereen noin 10 kuutiota polttoainetta. Tankkerin lastina oli raakaöljyä, mutta alus säilyi ehjänä ja ympäristökatastrofilta vältyttiin.
Norjan valtiolle koituvat aineelliset haitat sen sijaan ovat kasvamassa suuriksi. Fregatin kylkeen tuli törmäyksessä reikä, josta vuoti vettä ja alus kallistui pahasti.
KNM helge Ingstad osallistui viime viikolla Naton suureen Trident Juncture -sotaharjoitukseen, johon osallistui myös joukkoja Suomessa ja Ruotsista.

Alus oli paluumatkalla harjoituksesta merivoimien päätukikohtaan Haakonsverniin, kun se menetti toistaiseksi tuntemattomasta syystä ohjauksensa hallinnan. Alus on nyt hinattu kallistuneena rantaan.
Toimituksessa ollut ongelmia – osa helikoptreista puuttuu yhä
NRK kertoi eilisiltana, ettei onnettomuusfregatti ollut vakuutettu ja että sen kirjanpitoarvo oli 1,8 miljardia kruunua eli vajaat 190 miljoonaa euroa. Tämä on paljon vähemmän kuin mitä fregatin hankinta maksoi.
KNM Helge Ingstad on 134 metriä pitkä, eli huomattavasti suurempi kuin yksikään Suomen merivoimien aluksista. Aluksella on neljä sisaralusta Norjan merivoimissa.
KNM Helge Ingstad oli osa viiden fregatin ja kuuden helikopterin kauppaa. Norjan valtio tilasi aluksen Espanjasta vuonna 1999 ja ne toimitettiin vuosina vuosina 2006-2011.
Käyttöönotossa on kuitenkin ollut ongelmia, eikä kaikkia kauppaan kuuluvia helikoptereita ei ole vieläkään toimitettu. Kun helikoptereiden arvo vähennetään kaupasta, tulee yhden fragatin arvoksi noin 3,5 miljardia kruunua eli noin 350 miljoonaa euroa. Koko Norjan merivoimien budjetti on täksi vuodeksi noin 4,1 miljardia kruunua eli noin 410 miljoonaa.

Fregatin korjauskustannuksista ei ole vielä tietoa.

Olisi kiva kun toimittajat tekisivät hieman taustatyötä sen sijaan että kopioivat uutisia toisiltaan.
Joku olisi vaikka voinut tutkia kuinka monta sota-alusta maailmassa on vakuutettu. Itse en ainakaan tiedä yhtään sellaista.
Sotalaitteet kun omistaa valtio ja niiden ei ole mitään järkeä vakuttaa omaisuuttaan kuten yksityisten ihmisten. Valtio ei mene konkurssiin jos sota-alus tms. hajoaa. Valtiolla löytyy aina mahdollisuus myös korvata mahdollisesti aiheuttamansa vahingot.

 

[Fencer]

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...altiolle-tulossa-mittava-korjauslasku/7156828


Olisi kiva kun toimittajat tekisivät hieman taustatyötä sen sijaan että kopioivat uutisia toisiltaan.
Joku olisi vaikka voinut tutkia kuinka monta sota-alusta maailmassa on vakuutettu. Itse en ainakaan tiedä yhtään sellaista.
Sotalaitteet kun omistaa valtio ja niiden ei ole mitään järkeä vakuttaa omaisuuttaan kuten yksityisten ihmisten. Valtio ei mene konkurssiin jos sota-alus tms. hajoaa. Valtiolla löytyy aina mahdollisuus myös korvata mahdollisesti aiheuttamansa vahingot.

Ja suurin syy on kalustokannan vakuutusarvo suhteessa vahinkojen määrään: vakuutusmaksut olisivat moninkertaiset vahinkoihin nähden. Tästä syystä tulee halvemmaksi panostaa vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja sitten jos kolahtaa, niin "elämä on". Esimerkkinä jos vaikka meidän Hornetit vakuutettaisiin täydestä arvosta.

 

[Pandahki]

Omat spekulaatiot tästä keissistä osuman jälkeen:
- kokematon/treenaamaton miehistö vakavalle vauriotilanteelle (pitäisi olla perusjuttuja SOTAlaivalla)
- osuma johtanut konehuoneen nopeaan tulvimiseen (todennäköisesti vedenalainen sauma pettänyt oikean takalaidan alueella), aluksesta on hävinnyt nopeasti pumppauskyky kun koneet saaneet kylvyn. Kun iso aukko on tippunut vesirajan alle, on tuo aika game over.

Uppoamisen syynä loppujenlopuksi on tod.näk. inhimillinen syy - luukut jotka on suunniteltu pidettävän kiinni aina kun niistä ei kuljeta on tod.näk pidetty auki koska "emmäjaksa" ja laiva on päässyt tulvimaan yli suunnitellun speksin (koska suunnitelmassa määrätyt luukut aina asiallisesti kiinni)

Katsotaan miten veikkaukset osuu...