Analyysi: Iran julkeaa iskeä Saudi-Arabiaan, koska USA:n uskottavuus on riekaleina
Tänään klo 12:55
Lähi-idässä niitetään nyt USA:n niin sanotun ulkopolitiikan satoa, kirjoittaa Iltalehden ulkomaantoimittaja Jaakko Isoniemi.
Ulkopolitiikassa on sellainen jännittävä piirre, että johdonmukaisuudella saavutetaan useammin tuloksia kuin poukkoilulla. Presidentti
Donald Trump on tehnyt poukkoilusta tavaramerkkinsä, Yhdysvalloissa ja sen ulkopuolella.
Keep ’em guessing.
Trump on pitänyt hyvänä ajatuksena, että hän voi toimia arvaamattomasti.Esimerkiksi ensin hän uhkaili Pohjois-Koreaa ”tulella ja raivolla”, kunnes alkoi kaveerata herra
Kimin kanssa ja katselee nyt – neuvotteluiden kariuduttua – lammasmaisesti sivusta kun maa testailee ohjuksiaan.
Samalla tavalla linja on ollut hakusessa Lähi-idässä. Epävakauden siemen kylvettiin jo reilu
vuosi sitten, kun Trump veti Yhdysvallat yksipuolisesti ulos JCPOA:sta, kansanomaiselta nimeltään Iranin ydinsopimuksesta. Sopimus oli Trumpin mukaan ”huonoin ikinä”.
Savu nousi Saudi-Arabian tärkeistä öljyntuotantolaitoksista lauantaina. NASA WORLDVIEW HANDOUT
Eihän se toki täydellinen ollut. Oikeastaan kukaan sopijaosapuoli ei ollut siihen täysin tyytyväinen, mikä toisaalta alleviivaa sopimuksen tärkeyttä ja neuvotteluiden onnistumista. Kompromissiin päästiin, koska kaikki sellaista halusivat. Sopimus toimi ja sitä ei rikottu.
Sitten posliinikauppaan marssi norsu. Washington alkoi kohdistaa Teheraniin ”maksimaalisen paineen” strategiaa.
Iran jaksoi katsella JCPOA:n ja taloutensa murenemista vuoden verran. Sitten se ryhtyi toimiin. Ajallinen yhteys Iranin uhkausten ja Persianlahden tapahtumien välillä on olemassa.
Siteerataanpa
Kekkosta: Niin on, jos siltä näyttää. Eli oletetaan – siis oletetaan – että kaikkien viimeaikaisten Persianlahden tapahtumien takana on tavalla tai toisella Iran: tankkeri-iskut touko- ja kesäkuussa,
Saudien öljyputkeen tehty isku toukokuussa ja viikonvaihteen jalostamoiskut, ovat kaikki peräisin Saudi-Arabian ja Yhdysvaltojen arkkivihollisen Iranin kädestä.
Osumatarkkuus oli Abqaiqista julkaistujen kuvien perusteella erinomainen. USA:N HALLINTO / AP
Takuuvarmasti Iran ainakin ampui kesäkuussa Hormuzinsalmella yhden USA:n vakoilulennokin alas, sen väitetysti loukattua maan ilmatilaa, minkä Yhdysvallat tietysti kiisti. Tämän tempun jälkeen Yhdysvallat oli jo tekemässä sotilaallista kostoiskua Iraniin, jonka presidentti Trump väitetysti perui viime hetkellä kuultuaan, paljonko iskusta aiheutuisi kuolonuhreja (joko Trump ei ole ensimmäisellä kerralla kuunnellut iskun vaikutusarviota, tai sitten hän valehtelee).
Iskua ei siis toteutettu. Sittemmin Trump ilmoitti, että Iran uskoo vain voimankäyttöä ja uhkasi, että Iranin hyökkäyksiin vastataan musertavalla voimalla, joka voi jossain tarkoittaa täystuhoa.
Donald J. Trump
✔@realDonaldTrump
https://twitter.com/realDonaldTrump/status/1143529903238893568
Iran leadership doesn’t understand the words “nice” or “compassion,” they never have. Sadly, the thing they do understand is Strength and Power, and the USA is by far the most powerful Military Force in the world, with 1.5 Trillion Dollars invested over the last two years alone..
110 t.
17.42 - 25. kesäk. 2019
Twitter Ads -tiedot ja yksityisyys
43 t. ihmistä puhuu tästä
Jos kaiken takana todella on Iran, miten se julkeaa tai edes uskaltaa?
Vastaus on lopulta melko yksinkertainen. Se on ajettu pakotteilla pattitilanteeseen, josta pitää löytää ulospääsytie ja asymmetrinen toiminta on siihen yksi keino. Luodaan epävarmuutta, sekoitetaan pakkaa.
Katsotaan miten vastapuoli reagoi ja toivotaan myönnytyksiä. Yhdysvaltojen liittolaiset saattavat alkaa tehdä omia intressejään edistäviä ratkaisuja, jos ne eivät voi luottaa Trumpin Yhdysvaltojen tukeen ja apuun. Esimerkiksi tankkeri-iskut johtivat Arabiemiraattien ja Iranin tapaamiseen, jossa keskusteltiin laivaturvallisuudesta Persianlahdella – ensi kertaa kuuteen vuoteen. Muut liittolaiset ja isot pelurit taas voivat olla hanakampia ratkaisemaan umpisolmun, jos Iran pystyy luomaan tilanteen, jossa kaikki häviävät.
Sotaa ei halua kukaan.
Kuiraisin öljykentän laitoksiin iskettiin myös. USA:N HALLINTO / AP
Osin senkin varaan Iran saattaa laskea. Trump on osoittanut ja jopa suoraan sanonut, ettei halua sotkea maataan enää uusiin sotiin. Toinen jalka on jo ulkona Persianlahdelta ja kynnys siis korkealla. Tämän lisäksi USA:n ulkopolitiikka on ollut lievästi ilmaistuna poukkoilevaa, kansallinen turvallisuusneuvosto on sekaisin ja puolustusministeriä ei ole ollut yli yhdeksään kuukauteen.
Toimettomuudellaan USA on antanut Iranille viestin, että se saa jatkaa vanhaan malliin.
Trump on kompastunut samaan ansaan kuin edeltäjänsä
Barack Obama Syyriassa. Kemiallisten aseiden piti olla punainen viiva, jota diktaattori
Bashar al-Assad ei saisi ylittää. Hän ylitti, useita kertoja. Tyhjillä uhkauksilla on se vaikutus, ettei niihin pian enää uskota.
– Meillä on syytä uskoa, että tiedämme syyllisen. Aseet on ladattu ja odotamme vahvistusta, mutta haluamme kuulla Kuningaskunnalta kenen he uskovat olevan iskun takana ja miten meidän kannattaisi edetä, Trump tviittasi myöhään sunnuntaina.
Trumpilla on kova paikka toteuttaa uhkauksensa, mikäli hän haluaa säilyttää edes jonkinlaisen uskottavan pelotteen.
Nähtäväksi jää, mitä todisteita Yhdysvalloilla on esittää. Tähän asti USA on pitkälti perustanut väitteitään iskujen tekotapoihin ja niihin vaadittavaan teknologiaan ja osaamiseen.
Mikäli iskujen taustalla on Iran, maa on varsin kyvykäs peittämään suoran osallisuutensa käyttämällä sijaisjoukkoja. Esimerkiksi toukokuussa putkilinjaan Saudi-Arabiassa tehty isku tuli Yhdysvaltojen mukaan Irakin rajojen sisältä.Irakissa taas operoi Iranille uskollisia militantteja.
Hämmentävästi lauantaina pystyttiin halvaannuttamaan viisi prosenttia maailman öljyntuotannosta ja puskemaan raakaöljyn hintaa yli kahdeksan prosenttia ylöspäin. Saudi-Arabian ilmapuolustus tai tutkat eivät tiettävästi inahtaneetkaan. Huthit ottivat teosta vastuun. Melkoinen temppu rutiköyhän Jemenin kapinallisilta, joita Saudi-Arabia pommittaa kohti kivikautta ja maailman pahinta humanitaarista kriisiä.
Irakin Yhdysvallat ehkä valloitti, mutta muutoin
George W. Bushinmäärittelemä ”pahan akseli” tekee mitä lystää.
Persianlahdella sovelletaan nyt maksimaalisen paineen strategiaa, eikä se paine tule Yhdysvalloilta.
Jemenissä on meneillään humanitaarinen kriisi, jota Saudi-Arabian mukanaolo syventää. Viime torstaina sanaalaisessa sairaalassa otetussa kuvassa poseeraa Sadia Ibrahim, 11 vuotta ja 12 kiloa. ZUMAWIRE / MVPHOTOS
Lähi-idässä niitetään nyt USA:n niin sanotun ulkopolitiikan satoa, kirjoittaa Iltalehden ulkomaantoimittaja Jaakko Isoniemi.
www.iltalehti.fi
en.wikipedia.org
