Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Lukemat ovat aikalailla samansuuntaiset kuin Venäjällä maaliskuussa 2000 pidettyjen presidentinvaalien kohdalla, jolloin Putin valittiin presidentiksi saatuaan 52,94 % äänistä, jonka jälkeen Putin ryhtyi toden teolla sementoimaan valtaansa siirto kerrallaan.
No nämä kaatuvat aina joko ulkoisten tai sisäisten voimien seurauksena, riippuen "vahvan johtajan" häikäilemättömyydestä.
Tukea tulee sulttaanille
Saudi Arabia hails Turkey referendum as success
Kaatuvat kyllä, mutta melkoista siivoa saattaa ehtiä syntyä ennen kaatumista. Esimerkin Adi ei ollut myöskään rauhanmies ja hänen tyranniansa jäljet kuumottavat sukupolvia myöhemminkin.
Saudi-Arabia on tuon maanäären käenmuna, oikea pilaantunut juustokohokas. Hämmentäjä, kiristäjä ja salavaikuttaja.
Erdogan the Sultanin haaveena kyllä ilmeisesti on jonkinlainen ottomaanivaltakunta. Tosin laajeneminen tuskin suuntautuu Balkanille, vaan enemmänkin Syyriaan ja Irakiin. Saas nähdä mitä äijä vielä keksii.
Terhi Kiemunki
20 mins ·
Erdoganin AKP-puoluetta lähellä oleva turkkilainen ajatuspaja SETA on julkaissut uuden raporttinsa Euroopan "islamofoobikoista". Suomen osuuden on kirjoittanut Linda Hyökki, joka on tohtorikoulutettavana Fatih Sultan Mehmet Waqf yliopistossa Istanbulissa sekä Helsingin yliopiston tutkija Karin Creutz.
Minun lisäkseni tuttuja nimiä löytyy tältä "tappolistalta" mm. Sebastian Tynkkynen, Teuvo Hakkarainen, Laura Huhtasaari, Jussi Halla-aho ja Vesa-Matti Saarakkala.
http://www.hs.fi/ihmiset/art-2000002925900.html
Karin Creutz altistaa itsensä epäilyille pureutuessaan terrorismin syihin – ja saa usein kuulla olevansa maanpetturi
”Kuten kaikki muutkin ilmiöt yhteiskunnassa, terrorismi on analyyttisesti ymmärrettävissä”, sanoo Helsingin yliopiston tutkija.
Karin Creutz työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksessa. (KUVA: AKSELI VALMUNEN HS)
Kimmo Laakso
Julkaistu: 18.10.2016 2:00 , Päivitetty:18.10.2016 10:07
JOIDENKIN mielestä Karin Creutz on tyypillinen, rapuja syövä, korkeasti koulutettu suomenruotsalainen. Mutta Creutzia on yritetty mahduttaa muihinkin stereotyyppeihin.
1970-luvun lopulla viisivuotias suomalaistyttö Karin seisoi lastentarhan pihalla Bollmoran lähiössä, tunnin ajomatkan päässä Tukholmasta. Tarhan lapset olivat antaneet hänelle kutsumanimen. He kutsuivat Karinia alkkikseksi.
Ruotsalaisille pikkulapsille Bollmoran tarhassa Suomi oli paikka, jossa juodaan viinaa. Suomesta Ruotsiin muuttanut Karin oli joutunut ennakkoluulojen vangiksi.
KOLMEKYMMENTÄ vuotta myöhemmin Helsingin yliopiston etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksessa tutkijana toimiessaan Creutz kohtaa usein ennakkoluulojen yhteiskunnallisen vaikutuksen.
Creutzin mukaan erityisesti islamiin liittyvien aiheiden tutkiminen saa aikaan vihaisia reaktioita.
”Mikään muu aihe ei tuota yhtä paljon aggressiivista palautetta”, hän sanoo.
Usein Creutz saa kuulla olevansa maanpetturi. Creutzin koetaan myötäilevän terrorismia, kun hän haastattelee tutkimusprojektiaan varten Isisiin liittyneiden läheisiä ja terrorismirikoksista tutkinnassa olleita henkilöitä.
TARHAN lasten käytös Creutzin lapsuudessa oli hänen mukaansa esimerkki siitä, miten ennakkoluulot ilmenevät ihmisten arjessa ja tuottavat aseman, josta käsin he tarkastelevat maailmaa. Lapsuudenystäväänsä Sandraa Creutz pitää yhä esikuvanaan.
Kun tarhassa lapset ilkkuivat, ruotsinsuomalainen Sandra toimi sillanrakentajana. Sandra hyväksyttiin, koska hän puhui riikinruotsia. Hän toimi välittäjänä valtaväestön ja suomalaistaustaisten välillä – hänellä oli avain molempiin maailmoihin.
Tutkijana Creutz haluaa olla Sandran tavoin toimia sillanrakentajana. Creutzin motiivina on avata suurelle yleisölle radikalisoitumista yhteiskunnallisena ilmiönä, sillä aiheesta on vähän tietoa, ja siihen liittyy pelkoa ja ennakkoluuloja. Nuori, joka kasvattaa parran tai käy usein moskeijassa, saa nopeasti terroristileiman. Jopa hikoilu julkisessa tilassa voi aiheuttaa epäilyjä.
”Jos harjoitat näkyvästi uskontoa tai otat kantaa yhteiskunnallisissa asioissa muslimina, sinut voidaan tulkita radikalisoituneeksi”, Creutz sanoo.
SYKSYLLÄ 2015 Creutz lähestyi tutkittaviaan sosiaalisessa mediassa haastattelupyyntöineen.
”Uskottavuuttani lisäsi se, että rasistiset äänet olivat haukkuneet minua monessa foorumissa. Pidettiin epätodennäköisenä, että olisin vakooja”, Creutz sanoo. Hän itse oli alkuun epäluuloinen. Hän loi Facebookissa rinnakkaisprofiilin.
Ensimmäinen haastateltava, äiti, kertoi poikansa lähdöstä Isisin joukkoihin. ”Kertomuksen kuunteleminen oli elämäni kivuliaimpia kokemuksia”, Creutz sanoo.
Kokemuksen myötä Creutz koki yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen eettisen puolen korostuvan.
”En voi käyttää haastateltavia pelkkinä informantteina, joita pistän ruotimaan kivuliaita ja arkoja tuntemuksia ja kokemuksia. On selvitettävä, saavatko he tukea ja apua kriisitilanteessa”, Creutz sanoo.
TUTKIMUSPROJEKTINSA edetessä Creutz ymmärsi, ettei ilmiöstä voi saada selkoa pelkästään haastattelemalla, ja päätti selvittää, millainen arki häämöttää radikalisoituneeksi tulkittujen henkilöiden taustalla.
Vuoden 2015 syksyllä Karin Creutz istui erään perheen luona kerrostalon keittiössä juomassa teetä. Kodissa oli tehty kotietsintä. Oli mahdollista, että häntä ja muita huoneistossa läsnäolijoita salakuunneltiin. Creutz tunsi joutuvansa tutkijana hankalaan tilanteeseen.
”Tarkoitukseni ei ole tuottaa tiedustelutietoa vaan ymmärtää ilmiötä. Koska oli mahdollista, että meitä kuunneltiin, päätin olla itsekin avoin – puhuttiin arvoista, kokemuksista ja oman elämän suurista ja pienistä asioista”, Creutz sanoo.
Creutz itse käyttää metodista nimeä molemminpuolinen altistuminen.
Se auttoi Creutzia ymmärtämään todellisuutta, jossa moni elää muslimiyhteisöissä ja miltä tuntuu olla tarkkailun kohteena.
”Se oli epämiellyttävä kokemus. Minä tallennun, elämäni tallentuu”, Creutz sanoo.
VAIKKA aihetta mystifioidaan, on sekä tiedeyhteisössä että viranomaisten keskuudessa myös vilpittömiä pyrkimyksiä ymmärtää, mistä on kyse: Miksi jotkut lähtevät Syyriaan? Miksi jotkut liittyvät ääriryhmiin? Miksi jotkut ovat turhautuneita läntiseen maailmanpolitiikkaan? Miksi jotkut hyväksyvät aseellisen toiminnan?
Creutzin mukaan on tärkeää muistaa, ettei Syyriaan lähteminen itsessään edellytä ääriajattelua tai terrorismin kannattamista.
Ekstremismi ei ole Creutzille mysteeri, joka kumpuaisi yksilön sisäisestä pahuudesta. ”Kuten kaikki muutkin ilmiöt yhteiskunnassa, terrorismi on analyyttisesti ymmärrettävissä”, hän sanoo.
Elämän pienet mutta suuret ilot
1 Nauru
”Nauran usein ja paljon, kuten elämässäni olevat ihmiset. Kun kippurassa nauraa kyyneleet valuen, saa voimia sinnitellä härkälauman lailla elämän haasteissa.”
2 Kohtaamiset
”Ihmisten kohtaamiset antavat elämälle sisältöä, ne tekevät siitä aina yhtä hätkähdyttävän seikkailun. Jokainen kohtaaminen on merkityksellinen, ihmiset ovat elämäni suola.”
3 Rakentaminen
”Olen viime vuosina tehnyt paljon rakennustöitä eri taloilla. On ollut emansipoivaa oppia piikkaamaan ja raudoittamaan, käyttämään maakiilakonetta ja timanttilaikkaa,
ja samalla näkee työnsä tulokset ihan eri lailla kuin tieteessä.”
Ei muuten hyökkää Syyria Turkkiin. Korkeintaan Turkin liittolaisia ja Turkkilaisia joukkoja vastaan jotka ovat Syyriassa.Miten muuten jos vaikka Syyria hyökkää Turkkiin, niin lähteekö Nato 5. artiklan täydellä volyymilla mestoille? Kreikka varmaan auttaa ainakin, Bulgariassa joudutaan köyttämään innokkaimmat lähtijät puuhun ja Unionin jäsenvaltiot pistävät ison vaihteen päälle.....
Turkish schools to stop teaching evolution, official says
Evolution will no longer be taught in Turkish schools, a senior education official has said, in a move likely to raise the ire of the country’s secular opposition.
Alpaslan Durmuş, who chairs the board of education, said evolution was debatable, controversial and too complicated for students.
“We believe that these subjects are beyond their [students] comprehension,” said Durmuş in a video published on the education ministry’s website.
Durmuş said a chapter on evolution was being removed from ninth grade biology course books, and the subject postponed to the undergraduate period. Another change to the curriculum may reduce the amount of time that students spend studying the legacy of secularism.
Critics of the government believe public life is being increasingly stripped of the secular traditions instilled by the nation’s founder, Mustafa Kemal Atatürk.
The secular opposition has long argued that the government of Recep Tayyip Erdoğan is pursuing a covert Islamist agenda contrary to the republic’s founding values. Education is a particularly contentious avenue, because of its potential in shaping future generations. Small-scale protests by parents in local schools have opposed the way religion is taught.
There is little acceptance of evolution as a concept among mainstream Muslim clerics in the Middle East, who believe it contradicts the story of creation in scripture, in which God breathed life into the first man, Adam, after shaping him from clay. Still, evolution is briefly taught in many high school biology courses in the region.
The final changes to the curriculum are likely to be announced next week after the Muslim Eid or Bayram festival at the end of the fasting month of Ramadan. The draft changes had been put forth for public consultation at the beginning of the year.
The subject of evolution in particular stirred debate earlier this year after Numan Kurtulmuş, the deputy prime minister, described the process as a theory that was both archaic and lacking sufficient evidence.
Reports in Turkish media in recent weeks, based on apparent leaks of school board meetings, have also predicted a diminished role in the curriculum for the study of Atatürk, and an increase in the hours devoted to studying religion. Durmuş said that a greater emphasis would be placed on the contributions of Muslim and Turkish scientists and history classes would move away from a “Euro-centric” approach.
The changes were based on a broad public consultation in which parents and the public played a key role, he said.
The Islamist-secularist debate is just one of a series of divides in a country that two months ago narrowly approved a referendum granting President Erdoğan broad new powers.
Many in the religiously conservative element of the president’s support base admire his piety and see his ascension as a defeat of the elite “White Turks” – a westernised elite that used to dominate the upper echelons of society and was accused of looking down with disdain on poorer, more religiously inclined citizens.
The secular opposition worries that the president and his party are reshaping Turkish society and clinging to neo-Ottoman ideals that see Turkey as the vanguard of a greater Islamic nation.
Vaati kyllä tietynlaista omistautumista että voi viedä maansa keskiajalle: https://www.theguardian.com/world/2...ools-to-stop-teaching-evolution-official-says