Vuosisatainen viha kytee jälleen.
Kreikan ja Turkin asevoimat vastakkain Egeanmerellä – Saarikiista leimahti uudestaan
Jännitys Nato-maiden Turkin ja Kreikan välillä on kasvanut nopeasti sen jälkeen, kun Kreikka kieltäytyi palauttamasta kahdeksaa turkkilaissotilasta.
2.2.2017 klo 18:27
Turkkilaislehden kuvassa turkkilainen partiovene näyttäisi olevan törmäyskurssilla kreikkalaisen aluksen kanssa.Kuvakaappaus Sözcü-lehden nettisivuilta.
81
Kreikan mukaan Turkin ilmavoimien koneet loukkasivat keskiviikkona sen ilmatilaa
.
Lähellä Turkin rannikkoa sijaitsevien Imian, tai turkiksi Kardakin, luotojen liepeillä on myös käynyt kuhina, kun turkkilaiset ja kreikkalaiset partioveneet ovat seuranneet toisiaan. Ilmassa on myös lennellyt molempien maiden sotilaskoneita.
Turkki ja Kreikka näyttävät palanneen kalenterissa vuoteen 1996.
Tammikuussa 1996 Nato-liittolaiset seurasivat järkyttyneinä, kun Kreikka ja Turkki ajautuivat sodan partaalle Imian/Kardakin luodoista.
Turkin asevoimien komentaja tarkastusmatkalla
Tällä kertaa jännitys lähti kiristymään lauantaina, kun Turkin asevoimien komentaja Hulusi Akar päätti vierailla kiisteltyjen luotojen liepeillä.
”Tarkastusmatkaa” edelsi kiihtyvä sanasota kahdeksasta turkkilaissotilaasta. Sotilaat ilmestyivät helikopterillaan Kreikkaan heti Turkin heinäkuisen vallankaappausyrityksen jälkeen.
Turkin mielestä sotilaat on palautettava vastaamaan sotkeutumisestaan vallankaappausyritykseen. Kreikan korkeimman oikeuden mukaan sotilaat tuskin saavat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin Turkissa, joten heitä ei voi luovuttaa.
Turkin asevoimien komentaja kävi viikonloppuna "tarkastusmatkalla" kiisteltyjen luotojen alueella lähellä Bodrumin lomakaupunkia.Turkin armeijan kotisivut
Vuonna 1996 aseellinen yhteenotto lähellä
Kreikan kansallismielinen puolustusministeri Panos Kamennos matkusti keskiviikkona Imian/Kardakin alueelle
vuonna 1996 helikopterionnettomuudessa kuolleen kolmen kreikkalaissotilaan muistoksi. Seppele laskettiin helikopterista, joka lensi alueen yli.
Kahden maan kiistely muutaman hehtaarin kokoisista kiviröykkiöistä voisi tuntua koomiselta. Mutta taistelukoneiden ja sota-alusten valesota voi johtaa vakaviin vaaratilanteisin.
Vuonna 1996 Turkin ja Kreikan sotilaat olivat lopulta muutaman sadan metrin päässä toisistaan valmiina taisteluun.
Tilanne saatiin lopulta laukaistua Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin ja erityislähettiläs Richard Holbrooken väliintulolla. Presidentti Clinton totesi vuonna 2004 julkaistuissa muistelmissaan, että hän oli ainakin onnistunut pelastamaan muutaman vuohen sodalta.
Turkilla ja Kreikalla eri tulkinnat rajoista
Kreikassa esitetyt arviot yli 100 ilmatilanloukkauksesta pelkästään keskiviikkona kuulostavat hurjilta. Taustalla on osittain se, että turkkilais- ja kreikkalaislentäjillä on eri kartat, joissa on myös eri rajat.
Kreikan mukaan sen ilmatila alkaa kymmenen meripeninkulmaa, eli runsaat 18 kilometriä, rannikolta ja saarilta. Kreikan aluevesiraja kulkee kuitenkin kuudessa meripeninkulmassa, eli vain noin 11 kilometrin päässä rannikolta.
Turkki ei hyväksy Kreikan harvinaista tulkintaa ilmatilasta, vaan Turkin mukaan Kreikan ilmatila loppuu siihen missä aluevedetkin.
Kahden rajan väliin jäävä seitsemän kilometrin vyöhyke on Turkin tulkinnan mukaan kansainvälistä ilmatilaa.
Siinä vaiheessa kun kreikkalaiset hävittäjäkoneet jo torjuvat tunkeilijaa, turkkilaislentäjät ovat omasta mielestään vielä kansainvälisessä ilmatilassa. Sitten leikitään kissaa ja hiirtä.
Kreikan saaristo ulottuu aivan Turkin rannikon tuntumaan.Yle Uutisgrafiikka
Turkki ja Kreikka ovat erimielisiä lähes kaikista rajanvedoista Egean merellä. Turkki ilmoitti jo vuosia sitten, että se on valmis sotaan, jos Kreikka laajentaa nykyisiä aluevesiään.
Egeanmerestä tulisi lähestulkoon kreikkalainen sisämeri, eikä se sovi Turkille.
Suurin osa alueen saarista jäi Kreikalle vuonna 1923 solmitussa rauhansopimuksessa. Kreikka sai vielä lisää saaria toisen maailmansodan jälkeen, kun myös Italialle kuuluneet saaret, muun muassa suomalaisillekin tutut lomasaaret Kos ja Rhodos, luovutettiin Kreikalle.
Pikkusaarista ei sopua
Turkki ei ainakaan virallisesti vaadi suuria kreikkalaissaaria itselleen, vaikka esimerkiksi presidentti Recep Tayyip Erdoğan on julkisesti ihmetellyt, miksi kaikki saaret kuuluvat Kreikalle.
Imian/Kardakin kaltaisten luotojen kohtalosta on pitkään ollut erimielisyyttä. Kreikan mielestä pikkuluodot ovat yhteydessä suurempiin kreikkalaisiin saariin, eli ne kuuluvat Kreikalle.
Turkin mielestä tälle tulkinnalle ei löydy perusteita kansainvälisistä sopimuksista.
Turkki uhkaa perua pakolaissopimuksen
Turkilla ja Kreikalla on myös pitkäaikainen kiista siitä, miten mannerjalustan rajat vedetään Egeanmerellä. Asialla on taloudellista merkitystä, koska alueelta saattaa löytyä öljyä ja kaasua.
Turkki painostaa nyt Kreikkaa saarikiistoilla sotilaiden palauttamiseksi. Sillä on myös toinen ase, jota on jo vilautettu, eli Turkissa olevat pakolaiset.
Turkki on jälleen kerran antanut ymmärtää, että se saattaa jättää noudattamatta EU:n kanssa tehtyä palautussopimusta, joka on pitkälle tyrehdyttänyt pakolaisliikenteen Kreikkaan ja muualle Eurooppaan.
http://yle.fi/uutiset/3-9437916
