Hipsteribaari pakeni Donetskista Kiovaan – nuori keskiluokka vetäytyi Ukrainan sota-alueelta
Ulkomaat 30.5.2015 2:00 Päivitetty: 30.5.2015 8:43
Jussi Niemeläinen
Helsingin Sanomat
Kiova. Helposti unohtuu, että ennen sotaa Itä-Ukrainan Donetsk oli ihan mukava kaupunki.
Erilaisilla rosvoparoneilla oli toki vahva asema, mutta ukrainalaisittain vauraassa kaupungissa oli kasvava keskiluokka, joka lensi lomille ulkomaille ja jonka autot tukkivat kadut.
Tämä nuori keskiluokka vietti myös mielellään aikaa kaupungin muutamissa kohtuuhintaisissa ravintoloissa ja baareissa. Yksi niistä oli hipsterien ja opiskelijoiden suosima kellaribaari Spletni (suomeksi Huhut tai Juorut) Puškinin bulevardilla.
"Baari avattiin Donetskissa 10. heinäkuuta 2013, joten ehdimme toimia siellä tasan vuoden", baarin perustaja ja omistaja
Jevgeni Vasili kertoo.
Hän polttelee vesipiippua baarin uudessa osoitteessa Taras Ševtšenkon bulevardilla – Kiovassa.
Vasili siirsi baarinsa Kiovaan viime syksynä. Nyt se on taas tärkeä kohtaamispaikka monille Donetskin hipstereille. Iso osa heistä oli paennut Itä-Ukrainan sotaa Kiovaan jo ennen kuin heidän kantapaikkansa tuli perässä.
Yhä käynnissä oleva sota alkoi Itä-Ukrainassa viime vuoden huhtikuussa, kun asemiehet alkoivat vallata alueella hallintorakennuksia. Helmikuun lopulla idästä lähtöisin ollut silloinen presidentti
Viktor Janukovytš oli paennut maasta. Sitä ennen Kiovassa oli ammuttu kymmeniä mielenosoittajia. Maaliskuussa Venäjä oli liittänyt miehittämänsä Krimin itseensä.
Donetskissa tilanne oli huhtikuussa 2014 sekava. Kapinalliset olivat julistaneet alueelle niin sanotun kansantasavallan, mutta arki sujui vielä pääosin normaalisti.
"Toukokuussa ymmärsimme, että tämä on eikä pääty hyvin", Vasili muistelee.
Toukokuun lopulla Donetskin lentokenttää pommitettiin. Sota oli selvästi alkanut. Vasili huomasi sen myös baarissaan, sillä ensimmäisten joukossa pakenivat hänen asiakkaansa, pääosin Kiovaan ja muualle Ukrainaan.
"Bisnes alkoi kadota."
Kesäkuussa Vasili alkoi miettiä baarin sulkemista, kun rahat alkoivat loppua. Sitten yhtenä päivänä heinäkuussa baarissa ei käynyt yhtään asiakasta.
"Ei yhden yhtä ihmistä, vaikka olimme auki aamusta iltaan."
Vasili sulki baarin ja mietti mitä tehdä. Perhe oli jo sotaa paossa. "Tiesin, etten voi elää Donetskissa. En moraalisesti enkä taloudellisesti."
Kypsyi päätös siirtää baari muualle. Vasili kiersi Ukrainan isot kaupungit etsimässä paikkaa ja päätyi lopulta Kiovaan. Taras Ševtšenkon bulevardilta löytyi lopulta tila, joka muistutti riittävästi entistä paikkaa.
Muutosta piti neuvotella Donetskin uusien hallitsijoiden kanssa. Prosessi oli pitkä, sillä kansantasavallan väki ei millään halunnut päästää yrityksiä lähtemään.
Lopulta lupa tuli. Lokakuussa Vasili vuokrasi rekan, johon koko baari pakattiin. Julisteet, baaritiskin etupuolen sadat kirjat, matalat pöydät, lepotuolit, lamput.
"Sisustus on aivan identtinen Donetskin baarin kanssa. Toimme lähes kaiken sieltä mukanamme."
Kalle Koponen HS
"Sisustus on aivan identtinen Donetskin baarin kanssa. Toimme lähes kaiken sieltä mukanamme", Jevgeni Vasili kertoo.
Baari aukesi marraskuussa. Alkuun iso osa asiakkaista oli kanta-asiakkaita Donetskista.
"Kaikki asiakkaat eivät tiedä historiaa, eikä tarvitsekaan. Eivät ihmiset tule tänne vain sen takia, että olemme Donetskista. Se on hyvä, niin me halusimmekin. Ei tarkoituksena ollut vain avata baaria vanhoille donetskilaisille asiakkaille."
Baari siis menestyy, mutta evakon elämä ei ole helppoa.
"Minulle Donetsk oli täydellinen kaupunki elää, kotikaupunkini", Vasili sanoo. "Nyt me yritämme sopeutua tänne. Mutta kaukana on vielä se hetki, jolloin Kiovaa kutsuu kotikaupungikseen."
Tausta
Sota-alueelta paennut kaksi miljoonaa ihmistä
Ukrainan sosiaaliministeriön mukaan maassa on noin 1,3 miljoonaa sisäistä pakolaista eli evakkoa, joista hätätilaviraston mukaan 20000 on kotoisin Krimiltä. Lisäksi YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan yli 800000 ukrainalaista on hakenut turvapaikkaa tai oleskelulupaa ulkomailta sodan vuoksi.
Luvut eivät ole täysin luotettavia. UNHCR:n mukaan evakkojen määrä on oikeasti todennäköisesti ilmoitettua suurempi. Ulkomaille paenneista tiedot taas ovat vastaanottajamaiden ilmoittamia, eikä esimerkiksi Venäjän ilmoittaman vajaan 700000 sotapakolaisen määrää ole helppo varmentaa.
Silti voi sanoa, että Itä-Ukrainan sota on ajanut noin 2 miljoonaa ihmistä kotoaan. Näistä valtaosa on Venäjän tukemien kapinallisten hallussa olevilta alueilta tai rintamalinjan lähistöltä. Tällä alueella asui ennen noin 5 miljoonaa ihmistä.
Evakkoon on lähtenyt valtaosa keskiluokasta ja koulutetusta ammattiväestöstä. Osa on paennut taisteluita, osa yleistä laittomuutta kapinallisalueilla. Jäljelle jääneistä iso on eläkeläisiä, joiden asema on surkea, sillä Ukraina on lopettanut eläkkeiden maksun kapinallisalueiden asukkaille.
Ukrainan talous on romahtamaisillaan, ja kapinallisten hallitsemilla alueilla romahdus on jo tapahtunut. Kapinallisalueilla sota vaikeuttaa taloudellista toimintaa, mutta myös väestökadolla on vaikutus. Taisteluiden aiheuttamat tuhot pahentavat tilannetta.
Niinpä oikein kukaan ei tunnu olemaan halukas ottamaan romahtanutta aluetta kokonaan kontolleen. Vaikka tilanne ei jähmettyisikään jäätyneeksi konfliktiksi ja poliittiset olot normalisoituisivat, tuhot tekevät evakkojen kotiinpaluun vaikeaksi vielä pitkään.
________________________________________________________________________________________________
Muutosta piti neuvotella Donetskin uusien hallitsijoiden kanssa. Prosessi oli pitkä, sillä kansantasavallan väki ei millään halunnut päästää yrityksiä lähtemään.
Lopulta lupa tuli. Lokakuussa Vasili vuokrasi rekan, johon koko baari pakattiin. Julisteet, baaritiskin etupuolen sadat kirjat, matalat pöydät, lepotuolit, lamput.
Eipä ole vaikea arvata mikä oli neuvottelujen keskeinen kysymys: Paljonko?