Liberaali demokratia juuri ratkoo riidat niin, että
a) antaa ihmisille hyvin paljon siimaa sen suhteen, mitä itse haluavat tehdä. Jos haluat mennä sunnuntaisin kirkkoon Jeesusta rukoilemaan, niin mene. Jos moskeijaan huutamaan Allah u Akbaria, niin mene. Jos et kumpaakaan, niin lähde pilkille.
b) sisältää selkeän mekanismin sen suhteen, miten kaikkia koskevissa ristiriidoissa toimitaan. Pitääkö homojen päästä saman avioliittoinstituutin alle kuin muiden? Jos enemmistö on sillä kannalla, että pitää, niin sitten pääsevät, jos ei, niin eivät pääse. Ja tietenkin vähemmistöllä on oikeus puhua oman kantansa puolesta ja saada enemmistön joukosta kääntymään ihmisiä niin, että voimasuhteet menevät toisin päin.
Jos liberaali demokratia ei ole jonkun mielestä hyvä systeemi (mikä kai päti tämän ketjun ampujaan), niin sitten tosiaan joudutaan vaikeuksiin, mutta jos katsotaan pitkän aikavälin trendejä, niin kehitys näyttäisi olevan aika vääjäämättömästi kohti liberaalia demokratiaa. Ja tämä koskien myös muslimimaita. Arabikevät oli ennen kaikkea nuorten ihmisten liike (ja sama juttu samaan aikaa Iranissa). Tällä kertaa valtaa pitävä vanhempi väki vei vielä voiton, mutta mitä käy sitten, kun tämä poppoo jää eläkkeelle/kuolee pois? Unohtaako nuori väki ne aiemmat ajatuksensa, joita ei silloin alakynnessä ollessaan saanut läpi? Mitä kävi länsimaissa, kun 1960-luvun hippinuoret pääsivät valtaan? Seurauksena oli yhteiskunnan liberalisoituminen melkein kaikilla mahdollisilla rintamilla.
Löytyy varmaan, etenkin vanhempien ihmisten joukosta. He eivät todennäköisesti pidä nykytilanteesta ihan niin kuin ennen homoliittoja sen hetkisestä tilanteesta eivät pitäneet ne, jotka ajoivat homoliittoja. Johtaako tämä väkivaltaan? Tuskinpa, koska liberaali demokratia tarjoaa rauhanomaisen tavan ratkoa ristiriidat.
Kaikki eivät toki ajattele samalla tavoin, esim. tämän ketjun päähenkilö. Suurin osa kuitenkin ajattelee. Esimerkiksi kuinka moni tässä ketjussa on esittänyt jotain parempaa liberaalin demokratian tilalle?
Itse näen, että nykymaailmassa Kiinan malli on oikeastaan ainoa, jolla on jotain mahdollisuuksia kilpailla länsimaisen liberaalin demokratian kanssa. Tosin senkin poliittinen vakaus on vaakalaudalla siinä vaiheessa, jos talous alkaa yskiä jostain syystä. Sen sijaan liberaali demokratia selvisi 2008 myräkästä loppujen lopuksi varsin hyvin. Se johti tietenkin Le Penin ja Trumpin kaltaisiin populisteihin, mutta nämä ovat pitkässä juoksussa kuitenkin vain kupruja, joista näytetään olevan palaamassa kohti keskustaa. Talouden isompi murros, jossa isolle osalle väestöä ei robottien ja tekoälyn vuoksi ole enää työelämässä käyttöä, tulee asettamaan tietenkin kysymyksiä, mutta en näe, että mikään muu kuin liberaali demokratia voisi siihenkään tarjota parempia vastauksia.
Mikään ei viittaa siihen, että mammonan absoluuttinen tuotanto olisi hyytymässä saati kääntymässä laskuun. Kysymykset liittyvät siihen, että miten yltäkylläisyys jaetaan tilanteessa, jossa suuren osan työpanokselle ei enää ole tuotannossa mitään käyttöä. Jos sinulla on tarjota jotain vaihtoehtoja liberaalin demokratian tilalle, niin kuulisin mielelläni niistä.
