Aika rajua tekstiä. Onko tässä tosiaan uusi kriisipesäke?
Nostan tuolta yhden kohdan esille:
PESSIMISTIT eivät usko, että tämä riittäisi Moskovalle.
Venäjän asevoimat on nimittäin vuokrannut maan rautateiltä 4 162 junavaunua, joiden määränpää on Valko-Venäjän puolella. Viime vuonna tällaisia vaunuja tilattiin vain 50.
Yksinkertainen selitys tilaukselle on syksyn suuri Zapad 2017 -sotaharjoitus, jonka Venäjän läntinen sotilaspiiri ja Valko-Venäjän asevoimat toteuttavat yhdessä Länsi-Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Kaliningradissa.
Toisaalta: kun vastaava Zapad-harjoitus pidettiin 2013, vaunuja tilattiin vain 200.
----
Aikaisemmin olen huomannut uutiset yli 4.000 junanvaunusta. Se kuitenkin jäi huomaamatta (minulta), että vastaava harjoitus aikaisemmin kysyi vain 200 junanvaunua...
Iso kysymys: pitävätkö valkovenäläiset itseään niin itsenäisinä, että alkaisivat taistella venäläisiä joukkoja vastaan? Etenkin jos joukot varmistavat epäsuositun Lukasenkon vaihtamisen? Tosin toiseen samantyyliseen itsevaltiaaseen epäilemättä.
http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005065936.html
Venäjän ja Valko-Venäjän välit tulehtuivat – ”Moskova on päättänyt vaihtaa yhden epäonnistuneen johtajan toiseen”
Suunsoitto Venäjän ja Valko-Venäjän välillä on edennyt jo puheisiin miehityksestä, vallankaappauksesta ja Valko-Venäjän valtion ja kielen keinotekoisuudesta.
Venäjän läntinen sotilaspiiri ja Valko-Venäjän asevoimat toteuttivat Zapad-sotaharjoituksen viimeksi vuonna
MOSKOVA. Heiluuko Valko-Venäjää yli 20 vuotta itsevaltaisesti johtaneen presidentti
Aljaksandr Lukašenkan tuoli? Aika moni uskoo näin, sillä Venäjän presidentillä
Vladimir Putinilla on lukuisia syitä lopettaa hankalan kumppaninsa sietäminen.
”Sellainen käsitys on syntynyt, että Venäjä erottaa Lukašenkan, mahdollisesti tänä vuonna”, sanoo valkovenäläisen oppositiosivuston Charter 97:n päätoimittaja
Natalja Radina. ”On aivan ilmeistä, että Lukašenka hermoilee näistä johtopäätöksistä. Siksi hän on ryhtynyt puhdistamaan lähipiiriään.”
Radina on palkittu journalisti, joka työskentelee tällä hetkellä vapaaehtoisessa maanpaossa Varsovassa. Hänen käsityksensä presidentin kansansuosiosta ei ole korkea.
”Maassa on vakava taloudellinen kriisi, ja Lukašenkan todellinen kannatus on alle kymmenen prosenttia. Tässä tilanteessa Moskova on päättänyt vaihtaa yhden epäonnistuneen johtajan toiseen.”
VENÄJÄN ja Valko-Venäjän välien tulehtuminen kävi selväksi jokaiselle venäläiselle television katsojalle viimeistään joulukuun lopussa. Tv-kanavat seurasivat tuolloin Putinin isännöimää Euraasian unionin kokousta Pietarissa. Viiden entisen Lukašenka ei Pietariin ilmestynyt. Sittemmin Venäjän ja Valko-Venäjän välit ovat kiristyneet siihen pisteeseen, että jotkut ennustavat Venäjän toimeenpanemaa veljesvaltion miehitystä ja vallankaappausta.
VENÄJÄN ja länsiliittoutuneiden ärhentely on tehnyt Valko-Venäjästä sotanäyttämön kenraalien kartoilla. Liittolaismaan nujertaminen voimatoimin kuulostaa kuitenkin hatusta repäistyltä. Miten tähän on tultu?
Meneillään oleva talouskriisi on koetellut sekä Venäjän että Valko-Venäjän taloutta, ja viime vuonna rahariidat kiristyivät toden teolla.
Valko-Venäjä ostaa kaasunsa Venäjän Gazpromilta asevelihintaan 136 dollaria tuhannelta kuutiolta. Viime vuonna Minskissä tehtiin omat laskelmat ja suostuttiin maksamaan vain 73 dollaria.
Venäjä vastasi kiristämällä öljyhanaa. Valko-Venäjä on nimittäin ostanut vuosittain sopimuksen perusteella 24 miljoonaa tonnia venäläistä öljyä. Seitsemän miljoonaa tonnia on käytetty omaan kulutukseen, loput on jalostettu ja myyty maailmalle miljardivoitoilla.
Venäjä toimitti viime vuonna vain 18 miljoonaa öljytonnia ja ilmoitti, että enempää ei heru. Vastatoimeksi Valko-Venäjä nosti vuodenvaihteessa venäläisen öljyn siirtohintaa Valko-Venäjän putkistossa.
Venäläiskenraali määritteli valkovenäjän kielen neuvostoluomukseksi.
SAMAAN aikaan Valko-Venäjä on yrittänyt takoa rahaa elintarvikekaupalla. Norjalaista lohta on pakattu Valko-Venäjällä uudelleen ja pakettiin on lätkäisty Minskin maakoodi. Venäjän viranomaisten mukaan samaa on tehty muun muassa ukrainalaiselle lihalle.
Venäjä aloitti rajatarkastukset ja kielsi syyskuussa erikseen kolmansien maiden kansalaisten vapaan matkustamisen Venäjälle Valko-Venäjän kautta. Lukašenka vastasi tammikuun alussa myöntämällä viiden vuorokauden viisuvapauden 80 maan kansalaisille – mukaan lukien suomalaiset ja amerikkalaiset.
Venäjällä tuskin on ainakaan nopeita keinoja estää ei-toivottujen henkilöiden matkustusta rajan yli Venäjän puolelle.
SUUNSOITTO Minskissä ja Moskovassa nousi vuodenvaihteessa uusiin ulottuvuuksiin. Valko-Venäjä pisti kolme joulukuussa kolme venäläistä journalistia telkien taakse ”etnisen vihamielisyyden” lietsomisesta. Venäjän valtiollisissa tiedotusvälineissä alettiin puhua ”russofobiasta” Valko-Venäjällä.
Sittemmin Venäjän Minskin-lähetystöön toimitettiin nootti Kremliä lähellä olevan tutkimuslaitoksen johtajan, kenraaliluutnantti
Leonid Rešetnikovin lausunnon vuoksi. Kenraali määritteli valkovenäjän kielen neuvostoluomukseksi ja piti itsenäistä Valko-Venäjää mahdottomuutena.
MUITA riitoja on säestänyt vuosien tappelu puolustusyhteistyöstä: Moskovassa Valko-Venäjän asevoimien iskukykyyn länttä vastaan ei nimittäin juuri luoteta. Venäjä lennätti 2014 viisi sotilaskonetta Baranovytšin lentotukikohtaan ja siellä ne pysyivät viime vuoden lopulle saakka.
Julkisuuteen vuodettujen tietojen mukaan Moskova halusi oman tukikohdan Borbruiskiin Minskin kaakkoispuolelle, mutta Lukašenka pani vastaan minkä pystyi.
Lopulta sopu ilmeisesti saavutettiin: maat sopivat yhteisestä ilmatorjuntajärjestelmästä ja muutamien modernien venäläiskoneiden toimittamisesta Valko-Venäjän puolustusvoimille. Borbruiskin sijaan Venäjä ryhtyi rakentamaan tukikohtaa moottoroidulle prikaatille Klintsyyn Venäjän puolelle rajaa.
PESSIMISTIT eivät usko, että tämä riittäisi Moskovalle. Venäjän asevoimat on nimittäin vuokrannut maan rautateiltä 4 162 junavaunua, joiden määränpää on Valko-Venäjän puolella. Viime vuonna tällaisia vaunuja tilattiin vain 50.
Yksinkertainen selitys tilaukselle on syksyn suuri Zapad 2017 -sotaharjoitus, jonka Venäjän läntinen sotilaspiiri ja Valko-Venäjän asevoimat toteuttavat yhdessä Länsi-Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Kaliningradissa. Toisaalta: kun vastaava Zapad-harjoitus pidettiin 2013, vaunuja tilattiin vain 200.
Minskiläistutkija
Arseni Sivitskin mukaan vaunutilaus merkitsee valtavaa joukkojen siirtoa.
”On ilmeistä, ettei Kreml tarvitse tällaista joukkojen määrää harjoituksiin, vaan Venäjä aikoo tehdä Valko-Venäjästä etuvartion Natoa vastaan”, Sivitski maalailee Belarus Digest -sivustolla julkaistussa artikkelissaan.”Jos tällainen määrä venäläisiä joukkoja tulee Valko-Venäjälle, voi olla vaikea saada niitä myöhemmin lähtemään pois.”
Venäläinen politiikan tutkija
Andrei Piontkovski lyö löylyä Venäjän opposition kasparov.ru-sivustolla: ”Totuuden hetki voi koittaa jo Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisissä harjoituksissa maaliskuussa.”
MIKÄ sitten mahtaisi olla valkovenäläisten reaktio?
”Valko-Venäjän armeijaa johdetaan osittain Venäjältä, joten isänmaallisuudesta armeijassa ei oikein voi puhua”, Natalja Radina arvioi. ”Kysymys on siitä, mitä kansa tekee. Ja minä luulen, että he taistelevat itsenäisyytensä puolesta. Mutta kävi miten kävi, Lukašenkan täytyy lähteä.”
Piirileikkiä Valko-Venäjän rajoilla
LÄNTINEN sotilasliitto Nato ilmoitti vuosi sitten siirtävänsä tänä keväänä Baltiaan ja Puolaan yhteensä neljä pataljoonaa itäisten jäsenmaidensa tueksi. Sotilaiden kielenkäyttöön ilmestyi samalla uusi termi, Suwalkin kapeikko.
Termillä tarkoitetaan Venäjään kuuluvan Kaliningradin ja Valko-Venäjän välistä muutaman kymmenen kilometrin matkaa Puolan ja Liettuan rajalla. Läntisten arvioiden mukaan Venäjän maahanlaskujoukot pystyisivät katkaisemaan Baltian maiden maayhteyden muihin Nato-maihin ”kapeikossa” salamannopeasti.
Noin neljän tuhannen Nato-sotilaan sijoittamista Puolaan ja Baltiaan on pidetty lähinnä symbolisena eleenä.
VENÄJÄ vastasi Naton ilmoitukseen kertomalla kolmesta uudesta divisioonasta länsirajallaan ja Kaliningradin joukkojen vahvistamisesta. Venäjän varuskuntapaikkakunnilla on tehty rakennustöitä, mutta kymmenien tuhansien sotilaiden liikkeistä ei ole raportoitu.
”Ei tuo ihan tätä päivää ole.”
”Ei tuo nyt ihan tätä päivää ole”, Viron puolustusministeriön kansainvälisessä tutkimuskeskuksessa työskentelevä tohtori
Pauli Järvenpää arvioi Venäjän ilmoitusta. ”Venäläiset ilmoittivat, että heillä on ikään kuin harrastusta siihen.”
Asetelma nostaa joka tapauksessa Valko-Venäjän sotasuunnitelmien taistelutantereeksi.
Valko-Venäjä on ollut valtioliitossa Venäjän kanssa vuodesta 1999 lähtien, ja se kuuluu 2015 perustettuun Euraasian unioniin yhdessä Venäjän, Kazakstanin, Armenian ja Kirgisian kanssa.
Venäläisten arvostelijoiden mukaan Valko-Venäjän asevoimat eivät ole riittävän iskukykyiset. Ilmavoimien vanhaa kalustoakin on heidän mukaansa uudistettu lähinnä kaupallisissa tarkoituksissa, kun koneita on myyty muun muassa Sudaniin.
