Joka puolella on kansanäänestys-buumi menossa. Venäjällä äänestetään "
suurmiehen suurteoista" joka ansaitsee vähintään patsaan
http://www.hs.fi/ilta/01072015/a1435715719863?jako=3838421ab762538990b6abb14b6895fb
Pahamaineisen Rauta-Feliksin patsas palaa Moskovaan, jos äänestäjät niin haluavat
Kommunistit haluavat pystyttää Neuvostoliiton salaisen poliisin perustajan patsaan uudelleen
ANATOLI SAPRONENKOV AFP
Neuvostoliiton salaisen poliisin perustajan Feliks Dzeržinskin patsas kaataminen yöllä 22. elokuuta Lubjanka-aukiolla symboloi Neuvostovallan luhistumista.
Neuvostoliiton salaisen poliisin perustajan
Feliks Dzeržinskin patsas saattaa palata Moskovan keskustan Lubjanka-aukiolle. Jos Venäjän kommunistisen puolueen suunnitelmat onnistuvat, moskovalaiset pääsevät päättämään asiasta syyskuussa kansanäänestyksessä.
Patsaan kaataminen elokuussa 1991 symboloi Neuvostovallan luhistumista. Demokratia-aktivistit ovat pöyristyneitä Neuvostoliiton sortokoneiston arkkitehdin patsaan palauttamishankkeesta.
Maanantaina kommunistit aloittivat allekirjoitusten keräämisen kansanäänestystä varten. Kahden prosentin moskovalaisista eli 146000 ihmisen on kannatettava äänestystä, jotta se toteutuu. Kansanäänestys olisi Moskovan ensimmäinen Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen.
Nostokurki nykäisi Dzeržinskin patsaan paikaltaan Neuvostoliiton salaisen poliisin KGB:n päämajan edustalta yöllä 22. elokuuta vuonna 1991. Vanhoillisten kommunistien vallankaappausyritys neuvostojohtaja
Mihail Gorbatšovia vastaan oli kukistunut kaksi päivää aikaisemmin. Neuvostoliitto lakkasi olemasta neljä kuukautta myöhemmin.
Toisinajattelijoille patsas symboloi neuvostosortoa. Feliks Dzeržinski johti vuonna 1917 perustettua kommunistien ensimmäistä turvallisuuselintä, joka tunnettiin lyhenteellä Tšeka.
Dzeržinskin Tšeka teloitti Venäjän sisällissodassa vastustajia massoittain, tukahdutti kapinoita ja vastasi neuvostovaltion ensimmäisistä vankileireistä. Tšekan seuraajaorganisaatioista kasvoi pelätty turvallisuuskoneisto. Niistä tunnetuin oli vuonna 1954 perustettu KGB.
Feliks Dzeržinski työskenteli kuolemaansa vuoteen 1926 saakka Moskovan Lubjanka-aukion laidalla sijainneessa salaisen poliisin päärakennuksessa. Talo herätti kauhua etenkin diktaattori
Josif Stalinin puhdistusten aikana 1930-luvulta 1950-luvulle. Rakennuksen selleissä viruneet salaisen poliisin vangit saattoivat odottaa teloitusta tai karkotusta kaukaisille vankileireille.
Dzeržinskin patsas pystytettiin vuonna 1958 salaisen poliisin päämajan edustalle. Se peri esittämänsä Dzeržinskin kutsumanimen Rauta-Feliks. Nykyään rakennuksessa pitää majaansa Venäjän turvallisuuspalvelu FSB.
Vuonna 1991 Rauta-Feliks raahattiin monien muiden neuvostomonumenttien tapaan Moskova-joen varrella sijaitsevaan puistoon. Patsaiden hautausmaasta kehittyi vuosikymmenten varrella ulkoilmagalleria Muzeion yli 700 veistokselle. Patsaita on viime vuosina kunnostettu, ja Dzeržinskin patsas seisoo puistossa yhtä komeana kuin aikaisemminkin.
Venäjän nykykommunistit ovat pyrkineet palauttamaan Feliks Dzeržinskin kunnian jo pitkään. Oppositiossa oleva kommunistinen puolue on vaatinut Moskovan valtuustossa toistuvasti patsaan pystyttämistä takaisin entiselle paikalleen.
Tällä kertaa vallanpitäjät antoivat hankkeen edetä valtuustossa ja Moskovan vaalilautakunnassa. Se on nostanut arveluita siitä, että KGB-taustainen presidentti
Vladimir Putin suhtautuisi patsaan palauttamiseen myönteisesti.
"Putinin täytyy käyttää vasemmistolaista retoriikkaa nyt, kun kansallismieliset ideat on käytetty loppuun. Poliittinen tilanne ja talous eivät ole parantumassa, joten meidän huomiomme täytyy kääntää jonnekin", politiikantutkija
Dmitri Oreškinsanoi
The Moscow Times -lehdelle.
Kansanäänestyksen toteutuminen ei kuitenkaan ole välttämättä hyödyksi vallanpitäjille.
"Mikä tahansa kansanäänestys on hankala vallanpitäjille, koska se saa äänestäjät uskomaan, että he voivat oikeasti vaikuttaa asioihin", Golos-vaalitarkkailijajärjestön edustaja
Grigori Melkonjants sanoi The Moscow Times -lehden haastattelussa. Venäjällä pidetään duumavaalit vuonna 2016.
Toisaalta
Lenta.ru-sivustolle kirjoittanut toimittaja
Natalia Rožkova pitää äänestyksen etenemistä vallanpitäjien virittämänä ansana. Kommunistit suunnittelivat äänestykseen alun perin kolmea kysymystä. Moskovan valtuusto kuitenkin pudotti terveydenhoidon ja koulutuksen uudistusten suuntaa käsittelevät kysymykset pois lainvastaisina.
Rožkovan siteeraamien puolueen jäsenten mukaan Rauta-Feliks oli mukana kansanäänestyshankkeessa lähinnä huomion herättäjänä. Nyt äänestys pelkästä patsaasta uhkaa karkottaa puolueen nuoret äänestäjät, joita neuvostonostalgia ei innosta eläkeläisistä koostuvan ydinkannattajakunnan tapaan.
Äänestyksen järjestäminen maksaisi arvioiden mukaan yli seitsemän miljoonaa euroa. Moni pitää symbolisen äänestyksen järjestämistä tiukassa taloudellisessa tilanteessa rahan haaskaamisena.
Kansanäänestyksen ehtona olevien allekirjoitusten kerääminen voi koitua koko hankkeen kohtaloksi. Aikaa on vain kuukausi, ja heinäkuu on Venäjällä loma-aikaa. On myös epäselvää, kannattaisivatko Venäjän mittapuulla liberaaleina tunnetut moskovalaiset patsaan palauttamista kansanäänestyksessä.
Venäjän demokratia-aktivistit ovat joka tapauksessa järkyttyneitä hankkeesta. Tunnettu Neuvostoliiton ajan toisinajattelijaveteraani, 87-vuotias
Ljudmila Aleksejeva sanoi
uutistoimisto AP:lle pitävänsä äänestyshanketta farssina.
"Pystyn kävelemään vain autettuna, mutta jos he palauttavat Dzeržinskin muistomerkin, tulen sinne heittämään sen päälle punaista maalia, saman veren väristä, jota se verenimijä vuodatti", hän sanoi.
