Se mikä on jäänyt vähemmälle tässä keskustelussa, on asenne palaamista kohtaan. Tässä jutussa Siirtolaisinstituutin mukaan suuri osa haastatelluista suunnittelee joskus palaavansa.
Korkeasti koulutetut lähtevät maailmalle luomaan parempaa uraa ja parempiin töihin, mutta eivät sulje suinkaan pois palaamista Suomeen, ajan kanssa.
Tilanne on toinen Venäjällä, josta muutetaan pois korruptoituneen järjestelmän, heikon ihmisoikeustilanteen ja heikon talouden vuoksi. Tämä on ero tavallisen länsimaan ja totalitaristisen Venäjän välillä. Venäjältä "päästään pois", eikä takaisin herkästi tulla.
Länsimaista taas lähdetään kokeilemaan siipiä ulkomaille. Paluu esim. Suomeen ei merkitse paluuta epävarmoihin olosuhteisiin.
Putin kun on jo rakentanut henkisen Rautaesiripun.
http://www.taloussanomat.fi/oma-rah...a-suomesta-mutta-muut-syyt-kylla/20145265/139
Verotus ei aja Suomesta – mutta muut syyt kyllä
Tea Tauriainen
Suomesta ulkomaille muuttavat etenkin koulutetut ja melko nuoret. He lähtevät kiinnostavan työn, uran ja palkan vuoksi, eivät niinkään verotusta pakoon. Moni aikoo palata.
Tällä viikolla viikolla ilmeni, että Sammon, Nordean ja UPM:n hallituksen puheenjohtaja
Björn Wahlroos on siirtynyt
Ruotsin väestörekisteriin.
Julkisuudessa on epäilty, että Wahlroos lähti veroja ja etenkin perintöveroja pakoon. Tutkimusten perusteella hän näyttää olevan yksittäistapaus.
Tilastokeskuksen mukaan Suomesta muutti vuonna 2012 vajaa 10 000 suomalaista. Muuttajien määrä notkahti finanssikriisin jälkeen, mutta on kasvanut parin vuoden ajan. Silti se on yhä matalampi kuin huippuvuonna 2001, jolloin maasta muutti 11 000 suomalaista.
Aiemmin Suomesta lähdettiin etenkin Amerikkaan, Kanadaan, Australiaan ja Ruotsiin työn perässä ja parempien palkkojen toivossa. Tuolloin lähtijät olivat yleensä kielitaidottomia ja kouluttamattomia maanviljelijöitä tai työntekijöitä.
Enää ei lähdetä ansaitsemaan leipää pöytään, vaan opiskelemaan, saamaan parempaa palkkaa, työ- ja elämänkokemusta sekä potkua uralle.
– Työ ja ura ovat merkittävät lähtösyyt, kertoo Suomi-Seuran neuvontapäällikkö
Hanne Lehtonen.
Muuttajat ovat pääasiassa koulutettuja ja osaavia eri alojen ammattilaisia. Kolme neljäsosaa lähtijöistä muuttaa toiseen Euroopan maahan. Lapin yliopiston tutkija
Saara Koikkalainen luonnehtii heitä
Finns Abroad – New Forms of Mobility and Migration -kirjassa etuoikeutetuksi eliitiksi maahanmuuttajien joukossa.
Suomen veroilla
saa monta asiaa
Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja
Elli Heikkilä sanoo, että urasyyt kuljettavat varsinkin nuoria. Se näkyy tilastoissakin: Vuonna 2012 kolmannes lähtijöistä oli 25–34-vuotiaita. Muuttajista 85 prosenttia oli alle 45-vuotiaita.
Verotus riepoo etenkin osaa hyvätuloisista. Heikkilän mukaan silti melko harvat ajattelevat kylmin monetaarisin arvoin. Lehtonen on samaa mieltä.
– Suomessa saa veroilla monta asiaa, sillä sosiaaliturvamme on suhteellisen hyvä, hän huomauttaa.
Tämä on etenkin lapsiperheille tärkeää. Heidän osuutensa muuttajista on melko suuri, sillä kuudennes lähtijöistä oli alle 15-vuotiaita.
Eläkeläiset ovat muuttaneet etenkin Espanjan, Portugalin ja Floridan aurinkoon. Heitä verotus saattaa työntää pois Suomesta. Heikkilä huomauttaa, että eläkeikäisiä on vain muutama prosentti lähtijöistä.
Parempi palkka on
toissijainen lähtösyy
Palkka voi houkutella muuttoon. Suomalaiset ovat muun muassa muuttaneet 2000-luvulla Norjaan sairaanhoitajiksi parempien ansioiden vuoksi.
Lapin yliopiston Saara Koikkalaisen
Työntekijänä Euroopassa -kyselytutkimukseen vastanneista 70 prosenttia arvioi saavansa kohdemaassa parempaa palkkaa kuin Suomessa, mutta piti sitä kuitenkin toissijaisena lähdön syynä.
Uteliaisuus ja osin seikkailunhalukin yllyttävät kokeilemaan siipiä. Moni työskentelee kotimaassakin kansainvälisissä tehtävissä. Jos työnantaja on halukas lähettämään työntekijän ulkomaille, lähteminen ei välttämättä ole vaikeaa.
Työkomennukselle lähtevät ovat yksi suuri ryhmä, Hanne Lehtonen kertoo. Suomalaisten kohdemaiden kirjo on niiden ansiosta laajentunut. Esimerkiksi moni it-ammattilainen on päätynyt Intiaan ja Kiinaan.
Kireä talous vähentää
työkomennuksia
Taloustilanne ohjaa muuttovirtoja ja vaikuttaa päätöksiin.
– Komennukset ovat kalliita. Kun talous on tiukka, yritykset eivät lähetä väkeään ulkomaille, Suomi-Seuran Hanne Lehtonen kertoo.
Yhä yleisempää on, että yritys säästää lähettämällä pelkästään työntekijän, ei perhettä. Hän voi pendelöidä maasta toiseen ja tulla vaikka viikonlopuiksi kotiin.
– Perhe joutuu miettimään, paljonko pannaan arvoa sille, että saa olla perheen ja lasten kanssa? Mikä olisi muuton nettohyöty? Siirtolaisinstituutin Elli Heikkilä sanoo.
Työttömyys ei aja suomalaisia ulkomaille. Koikkalaisen tutkimukseen vastanneista vain kuusi prosenttia lähteneistä oli ollut työttömänä ennen muuttoaan. Lehtonen perustelee tätä sillä, että muuallakin on paljon työttömyyttä.
Suomi on
vetovoimainen
Yksi tärkeä syy suomalaisten ulkomaille muuttoon on rakkaus. Kun puoliso on toisen maan kansalainen, asuinmaa pitää valita.
Elli Heikkilä kertoo, että usein ulkomailla asuminen liittyy johonkin elämänvaiheeseen. Naimisiinmeno ja lasten saaminen pakottaa monet miettimään, missä perhe haluaa asua ja missä lapset käyvät koulunsa.
Suomi on Heikkilän mukaan vetovoimainen. Pääosa muuttajista ei hänen tutkimuksensa mukaan lähtiessään tiennyt, miten pitkään asuu ulkomailla. Suuri osa haastatelluista suunnitteli palaavansa joskus.
Moni oli havahtunut, että Suomessa itsestään selvät asiat eivät ole kaikkialla sitä.
– Suomessa on turvallista, avara luonto, puhdas vesi ja ilma, Heikkilä muistuttaa.
Toisinaan muutto jää haaveeksi. Puoliso ei ehkä saa työtä Suomesta tai lapset eivät tahdo muuttaa. Pitkään ulkomailla olleilla myös aikuisten lasten ja lastenlasten jättäminen tuntuu pahalta, vaikka synnyinmaa houkuttelisikin.
Suomalaiset muuttavat
vastaisuudessakin
Siirtolaisuusinstituutin mukaan ulkomailla elää 1,3 miljoonaa ensimmäisen, toisen tai useamman polven suomalaista.
Ensimmäisen polven ulkosuomalaisia on 280 000. Heistä hieman yli 170 000 asuu Ruotsissa ja 55 000 muualla Euroopassa. Yhdysvalloissa on 23 000, Kanadassa 19 000 ja Oseaniassa 8 000 ensimmäisen polven suomalaista. Aasiassa heitä on 2 000, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa kummassakin tuhat.
Suuret Amerikkaan ja Ruotsiin -muuttoaallot näkyvät tilastoissa. Yhdysvaltain vuoden 2000 väestölaskennassa yli 620 000:lla oli suomalaiset sukujuuret. Vuonna 2008 noin seitsemän prosenttia Ruotsin väestöstä oli vähintään kolmannen polven suomalaisia.
Muuttaminen on vuosien varrella helpottunut ja matkustaminen halventunut. Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä muistuttaa, että 1800-luvulla Amerikan-laivan lippuun saattoi mennä puolen vuoden palkka.
– Silti ihmiset lähtivät. Miten rohkeita ja ennakkoluulottomia he olivatkaan!
Heikkilä uskoo suomalaisten lähtevän vastaisuudessakin.
– Maailmanlaajuisesti muuttovirrat ovat kasvaneet. Ihmiset liikkuvat yhä enemmän, hän perustelee.
.
