Kotimaa 20.6.2016 klo 6:05
"Minulle kerrottiin ydinaseista ja ohjuksista valmiina kohti Suomea" – mies kävi mystisessä Suursaaressa
Suursaari on kiehtonut valokuvaaja Juha Metsoa pienestä pitäen. Metso toteutti unelmansa ja matkusti mystiseen Suursaareen, yhteensä jopa seitsemän kertaa.
Leonid Demin -tutkimusalus haaksirikkoutuneena Suurensomerikonlahden rannalla. Kuva: Juha Metso / Like Kustannus
Mistä on kyse?
- Kotkalainen valokuvaaja Juha Metso kävi Suursaaressa seitsemän kertaa vuosina 2000–2007
- Metson retket poikivat kirjan ja valokuvanäyttelyn
- Parhaimmillaan Suursaari houkutteli yli 10 000 turistia kesässä 1930-luvulla
- 2010-luvulla saareen on valmistunut Venäjän tutka-asema, eikä saareen ole enää pääsyä
KOTKA Horisontissa siintää tummanpuhuva, jylhä ja korkea saari.
”Se oli korkea saari, yksinäisenä kummituksena meren keskellä. Se on tuhansien sen ympärille jo uponneiden ja vastedes uppoavien laivojen ja niiden miehistöjen valtava muistopaasi. Jos näet sen neljänkymmenen kilometrin päästä, luulet sen olevan kahdenkymmenen kilometrin takana ja kun pääset kahdenkymmenen kilometrin päähän, ei se ole vieläkään selvennyt hullua hurskaammaksi. Yhä vain on edessäsi samanlainen mustansininen varjokuva taivaanrannalla, josta se näyttää hitaasti kohoavan kuin uhkaava ukkospilvi.”
-Emil Elenius,
Saarelaistarinoita
Vaikka merikaupunki Kotka on täynnä omiakin nähtävyyksiä, näytetään turisteille usein osa Venäjää. Neljänkymmenen kilometrin päässä Kotkasta sijaitsee mystinen Suursaari, saari joka aikoinaan kukoisti turismilla, mutta jonne nykyään on harvoilla pääsyä. Valokuvaaja Juha Metsolle Suursaari on ollut tuttu näky pienestä pitäen.
– Koko ikäni olen katsellut Suursaaren mahtavaa silhuettia taivaanrannassa ja miettinyt, että tuonne kun jonain päivänä pääsisi. Se oli sellainen pikkupojan unelma, Juha Metso muistelee.
Ja Metsohan pääsi. Vuonna 2000 miehelle avautui mahdollisuus tutustua saareen, jonka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle Pariisin rauhassa 1947. Yhteensä mies vieraili Suursaaressa seitsemän kertaa.
Ensimmäiselle Suursaaren reissulleen Juha Metso pääsi neuvostomallisella Mi 8-helikopterilla Viipurista, saaressa mies oli vajaan vuorokauden. Sen jälkeen retket ovat taittuneet venäläisillä yhteysaluksilla, ja kestäneet 2-3 vuorokautta. Viimeisimmän visiitin mies teki saareen vuonna 2007.
– Menin saappaat jalassa ja kiersin ristiin rastiin. Vasta näiden retkien jälkeen, kun saari suljettiin, aloin lukea sen historiaa. Se on monestikin metodini tutustua uusiin paikkoihin.
Taiteilijoiden ja turistien saari
Saaren historia onkin tutustumisen arvoinen. Suursaaressa on ollut asutusta jo kivikaudella. Hylkeenpyyntikausilta on jäänyt muistoksi Suurkylästä löydetty kivikautinen reikäkirves. Ensimmäiset kirjalliset todisteet Suursaaren asutuksesta ovat peräisin 1500-luvulta. Parhaimmillaan Suursaaressa on ollut 896 asukasta vuonna 1921.
Suursaaressa oli kaksi tiiviisti rakennettua kylää, Suurkylä ja Kiiskinkylä. 1930-luvun lopulla Suurkylässä oli viitisensataa asukasta ja muun muassa kirkko, ravintola, matkailijakoti, kansakoulu, kirjasto, limonaditehdas ja osuuskauppa. Kiiskinkylässä oli noin 250 asukasta, pienempi ravintola, kioskeja ja koulu.
Suursaari talvella. Kuva: Juha Metso / Like Kustannus
1920- ja 30-luvuilla Suursaaressa kukoisti turismi. Parhaimpana kesänä saaressa kävi yli 10 000 turistia ja majoitustilat täyttyivät hetkessä. Myös 650-paikkainen Kasino, jossa esiintyi aikansa huippunimiä, muun muassa Dallapé, oli kesäisin täynnä joka ilta. Suursaareen tultiin myös lentokoneilla, ja vesitasoja kellui Suurkylän satamassa.
Suursaari houkutteli puoleensa erityisesti taiteilijoita ja kirjailijoita, heidän joukossaan Mika Waltari, Joel Lehtonen, Larin-Kyösti ja Martti Haavio. Moni suomalaisten kotien seiniä koristavista saaristo- ja meriaiheisista tauluista on saanut innoituksensa myyttisestä Suursaaresta.
Kauaa ei Suursaaren turismikukoistus kestänyt. Lokakuussa 1939 saari evakuoitiin asukkaista ja joulukuussa Neuvostoliiton ilmavoimat hyökkäsivät saarelle. Moskovan rauhassa maaliskuussa 1940 Suursaaresta tuli Neuvostoliiton aluetta. Suomen ja Neuvostoliiton joukot miehittivät saarta lähes tulkoon vuorotellen, mutta Suomi joutui luovuttamaan Suursaaren Neuvostoliitolle Pariisin rauhassa 1947.
Kiehtova luonto
43 kilometriä Kotkasta etelään sijaitseva Suursaari on luonnoltaan moninainen ja haastava. Yhdentoista kilometrin pituisella ja 1-3 kilometrin levyisellä saarella on jyrkkää kalliota, matalarantaisia lahtia, sisäjärviä, pirunpeltoja ja sankkaa aarniometsää. Saaren korkein huippu on Lounatkorkia, joka kohoaa 176 metriin. Nimenomaan saaren luonto kiehtoi valokuvaaja Juha Metsoa.
– Etukäteen odotin saaren sisältöä ja biologista puolta – odotukset täyttyivät täysin! Yllätyin, että se oli luonnontilassa makaava saari. Saaressa oli upeita lintu- ja perhoslajeja. Ihmiset olivat vähissä: pohjoiskärjessä oli kymmenen varusmiestä ja majakanvartija rouvansa kanssa, eteläkärjessä yksi majakanvartija.
Metso vaikuttui saaresta jo ensi näkemältä, kun hän pääsi ihailemaan Suursaarta lintuperspektiivistä, helikopterin kyydistä huhti-toukokuun vaihteessa vuonna 2000.
– Suursaaren uljaus kiinnitti huomiota. Kun pääsi laskeutumaan makro-tasolle ja jalkautumaan saareen tajusin, että tämä on erittäin raskas tällaiselle saapasjalkaäijälle, jolla on 40 kilon kamerat selässä jalustoineen, Metso kuvailee.
Leninin pää Lounatrivillä. Taustalla Lounatpään vanha majakka. Kuva: Juha Metso / Like Kustannus
Odotus kannatti
Kaikki Juha Metson vierailut Suursaaressa ajoittuivat kesäkuukausille. Talvi jäi kokematta saaressa, mutta ilmasta käsin mies on päässyt ikuistamaan hyisen Suursaaren. Merimatkat venäläisillä yhteysaluksilla ovat niin ikään painuneet valokuvaajan mieleen elävästi.
– Suursaari on niin korkea, että se näkyy jo todella kaukaa – varsinkin kirkkaalla säällä. Eteneminen oli tuskastuttavan hidasta veneellä, jonka toinen moottori oli rikki. Alus seilasi puolelta toiselle, kun venäläiskipparilla oli vaikeuksia pitää kurssia. Ei sitä oikein malttanut odottaa, että pääsisi saareen.
Odotus kannatti. Kun retkue pääsi jalkautumaan saareen, oli vastassa muutamia Suursaaren koiria, lehmiä ja lampaita. Ne olivat majakanvartijan kotieläimiä.
– Suomen puolella oli etukäteen kerrottu, että saaressa on mahtavat ydinaseet ja kallioon poratut jamesbondimaiset luukut, joista aukeaa ohjukset suoraan kohti Suomea tai minne tahansa EU- ja NATO-maihin. Niitä en ikinä nähnyt siellä, Metso naurahtaa.
Alusten painajainen
Suursaari on koitunut sijaintinsa, matalien vesien ja osin kallioisen rantansa takia monen aluksen kohtaloksi. Venäjän laivaston käytössä ollut Transport America-alus ajautui lokakuussa 1856 Mustakallion pohjoispäähän, saaren länsirannalle. Siitä lähtien saarelaiset kutsuivat paikkaa Ransportiksi.
Eteneminen oli tuskastuttavan hidasta veneellä, jonka toinen moottori oli rikki. Alus seilasi puolelta toiselle, kun venäläiskipparilla oli vaikeuksia pitää kurssia.
– Juha Metso
Marraskuussa 1899 suuri venäläinen sotalaiva General Admiral Apraksin törmäsi neitsytmatkallaan lumimyrskyssä Suursaaren rantakiville. Laiva saatiin irrotettua rantakiviltä seuraavana keväänä. Lokakuussa 1912 norjalainen höyrylaiva Bosbon törmäsi täydellä vauhdilla kariin selkeällä säällä, keskellä päivää.
Nykyäänkin Suursaaren länsipuolella, Suurensomerikonlahden rannalla nuokkuu venäläinen tutkimusalus Leonid Demin, joka on hinattu sinne haaksirikkoutuneena.
– Venäläiset hinasivat aluksen rantaan ja kuulemma polttivatkin sitä. Kirgisiasta tulleet miehet kävivät repimässä siitä kaikki arvometallit pois, mutta pilkkomislaitokselle asti laivaa ei koskaan saatu. Jos katsoo Google Earth-kartasta, niin vieläkin se näkyy siellä, Metso kertoo.
Ainutlaatuinen saari
Alle sata vuotta sitten saari oli kovin erilainen kuin nykyään. Suursaaressa ei Juha Metson mukaan ole juuri mitään suomalaisten rakennelmia jäljellä, joitain kivijalkoja lukuun ottamatta. Sodat ovat jättäneet jälkensä.
– Kun saari pysähtyy niin sanotusti paikalleen muutamaksi kymmeneksi vuodeksi, on hienoa nähdä, miten luonto on muovautunut. Tulee erilaista sammalkerrostumaa, puut kasvavat ja elämä jatkuu kaikesta huolimatta, Metso kuvailee.
Pohjoiskorkian majakanvartija Nikolai lampunvaihdossa. Kuva: Juha Metso / Like Kustannus
– Suurkylän Kasinosta on muutamia suomalaisten rakentamia seiniä vielä pystyssä. Sitten on Neuvostoliiton aikana rakennettua uutta tiilikiviseinää. Sekin on omalla tavallaan tragikoomista. Joskus kuva voi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa, ja tässä se pitää paikkaansa.
Metson mielestä voi olla hyväkin asia, että Suursaarta ei ole laajemmin asutettu. Nyt se on ainutlaatuinen luonnontilainen saari itäisellä Suomenlahdella. Metso ei pidä jossittelusta, mutta mielessään hän on pyöritellyt ajatusta siitä, jos Suursaari olisikin muun kuin Venäjän omistuksessa.
– Olisiko se sitten vuorikiipeilyn ja luolaseikkailujen puuhamaa, en osaa sanoa. Vai onko kuitenkin tarpeellista säilyttää Suomenlahdella tuollainen luonnontilassa oleva saari, Metso kysyy.
Viimeisen kerran Metso kävi Suursaaressa vuonna 2007. Venäjä on 2010-luvulla lisännyt aktiivisuuttaan Suomenlahdella ja Suursaareen on valmistunut uusi, salainen tutka-asema. Nykyään saari onkin suljettu ulkopuolisilta.
Retket poikivat kirjan ja näyttelyn
Saarella käyminen ja sen historiaan perehtyminen sai Metsossa aikaan halun jakaa tietoutta mystisestä Suursaaresta. Työpariksi valikoitui Kauko Röyhkä, joka Metsolle sanojensa mukaan edustaa kävelevää tietosanakirjaa. Syntyi Suursaari-kirja, jonka ensimmäinen painos näki päivänvalon vuonna 2009.
Suomessa väitettiin, että saaressa on mahtavat ydinaseet ja kallioon poratut jamesbondimaiset luukut, joista aukeaa ohjukset suoraan kohti Suomea.
– Juha Metso
– Kirjasta on keväällä 2016 ilmestynyt toinen painos, josta on korjattu asiavirheet pois ja lisätty 27 uutta valokuvaa. Lisäksi kävimme Jari Lipon kanssa haastattelemassa haminalaista sotaveteraania Alvi Salovaaraa, joka oli taistelemassa saaren takaisinvaltauksia.
Vuosien 2000–2007 aikana otetuista kuvista Metso koosti myös Suursaari-näyttelyn. Viimeisimpänä Suursaaresta ikuistettuja otoksia on ollut esillä Metson retrospektiivi-näyttelyssä Salon taidemuseossa. Loppuvuodesta näyttely siirtyy Lappeenrannan taidemuseoon.
Lähteet:
Taustatietona tekstissä on käytetty Kauko Röyhkän ja Juha Metson Suursaari-kirjaa (Like 2016).
http://yle.fi/uutiset/minulle_kerro...ea__mies_kavi_mystisessa_suursaaressa/8966377
