Uudet pakotteet sotkivat Putinin suunnitelmat: Epäpätevä Trump ei ole enää Venäjän vietävissä
Venäjä voi nyt luoda ongelmia Yhdysvalloille geopoliittisilla vastatoimilla, arvioi venäläinen tutkija Vladimir Frolov.
Anne Kuorsalo EUROOPPA 29.7.2017 08:22
Venäjän ulkopolitiikan avainresurssilta – presidentti Vladimir Putininhenkilökohtaiselta diplomatialta suhteissa Yhdysvaltoihin – putosi pohja, kun
uudet Venäjä-pakotteet hyväksyttiin USA:ssa.
Näin tiivistää Vladimir Frolov tilanteen, josta
hän kirjoittaa verkkojulkaisu
Republicissa.
Nyt jäljellä on vain vastakkainasettelun tie, ulkopolitiikan analysoijana arvostettu Frolov katsoo.
Kirjoituksella on paljon puhuva otsikko: ”
Pahempaa kuin Obaman aikana – miksi uusista sanktioista syntyi paniikki Moskovassa”.
Frolovin mielestä paniikkiin on aihetta, koska Kremlissä laskelmoitiin, miten suhteiden normalisointi Yhdysvaltoihin toimii Putinin vaalikampanjan myönteisenä tekijänä. Presidentinvaalit Venäjällä ovat maaliskuussa 2018.
Liennytys Yhdysvaltain suuntaan on taas välttämätön ehto, jotta Venäjän voisi siirtyä sisäpolitiikassa rauhanomaisen kehityksen esityslistalle.
Nyt tämä mahdollisuus siirtyy tai ehkä on menetetty ainiaaksi, Frolov arvioi.
Hän perustelee synkän ennusteen sillä, että konfliktia Yhdysvaltain kanssa tukevat ja sotilaallista voimapolitiikkaa kannattavat saavat nyt lisäpontta kannoilleen.
”Operatiivisen työn” hedelmät menevät nyt hukkaan.
PUTIN ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump
tapasivat G20:n maiden huippukokouksessa Hampurissa heinäkuun 2017 alussa. Ennen tapaamista ja sen jälkeenkin Venäjällä oli Frolovin mukaan toivoa, että Trump pyrkii henkilökohtaisesti maiden suhteiden normalisointiin.
Trumpin halua ja epäpätevyyttä olisi voitu manipuloida onnistuneesti ilman, että Venäjän olisi tarvinnut tehdä vakavia myönnytyksiä, Frolov kirjoittaa.
Hän viittaa Putinin kehuvaan arvioon Trumpista tapaamisen jälkeen ja katsoo sen heijastaneen Venäjän presidentin varmuutta kykyynsä manipuloida kokematonta Yhdysvaltain presidenttiä.
Tämän ”operatiivisen työn” hedelmät menevät nyt hukkaan, Frolov toteaa. Termi liittyy toimintatapoihin, joita sovelsi jo Neuvostoliiton vakoilulaitos ja jotka ovat edelleen käytössä.
Putinin ja Trumpin tapaamisessa menetettiin Frolovin mukaan tilaisuus raivata pois pöydältä aihe Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltain vaaleihin. Se olisi vaatinut molemmilta osapuolilta asian tunnustamista samoin kuin sopimista, ettei vastaavaa tapahdu jatkossa.
Frolovin mukaan maiden suhteiden myrkyttymisen syy on ”vastuuton seikkailu sekaantua Yhdysvaltain vaaleihin”. Ilman sitä tilanne olisi toinen.
Uuden pakotelain jälkeen Trumpin hallinto on menettänyt itsenäisyytensä suhteessa Venäjään. Trump ei voi palkita Kremliä yhteistyöstä poistamalla sanktioita. Samalla Moskovalta on niin ikään kadonnut into yrittää diiliä, Frolov purkaa.
UUDET pakotteet eivät Frolovin mielestä sinänsä vaikuta lyhyellä aikavälillä kovinkaan paljon.
Pitemmän ajan vaikutuksia on hänestä vaikeampi arvioida, mutta hän epäilee venäläisyritysten kansainvälisiltä rahamarkkinoilta hakemien luottojen olevan entistä tiukemmassa. Seurauksena Venäjän teknologinen jälkeenjääneisyys vain kasvaa.
Varsinainen yllätys uusissa pakotteissa on kohta, jonka mukaan 180 päivää lain voimaantulon jälkeen ja jatkossa vuosittain on laadittava julkinen raportti Venäjän oligarkisista ja puolivaltiollisista rakenteista.
Raportissa pitää selvittää Venäjän politiikan avainhenkilöiden ja heidän perheidensä omaisuustiedot ja tulonlähteet. Samoin pitää paljastaa ulkomailla oleva varallisuus.
Vaatimuksella yritetään saada eliittiä luopumaan tuesta Putinille, Frolov arvelee. Hänestä kyse on yrityksestä houkutella uusia loikkareita, jotka paljastuksillaan Venäjän eliitin sisäisistä käytännöistä heikentäisivät valtaapitävien legitimiteettiä.
Venäjä ja Kiina yhteisiin harjoituksiin Floridan edustalle?
VENÄJÄLLÄ ei Frolovin mukaan ole hyviä vaihtoehtoja vastata uusiin pakotteisiin.
Jos Venäjä rajoittaisi kauppaa Yhdysvaltain kanssa, se iskisi kipeimmin venäläisyrityksiin, Frolov muistuttaa.
Hän povaa myös geopoliittisia vastatoimia. Niillä voidaan luoda ongelmia Yhdysvalloille vaikkapa Afganistanissa, Iranissa tai Pohjois-Koreassa.
Hän vinoilee myös, miten voidaan järjestää merisotaharjoitus Kiinan kanssa Floridan edustalla, jos Kiina suostuu.
Vastatoimet eivät Frolovin mielestä anna mitään Venäjän kehitykselle vaan päinvastoin vievät resursseja ongelmien ratkaisulta. Eliitti kuitenkin saa tilaisuuden luoda illuusioita suurvallasta oman valtansa säilyttämisessä.
Silloin päämäärät oikeuttavat keinot, analyytikko kirjoittaa.
Putin ennakoi vastatoimia Yhdysvaltain uusiin pakotteisiin jo vierailullaan Suomessa torstaina 27. heinäkuuta.
Perjantaina 28. heinäkuuta
Venäjä ilmoitti, että se haluaa Yhdysvaltojen vähentävän Moskovan-suurlähetystönsä henkilökuntaa – toisin sanoen
karkottaa yhdysvaltalaisia diplomaatteja.
Ennen kuin Yhdysvaltain uusi pakotelakipaketti tulee voimaan, presidentti Donald Trumpin pitää allekirjoittaa laki. Trump voi myös käyttää veto-oikeuttaan ja hylätä lain.
Sisäpoliittinen paine Trumpia kohtaan on kuitenkin niin kova, että
presidentti hyväksynee lain.
Pakotteet nousivat Venäjän mediassa Putinin Suomen-vierailun tärkeimmäksi teemaksi.
MYÖS toinen terävä tutkija
kirjoittaa Republicissa pakotteista.
Tatjana Stanova erittelee Krimille vastoin sopimuksia toimitettujen Siemensin kaasuturbiineiden jälkipyykkiä.
Kyse on vanhoista Krimin liittämisen jälkeen käyttöön otettujen EU:n pakotteiden noudattamisesta. Siemes sisällytti turbiinikauppaan ehdon, etteivät ne päädy Krimille.
Kun venäläiset ministerit vakuuttelevat, että maa tulee toimeen, vaikka Siemens lähtisi Venäjän markkinoilta, asiantuntijat sanovat päinvastaista, Stanova kirjoittaa. Hänestä nyt on alkamassa uusi vaihe Krimin jälkeisen Venäjän suhteissa globaalin läntisen liikemaailman kanssa. Se testaa, millaisiin peleihin yritykset ovat valmiita.
Venäjä on suuttunut oikeusjuttua valmistelevalle Siemensille, koska Venäjällä odotettiin Siemensin asettuvan sopimuskiistassa Venäjän puolelle Saksan hallitusta vastaan.
Kun Siemens toimi toisin, sitä syytetään Stanovan mukaan nyt tekopyhyydestä, koska se oli valmis tekemään ”likaista” rahaa mutta haluaa ulos tilanteesta maineensa säilyttäneenä.
