Päättäjien mukaan laki suvereenista internetistä suojaa Venäjää vieraan vallan hyökkäyksiltä. Kriitikoiden mielestä laki vahvistaa Kremlin otetta internetistä.
yle.fi
Venäjä pystyy pian eristämään oman nettinsä – "Valtion seuraava askel taistelussa ihmisoikeuksia vastaan"
Päättäjien mukaan laki suvereenista internetistä suojaa Venäjää vieraan vallan hyökkäyksiltä.
Kriitikoiden mielestä laki vahvistaa Kremlin otetta internetistä.
Venäjän presidentti
Vladimir Putin allekirjoitti vapunpäivänä lain "suvereenista internetistä".
Kiistelty laki astuu voimaan marraskuussa. Ylen listasi neljä asiaa, jotka uudessa laissa askarruttavat.
Mitä tarkoittaa suvereeni internet?
Venäjän parlamentin alahuone duuma on hyväksynyt lain suvereenista internetistä.
Lainsäätäjien mukaan tavoitteena on varmistaa internetin toiminta Venäjällä, vaikka maa joutuisi vieraan vallan kyberhyökkäysten kohteeksi tai muiden eristämäksi.
– Tehtävämme on suojella talouttamme ja kansalaisiamme mahdollisilta ulkopuolisilta uhilta, sanoi Ylen haastattelema liittovaltion neuvoston lakivaliokunnan puheenjohtaja
Andrei Klišas.
Lainsäätäjien mukaan suurin uhka Venäjälle on Yhdysvallat, jolla on kyky sulkea internet ja samalla Venäjän yhteydet.
Tosin Venäjä voisi nyt samoin itse sulkea oman nettinsä, jos näkee sille tarvetta.
Uhka sanan- ja ilmaisunvapaudelle?
Internetin vapauden puolesta kampanjoivan Roskomsvobodan ja monien muiden kansalaisjärjestöjen mielestä kyse on aivan muusta kuin kansallisesta turvallisuudesta.
Venäjän viranomaiset ovat saamassa ennenäkemättömät oikeudet valvoa ja estää netin käyttöä.
Venäjän viestintävirasto Roskomnadzor on saamassa lisää valtaa. Tähän mennessä se on muun muassa julkaissut kiellettyjen nettisivustojen listaa ja estänyt pääsyn näille sivustoille.
Nyt se saa haltuunsa myös ns. katkaisimen, jolla se voi pysäyttää Venäjän nettiliikenteen.
Artjom Kozljuk Roskomsvobodasta kuvaa, että Venäjä on nyt tarttumassa rautaan eli alkamassa kontrolloida netin infrastruktuuria sisältöjen lisäksi.
– Viimeksi näimme kuinka viranomaiset estivät nettiyhteyksiä Venezuelassa. Ingušiassa FSB sulki netin estääkseen rajasopimuksesta syntyneitä mielenosoituksia, Kozljuk muistuttaa.
Mitkä ovat kustannukset?
Venäjän valtio aikoo toimittaa teleoperaattoreille erityiset laitteistot, joiden kautta nettiyhteydet ohjautuvat.
Laitteistot voivat myös estää käyttäjän pääsyn eri sivustoille tai ohjata nettiliikenteen toisaalle.
Laitteistoihin kuluu rahaa. Senaattori Klišas kertoo, että liittovaltion budjettiin on varattu jo 1,8 miljardia ruplaa eli liki 2,5 miljoonaa euroa hankintoja varten.
Investointien lopullista hintaa ei kuitenkaan vielä tiedetä.
Vähintä mitä voi tapahtua on se, että Venäjän valtion laitteistot hidastavat netin nopeutta. Sillä saattaa olla isojakin taloudellisia vaikutuksia.
Internetin osuus Venäjän taloudesta oli viime vuonna arviolta 53 miljardia euroa.
– Laitteistot voivat aiheuttaa ongelmia esimerkiksi pankkipalvelujen käytössä, nettiostosten teossa ja jopa valtion omissa palveluissa, Roskomsvobodan Kozljuk kuvaa.
Oppositio vaiennetaan?
Suvereenin internetin pelätään tukahduttavan kriittiset äänet Venäjällä.
Venäjällä televisiokanavat ovat tiukasti valtionjohdon hallinnassa, mutta internetissä oppositionkin äänet ovat päässeet julki sangen vapaasti – ainakin tähän saakka.
Samaan aikaan Venäjän johto ei enää nauti samankaltaista suosiota kuin vielä Krimin niemimaan valtauksen jälkeen.
Tyytymättömyys on kasvussa, kun lännen Venäjälle asettamat talouspakotteet kohdistuvat erityisesti keskiluokkaan.
Lisäksi lähitulevaisuudessa on luvassa duuman vaalit sekä alueellisten kuvernöörien valinta.
Jo vuonna 2024 Venäjälle valitaan uusi johtaja, presidentti Vladimir Putinin manttelinperijä.
Kriitikot uskovat, että laki suvereenista internetista tähtää siihen, että nämä muutokset sujuvat vallanpitäjille miellyttävään suuntaan.
Kozljukin mukaan sananvapaus on Venäjällä todellisessa vaarassa.
– Valtion taistelu ihmisoikeuksia vastaan on ollut käynnissä jo pitkään ja laki suvereenista internetistä on siihen looginen jatkumo, hän sanoo.