Uutisia Venäjältä

[Taitolaji]

Meneillään on sotaharjoituskilpailu!


Russia launches Baltic war games alongside NATO’s
Published time: June 10, 2014 07:27
Get short URL

RIA Novosti / Igor Zarembo


Air Force, Army, Military, Navy, Politics, Russia, Security, Vehicles
The Baltic Sea and skies are getting crowded as Russia launches military training of its assault forces in the exclave of Kaliningrad in answer to the double war-games being conducted by joint NATO forces on the territory of the three Baltic States.

Tanks, troops, jets: NATO countries launch full-scale war games in Baltic

NATO’s decision to conduct dual war games next to Russian borders in the Baltic has not been left unaddressed by Russia’s Defense Ministry, which prepared a surprise training of first strike forces – marines, paratroopers and long-range bombers - right in the backyard of the NATO military maneuvers.

“We conduct military training simultaneously with the international war games that have started in Europe, Saber Strike-2014 and BALTOPS-2014,” said the ministry’s press service.

Zubr air-cushioned landing craft (RIA Novosti / Igor Chuprin)

Defense Ministry noted that the military might engaged in training in the Kaliningrad Region is by all means comparable with the NATO’s forces concentrated on the nearby territory of Estonia, Latvia and Lithuania, where Saber Strike-2014 is conducted on June 9-20 and sea-based BALTOPS-2014 training held in the Baltic on June 6-21.

The Russian maneuvers involve the use of naval groups, marines, landing operations of airborne forces, air defense training and firing exercise of front-line aviation.

“All-arms naval groups will maintain border and sea communication defense, and will perform training to search and destroy hypothetical aggressor’s submarines and combat ships,” the ministry commented to RBC news outlet.

Russian army amphibious ship RFS Kaliningrad approaches the dock (Reuters / Agencja Gazeta)

The paratrooper division from Pskov will be training operational deployment to Kaliningrad, whereas marines will be training defending the coastal line from possible sea-borne landing and will also perform isolation and elimination of illegal armed groups.

The Air Force is to provide fire support with Su-34 fighter-bombers and Mi-24 assault helicopters.

Su-34.(RIA Novosti / Vladimir Astapkovich)

Deployment of supersonic Tu-22M3 long-range strategic maritime strike bombers, some of which have just the day before finished training in the Black Sea, has also been announced. Together with the air defense forces they will patrol the area to make sure the airspace of the training is securely sealed off.

NATO’s training in the Baltic is an annual event yet this time the number of troops taking part has been augmented considerably. In 2013 there were 1,800 troops involved, while Saber Strike 2014 has become the largest-ever, with 4,700 troops and over 800 military vehicles, such as M2 Bradley, M1126 Stryker, and various APCs: XA-180, XA-202 and M113 taking part in the training.

Besides the two NATO war-games, the Baltic States are holding Baltic Host 2014 military cooperation training of their own near Riga.

Mi-24.(RIA Novosti / Pavel Lisitsyn)

Saber Strike 2014 has hosted troops from Canada, Denmark, Estonia, Finland, Great Britain, Latvia, Lithuania, Norway and the US.

Russian Foreign Minister Sergey Lavrov has already dubbed even the rotational military build-up near the Russian borders as an act of hostility directly violating the NATO-Russia Founding Act of 1997, Lavrov’s First Deputy Vladimir Titov told Interfax.

With the background of developments in Ukraine, the beef-up of NATO’s military presence near Russian borders, “just like during the 08.08.08 war in the North Caucasus, it rather creates additional problems instead of helping to solve them, Titov said.

On Monday Russia’s Foreign Minister Sergey Lavrov said after meeting his Finnish counterpart Erkki Tuomioja that, “The artificial attempt to continue NATO's eastward expansion, progression of the military infrastructure to the east, closer to Russia's borders, is counterproductive.”

 

[Iso-Mursu]

Meneillään on sotaharjoituskilpailu!

Zubr air-cushioned landing craft (RIA Novosti / Igor Chuprin)

.”

Saakohan itkolla ton ilmatyynyaluksen "tyynyn" rikki?

Vai pitäisikö kehittää rantaviivapommi?

 

[SJ]

Saakohan itkolla ton ilmatyynyaluksen "tyynyn" rikki?

Vai pitäisikö kehittää rantaviivapommi?

Puhki: Kyllä varmaankin.
Rikki: Ei välttämättä. Siellä on suurehko ropeli työntämässä ilmaa tuonne helman alle, joka sitten nostaa itse purkin irti maasta. Jos sattumoisin pääsisit tuollaista purkkia ampumaan itkolla, niin kehottaisin tähtäämään noihin työntövoimaa tuottaviin propelleihin, joskin ne voivat olla suojattuja jollakin tapaa (luultavasti ei, koska noiden vehkeiden paino on pidettävä aisoissa). Ja tuossa ammuskelussa pitää muistaa, että ainakin jotkut tuollaiset purkit ovat aseistettuja 30 millin automaattitykillä.

 

[Iso-Mursu]

Puhki: Kyllä varmaankin.
Rikki: Ei välttämättä. Siellä on suurehko ropeli työntämässä ilmaa tuonne helman alle, joka sitten nostaa itse purkin irti maasta. Jos sattumoisin pääsisit tuollaista purkkia ampumaan itkolla, niin kehottaisin tähtäämään noihin työntövoimaa tuottaviin propelleihin, joskin ne voivat olla suojattuja jollakin tapaa (luultavasti ei, koska noiden vehkeiden paino on pidettävä aisoissa). Ja tuossa ammuskelussa pitää muistaa, että ainakin jotkut tuollaiset purkit ovat aseistettuja 30 millin automaattitykillä.

Näin vähän itekkin mietin.

Jäin vain miettimään että jos joutuisi torjuntapataljoonan kiväärikomppanian edustajana varmistamaan kohdetta. Ja jos kohteen luokse pyrkisi tuollaisia.

Eipä siinä paljoa muuta voisi tehdä kuin odottaa että ukot kömpii ulos purkista

 

[SJ]

Näin vähän itekkin mietin.

Jäin vain miettimään että jos joutuisi torjuntapataljoonan kiväärikomppanian edustajana varmistamaan kohdetta. Ja jos kohteen luokse pyrkisi tuollaisia.

Eipä siinä paljoa muuta voisi tehdä kuin odottaa että ukot kömpii ulos purkista

Radionkäyttöä ei kannata epäröidä. Ja PST aseilla voisi kokeilla tuota komentosiltaa. Jos menee ohi sivusuunnassa, niin ne saattavat osua noihin moottoreihin ja se haittaa ainakin seuraavan lastin tuontia. Tiedä sitä sitten, voihan tuo komentosilta olla altis ITKK:lekin, mutta montaa sarjaa ei välttämättä kerkeä ampua.

Ei sinällään, jos olet rannalla mihin vihollinen meinaa laskea joukkoja, niin sen arvaa ennalta tulivalmisteluista, joita tulee rannalle melkoisella varmuudella.

 

[Minuteman]

Tuskin tuo niin paksunahkainen, ettei kertasinko läpäisisi.

https://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=ki1OPq98S9w

https://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=IIqRdb3HxRw

 

[SJ]

Tuskin tuo niin paksunahkainen, ettei kertasinko läpäisisi.

Ei kyse olekaan läpäisystä, vaan siitä, että mitä se läpäisyn jälkeen tekee. Se olisi positiivista, jos ITKK läpäisisi, niin silloin voisi olettaa, että komentosillalla olevat kärsivät tappioita ja kun tuollainen purkki kuuluu olevan hankala ohjata luonnostaan, niin se voisi sotkea asioita ihan kunnolla.

 

[Minuteman]

Käsittääkseni nuo vehkeet ovat enemmän sukua lentokoneelle kuin laivalle ja laipion takana luulisi olevan kaikenlaista semmoista mikä ei tykkää ontelokranun pistoliekistä; Sähköjohtoja, polttoaine- ja hydrauliikkaputkia sun muuta palavaa ja palaessaan paksua savua puskevaa. Joku apilaksen kranu kylkeen pannuhuoneen kohdalle voisi tehdä höpöä. Muuten, on se kyllä järkyttävän iso laitos.

On muuten -heh - NATO -yhteensopiva ainakin päätellen siitä että Kreikan laivastolla on tommonen.

 

[Benelli]

Vai pitäisikö kehittää rantaviivapommi?

Miksi ei? Joku 60 kiloa TNT + sirpaleet paukku joka räjähtää ilmatyynyn sisäpuolella tekisi pahaa jälkeä mutta tuo pitäisi saada reagoimaan myös uiviin ajoneuvoihin.

 

[SJ]

Miksi ei? Joku 60 kiloa TNT + sirpaleet paukku joka räjähtää ilmatyynyn sisäpuolella tekisi pahaa jälkeä mutta tuo pitäisi saada reagoimaan myös uiviin ajoneuvoihin.

Siinähän se ongelma juuri onkin. Ilmatyynyalukset eivät juuri laukaise miinoja ja merimiinat on yleensä tehottomia noita vastaan, koska paine ei siirry tehokkaasti vedestä ilman läpi runkoon. Ehkäpä sarvimiina ankkuroituna pinnalla kelluvaksi. Mutta jotenkin veikkaan, että ranta tiedusteltaisiin joka tapauksessa melkoisen tarkkaan ennen maihinnousua. Kaikenkaikkiaan laskisin enemmän rannikkotykistön varaan, heidän tykit ja ohjukset pystyvät kattamaan enemmän rantaa.

 

[Benelli]

Siinähän se ongelma juuri onkin. Ilmatyynyalukset eivät juuri laukaise miinoja ja merimiinat on yleensä tehottomia noita vastaan, koska paine ei siirry tehokkaasti vedestä ilman läpi runkoon. Ehkäpä sarvimiina ankkuroituna pinnalla kelluvaksi. Mutta jotenkin veikkaan, että ranta tiedusteltaisiin joka tapauksessa melkoisen tarkkaan ennen maihinnousua. Kaikenkaikkiaan laskisin enemmän rannikkotykistön varaan, heidän tykit ja ohjukset pystyvät kattamaan enemmän rantaa.

Voitaisiiin myös tehdä pinnan alla väijyvä magneetti/tärinä herätteinen iso hyppymiina joka räjähtää joko optimi korkeudella veden yläpuolella tai törmätessään johonkin matkalla ylös.
Ongelmana tosin olisi pitkät vaaraetäisyydet niin testauksessa, harjoittelussa kuin jossain määrin kovassakin tilanteessa.

 

[Sardaukar]

Entäpä EFP-periaatteella toimiva pohjamiina?

 

[Jusarius]

Voitaisiiin myös tehdä pinnan alla väijyvä magneetti/tärinä herätteinen iso hyppymiina joka räjähtää joko optimi korkeudella veden yläpuolella tai törmätessään johonkin matkalla ylös.
Ongelmana tosin olisi pitkät vaaraetäisyydet niin testauksessa, harjoittelussa kuin jossain määrin kovassakin tilanteessa.

Tai sitten valtava ontelopanos hypyn sijasta. Noita magneetti- ja paineenmuutos-herätteisiä merimiinojahan on jo käytössä, mutta monet komposiittimateriaaleja käyttävät alukset eivät niitä laukaise. Pinnalla kiitävä aluskaan ei varmaan suuria värinöitä veteen aiheuta.

 

[Benelli]

Tai sitten valtava ontelopanos hypyn sijasta. Noita magneetti- ja paineenmuutos-herätteisiä merimiinojahan on jo käytössä, mutta monet komposiittimateriaaleja käyttävät alukset eivät niitä laukaise. Pinnalla kiitävä aluskaan ei varmaan suuria värinöitä veteen aiheuta.

Ongelmana tuossa on että osuman pitäisi olla just mikä aiheuttaa haasteita sensoreille ja joku pinnalle nouseva ontelo poiju joka kääntyy kohteen suuntaan ei olisi välttämättä halpa.
Hyppymiina taas aiheuttaisi kauempaakin osumaa jolloin sensoreiden tarkkus ja pinnalle nousu ei tarvitse olla ihan just.
Ilmatyynyaluksen aiheuttama ääni voidaan varmaan ohjelmoida sensoriin ja jos vielä miinat saadaan pidettyä tarpeeksi halpoina ja näitä voidaan tuottaa ja käyttää massamaisesti.

 

[SJ]

Entäpä EFP-periaatteella toimiva pohjamiina?

Sirpale ja EFP tyyppiset ammukset tekevät maaliin vain reiän. Se voi tehdä jotakin, mutta luultavasti ei.

Mitenkäs jonkinlainen sinkomiina? Kärjen pitäisi tietenkin olla merimaalia varten suunniteltu, mutta uskoisin, että useimmissa paikoissa mihin edes noilla vehkeillä voi nousta maihin joutuu menemään jostakin kapeikosta, jossa voisi käyttää sinkomiinaa. Jos kyseessä on sopiva kapeikko, niin mikäpä estää laittamasta jumppasuppiloita riviin rannalle ja johan pitäisi tulla reikää, mutta jälleen ne reiät eivät välttämättä ole tarpeeksi.

Sitä mietin, että miinan ei tarvitse olla erityisen monimutkainen ainakaan mekaanisesti. Vaan se voi ihan hyvin kellua pinnalla, joskin se pitäisi naamioida sopivaksi poijuksi tai merimerkiksi (paino siis sanalla "sopiva", joka tietenkin rajoittaa noiden käyttöä).

 

[Vonka]

Ryzhkov oli sentään duumassakin aikanaan. Tyly kirjoitus. Selviääkö tästä sotkusta, vaikka ei olisi pakotteitakaan?

Russia is Burdened by the Weight of Empire

• By Vladimir Ryzhkov
• Jun. 09 2014 20:29
• Last edited 20:30

Without exception, every empire of the past — from the Roman to the Soviet, from the Spanish to the British — collapsed for the same reason: the inability to bear what might be called "the burden of empire." Under President Vladimir Putin, Russia is now moving along its own neo-imperial path, and the rapidly mounting burden of that course carries serious risks for the country's future.

Domestically, a neo-imperialist policy requires a strong military, significant outlays for the maintenance of colonies and dominions, and a massive bureaucracy.

Russia has certainly spent heavily on its military. In 2012, it was ranked 8th in the world for military spending as a percentage of gross domestic product. With military spending at 4.47 percent of GDP, Russia surpassed the U.S. at 4.35 percent, Great Britain at 2.49 percent, China at 1.99 percent and France at 1.8 percent according to data from the World Bank.

From 2011 to 2014, Russia's military spending rose faster than all other budgetary categories — an average of 20 percent annually — almost doubling from 1.5 trillion rubles ($43.6 billion) in 2011 to 2.75 trillion rubles ($8 billion) in 2014.

Russia is also actively modernizing its strategic nuclear forces with all new Topol-M and Yars ballistic missiles and plans to renew the entire nuclear arsenal by 2020. The modernization program also calls for creating a new heavy intercontinental strategic missile that will cost billions of dollars to develop and test.

The military's rearmament program, estimated at 20 trillion rubles in planned expenditures, is somewhat behind schedule but remains in force, with the result that military spending now accounts for more than 19 percent of the federal budget.

Fortunately, Russia is not currently at war . However, it must pay for the maintenance of military bases and facilities in a number of countries, from Tajikistan to Belarus. Russia also beefed up its presence in Abkhazia and South Ossetia following the Russia-Georgia war in 2008. Now Moscow is faced with the task of overhauling its naval base in Sevastopol, a job that will drain hundreds of billions of rubles from the Russian budget.

Russia pays an increasingly higher price to support and maintain its "colonies" of South Ossetia, Abkhazia, the self-proclaimed Transdnestr republic and now Crimea, along with its "dominions" of Belarus, Kyrgyzstan, Tajikistan and Armenia. Information from a variety of sources makes it possible to estimate the scale of that support.

Russia spent more than $1 billion in budgetary funds on South Ossetia since 2008, and spends the same amount annually for assistance to Transdnestr. At the same time, the self-proclaimed republic owes Russia about $4 billion for unpaid gas bills alone. Moscow also subsidizes about 70 percent of Abkhazia's budget at a cost of $350 million per year.

When Crimea was part of Ukraine, Kiev subsidized two-thirds of its budget. Now Russia has assumed that burden. It will have to allocate $1 billion annually simply to cover Crimea's deficit, and the same amount again to pay for pensions and social programs.

Finance Minister Anton Siluanov said that Russia will allocate 240 billion rubles ($6.8 billion) this year alone for Crimea and Sevastopol. The planned construction of a bridge to Crimea will cost another 250 billion to 300 billion rubles. Laying water pipes along the bottom of the Kerch Strait will cost the same amount. Providing electricity to the peninsula could cost anywhere from 3 billion rubles to 300 billion rubles. All nonmilitary expenditures on Crimea could total 350 billion to 400 billion rubles ($10 billion to $12 billion) annually.

Russia also spends heavily to prop up regimes in its post-Soviet sphere of influence. In 2014 Russia agreed to give Belarus $2 billion in aid and plans $1.2 billion in assistance to Kyrgyzstan over the next two years.

Moscow allocates an average of approximately $20 million annually to Tajikistan, where it has a major military base, and will probably have to increase those expenditures after U.S. and coalition forces withdraw from Afghanistan. Russian aid to Kyrgyzstan for the last few years has exceeded half a billion dollars.

Russia spends an annual total of $18 billion to $20 billion — or about 5 percent of all federal spending — in the form of direct financial assistance or lost profits to support those states and territories. That, together with military spending, accounts for a quarter of all budgetary expenses.

Domestically, Moscow also faces rising costs for maintaining its bureaucracy, police, Federal Security Service, prosecutors, prisons, interior troops and other state forces.

The Kremlin uses this vast security apparatus to maintain control over its complex and multi-ethnic citizens. Of course, the alternative to maintaining unity through force is to honor and promote the principles of a law-based, democratic and secular federation enshrined in the Constitution — an approach Putin scrapped long ago.

However, managing the country through force and a bloated bureaucracy comes at a much higher cost, both financially and otherwise.

Spending on the police, security services and the courts rose from 1.2 trillion rubles ($35 billion) in 2011 to 1.9 trillion rubles ($55 billion) in 2014, or 14 percent of the federal budget. Another 5.5 percent of the budget is dedicated to "general government expenses" — primarily, maintaining the bureaucratic apparatus.

In order to maintain the increasingly expensive and rapidly growing infrastructure of the neo-imperialist state, the Kremlin has been forced to systematically cut spending on the national economy — both in absolute terms and as a percentage of overall spending. That has meant cuts to housing and utilities, education, health, sports and the support and development of the regions. As a result, the regions are degenerating, and their cumulative debt now exceeds 2 trillion rubles ($58 billion).

Added to this are the outlays for the World Cup in 2018 and the construction of new space launch facilities, railways, and oil and gas pipelines.

The economy's flagging growth, as well as the breakdown in education, health care, and infrastructure, is a direct result of the neo-imperial burden on society and the economy.

In an effort to finance its growing ambitions, the Kremlin has begun raising taxes and excise duties, appropriated part of the pension fund paid for by employees, increased the national debt, will raise the retirement age and has begun spending the country's reserve funds.

This rapidly growing overload could cost Russia not only its long-desired modernization, but even its very existence. As 18th-century French political philosopher Montesquieu once said, "An empire can be compared to a tree whose overgrown branches drain all the sap from the trunk, rendering it fit only to cast a shadow."



http://www.themoscowtimes.com/opinion/article/russia-is-burdened-by-the-weight-of-empire/501783.html

 

[Raveni]

Kun katsoo suomen eteläistä rantaviivaa niin noita miinoja tarvittaisiin julmetunmoinen määrä... Eli se halpuus katoaa hyvin äkkiä... Mielummin vaikka tst-hekoja... Niillä voidaan antaa mukava yllätys maihinnousulle ja käyttöä löytyy muuhunkin....

 

[SJ]

Kun katsoo suomen eteläistä rantaviivaa niin noita miinoja tarvittaisiin julmetunmoinen määrä... Eli se halpuus katoaa hyvin äkkiä... Mielummin vaikka tst-hekoja... Niillä voidaan antaa mukava yllätys maihinnousulle ja käyttöä löytyy muuhunkin....

Ei koko rantaviivaa tarvitse peittää. Suurinosa siitä on tietääkseni muutenkin maihinnousukelvoton. Jopa noille purkeille.

 

[Iso-Mursu]

Voi olla että rantaviivapommilla ei tekisi mitään.

Vanhalla rakkaalla mustilla tuohon kun saisi pari kunnon osumaa. Ennen kuin automaattitykit alkavat takomaan takasin.

 

[JOKO]

Siinähän se ongelma juuri onkin. Ilmatyynyalukset eivät juuri laukaise miinoja ja merimiinat on yleensä tehottomia noita vastaan, koska paine ei siirry tehokkaasti vedestä ilman läpi runkoon. Ehkäpä sarvimiina ankkuroituna pinnalla kelluvaksi. Mutta jotenkin veikkaan, että ranta tiedusteltaisiin joka tapauksessa melkoisen tarkkaan ennen maihinnousua. Kaikenkaikkiaan laskisin enemmän rannikkotykistön varaan, heidän tykit ja ohjukset pystyvät kattamaan enemmän rantaa.

Merimiinan vesipatsaassa on hirveä voima. Se repii tuollaisen kipon alkutekijöihinsä. Tässä videossa ensimmäinen loiskahdus on torpedon räjähdys ja seuraava isompi on vesipatsas:

Paras ja halvin keino on varmaan läjä tenttua rantakallion koloon ja viereen muutaman metrin pituinen vääntösauva sytyttimeksi. Helppoja tehdä ja vaikeita raivata kaukaa tai huomaamatta. Ellei koloa löydy, niin kiviä ja betonia panoksen suojaksi. Jäät eivät olisi ongelma rantaan sijoitettujen miinojen kanssa ja miinojen raivaus olisi helppoa kriisin päätteeksi.