Kyllä sillä merimiinalla varmasti voimaa olisi, jos se siis räjähtää kylliksi lähellä. Ongelma on siinä, että magneettimiina ei välttämättä räjähdä aluksen alla tai kylliksi lähellä pintaa (no, tässä tapauksessa se luultavasti olisi kylliksi lähellä pintaa) tuottaakseen tuon vesipatsaan. Ja silloinkin nuo magneettimiinat pitäisi virittää kylliksi herkäksi reagoimaan ilmatyynyalukseen. Muista miinoista lähinnä vain pinnassa oleva sarvimiina reagoi ilmatyynyalukseen.
Kyllä sillä merimiinalla varmasti voimaa olisi, jos se siis räjähtää kylliksi lähellä. Ongelma on siinä, että magneettimiina ei välttämättä räjähdä aluksen alla tai kylliksi lähellä pintaa (no, tässä tapauksessa se luultavasti olisi kylliksi lähellä pintaa) tuottaakseen tuon vesipatsaan. Ja silloinkin nuo magneettimiinat pitäisi virittää kylliksi herkäksi reagoimaan ilmatyynyalukseen. Muista miinoista lähinnä vain pinnassa oleva sarvimiina reagoi ilmatyynyalukseen.
Hanski
Ylipäällikkö
Jotenkin olen niin mielikuvitukseton tässä ilmatyynyaluksen metsästämisessä, että minulle riittäisi Spike-ER eli RO2006. Tosin 8 km kantama asettaa rajoituksia, mutta tällä osuminen olisi varmasti helpointa.
Sytyttimien kirjo voi olla "lähes taivas rajana"- luokkaa. Jokainen vekotin tuottaa jonkun signaalin ja nykytekniikka on ihmeellistä.
Kuten aikaisemmin sanoin, enemmän laskisin rannikkotykistön varaan...
Meillähän oli vanhoja pst-tykkejä tuohon hommaan ilmeisesti vielä 80-luvulla. 37-45mm tykkien tulinopeus oli luokkaa 10-20 laukausta minuutissa ja noin isoon maaliin niillä osui muutamasta kilometristä ongelmitta. Olisivat edelleen päteviä pelejä kiinteiden rannikkotykkien merkityksen vähennyttyä täsmäaseiden myötä.
D-30 olisi vielä parempi, vaikka hitaampia olivatkin ja raskaampia hinata. Mutta ne piti mennä sulattamaan. No, reservin koko on pienentynyt, niin minkä sille tekee.
Venäjällä alkaa mielipide- ja mediasensuuri purra toden teolla. Ohessa poimittu esimerkki uusimasta The Moscow Times lehdestä:
Culture Ministry Bans Film About Chechen Massacre Under Stalin
Mikhail Evstafiev / WikicommonsSome Russians have claimed that a Russian apology for the forced deportation of hundreds of thousands of Chechens might have helped avoid the two wars that ravaged Chechnya in the 1990s and early 2000s.
Seventy years after Chechens were deported en masse to Central Asia on the orders of Soviet dictator Josef Stalin, a film about the brutalities of the operation has been banned, with officials citing the threat of provoking ethnic enmity.
Russia's Culture Ministry has also cited insufficient evidence to prove that the dramatic enactment is historically accurate, the film's producer and director Ruslan Kokanayev said on his Facebook page.
At the center of the dispute is a scene, featured in a movie trailer that the filmmaker has posted online, that shows Chechen prisoners in the mountainous village of Khaibakh— in what was then the Chechen-Ingush Soviet autonomous republic— being locked up in a barn by Stalin's secret police and burned alive.
Though the film titled "Ordered to Forget" makes no claims to being a historical documentary, Kokanayev has insisted that its plot, including the barn scene, is based on detailed testimony by multiple witnesses — several of whom he named in press interviews— and on historical evidence.
But head of the Culture Ministry's cinematographic department Vyacheslav Telnov said in a letter to Kokanayev that the ministry had found no evidence in secret police archives to back up the barn incident, calling the film's depiction a "historical falsehood," the filmmaker said.
The Culture Ministry has argued that the film is based on a single letter by former secret police General Mikhail Gvishiani "about having been forced to eliminate people there," Kokanayev told BBC.
But the fim director said the barn scene was based on interviews with several Chechen historians, including university professor Khizri Khadzhiyev and head of Chechnya's archive service Magomed Muzayev, on the testimony of a survivor, Mumady Elgakayev, who was 8 years old at the time, as well as on a video testimony of a then- deputy justice minister of the region, Dziyaudin Malgasov.
The problem seems to be that the film deals not only with the forced deportation of hundreds of thousands of Chechens in 1944 —which has been acknowledged by the Russian government — but with additional brutalities that were supposedly committed in the process, Kokanayev said in an interview with BBC this week.
"Nobody before had publicly talked about the fact that people who were unfit for transportation were physically destroyed," Kokanayev was quoted as saying.
The Culture Ministry has cited the barn scene and the movie's supposed potential for "inciting ethnic enmity" as grounds for denying it a distribution license, Kokanayev said in a Facebook post.
In his video testimony, Malgasov "narrates and shows at the scene how it all happened: 'I was standing here, the colonel was standing there, and over there was the barn that was set on fire," and so on," Kokanayev told BBC. "We have more than enough facts, but despite this, they [the ministry officials] deny those facts."
Headed by its ultrapatriotic chief Vladimir Medinsky, the Culture Ministry recently also criticized a Russian winner of the Cannes Film Festival's Best Screenplay award – Andrei Zvyagintsev's social satire titled "Leviathan." The film sold to 50 countries, but not to Russia.
The issue of Stalin's forceful deportation of hundreds of thousands of Chechens in 1944 has been a painful issue in the country, with some Russians saying that Moscow should have apologized, and that a display of repentance might have helped avoid the two wars that ravaged Chechnya in the 1990s and early 2000s.
But aside from a 1992 law that "rehabilitated" ethnic groups repressed by the Soviet regime, no apology has been issued.
A pro-Moscow administration in Chechnya canceled memorial events this year to mark the 70th anniversary of the deportation. The republic's government said that mourning ceremonies on Feb. 23 – the day the deportation began in 1944 – should not sour the celebrations of Russia's Defender of the Fatherland Day on the same date, Ekho Moskvy reported.
The denial of a distribution license means that Kokanayev's film cannot be shown in Russian movie theaters or be broadcast on television.
"A small question for the esteemed protectors of inter-ethnic accord remains: What would you have us do to the 250 witnesses of that crime?" Kokanayev said in a Facebook post.
Culture Ministry Bans Film About Chechen Massacre Under Stalin
- By Anna Dolgov
- Jun. 13 2014 12:45
- Last edited 12:45
Mikhail Evstafiev / WikicommonsSome Russians have claimed that a Russian apology for the forced deportation of hundreds of thousands of Chechens might have helped avoid the two wars that ravaged Chechnya in the 1990s and early 2000s.
Seventy years after Chechens were deported en masse to Central Asia on the orders of Soviet dictator Josef Stalin, a film about the brutalities of the operation has been banned, with officials citing the threat of provoking ethnic enmity.
Russia's Culture Ministry has also cited insufficient evidence to prove that the dramatic enactment is historically accurate, the film's producer and director Ruslan Kokanayev said on his Facebook page.
At the center of the dispute is a scene, featured in a movie trailer that the filmmaker has posted online, that shows Chechen prisoners in the mountainous village of Khaibakh— in what was then the Chechen-Ingush Soviet autonomous republic— being locked up in a barn by Stalin's secret police and burned alive.
Though the film titled "Ordered to Forget" makes no claims to being a historical documentary, Kokanayev has insisted that its plot, including the barn scene, is based on detailed testimony by multiple witnesses — several of whom he named in press interviews— and on historical evidence.
But head of the Culture Ministry's cinematographic department Vyacheslav Telnov said in a letter to Kokanayev that the ministry had found no evidence in secret police archives to back up the barn incident, calling the film's depiction a "historical falsehood," the filmmaker said.
The Culture Ministry has argued that the film is based on a single letter by former secret police General Mikhail Gvishiani "about having been forced to eliminate people there," Kokanayev told BBC.
But the fim director said the barn scene was based on interviews with several Chechen historians, including university professor Khizri Khadzhiyev and head of Chechnya's archive service Magomed Muzayev, on the testimony of a survivor, Mumady Elgakayev, who was 8 years old at the time, as well as on a video testimony of a then- deputy justice minister of the region, Dziyaudin Malgasov.
The problem seems to be that the film deals not only with the forced deportation of hundreds of thousands of Chechens in 1944 —which has been acknowledged by the Russian government — but with additional brutalities that were supposedly committed in the process, Kokanayev said in an interview with BBC this week.
"Nobody before had publicly talked about the fact that people who were unfit for transportation were physically destroyed," Kokanayev was quoted as saying.
The Culture Ministry has cited the barn scene and the movie's supposed potential for "inciting ethnic enmity" as grounds for denying it a distribution license, Kokanayev said in a Facebook post.
In his video testimony, Malgasov "narrates and shows at the scene how it all happened: 'I was standing here, the colonel was standing there, and over there was the barn that was set on fire," and so on," Kokanayev told BBC. "We have more than enough facts, but despite this, they [the ministry officials] deny those facts."
Headed by its ultrapatriotic chief Vladimir Medinsky, the Culture Ministry recently also criticized a Russian winner of the Cannes Film Festival's Best Screenplay award – Andrei Zvyagintsev's social satire titled "Leviathan." The film sold to 50 countries, but not to Russia.
The issue of Stalin's forceful deportation of hundreds of thousands of Chechens in 1944 has been a painful issue in the country, with some Russians saying that Moscow should have apologized, and that a display of repentance might have helped avoid the two wars that ravaged Chechnya in the 1990s and early 2000s.
But aside from a 1992 law that "rehabilitated" ethnic groups repressed by the Soviet regime, no apology has been issued.
A pro-Moscow administration in Chechnya canceled memorial events this year to mark the 70th anniversary of the deportation. The republic's government said that mourning ceremonies on Feb. 23 – the day the deportation began in 1944 – should not sour the celebrations of Russia's Defender of the Fatherland Day on the same date, Ekho Moskvy reported.
The denial of a distribution license means that Kokanayev's film cannot be shown in Russian movie theaters or be broadcast on television.
"A small question for the esteemed protectors of inter-ethnic accord remains: What would you have us do to the 250 witnesses of that crime?" Kokanayev said in a Facebook post.
Oikeampi otsikko olisi "Uutisia Venäjästä", mutta kovaa tekstiä Sofi Oksaselta:
Sofi Oksanen: Venäjä on jo voittanut informaatiosodan
Sunnuntai 15.6.2014 klo 19.22
YKSINOIKEUDELLA ILTALEHDESSÄSuomi ja muut länsimaat eivät tunnista Putinin Venäjän todellisia aikeita, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen. Iltalehti julkaisee Oksasen vaikuttavan kirjoituksen yksinoikeudella.
Länsi on nopeasti unohtanut, miten kävi Krimin alueelle, kirjoittaa Sofi Oksanen.
Tämän kevään aikana länsimedia on kysynyt minulta toistuvasti samoja kysymyksiä, maassa kuin maassa, haastattelusta toiseen:
- Mitä Putin haluaa?
- Mikä on seuraava maa, joka joutuu hyökkäyksen kohteeksi?
Yksikään toimittaja ei ole udellut, milloin Krimin miehitys loppuu, ja tämän kysymyksen uupuminen sisältää jo oletuksen siitä, ettei Krimiä palauteta koskaan takaisin Ukrainalle. Johtuiko mielenkiinnon hiipuminen asiaa kohtaan vain siitä, että läntisen uutisjournalismin perinteinen dramaturgia vaatii eteenpäin suuntaavaa toimintaa, josta saa hyvää uutiskuvaa, ja tarpeeksi tunnetun päähenkilön, tässä tapauksessa presidentti Putinin?
Kun Putinin mielenkiinto suuntautui tietoisesti muualle, media seurasi. Vai löytyykö syy siitä, ettei lännessä tunneta Krimin aluetta tarpeeksi hyvin eikä riittävän moni ole koskaan itse käynyt siellä?
Venäjä alkoi panostaa ilmapiirin muutokseen Krimin niemimaalla jo aikoja sitten ja keskittyi alueella länsi-ja ukrainalaisvastaiseen mielikuvavaikuttamiseen.
Sitä tarinaa länsimedia ei ollut seuraamassa, mutta siitä olisi pitänyt uutisoida edes myöhemmin. Se, miten maa valloitetaan, askel askeleelta, tarjoaisi lukijoille tietoa siitä, että miehitys tarkoittaa aina myös henkistä miehitystä, jota edeltää mielipidemaaston muokkaus, ja miehityksen tapahduttua julkisten arvojen ja opetussisältöjen muuttumista, maan alkuperäisasukkaiden historian pyyhkäisemistä kartalta. Mutta koska kansainvälisten kriisien uutisointi typistyy aina presidenttien ja diplomaattien puheisiin sekä joukkojen liikutteluun, Moskovan oli helppo päätellä, kuinka helposti Krimin niemimaa unohdetaan ulkomailla. Venäjällä on tällaisista pakkoliitännöistä runsaasti kokemusta, ja niin on myös entisillä neuvostomailla.
Nämä toistuvat kysymykset Putinin aivoitusten spekuloinnista ja tulevan hyökkäyksen kohteesta kertovat myös epäsuorasta oletuksesta: seuraava kohde on jo olemassa, ja se on konkreettinen maa-alue tai valtio, me emme vain tiedä vielä mikä.
Lännen marionetit
Oletus perustuu vanhanaikaisiin, jo opittuihin käsityksiin sodankäynnistä. Samalla länsi toistaa tiedostamattaan kysymyksiä, joita Moskovan oligarkkikeskittymä tahtookin lännen toistelevan. He haluavat meidän spekuloivan Putinin aivoituksilla, ja siten vahvistavan Putin-myyttiä. He haluavat täyttää meidän päämme näillä pähkäilyillä, koska tällä tavoin länsi saadaan epävarmuuden ja epävakauden tilaan, eli Venäjän kannalta edulliseen kuntoon. Hajota ja hallitse -oppi toimii alati.
Koska kukaan ei halua olla se paljon manattu seuraava aggression kohde, maat on ajettu keskittymään omaan turvallisuuteensa ja Suomen tapauksessa keskustelu typistyy Nato-väittelyyn. Tällaisessa tilanteessa Krimin miehityksen purkaminen ei paljon paina.
Krimin miehityksen hiljainen hyväksyntä herättää väistämättä kysymyksiä jokaisessa Venäjän rajavaltion kansalaisessa: näinkö muut suhtautuisivat siihen, jos meidän maastamme miehittäisiin osa? Hyväksyttäisiinkö se yhtä hiljaisesti, yhä nopeasti?
Mielenosoituksia asian puolesta järjestäisivät muualla maailmassa korkeintaan oman maamme ulkokansalaiset. Varastetun maan palauttamisesta ei tulisi kansainvälistä liikettä. Invaasio vain tapahtuisi, ja sen annettaisiin tapahtua, koska Venäjän rajavaltiot ja entiset neuvostomaat ovat suurimmaksi osaksi pieniä valtioita, joissa suurin osa länsimaiden kansalaisista ei ole koskaan käynyt ja vain osa heistä osaa edes asettaa nämä maat kartalle. Sellaisten maiden puolesta on hankala menettää yöuniaan, ja Krimin uutisten kadotessa paikallisista lehdistä asia hyväksytään unohtamalla, lehdistön mielenkiinto siirtyy seuraavaan kuumaan aiheeseen, seuraavien joukkojen liikutteluun, seuraaviin diplomaattipuheisiin alta aikayksikön.
Se, miten muut maat suhtautuvat Krimin miehitykseen, on viesti meille, Venäjän rajavaltioiden ja Itä-Euroopan maiden kansalaisille.
Kysymättä on jäänyt se, mitä tai ketä vastaan Venäjä on käynyt sotaa sitten Putinin valtaannousun myötä.
Se valtio on ihmismieli. Läntinen arvomaailma, läntinen mieli ja läntiset arvot. Niitä vastaan Putin-klikki on sotinut jo pitkään.
Vladimir Putin on kirjoittajan mukaan onnistunut muokkaamaan lännen ajatusmaailman tahtomansa mukaiseksi. (EPA/AOP)
Paluu militarismiin
Putinin tultua valtaan hänen ensimmäisiin asetuksiinsa kuuluivat edellisen presidentin, Boris Jeltsinin, syytesuoja, uusi sotilasdoktriini, perestroikan aikana lopetetun pakollisen asekoulutuksen palauttaminen voimaan, puolustusmenojen lisääminen 50 prosentilla, ja informaation salaamisen salliva lakiasetus koskien tiettyjä virkamiehiä. Uuden presidentin ensimmäiset määräykset eivät siis koskeneet seikkoja, jotka olisivat tähdänneet valtion demokratiajärjestelmän vahvistamiseen tai esimerkiksi köyhyyteen uppoavan väestön olojen parantamiseen. Ne kohdistuivat valtion militarisointiin. Siitä huolimatta läntiset johtajat keskittyivät kehumaan Venäjän tietä demokratiaan.
Kahtena ensimmäisenä presidenttikuukautenaan Putin antoi 11 asetusta, joista kuusi koski asevoimia. Nyt valtion budjetista menee armeijalle 25 prosenttia, seuraavan kahden vuoden aikana 33 prosenttia. Nykyään vähintään 70 prosenttia ylemmistä virkamiehistä kuuluu FSB:hen ja henkilöitä, joiden tiedetään toimivan sen leivissä, on ainakin 200 000.
Putinin valtaantulo ei siis tarkoittanut vain uutta johtajaa maalle, vaan valtajärjestelmän vaihdosta ja tämän uuden järjestelmän luonne oli näkyvillä jo tuolloin. Silloin kaivettiin myös esiin kuolemansa (1953) jälkeen pannaan mennyt Stalinkin. Tämän diktaattorin rehabilitointi alkoi Putinin vaaleista: yhtenä tulevan presidentin vaalilauseista toimi ”Nuori Stalin". Venäjän kasvoksi oli saatu kolmannen polven KGB-mies, joka alkoi sijoitella merkittäviin asemiin vanhoja KGB-ystäviään.
Aikana, jolloin Kreml alkoi panostaa mediaan, lännessä lehtitalot olivat kriisin kourissa.
Länsimedia sulki Moskovan-toimistojaan, kirjeenvaihtajia kutsuttiin kotiin. Läntiset maat eivät pitäneet Venäjää enää niin tärkeänä, että oma kirjeenvaihtaja olisi ollut tarpeen, eikä Venäjän informaatiorintaman kokoamisen monipuolisuuteen kiinnitetty huomiota, vaikka maan itsenäisille toimittajille heidän ammatistaan oli tullut yksi tapa tehdä itsemurha.
Mielikuvasotaa
Venäjän valtion uutistoimintojen budjetit kolminkertaistettiin aikana, jolloin maan talous oli jo tippunut taantumaan. Vuonna 2005 luotiin menestykseksi osoittautunut englanninkielinen tv-kanava RT, Russia Today, jonka lähetyksiä katsotaan sadassa maassa, ja joka löytyy useimpien hotellien kanavavalikoimasta lukuisissa maissa. Länsimaisia pr-toimistoja, kuten Ketchum, Gplus ja Portland PR värvättiin huolehtimaan siitä, että Kremlin toivomat viestit menevät lännessä läpi ilman taustayhteyksien kartoittamista. Pr-toimistojen, median ja suoran propagandan lisäksi Moskova verkostoituu lännen äärioikeiston ja konservatiivien kanssa.
Vuonna 2011 Venäjä käytti 1,3 miljardia dollaria kansainväliseen propagandaan - enemmän kuin työttömyyteen.
Tällä hetkellä maan kansalaisia psyykataan lännelle vihamieliseen arvomaailmaan ja historiakäsitykseen. Uutta historiapolitiikkaa Venäjä on ajanut jo vuosia. Venäjän historiallinen työryhmä laatii parhaillaan uutta oppikirjasarjaa ja työryhmää johtaa duuman entinen puhemies, Sergei Naryskin, entinen KGB-upseeri.
Vastikään Siperiassa esiteltiin uudet aakkoset, jotka on tarkoitus levitää koko maan kouluihin. Aakkostaulukossa opetetaan niin aakkosia kuin arvoja: positiiviset asiat liitetään patriotismiin ja Venäjään, negatiiviset asiat länteen, Ukrainaan ja Euromaidaniin. Wikipedia luonnollisesti leimattiin jo CIA:n keksinnöksi. Näin luodaan mielikuvaa siitä, että vain valtio tarjoaa kansalaisilleen turvallista, luotettavaa tietoa.
Mielipidemittausten mukaan suurin osa kansalaisista hyväksyy sen, että valtio muovaa uutisia, jos kyseessä on kansan etu.
Kohta kansa hyväksyy vielä enemmän, sillä koulutusbudjetteja on leikattu huomattavasti. Oppositiojohtaja Boris Nemtsovin mukaan Venjäjän budjettiluvut ovat sotaan ja sortotoimiin valmistautuvan maan numeroita.
”Putin ei tarvitse intelligentsiaa eikä koulutettuja ihmisiä. Sellaiset ihmiset kysyvät tarpeettomia kysymyksiä ja heitä on hankalampi zombiuttaa", Nemtsov sanoo.
Venäjän presidentti siis rakastaa tyhmiä, rakastaa terveytensä kanssa kamppailevia ihmisiä, rakastaa alkoholisteja ja sukupuolitautisia, sillä näitä pahoinvointia lisääviä seikkoja koskevat luvut ovat Venäjällä hyvin korkeita eikä niihin ole tulossa muutosta, sillä rahaa ei kanavoida terveydenhuoltoon, koulutukseen ja infrastruktuuriin. Raha kanavoidaan armeijaan ja tämä toimintasuunta oikeutetaan lännen uhkakuvilla.
Historiankirjoitusta uudistetaan Venäjällä parasta aikaa. Propagandaan käytetään rahaa enemmän kuin työttömyyden hoitoon. (EPA/AOP)
Aivopesu on halpaa
Moskovan silovikki-klikki (toim. huom: silovikit ovat Venäjää hallitseva ryhmittymä, joka koostuu erilaisten turvallisuus-, järjestys- ja puolustusorganisaatioiden ihmisistä) on jo ymmärtänyt, ettei Putinin kannata kalastella sellaisten urbaanian venäläisten suosiota, jotka ovat kielitaitoisia ja ovat nähneet myös Venäjän ulkopuolista maailmaa. Niinpä he keskittyvät havittelemaan konservatiivisten, iäkkäämpien kansanosien suosiota, ja siihen kansanosaan Venäjän valtionkanavien propaganda uppoaa helposti.
Samalla tavalla tämä valtaapitävien joukko on jo käsittänyt, että fyysisen armeijan modernisointi on paljon kalliimpi projekti kuin aivopesu.
Kaiken tämän mahdollistaa se, että Venäjä on ensimmäistä kertaa historiansa aikana täysin puhtaasti tiedustelupalvelujen johtama. Kun neuvostoaikoina KGB:n yläpuolella oli sentään puolue, nyt ei ole edes sitä. Jotkut venäläiset tutkijat ovat sitä mieltä, että vaikka esimerkiksi Juri Andropov oli KGB:n johtaja, hänen mieleensä ei olisi tullut tuoda KGB:ta hallitukseen. Tsaarin Ohranan ja KGB:n tehtävä oli suojella hallitusta ja valtiota, ei olla hallitus itse.
Tieto on halpa ase
Kun Neuvostoliitossa opiskeltiin tietellistä kommunismia, Putinin Venäjällä tankataan nyt tieteellistä patriotismia.
Putinin valtaannousun jälkeen propagandasta ja informaatiosodasta tuli akateeminen tieteenala. Viime vuosina on perustettu lukuisia erilaisia aiheeseen liittyviä tutkimuskeskuksia - Venäjän federaation informaatioturvallisuuden korkeamman koulutuksen tieteellinen ja metodologinen keskus käsittää 74 tutkimus- ja tiedeinstituutiota ja se perustettiin FSB:n aloitteesta. Vuonna 2000 muodostetun informaatioturvallisuusdoktriinin mukaan valtion avainuhkiin kuuluu Venäjää ja sen viranomaisia koskevan disinformaation levittäminen.
Pehmeän vallankäytön muotoja puolestaan edustaa Russkiy Mir -säätiö, joka perustetiin Putinin aloitteesta vuonna 2007. Vuotta myöhemmin ulkoministeri Lavrov ilmoitti, että Venäjän maanmiespolitiikkaa kehitettäisiin ”pehmeän vallankäytön keinoin" ja Russkiy Mir on yksi sen muoto. Sen tehtävä on haastaa länsimaiset arvot Venäjän ulkopuolella.
Presidentin viime vuosien aloittamat ohjelmat on tähdätty neutralisoimaan lännen infohyökkäystä. Moskovan silovikkiklikin näkökulmasta Venäjä on ollut lännen informaatiohyökkäyksen kohteena jo vuosikausia ja Venäjän oman informaatiorintaman kokoamainen on vastaus siihen. Jotta tätä toimintatapaa ja sen kauaskantoisuutta ymmärtäisi, on muistettava että Neuvostoliitossa ja Venäjällä informaatiosotaa käydään aina, niin sodan kuin rauhan aikana, ei vain kriisitilanteissa.
Nykyisin nähtävissä oleva psykologinen sodankäynti perustuu Neuvostoaikana luotuihin toimintamallien perustaan ja tekniikoihin. Nuo vaikutustekniikat on jo testattu tuolloin ja todettu hyväksi. Uusina keinoina on otettu mukaan ammattitrolliarmeija kommentoimaan internet-palstoille ja sosiaaliseen mediaan.
Ukrainalaisesta kaupungista toiseen säntäilevät venäläiset ammattinäyttelijät ehtivät hädin tuskin kuivattaa roolin mukaan vaihtuvaa hiusväriään ennen kuin he jo antavat jälleen uusia lausuntoja medialle esittäen aina huolestunutta paikallista. Mediassa viittaukset keskitysleireihin ja kansallissosialistiseen Saksaan ovat suosittua kuvastoa. Vastikään Venäjän valtiollinen TV esitteli tavallista rakennustyömaata Donetskissa ja väitti sen olevan rakenteilla oleva keskitysleiri venäjänkielisille.
Reportaasia siivitti pahaenteinen musiikki ja enteilevästi kuvattu suihkuhuone. Tv-toimittaja Arkady Marmontovin reportaasi esitettiin heti Venäjän ulkoministeriön lausunnon jälkeen (27.4). Siinä ilmaistiin syvää huolta rakennustyömaista, jotka muistuttavat natsien keskitysleirejä.
Venäjä käy täysimittaista informaatiosotaa kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla ja keinot ovat selvät: provokaatio, pelottelu, projektio ja propaganda. Hajota, hämmennä, hallitse.
Näin historia pyyhitään
Me, joilla on henkilökohtaista kokemusta neuvostomiehityksen vuosista, tiedämme että jopa kokonaiset miehitykset pystytään esittämään ulkomaille niin kuin kyseessä olisi ollut täysin vapaaehtoinen liittyminen. Me tiedämme, että länsi oli täynnä ihmisiä, jotka kuvittelivat että kollektivisointi Neuvostoliitossa perustui kansalaistemme vapaaseen tahtoon, ja nämä samat ihmiset hämmästyvät, kun heille kerrotaan, että totuus oli päinvastainen.
Me tiedämme, että kansankunnan selkäranka, arvot, muisti ja historia pystytään pyyhkimään pois kartalta. Siksi länsimaisin silmin kovin älyttömiltä vaikuttavat propagandasloganit Itä-Ukrainassa eivät naurata. Neuvostomiehityksen kokeneiden arkipäivä oli täynnä ihan yhtä älyttömiä propagandalauseita vuosikymmenestä toiseen.
Moskovan valtaklikki on jo nähnyt, miten demokratian imitointi meni läpi lännessä. Samalla tavalla Neuvostoliiton annettiin imitoida kansojen välistä ystävyyttä ja vaikka Neuvostoliiton ulkopuolella oli paljon niitä, jotka eivät siihen uskoneet oikeasti, hekin teeskentelivät julkisesti kuin ystävyys olisi totta.
Moskovassa tiedettiin, että länsi uskoo uuden Venäjän demokratianäytelmän, koska länsi uskoo sen, mikä on helpointa ja vaivattominta uskoa, mikä on käytännöllisintä kauppasuhteiden kannalta, huolimatta faktoista ja ilmiselvistä todisteista. Moskovassa oltiin varmoja bluffin onnistumisesta, koska bluffaus oli mennyt läpi ennenkin.
Samaan aikaan Itä-Euroopan ja Baltian maat ovat olleet eri-asteisten aggressioiden kohteena jo vuosia, puhumattakaan Georgiasta, jonka länsisuuntaus ei ollut Moskovan mieleen. Nämä maat ovat saaneet kuunnella toistuvasti sitä, miten Moskova väittää maata toisensa jälkeen imaginaariseksi valtioksi, jolla ei oikeastaan ole oikeutta itsenäisyyteen. Baltian maiden miehitysten kieltäminen on ollut itsestään selvä linja. Jo ennen presidenttiaikaansa Putin oli mukana järjestämässä Itä-Viron venäjänkielisellä alueella Narvassa referendumia vuonna 1993. Kansanäänestyksen tarkoitus oli autonomia.
Narvan kansanäänestyksellä ei kuitenkaan ollut Kremlin tukea ja se meni nurin aloitteena, joka oli Viron perustuslain vastainen.
Virossa on jo pitkään puhuttu infotilasta, jossa Venäjä - ja myös vironvenäläiset elävät, koska he seuraavat Venäjän mediaa eli valtion propagandaa. Infotila-sanan olisi syytä vakiintua myös läntisten maiden kielenkäyttöön. Sen seurauksia nähtiin esimerkiksi (24.5.) Viron Sillamäessä järjestetyillä perinteisessä slaavilaisfestivaalilla, kun kulkueen ukrainalaiset nuoret, joutuivat venäjänkielisten hyökkäyksen kohteeksi. Tämä selkkaus tapahtui EU- ja Nato-maassa - Venäjän infotila on tunkeutunut tännekin, ja nyt on syytä tarttua toimiin sen purkamiseksi.
(AP)
Tunnistamisien aika
Venäjän toimintaa kuulee usein selitettävän suurvaltapolitiikalla ja se saadaan kuulostamaan miltei luonnolliselta. Myytteihin on kuulunut muun muassa Ukrainan mukamas luonnollinen kuuluminen Venäjän yhteyteen, vaikka Kiova on ollut olemassa ennen Moskovaa, eikä Ukraina suinkaan ole aina ollut osa Venäjää.
Neuvostoliiton miehittämät maat ja Itä-Blokkiin kuuluvat maat eivät olleet subjekteja Neuvostoliitossa eivätkä nämä "uudet eurooppalaiset" olleet sitä pitkään rautaesiripun romahtamisen jälkeen Euroopassakaan. Neuvostoliitto oli pyyhkäissyt näiden maiden historian pois Euroopan kartalta ja onnistuneesti luonut maailman, jonka mielikuvissa näiden maiden kuuluminen Neuvostoliiton valtapiiriin oli ”luonnollista".
Vastaavaa kolonialismin luonnollistamista ei suoda enää muille entisille imperiumeile. On täysin mahdoton kuvitella, että esimerkiksi Saksa nappaisi toiselle valtiolle kuuluvan maa-alueen ja perustelisi sitä sillä, että alue on muinoin kuulunut Saksalle.
Miksi siis muut valtiot sallivat Venäjälle toiminnan, jota ei hyväksytä muilta? Vaikka Ukrainan rajojen koskemattomuuden loukkaaminen on saanut kaikilta tuomion, venäjänkielisen väestön vuoksi moni kuitenkin pitää ”luonnollisempana" Krimin miehitystä kuin esimerkiksi Venäjän hypoteettista invaasiota alueella, jossa ei ole venäjänkielistä väestöä.
Venäjälle sallitaan epäsuorasti valtapiiriajattelu, joka ei kuulu 2000-luvulle, koska lännessä ei tunnistettu Venäjän imperialistisia piirteitä. Silti lännessä puhutaan jatkuvasti Venäjä-asiantuntijoista, joita lännessä pitäisi olla paljon, ja erityisesti Suomi on halunnut esittäytyä kovan Venäjä-tuntemuksen maana.
Jos lännessä olisi niin paljon Venäjän asiantuntijoita kuin länsi haluaa esittää, miten on mahdollista, että invaasio Ukrainaan tuli niin suurena yllätyksenä?
Venäläisiä joukkoja Krimin Simferopolin liepeillä maaliskuun lopussa. (AP)
Johdossa KGB
Venäjää johtavat KGB-koulutuksen saaneet miehet, he ovat ihmismielen ammattilaisia, he ovat propagandan erikoisasiantuntijoita. He ovat psykologisen sodankäynnin eksperttejä. He tietävät, miten läntinen mieli toimii, he tietävät millaisin narratiivisin kaavoin täällä uutiset tehdään.
He tiesivät, ettei Krimi jaksa kiinnostaa länttä pitäkän, tapahtui siellä mitä tahansa. He veikkaavat, ettei länsi ota opikseen, koska se ei ole ottanut ennenkään.
Alentuva suhtautuminen Itä-Euroopan maiden varoitteluihin Venäjän politiikasta kertoo myös siitä, että tiedostamattaan länsimaat ovat yhtyneet vanhoihin venäläistämisen aikaisiin kuvitelmiin Itä-Euroopasta jonkinlaisten ali-ihmisten asuinsijoina, tietämättömyyden alusmaina.
Toisinaan Itä-Euroopan ja Baltian maista kuuluviin Venäjä-varoitteluihin on suhtauduttu kuin traumatisoituneen potilaan kertomuksiin. Väkivaltaa - ja sitä miehitys juuri on - kokeneet uhrit joutuvat usein mitätöinnin kohteeksi, ikään kuin heillä ei olisi "oikeaa" tietoa, vain sortohistorian värittämiä subjektiivisia kokemuksia. Kova tieto sen sijaan tulee maista, joilla ei tällaista kokemushistoriaa ole. Samaan aikaan olisi kuitenkin mahdotonta kuvitella, että mikäli esimerkiksi joku juutalaisjärjestöistä hermostuisi hakaristin julkisesta käytöstä, reagointia käsiteltäisiin "holokaustin jälkeisenä stressinä".
1900-luvun dominoiva tarina pahuudesta liittyy Gestapoon ja kansallissosialistiseen Saksaan, koska olemme tuominneet kansallissosialistisen Saksan, nähneet lukuisia elokuvia Holokaustista ja lukeneet lukuisia kirjoja aiheesta. 2000-luvun dominoiva tarina pahuudesta on lännessä al-Qaida ja Osama Bin Laden.
Tässä maastossa Moskovan silovikki-klikin oli helppo toimia lännessä.
He ovat valkoisia miehiä, joilla ei ole turbaania, heidän vaimonsa eivät käytä huivia, vaan korkokenkiä. He eivät siis vaikuttaneet 2000-luvulla uhkaavilta. Läntinen elokuvatuotanto on esittänyt KGB-miehet lähinnä hassuina karvalakkimiehinä Punaisen torin laidalla ja esimerkiksi Gulagia käsitteleviä kirjoja luetaan vähemmän kuin Holokaust-kirjallisuutta.
Lisäksi viidenkymmenen vuoden miehitys tarkoitti sitä, että postkolonialististen maiden oli ensin rekonstruoitava menneisyys, etsittävä faktatietoa, ja opittava kieli, jolla kertoa näistä viidenkymmenen vuoden aikana vaietuista asioista. Venäjän johto on toistuvasti yrittänyt puuttua tähän menneisyydenkäsittelyprosessiin ja pyrkinyt vuosien ajan soluttautumaan naapurimaiden turvallisuuspalveluihin, arkistojen sulkemisesta puhumattakaan. Kaikki tämä on vaikeuttanut Itä-Euroopan lähimenneisyyden asioiden välittämistä länteen.
Mikäli KGB olisi tuomittu samalla tavalla, kuin Gestapo tai al-Qaida, Moskovan silovikkiklikkien ei olisi ikinä päässyt valtaan.
Entiset KGB: miehet eivät johtaisi Venäjää eikä Venäjän uusi yläluokka olisi FSB. Koska Venäjän kolonialismista ei kerrottu koulukirjoissamme eikä sen mekanismeja purettu, uuden Venäjän postmodernia imperialismia ei tunnistettu silloin kun sen ensiaskeleisiin olisi pitänyt kiinnittää huomiota.
Olkoon tämä esimerkki siitä, että menneiden ihmisoikeusrikosten ja niiden tekijöiden tuomitseminen on aina tärkeää, samoin niiden tunnistaminen.
Sofi Oksanen puhui Legacy of Totaliarism today -seminaarissa torstaina Prahassa.
SOFI OKSANEN
Sofi Oksanen: Venäjä on jo voittanut informaatiosodan
Sunnuntai 15.6.2014 klo 19.22
YKSINOIKEUDELLA ILTALEHDESSÄSuomi ja muut länsimaat eivät tunnista Putinin Venäjän todellisia aikeita, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen. Iltalehti julkaisee Oksasen vaikuttavan kirjoituksen yksinoikeudella.
Länsi on nopeasti unohtanut, miten kävi Krimin alueelle, kirjoittaa Sofi Oksanen.
Tämän kevään aikana länsimedia on kysynyt minulta toistuvasti samoja kysymyksiä, maassa kuin maassa, haastattelusta toiseen:
- Mitä Putin haluaa?
- Mikä on seuraava maa, joka joutuu hyökkäyksen kohteeksi?
Yksikään toimittaja ei ole udellut, milloin Krimin miehitys loppuu, ja tämän kysymyksen uupuminen sisältää jo oletuksen siitä, ettei Krimiä palauteta koskaan takaisin Ukrainalle. Johtuiko mielenkiinnon hiipuminen asiaa kohtaan vain siitä, että läntisen uutisjournalismin perinteinen dramaturgia vaatii eteenpäin suuntaavaa toimintaa, josta saa hyvää uutiskuvaa, ja tarpeeksi tunnetun päähenkilön, tässä tapauksessa presidentti Putinin?
Kun Putinin mielenkiinto suuntautui tietoisesti muualle, media seurasi. Vai löytyykö syy siitä, ettei lännessä tunneta Krimin aluetta tarpeeksi hyvin eikä riittävän moni ole koskaan itse käynyt siellä?
Venäjä alkoi panostaa ilmapiirin muutokseen Krimin niemimaalla jo aikoja sitten ja keskittyi alueella länsi-ja ukrainalaisvastaiseen mielikuvavaikuttamiseen.
Sitä tarinaa länsimedia ei ollut seuraamassa, mutta siitä olisi pitänyt uutisoida edes myöhemmin. Se, miten maa valloitetaan, askel askeleelta, tarjoaisi lukijoille tietoa siitä, että miehitys tarkoittaa aina myös henkistä miehitystä, jota edeltää mielipidemaaston muokkaus, ja miehityksen tapahduttua julkisten arvojen ja opetussisältöjen muuttumista, maan alkuperäisasukkaiden historian pyyhkäisemistä kartalta. Mutta koska kansainvälisten kriisien uutisointi typistyy aina presidenttien ja diplomaattien puheisiin sekä joukkojen liikutteluun, Moskovan oli helppo päätellä, kuinka helposti Krimin niemimaa unohdetaan ulkomailla. Venäjällä on tällaisista pakkoliitännöistä runsaasti kokemusta, ja niin on myös entisillä neuvostomailla.
Nämä toistuvat kysymykset Putinin aivoitusten spekuloinnista ja tulevan hyökkäyksen kohteesta kertovat myös epäsuorasta oletuksesta: seuraava kohde on jo olemassa, ja se on konkreettinen maa-alue tai valtio, me emme vain tiedä vielä mikä.
Lännen marionetit
Oletus perustuu vanhanaikaisiin, jo opittuihin käsityksiin sodankäynnistä. Samalla länsi toistaa tiedostamattaan kysymyksiä, joita Moskovan oligarkkikeskittymä tahtookin lännen toistelevan. He haluavat meidän spekuloivan Putinin aivoituksilla, ja siten vahvistavan Putin-myyttiä. He haluavat täyttää meidän päämme näillä pähkäilyillä, koska tällä tavoin länsi saadaan epävarmuuden ja epävakauden tilaan, eli Venäjän kannalta edulliseen kuntoon. Hajota ja hallitse -oppi toimii alati.
Koska kukaan ei halua olla se paljon manattu seuraava aggression kohde, maat on ajettu keskittymään omaan turvallisuuteensa ja Suomen tapauksessa keskustelu typistyy Nato-väittelyyn. Tällaisessa tilanteessa Krimin miehityksen purkaminen ei paljon paina.
Krimin miehityksen hiljainen hyväksyntä herättää väistämättä kysymyksiä jokaisessa Venäjän rajavaltion kansalaisessa: näinkö muut suhtautuisivat siihen, jos meidän maastamme miehittäisiin osa? Hyväksyttäisiinkö se yhtä hiljaisesti, yhä nopeasti?
Mielenosoituksia asian puolesta järjestäisivät muualla maailmassa korkeintaan oman maamme ulkokansalaiset. Varastetun maan palauttamisesta ei tulisi kansainvälistä liikettä. Invaasio vain tapahtuisi, ja sen annettaisiin tapahtua, koska Venäjän rajavaltiot ja entiset neuvostomaat ovat suurimmaksi osaksi pieniä valtioita, joissa suurin osa länsimaiden kansalaisista ei ole koskaan käynyt ja vain osa heistä osaa edes asettaa nämä maat kartalle. Sellaisten maiden puolesta on hankala menettää yöuniaan, ja Krimin uutisten kadotessa paikallisista lehdistä asia hyväksytään unohtamalla, lehdistön mielenkiinto siirtyy seuraavaan kuumaan aiheeseen, seuraavien joukkojen liikutteluun, seuraaviin diplomaattipuheisiin alta aikayksikön.
Se, miten muut maat suhtautuvat Krimin miehitykseen, on viesti meille, Venäjän rajavaltioiden ja Itä-Euroopan maiden kansalaisille.
Kysymättä on jäänyt se, mitä tai ketä vastaan Venäjä on käynyt sotaa sitten Putinin valtaannousun myötä.
Se valtio on ihmismieli. Läntinen arvomaailma, läntinen mieli ja läntiset arvot. Niitä vastaan Putin-klikki on sotinut jo pitkään.
Vladimir Putin on kirjoittajan mukaan onnistunut muokkaamaan lännen ajatusmaailman tahtomansa mukaiseksi. (EPA/AOP)
Paluu militarismiin
Putinin tultua valtaan hänen ensimmäisiin asetuksiinsa kuuluivat edellisen presidentin, Boris Jeltsinin, syytesuoja, uusi sotilasdoktriini, perestroikan aikana lopetetun pakollisen asekoulutuksen palauttaminen voimaan, puolustusmenojen lisääminen 50 prosentilla, ja informaation salaamisen salliva lakiasetus koskien tiettyjä virkamiehiä. Uuden presidentin ensimmäiset määräykset eivät siis koskeneet seikkoja, jotka olisivat tähdänneet valtion demokratiajärjestelmän vahvistamiseen tai esimerkiksi köyhyyteen uppoavan väestön olojen parantamiseen. Ne kohdistuivat valtion militarisointiin. Siitä huolimatta läntiset johtajat keskittyivät kehumaan Venäjän tietä demokratiaan.
Kahtena ensimmäisenä presidenttikuukautenaan Putin antoi 11 asetusta, joista kuusi koski asevoimia. Nyt valtion budjetista menee armeijalle 25 prosenttia, seuraavan kahden vuoden aikana 33 prosenttia. Nykyään vähintään 70 prosenttia ylemmistä virkamiehistä kuuluu FSB:hen ja henkilöitä, joiden tiedetään toimivan sen leivissä, on ainakin 200 000.
Putinin valtaantulo ei siis tarkoittanut vain uutta johtajaa maalle, vaan valtajärjestelmän vaihdosta ja tämän uuden järjestelmän luonne oli näkyvillä jo tuolloin. Silloin kaivettiin myös esiin kuolemansa (1953) jälkeen pannaan mennyt Stalinkin. Tämän diktaattorin rehabilitointi alkoi Putinin vaaleista: yhtenä tulevan presidentin vaalilauseista toimi ”Nuori Stalin". Venäjän kasvoksi oli saatu kolmannen polven KGB-mies, joka alkoi sijoitella merkittäviin asemiin vanhoja KGB-ystäviään.
Aikana, jolloin Kreml alkoi panostaa mediaan, lännessä lehtitalot olivat kriisin kourissa.
Länsimedia sulki Moskovan-toimistojaan, kirjeenvaihtajia kutsuttiin kotiin. Läntiset maat eivät pitäneet Venäjää enää niin tärkeänä, että oma kirjeenvaihtaja olisi ollut tarpeen, eikä Venäjän informaatiorintaman kokoamisen monipuolisuuteen kiinnitetty huomiota, vaikka maan itsenäisille toimittajille heidän ammatistaan oli tullut yksi tapa tehdä itsemurha.
Mielikuvasotaa
Venäjän valtion uutistoimintojen budjetit kolminkertaistettiin aikana, jolloin maan talous oli jo tippunut taantumaan. Vuonna 2005 luotiin menestykseksi osoittautunut englanninkielinen tv-kanava RT, Russia Today, jonka lähetyksiä katsotaan sadassa maassa, ja joka löytyy useimpien hotellien kanavavalikoimasta lukuisissa maissa. Länsimaisia pr-toimistoja, kuten Ketchum, Gplus ja Portland PR värvättiin huolehtimaan siitä, että Kremlin toivomat viestit menevät lännessä läpi ilman taustayhteyksien kartoittamista. Pr-toimistojen, median ja suoran propagandan lisäksi Moskova verkostoituu lännen äärioikeiston ja konservatiivien kanssa.
Vuonna 2011 Venäjä käytti 1,3 miljardia dollaria kansainväliseen propagandaan - enemmän kuin työttömyyteen.
Tällä hetkellä maan kansalaisia psyykataan lännelle vihamieliseen arvomaailmaan ja historiakäsitykseen. Uutta historiapolitiikkaa Venäjä on ajanut jo vuosia. Venäjän historiallinen työryhmä laatii parhaillaan uutta oppikirjasarjaa ja työryhmää johtaa duuman entinen puhemies, Sergei Naryskin, entinen KGB-upseeri.
Vastikään Siperiassa esiteltiin uudet aakkoset, jotka on tarkoitus levitää koko maan kouluihin. Aakkostaulukossa opetetaan niin aakkosia kuin arvoja: positiiviset asiat liitetään patriotismiin ja Venäjään, negatiiviset asiat länteen, Ukrainaan ja Euromaidaniin. Wikipedia luonnollisesti leimattiin jo CIA:n keksinnöksi. Näin luodaan mielikuvaa siitä, että vain valtio tarjoaa kansalaisilleen turvallista, luotettavaa tietoa.
Mielipidemittausten mukaan suurin osa kansalaisista hyväksyy sen, että valtio muovaa uutisia, jos kyseessä on kansan etu.
Kohta kansa hyväksyy vielä enemmän, sillä koulutusbudjetteja on leikattu huomattavasti. Oppositiojohtaja Boris Nemtsovin mukaan Venjäjän budjettiluvut ovat sotaan ja sortotoimiin valmistautuvan maan numeroita.
”Putin ei tarvitse intelligentsiaa eikä koulutettuja ihmisiä. Sellaiset ihmiset kysyvät tarpeettomia kysymyksiä ja heitä on hankalampi zombiuttaa", Nemtsov sanoo.
Venäjän presidentti siis rakastaa tyhmiä, rakastaa terveytensä kanssa kamppailevia ihmisiä, rakastaa alkoholisteja ja sukupuolitautisia, sillä näitä pahoinvointia lisääviä seikkoja koskevat luvut ovat Venäjällä hyvin korkeita eikä niihin ole tulossa muutosta, sillä rahaa ei kanavoida terveydenhuoltoon, koulutukseen ja infrastruktuuriin. Raha kanavoidaan armeijaan ja tämä toimintasuunta oikeutetaan lännen uhkakuvilla.
Historiankirjoitusta uudistetaan Venäjällä parasta aikaa. Propagandaan käytetään rahaa enemmän kuin työttömyyden hoitoon. (EPA/AOP)
Aivopesu on halpaa
Moskovan silovikki-klikki (toim. huom: silovikit ovat Venäjää hallitseva ryhmittymä, joka koostuu erilaisten turvallisuus-, järjestys- ja puolustusorganisaatioiden ihmisistä) on jo ymmärtänyt, ettei Putinin kannata kalastella sellaisten urbaanian venäläisten suosiota, jotka ovat kielitaitoisia ja ovat nähneet myös Venäjän ulkopuolista maailmaa. Niinpä he keskittyvät havittelemaan konservatiivisten, iäkkäämpien kansanosien suosiota, ja siihen kansanosaan Venäjän valtionkanavien propaganda uppoaa helposti.
Samalla tavalla tämä valtaapitävien joukko on jo käsittänyt, että fyysisen armeijan modernisointi on paljon kalliimpi projekti kuin aivopesu.
Kaiken tämän mahdollistaa se, että Venäjä on ensimmäistä kertaa historiansa aikana täysin puhtaasti tiedustelupalvelujen johtama. Kun neuvostoaikoina KGB:n yläpuolella oli sentään puolue, nyt ei ole edes sitä. Jotkut venäläiset tutkijat ovat sitä mieltä, että vaikka esimerkiksi Juri Andropov oli KGB:n johtaja, hänen mieleensä ei olisi tullut tuoda KGB:ta hallitukseen. Tsaarin Ohranan ja KGB:n tehtävä oli suojella hallitusta ja valtiota, ei olla hallitus itse.
Tieto on halpa ase
Kun Neuvostoliitossa opiskeltiin tietellistä kommunismia, Putinin Venäjällä tankataan nyt tieteellistä patriotismia.
Putinin valtaannousun jälkeen propagandasta ja informaatiosodasta tuli akateeminen tieteenala. Viime vuosina on perustettu lukuisia erilaisia aiheeseen liittyviä tutkimuskeskuksia - Venäjän federaation informaatioturvallisuuden korkeamman koulutuksen tieteellinen ja metodologinen keskus käsittää 74 tutkimus- ja tiedeinstituutiota ja se perustettiin FSB:n aloitteesta. Vuonna 2000 muodostetun informaatioturvallisuusdoktriinin mukaan valtion avainuhkiin kuuluu Venäjää ja sen viranomaisia koskevan disinformaation levittäminen.
Pehmeän vallankäytön muotoja puolestaan edustaa Russkiy Mir -säätiö, joka perustetiin Putinin aloitteesta vuonna 2007. Vuotta myöhemmin ulkoministeri Lavrov ilmoitti, että Venäjän maanmiespolitiikkaa kehitettäisiin ”pehmeän vallankäytön keinoin" ja Russkiy Mir on yksi sen muoto. Sen tehtävä on haastaa länsimaiset arvot Venäjän ulkopuolella.
Presidentin viime vuosien aloittamat ohjelmat on tähdätty neutralisoimaan lännen infohyökkäystä. Moskovan silovikkiklikin näkökulmasta Venäjä on ollut lännen informaatiohyökkäyksen kohteena jo vuosikausia ja Venäjän oman informaatiorintaman kokoamainen on vastaus siihen. Jotta tätä toimintatapaa ja sen kauaskantoisuutta ymmärtäisi, on muistettava että Neuvostoliitossa ja Venäjällä informaatiosotaa käydään aina, niin sodan kuin rauhan aikana, ei vain kriisitilanteissa.
Nykyisin nähtävissä oleva psykologinen sodankäynti perustuu Neuvostoaikana luotuihin toimintamallien perustaan ja tekniikoihin. Nuo vaikutustekniikat on jo testattu tuolloin ja todettu hyväksi. Uusina keinoina on otettu mukaan ammattitrolliarmeija kommentoimaan internet-palstoille ja sosiaaliseen mediaan.
Ukrainalaisesta kaupungista toiseen säntäilevät venäläiset ammattinäyttelijät ehtivät hädin tuskin kuivattaa roolin mukaan vaihtuvaa hiusväriään ennen kuin he jo antavat jälleen uusia lausuntoja medialle esittäen aina huolestunutta paikallista. Mediassa viittaukset keskitysleireihin ja kansallissosialistiseen Saksaan ovat suosittua kuvastoa. Vastikään Venäjän valtiollinen TV esitteli tavallista rakennustyömaata Donetskissa ja väitti sen olevan rakenteilla oleva keskitysleiri venäjänkielisille.
Reportaasia siivitti pahaenteinen musiikki ja enteilevästi kuvattu suihkuhuone. Tv-toimittaja Arkady Marmontovin reportaasi esitettiin heti Venäjän ulkoministeriön lausunnon jälkeen (27.4). Siinä ilmaistiin syvää huolta rakennustyömaista, jotka muistuttavat natsien keskitysleirejä.
Venäjä käy täysimittaista informaatiosotaa kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla ja keinot ovat selvät: provokaatio, pelottelu, projektio ja propaganda. Hajota, hämmennä, hallitse.
Näin historia pyyhitään
Me, joilla on henkilökohtaista kokemusta neuvostomiehityksen vuosista, tiedämme että jopa kokonaiset miehitykset pystytään esittämään ulkomaille niin kuin kyseessä olisi ollut täysin vapaaehtoinen liittyminen. Me tiedämme, että länsi oli täynnä ihmisiä, jotka kuvittelivat että kollektivisointi Neuvostoliitossa perustui kansalaistemme vapaaseen tahtoon, ja nämä samat ihmiset hämmästyvät, kun heille kerrotaan, että totuus oli päinvastainen.
Me tiedämme, että kansankunnan selkäranka, arvot, muisti ja historia pystytään pyyhkimään pois kartalta. Siksi länsimaisin silmin kovin älyttömiltä vaikuttavat propagandasloganit Itä-Ukrainassa eivät naurata. Neuvostomiehityksen kokeneiden arkipäivä oli täynnä ihan yhtä älyttömiä propagandalauseita vuosikymmenestä toiseen.
Moskovan valtaklikki on jo nähnyt, miten demokratian imitointi meni läpi lännessä. Samalla tavalla Neuvostoliiton annettiin imitoida kansojen välistä ystävyyttä ja vaikka Neuvostoliiton ulkopuolella oli paljon niitä, jotka eivät siihen uskoneet oikeasti, hekin teeskentelivät julkisesti kuin ystävyys olisi totta.
Moskovassa tiedettiin, että länsi uskoo uuden Venäjän demokratianäytelmän, koska länsi uskoo sen, mikä on helpointa ja vaivattominta uskoa, mikä on käytännöllisintä kauppasuhteiden kannalta, huolimatta faktoista ja ilmiselvistä todisteista. Moskovassa oltiin varmoja bluffin onnistumisesta, koska bluffaus oli mennyt läpi ennenkin.
Samaan aikaan Itä-Euroopan ja Baltian maat ovat olleet eri-asteisten aggressioiden kohteena jo vuosia, puhumattakaan Georgiasta, jonka länsisuuntaus ei ollut Moskovan mieleen. Nämä maat ovat saaneet kuunnella toistuvasti sitä, miten Moskova väittää maata toisensa jälkeen imaginaariseksi valtioksi, jolla ei oikeastaan ole oikeutta itsenäisyyteen. Baltian maiden miehitysten kieltäminen on ollut itsestään selvä linja. Jo ennen presidenttiaikaansa Putin oli mukana järjestämässä Itä-Viron venäjänkielisellä alueella Narvassa referendumia vuonna 1993. Kansanäänestyksen tarkoitus oli autonomia.
Narvan kansanäänestyksellä ei kuitenkaan ollut Kremlin tukea ja se meni nurin aloitteena, joka oli Viron perustuslain vastainen.
Virossa on jo pitkään puhuttu infotilasta, jossa Venäjä - ja myös vironvenäläiset elävät, koska he seuraavat Venäjän mediaa eli valtion propagandaa. Infotila-sanan olisi syytä vakiintua myös läntisten maiden kielenkäyttöön. Sen seurauksia nähtiin esimerkiksi (24.5.) Viron Sillamäessä järjestetyillä perinteisessä slaavilaisfestivaalilla, kun kulkueen ukrainalaiset nuoret, joutuivat venäjänkielisten hyökkäyksen kohteeksi. Tämä selkkaus tapahtui EU- ja Nato-maassa - Venäjän infotila on tunkeutunut tännekin, ja nyt on syytä tarttua toimiin sen purkamiseksi.
(AP)
Tunnistamisien aika
Venäjän toimintaa kuulee usein selitettävän suurvaltapolitiikalla ja se saadaan kuulostamaan miltei luonnolliselta. Myytteihin on kuulunut muun muassa Ukrainan mukamas luonnollinen kuuluminen Venäjän yhteyteen, vaikka Kiova on ollut olemassa ennen Moskovaa, eikä Ukraina suinkaan ole aina ollut osa Venäjää.
Neuvostoliiton miehittämät maat ja Itä-Blokkiin kuuluvat maat eivät olleet subjekteja Neuvostoliitossa eivätkä nämä "uudet eurooppalaiset" olleet sitä pitkään rautaesiripun romahtamisen jälkeen Euroopassakaan. Neuvostoliitto oli pyyhkäissyt näiden maiden historian pois Euroopan kartalta ja onnistuneesti luonut maailman, jonka mielikuvissa näiden maiden kuuluminen Neuvostoliiton valtapiiriin oli ”luonnollista".
Vastaavaa kolonialismin luonnollistamista ei suoda enää muille entisille imperiumeile. On täysin mahdoton kuvitella, että esimerkiksi Saksa nappaisi toiselle valtiolle kuuluvan maa-alueen ja perustelisi sitä sillä, että alue on muinoin kuulunut Saksalle.
Miksi siis muut valtiot sallivat Venäjälle toiminnan, jota ei hyväksytä muilta? Vaikka Ukrainan rajojen koskemattomuuden loukkaaminen on saanut kaikilta tuomion, venäjänkielisen väestön vuoksi moni kuitenkin pitää ”luonnollisempana" Krimin miehitystä kuin esimerkiksi Venäjän hypoteettista invaasiota alueella, jossa ei ole venäjänkielistä väestöä.
Venäjälle sallitaan epäsuorasti valtapiiriajattelu, joka ei kuulu 2000-luvulle, koska lännessä ei tunnistettu Venäjän imperialistisia piirteitä. Silti lännessä puhutaan jatkuvasti Venäjä-asiantuntijoista, joita lännessä pitäisi olla paljon, ja erityisesti Suomi on halunnut esittäytyä kovan Venäjä-tuntemuksen maana.
Jos lännessä olisi niin paljon Venäjän asiantuntijoita kuin länsi haluaa esittää, miten on mahdollista, että invaasio Ukrainaan tuli niin suurena yllätyksenä?
Venäläisiä joukkoja Krimin Simferopolin liepeillä maaliskuun lopussa. (AP)
Johdossa KGB
Venäjää johtavat KGB-koulutuksen saaneet miehet, he ovat ihmismielen ammattilaisia, he ovat propagandan erikoisasiantuntijoita. He ovat psykologisen sodankäynnin eksperttejä. He tietävät, miten läntinen mieli toimii, he tietävät millaisin narratiivisin kaavoin täällä uutiset tehdään.
He tiesivät, ettei Krimi jaksa kiinnostaa länttä pitäkän, tapahtui siellä mitä tahansa. He veikkaavat, ettei länsi ota opikseen, koska se ei ole ottanut ennenkään.
Alentuva suhtautuminen Itä-Euroopan maiden varoitteluihin Venäjän politiikasta kertoo myös siitä, että tiedostamattaan länsimaat ovat yhtyneet vanhoihin venäläistämisen aikaisiin kuvitelmiin Itä-Euroopasta jonkinlaisten ali-ihmisten asuinsijoina, tietämättömyyden alusmaina.
Toisinaan Itä-Euroopan ja Baltian maista kuuluviin Venäjä-varoitteluihin on suhtauduttu kuin traumatisoituneen potilaan kertomuksiin. Väkivaltaa - ja sitä miehitys juuri on - kokeneet uhrit joutuvat usein mitätöinnin kohteeksi, ikään kuin heillä ei olisi "oikeaa" tietoa, vain sortohistorian värittämiä subjektiivisia kokemuksia. Kova tieto sen sijaan tulee maista, joilla ei tällaista kokemushistoriaa ole. Samaan aikaan olisi kuitenkin mahdotonta kuvitella, että mikäli esimerkiksi joku juutalaisjärjestöistä hermostuisi hakaristin julkisesta käytöstä, reagointia käsiteltäisiin "holokaustin jälkeisenä stressinä".
1900-luvun dominoiva tarina pahuudesta liittyy Gestapoon ja kansallissosialistiseen Saksaan, koska olemme tuominneet kansallissosialistisen Saksan, nähneet lukuisia elokuvia Holokaustista ja lukeneet lukuisia kirjoja aiheesta. 2000-luvun dominoiva tarina pahuudesta on lännessä al-Qaida ja Osama Bin Laden.
Tässä maastossa Moskovan silovikki-klikin oli helppo toimia lännessä.
He ovat valkoisia miehiä, joilla ei ole turbaania, heidän vaimonsa eivät käytä huivia, vaan korkokenkiä. He eivät siis vaikuttaneet 2000-luvulla uhkaavilta. Läntinen elokuvatuotanto on esittänyt KGB-miehet lähinnä hassuina karvalakkimiehinä Punaisen torin laidalla ja esimerkiksi Gulagia käsitteleviä kirjoja luetaan vähemmän kuin Holokaust-kirjallisuutta.
Lisäksi viidenkymmenen vuoden miehitys tarkoitti sitä, että postkolonialististen maiden oli ensin rekonstruoitava menneisyys, etsittävä faktatietoa, ja opittava kieli, jolla kertoa näistä viidenkymmenen vuoden aikana vaietuista asioista. Venäjän johto on toistuvasti yrittänyt puuttua tähän menneisyydenkäsittelyprosessiin ja pyrkinyt vuosien ajan soluttautumaan naapurimaiden turvallisuuspalveluihin, arkistojen sulkemisesta puhumattakaan. Kaikki tämä on vaikeuttanut Itä-Euroopan lähimenneisyyden asioiden välittämistä länteen.
Mikäli KGB olisi tuomittu samalla tavalla, kuin Gestapo tai al-Qaida, Moskovan silovikkiklikkien ei olisi ikinä päässyt valtaan.
Entiset KGB: miehet eivät johtaisi Venäjää eikä Venäjän uusi yläluokka olisi FSB. Koska Venäjän kolonialismista ei kerrottu koulukirjoissamme eikä sen mekanismeja purettu, uuden Venäjän postmodernia imperialismia ei tunnistettu silloin kun sen ensiaskeleisiin olisi pitänyt kiinnittää huomiota.
Olkoon tämä esimerkki siitä, että menneiden ihmisoikeusrikosten ja niiden tekijöiden tuomitseminen on aina tärkeää, samoin niiden tunnistaminen.
Sofi Oksanen puhui Legacy of Totaliarism today -seminaarissa torstaina Prahassa.
SOFI OKSANEN
aj77
Greatest Leader
Venäjän budjetti ja lainsäädäntö , kaikki asetukset ja muut viittaavat sortoyhteiskuntaan ja sotaan valmistautuvan maan toimiin.
Kuten tuossa Sohvin kirjoituksessa lainattu oppositiojohtaja totesi.
Ehkä naivein lännen ja suomenkin "asiantuntijoiden" rauhoitteleva lausunto on talouteen vetoaminen. Että venäjälle iskee taantuma ja kyllä se sitten rauhoittuu ja muuta..
Talous ei estä Putinia tekemästä kieroja suunnitelmiaan koska koko Putinin olemassaolo on riippuvainen sen kieroista suunnitelmista. Se tulee toteuttaa hinnalla millä hyvänsä. Nyt on aseiden takomisen aika. Aivan kuten vuosi 36-37 saksassa.
Jos ei ole rahaa, jätetään tiet ja koulut ja muu Infra oman onnensa nojaan. Sellaisesta toiminnasta on siellä melkoisen pitkät perinteet. Joku osa kansasta saattaa protestoida, mutta siittä päästään taas näihin lakeihin ja asetuksiin. Se on tässä viimevuosina mennyt aikas nihkeäksi tämä oppositioon toiminta. Vaalien mielenosoituksetkin olivat vain näytöstä jossa Putin oli voittaja,koska salli ne. Tosi demokraatti.
Kuten tuossa Sohvin kirjoituksessa lainattu oppositiojohtaja totesi.
Ehkä naivein lännen ja suomenkin "asiantuntijoiden" rauhoitteleva lausunto on talouteen vetoaminen. Että venäjälle iskee taantuma ja kyllä se sitten rauhoittuu ja muuta..
Talous ei estä Putinia tekemästä kieroja suunnitelmiaan koska koko Putinin olemassaolo on riippuvainen sen kieroista suunnitelmista. Se tulee toteuttaa hinnalla millä hyvänsä. Nyt on aseiden takomisen aika. Aivan kuten vuosi 36-37 saksassa.
Jos ei ole rahaa, jätetään tiet ja koulut ja muu Infra oman onnensa nojaan. Sellaisesta toiminnasta on siellä melkoisen pitkät perinteet. Joku osa kansasta saattaa protestoida, mutta siittä päästään taas näihin lakeihin ja asetuksiin. Se on tässä viimevuosina mennyt aikas nihkeäksi tämä oppositioon toiminta. Vaalien mielenosoituksetkin olivat vain näytöstä jossa Putin oli voittaja,koska salli ne. Tosi demokraatti.
Vonka
Supreme Leader
Tällaisia siellä pohditaan:
"Yhdysvaltain media maailmassa levittää valheita ja väärennöksiä, joten on saatava objektiivinen tiedonkulku sosiaalisten verkostojen, alueellisten ja kansallisten televisiokanavien kautta."
"Kaikki valta, Yhdysvaltain talouden paremmuus, perustuu pyramidivelkaan, joka on ylittänyt sietorajan. Sen romauttaminen on tarpeeksi. Tietenkin romahdus Yhdysvaltain rahoitusjärjestelmässä aiheuttaa vakavia menetyksiä. Mutta nämä tappiot Venäjällä, Euroopassa ja Kiinassa ovat vähemmän kuin siinä tapauksessa, joka vapautti Amerikan geopolitiikan toisessa maailmansodassa. Toiseksi, poistuminen pyramidin taloudellisista velvoitteista tuo tappioita. Silti dollarin romahdus antaa mahdollisuuden uudistaa maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän pohjalta oman pääoma ja kaikinpuolinen hyöty. Kun dollari alkaa hajota, amerikkalaiset eivät kykene maksamaan sotilastukikohtia ja maailmanlaajuista mediaa. Saksa ja Japani voivat vapauttaa itsensä ahdistavasta miehitetyin alueien tunteestaan."
"Venäjän sotilaallinen väliintulo voisi muuttaa tilannetta ja lopettaa aggression. Mutta se saattaisi johtaa Naton osallistumiseen konfliktiin, mikä merkitsisi sen kansainvälistymistä ja olisi yksi askel kohti suursotaa. Aggression voi lopettaa luomalla laaja kansainvälinen koalitio kykenevistä ja lopettaa aggressio. Toimien tarkoituksena on heikentää Yhdysvaltain sotilaallista ja poliittista valtaa, joka perustuu dollariin maailmanvaluuttana. On vältettävä dollaria kansainvälisessä kaupassa ja dollarimääräisiä arvopapereita. Irtisanotaan "dollarivälineet".
Yhdessä toimenpiteet heikentävät Yhdysvaltain kykyä rahoittaa sotilasmenojen ja poliittisen toiminnan kasvua. Tarvitaan laaja sodanvastainen koalitio tuomitsemaan Yhdysvaltojen aggressio ja sen järjestäjät Washington ja Bryssel. Erityisen tärkeää on poliittinen elvyttäminen eurooppalaisiin yrityksiin, joille saadaan perille, että sota Euroopassa ei merkitse mitään hyvää."
http://politicys.ru/zachem-amerike-majjdan/
"Yhdysvaltain media maailmassa levittää valheita ja väärennöksiä, joten on saatava objektiivinen tiedonkulku sosiaalisten verkostojen, alueellisten ja kansallisten televisiokanavien kautta."
"Kaikki valta, Yhdysvaltain talouden paremmuus, perustuu pyramidivelkaan, joka on ylittänyt sietorajan. Sen romauttaminen on tarpeeksi. Tietenkin romahdus Yhdysvaltain rahoitusjärjestelmässä aiheuttaa vakavia menetyksiä. Mutta nämä tappiot Venäjällä, Euroopassa ja Kiinassa ovat vähemmän kuin siinä tapauksessa, joka vapautti Amerikan geopolitiikan toisessa maailmansodassa. Toiseksi, poistuminen pyramidin taloudellisista velvoitteista tuo tappioita. Silti dollarin romahdus antaa mahdollisuuden uudistaa maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän pohjalta oman pääoma ja kaikinpuolinen hyöty. Kun dollari alkaa hajota, amerikkalaiset eivät kykene maksamaan sotilastukikohtia ja maailmanlaajuista mediaa. Saksa ja Japani voivat vapauttaa itsensä ahdistavasta miehitetyin alueien tunteestaan."
"Venäjän sotilaallinen väliintulo voisi muuttaa tilannetta ja lopettaa aggression. Mutta se saattaisi johtaa Naton osallistumiseen konfliktiin, mikä merkitsisi sen kansainvälistymistä ja olisi yksi askel kohti suursotaa. Aggression voi lopettaa luomalla laaja kansainvälinen koalitio kykenevistä ja lopettaa aggressio. Toimien tarkoituksena on heikentää Yhdysvaltain sotilaallista ja poliittista valtaa, joka perustuu dollariin maailmanvaluuttana. On vältettävä dollaria kansainvälisessä kaupassa ja dollarimääräisiä arvopapereita. Irtisanotaan "dollarivälineet".
Yhdessä toimenpiteet heikentävät Yhdysvaltain kykyä rahoittaa sotilasmenojen ja poliittisen toiminnan kasvua. Tarvitaan laaja sodanvastainen koalitio tuomitsemaan Yhdysvaltojen aggressio ja sen järjestäjät Washington ja Bryssel. Erityisen tärkeää on poliittinen elvyttäminen eurooppalaisiin yrityksiin, joille saadaan perille, että sota Euroopassa ei merkitse mitään hyvää."
http://politicys.ru/zachem-amerike-majjdan/
Viimeksi muokattu:
Venäjällä on sotilaiden moraali huipulla ja poliitikkojen pohjalla, mutta Putin senkun porskuttelee! Kai siitä Ukrainasta jotain (ainakin lyhytaikaista) hyötyä oli maalle! Jos tuo osoittautuu parhaaksi tavaksi nostattaa kansansuosiota, naapurimaiden on syytä olla varuillaan.
Russian Troop Morale Reaches 17-Year High
Vladimir Filonov / MTRussians have generally warmed to the army, whose reputation was previously mired in scandal in the 1990s over allegations of hazing, mismanagement and general incompetence.
Russian military morale is at a post-Soviet high, according to Defense Minister Sergei Shoigu.
"The results of sociological studies show that in 2014, the level of troop morale has reached its highest point in the past 17 years," Shoigu was quoted as saying by RIA Novosti.
The military's burgeoning popularity is not limited to its own forces. State-owned pollster VTsIOM found that Russians have generally warmed to the army, whose reputation was previously mired in scandal in the 1990s over allegations of hazing, mismanagement and general incompetence.
A poll conducted in late April — the month following the annexation of Crimea — revealed that 24 percent of Russians view the military in a favorable light, an eight percent boost from February 2013.
Russian patriotic zeal has been reflected in public opinion polls as well in recent months.
President Vladimir Putin's approval ratings have reached an all-time high of over 80 percent, and nearly two-thirds of Russians feel that their nation has regained its superpower status — a 16 percent increase since 2011, the Levada center reported in late-March.
Russian Troop Morale Reaches 17-Year High
- The Moscow Times
- Jun. 25 2014 21:13
- Last edited 21:14
Vladimir Filonov / MTRussians have generally warmed to the army, whose reputation was previously mired in scandal in the 1990s over allegations of hazing, mismanagement and general incompetence.
Russian military morale is at a post-Soviet high, according to Defense Minister Sergei Shoigu.
"The results of sociological studies show that in 2014, the level of troop morale has reached its highest point in the past 17 years," Shoigu was quoted as saying by RIA Novosti.
The military's burgeoning popularity is not limited to its own forces. State-owned pollster VTsIOM found that Russians have generally warmed to the army, whose reputation was previously mired in scandal in the 1990s over allegations of hazing, mismanagement and general incompetence.
A poll conducted in late April — the month following the annexation of Crimea — revealed that 24 percent of Russians view the military in a favorable light, an eight percent boost from February 2013.
Russian patriotic zeal has been reflected in public opinion polls as well in recent months.
President Vladimir Putin's approval ratings have reached an all-time high of over 80 percent, and nearly two-thirds of Russians feel that their nation has regained its superpower status — a 16 percent increase since 2011, the Levada center reported in late-March.
Venäjällä lietsotaan Nato-pelkoa!
NATO will attack Russia in 2 years to fight for Crimea
26.06.2014
The NATO administration warned Russia of new sanctions, should the Russian administration does not contribute to the cessation of the conflict in Ukraine. Foreign ministers of NATO countries gathered in Brussels to elaborate a joint approach to Russia. US State Department spokeswoman Marie Harf stated that the USA had prepared additional sanctions against Russia. The sanctions can be introduced very quickly, Harf said. According to her, Washington positively estimated Moscow's move not to use Russian Armed Forces in Ukraine. However, the US would like to see more dynamic actions from Russia.
The USA and the EU introduced sanctions against several Russian politicians, businessmen and companies after Russia reunited with the Crimea in March, following the results of the referendum on the peninsula. Now the US threatens to expand sanctions by introducing restrictions on the export of technologies for the oil and gas industry to Russia.
Vice Rector of the Russian Economic University named after Plekhanov, member of the Public Chamber, Director of the Institute of Political Studies, political scientist Sergei Markov said in an interview with Pravda.Ru that Washington may decide to impose the third package of sanctions against Russia.
"Putin stated in Vienna that peace talks do not imply the disarmament of the south-east of Ukraine, so it is unlikely that the wishes of the Americans will be fulfilled. Does it mean that the West will announce new sanctions against Russia?"
"I think that sanctions will be inevitably developing. The more steps Russia takes to retreat, the tougher the sanctions will be. There is a struggle of the party of peace and the party of war in Washington. The party of war claims that it can arrange a coup in Russia with the help of war to overthrow the leadership and bring a puppet government to power to put Russia down on its knees. They claim that the Russian government is afraid of sanctions, and, therefore, sanctions must be applied as the main tool of showing influence on Russia.
"Moreover, I think that sanctions will affect middle classes in the future as well, because the goal is to set the middle class against the leadership of the country and create problems for the middle class. So all this will continue to evolve.
"Washington has committed so many crimes in Ukraine, that it is obvious that there is a global goal hidden behind it. Obviously, the goal is a coup in Russia, like it was in Ukraine. Russia maneuvers and tries to get away from deploying the troops.
"There should be no peace and no equality of Russian and Ukrainian communities in Ukraine. Washington needs the de-Russification of Ukraine, to have extremist, terrorist forces in power that will conduct the violent de-Russification and become a tool of struggle against the Russian leadership.
"I believe that this plan includes the following. There will be strong anti-Russian propaganda conducted as it is now being done in most parts of Ukraine. They will make common Ukrainians hate Russia, Russians and everything related to Russia. They will use terror to suppress all forces that oppose this, as was done in Kharkov and Odessa.
"Afterwards, they will have the NATO army ready. In two years, the army of NATO will attack Russia to fight for the Crimea. Fighters from the "Right Sector" nationalist movement will be used as mass saboteurs, terrorists, who, in the fight for the Crimea, will conduct mass terrorist attacks in Russian cities."
"U.S. Chamber of Commerce and the National Association of Manufacturers -Obama's election sponsor - said that potential sanctions against Russian energy, defense and financial sectors may harm U.S. businesses and lead to job losses. Is this a serious argument?"
"Indeed, it will cause considerable damage, but no one will listen. Interests of particular businesses will be subordinated to common interests. There are many people, who want to avoid the Cold War between Russia and the West. This is an illusion. We are already in a condition that is much more serious than a Cold War. This is a hybrid war being waged by the war party in Washington. It is possible to remove the war party from power by only proving that going on the path of war is impossible. As long as the war party supervises the U.S. foreign policy, there will be no peace in Ukraine."
"Who guides the U.S. president, even if American entrepreneurs are against these sanctions? Or are they unsuccessful actions of Obama as a politician?"
"The war party does. There are different businesses there. The military business is not against the war. Those companies that were promised to have Gazprom and Rosneft in their hands after Russia is kneeled - they do not mind."
"Are they sanctions against Putin personally? Why does Obama dislike the Russian president?"
"It's not that he dislikes him. Maybe he's a little jealous. But this is not important. The bottom line is that Putin is seen as one of those who disagree with Washington's omnipotence."
Pravda.Ru
Russia » News from the Kremlin
Putin is well aware of threats US dictatorship poses to entire world
03.07.2014
By Paul Craig Roberts
http://english.pravda.ru/russia/kremlin/03-07-2014/127956-putin_diplomatic_corps-0/
NATO will attack Russia in 2 years to fight for Crimea
26.06.2014
The NATO administration warned Russia of new sanctions, should the Russian administration does not contribute to the cessation of the conflict in Ukraine. Foreign ministers of NATO countries gathered in Brussels to elaborate a joint approach to Russia. US State Department spokeswoman Marie Harf stated that the USA had prepared additional sanctions against Russia. The sanctions can be introduced very quickly, Harf said. According to her, Washington positively estimated Moscow's move not to use Russian Armed Forces in Ukraine. However, the US would like to see more dynamic actions from Russia.
The USA and the EU introduced sanctions against several Russian politicians, businessmen and companies after Russia reunited with the Crimea in March, following the results of the referendum on the peninsula. Now the US threatens to expand sanctions by introducing restrictions on the export of technologies for the oil and gas industry to Russia.
Vice Rector of the Russian Economic University named after Plekhanov, member of the Public Chamber, Director of the Institute of Political Studies, political scientist Sergei Markov said in an interview with Pravda.Ru that Washington may decide to impose the third package of sanctions against Russia.
- Print version
Font Size
- Send to friend
"Putin stated in Vienna that peace talks do not imply the disarmament of the south-east of Ukraine, so it is unlikely that the wishes of the Americans will be fulfilled. Does it mean that the West will announce new sanctions against Russia?"
"I think that sanctions will be inevitably developing. The more steps Russia takes to retreat, the tougher the sanctions will be. There is a struggle of the party of peace and the party of war in Washington. The party of war claims that it can arrange a coup in Russia with the help of war to overthrow the leadership and bring a puppet government to power to put Russia down on its knees. They claim that the Russian government is afraid of sanctions, and, therefore, sanctions must be applied as the main tool of showing influence on Russia.
"Moreover, I think that sanctions will affect middle classes in the future as well, because the goal is to set the middle class against the leadership of the country and create problems for the middle class. So all this will continue to evolve.
"Washington has committed so many crimes in Ukraine, that it is obvious that there is a global goal hidden behind it. Obviously, the goal is a coup in Russia, like it was in Ukraine. Russia maneuvers and tries to get away from deploying the troops.
"There should be no peace and no equality of Russian and Ukrainian communities in Ukraine. Washington needs the de-Russification of Ukraine, to have extremist, terrorist forces in power that will conduct the violent de-Russification and become a tool of struggle against the Russian leadership.
"I believe that this plan includes the following. There will be strong anti-Russian propaganda conducted as it is now being done in most parts of Ukraine. They will make common Ukrainians hate Russia, Russians and everything related to Russia. They will use terror to suppress all forces that oppose this, as was done in Kharkov and Odessa.
"Afterwards, they will have the NATO army ready. In two years, the army of NATO will attack Russia to fight for the Crimea. Fighters from the "Right Sector" nationalist movement will be used as mass saboteurs, terrorists, who, in the fight for the Crimea, will conduct mass terrorist attacks in Russian cities."
"U.S. Chamber of Commerce and the National Association of Manufacturers -Obama's election sponsor - said that potential sanctions against Russian energy, defense and financial sectors may harm U.S. businesses and lead to job losses. Is this a serious argument?"
"Indeed, it will cause considerable damage, but no one will listen. Interests of particular businesses will be subordinated to common interests. There are many people, who want to avoid the Cold War between Russia and the West. This is an illusion. We are already in a condition that is much more serious than a Cold War. This is a hybrid war being waged by the war party in Washington. It is possible to remove the war party from power by only proving that going on the path of war is impossible. As long as the war party supervises the U.S. foreign policy, there will be no peace in Ukraine."
"Who guides the U.S. president, even if American entrepreneurs are against these sanctions? Or are they unsuccessful actions of Obama as a politician?"
"The war party does. There are different businesses there. The military business is not against the war. Those companies that were promised to have Gazprom and Rosneft in their hands after Russia is kneeled - they do not mind."
"Are they sanctions against Putin personally? Why does Obama dislike the Russian president?"
"It's not that he dislikes him. Maybe he's a little jealous. But this is not important. The bottom line is that Putin is seen as one of those who disagree with Washington's omnipotence."
Pravda.Ru
Russia » News from the Kremlin
Putin is well aware of threats US dictatorship poses to entire world
03.07.2014
By Paul Craig Roberts
http://english.pravda.ru/russia/kremlin/03-07-2014/127956-putin_diplomatic_corps-0/
Venäjä avaa uudelleen suuren tukikohtansa Kuubassa. Jenkit eivät tule ilahtumaan!
Russia to reopen Cuban mega-base to spy on America – report
Published time: July 16, 2014 07:51
Edited time: July 16, 2014 08:58
Get short URL
Moscow and Havana have reportedly reached an agreement on reopening the SIGINT facility in Lourdes, Cuba - once Russia’s largest foreign base of this kind - which was shut down in 2001 due to financial problems and under US pressure.
When operational, the facility was manned by thousands of military and intelligence personnel, whose task was to intercept signals coming from and to the US territory and to provide communication for the Russian vessels in the western hemisphere.
Russia considered reopening the Lourdes base since 2004 and has sealed a deal with Cuba last week during the visit of the Russian President Vladimir Putin to the island nation, reports Kommersant business daily citing multiple sources.
“I can say one thing: at last!” one of the sources commented on the news to the paper, adding that the significance of the move is hard to overestimate.
The facility in Lourdes, a suburb of Havana located just 250km from continental USA, was opened in 1967. At the peak of the cold war it was the largest signal intelligence center Moscow operated in a foreign nation, with 3,000 personnel manning it.
From the base Russia could intercept communications in most part of the US including the classified exchanges between space facilities in Florida and American spacecraft. Raoul Castro, then-Defense Minister of Cuba, bragged in 1993 that Russia received 75 percent of signal intelligence on America through Lourdes, with was probably an overstatement, but not by a large amount.
Following the collapse of the Soviet Union the base was downscaled, but continued operation. After Russia was hit the 1998 economic crisis, it found it difficult to maintain many of its old assets, including the Lourdes facility. In Soviet times Cuba hosted it rent-free, but starting 1992 Moscow had to pay Havana hundreds of millions dollars each year in addition to operational costs to keep the facility open.
Russian President Vladimir Putin, left, and President of the Council of State and Ministers of the Republic of Cuba Raul Castro Ruz during a press statement at the Palace of the Revolution in Havana. (RIA Novosti/Aleksey Nikolsky)
An additional blow came in July 2000, when the US House passed the Russian-American Trust and Cooperation Act, a bill that would ban Washington from rescheduling or forgiving any Russian debt to the US, unless the facility in Lourdes is shut down.
Moscow did so in 2001 and also closed its military base in Vietnam’s Cam Ranh, with both moves reported as major steps to address Americans’ concerns. But, in the words of a military source cited by Kommersant, the US “did not appreciate our gesture of goodwill.”
No detail of schedule for the reopening the facility, which currently hosts a branch of Cuba’s University of Information Science, was immediately available. One of the principle news during Putin’s visit to Havana was Moscow’s writing off of the majority of the old Cuban debt to Russia. The facility is expected to require fewer personnel than it used to, because modern surveillance equipment can do many functions now automatically.
With the Lourdes facility operational again, Russia would have a much better signal intelligence capability in the western hemisphere.
“Returning to Lourdes now is more than justified," military expert Viktor Murakhovsky, a retired colonel, told Kommersant. “The capability of the Russian military signal intelligence satellite constellation has significantly downgraded. With an outpost this close to the US will allow the military to do their job with little consideration for the space-based SIGINT echelon.”
Russia to reopen Cuban mega-base to spy on America – report
Published time: July 16, 2014 07:51
Edited time: July 16, 2014 08:58
Get short URL
Moscow and Havana have reportedly reached an agreement on reopening the SIGINT facility in Lourdes, Cuba - once Russia’s largest foreign base of this kind - which was shut down in 2001 due to financial problems and under US pressure.
When operational, the facility was manned by thousands of military and intelligence personnel, whose task was to intercept signals coming from and to the US territory and to provide communication for the Russian vessels in the western hemisphere.
Russia considered reopening the Lourdes base since 2004 and has sealed a deal with Cuba last week during the visit of the Russian President Vladimir Putin to the island nation, reports Kommersant business daily citing multiple sources.
“I can say one thing: at last!” one of the sources commented on the news to the paper, adding that the significance of the move is hard to overestimate.
The facility in Lourdes, a suburb of Havana located just 250km from continental USA, was opened in 1967. At the peak of the cold war it was the largest signal intelligence center Moscow operated in a foreign nation, with 3,000 personnel manning it.
From the base Russia could intercept communications in most part of the US including the classified exchanges between space facilities in Florida and American spacecraft. Raoul Castro, then-Defense Minister of Cuba, bragged in 1993 that Russia received 75 percent of signal intelligence on America through Lourdes, with was probably an overstatement, but not by a large amount.
Following the collapse of the Soviet Union the base was downscaled, but continued operation. After Russia was hit the 1998 economic crisis, it found it difficult to maintain many of its old assets, including the Lourdes facility. In Soviet times Cuba hosted it rent-free, but starting 1992 Moscow had to pay Havana hundreds of millions dollars each year in addition to operational costs to keep the facility open.
Russian President Vladimir Putin, left, and President of the Council of State and Ministers of the Republic of Cuba Raul Castro Ruz during a press statement at the Palace of the Revolution in Havana. (RIA Novosti/Aleksey Nikolsky)
An additional blow came in July 2000, when the US House passed the Russian-American Trust and Cooperation Act, a bill that would ban Washington from rescheduling or forgiving any Russian debt to the US, unless the facility in Lourdes is shut down.
Moscow did so in 2001 and also closed its military base in Vietnam’s Cam Ranh, with both moves reported as major steps to address Americans’ concerns. But, in the words of a military source cited by Kommersant, the US “did not appreciate our gesture of goodwill.”
No detail of schedule for the reopening the facility, which currently hosts a branch of Cuba’s University of Information Science, was immediately available. One of the principle news during Putin’s visit to Havana was Moscow’s writing off of the majority of the old Cuban debt to Russia. The facility is expected to require fewer personnel than it used to, because modern surveillance equipment can do many functions now automatically.
With the Lourdes facility operational again, Russia would have a much better signal intelligence capability in the western hemisphere.
“Returning to Lourdes now is more than justified," military expert Viktor Murakhovsky, a retired colonel, told Kommersant. “The capability of the Russian military signal intelligence satellite constellation has significantly downgraded. With an outpost this close to the US will allow the military to do their job with little consideration for the space-based SIGINT echelon.”
fulcrum
Greatest Leader
Putin on kiistänyt tiedon, sanoen ettei "puolustusjärjestelmämme tarvitse tätä tukikohtaa". Kallis settinkihän se on ylläpitää, mutta kenties se avataan uudestaan vähän pienemmässä vahvuudessa?
sirppimestari
Kersantti
Antaa painetta Usan suuntaa. Just vähän aikaa ennen tätä uutista Putin kävi Havannassa ja antoi miljardi velat anteeksi. Syykin selvisi.
Mikoyan
Ylipäällikkö
Mysteerikraatteri kummastuttaa Siperiassa
Venäjän Pohjois-Siperiaan ilmestynyt satametrinen kraatteri hämmästyttää myös tutkijoita.
http://yle.fi/uutiset/mysteerikraatteri_kummastuttaa_siperiassa__video/7367603
Syrjäiselle alueelle Venäjän Pohjois-Siperiaan ilmestynyt suurikokoinen kraatteri on saanut lukuisat ihmiset ihmettelemään sen aiheuttajaa.
Alun perin internetissä ilmestynyt helikopterista kuvattu video kraatterista kiinnitti myös tutkijoiden huomion. Venäjän tiedeakatemian tutkijat lensivät viime viikolla Pohjois-Siperiaan Yamalin niemimaan alueelle tutkimaan maahan ilmestynyttä kraatteria. Kraatterin halkaisija on jopa sata metriä reunalta toiselle, sen sisähalkaisija on noin 40 metriä.
Kraatteri sijaitsee syrjäisellä Yamalin alueella, missä lämpötila laskee talvella jopa 50 pakkasasteeseen.
– En ole koskaan nähnyt tällä alueella vastaavanlaista kraatteria, enkä ole kuullut kollegojenikaan kertovan sellaisesta, sanoi tutkimusretkikuntaan kuulunut tutkija Andrei Plekhanov.
Tutkijoillekaan ei ole selvää, mikä kraatterin on aiheuttanut. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että syy löytyy maan alta, mutta sen enempää varmuutta kuin yksimielisyyttäkään ei aiheuttajasta ei ole.
Kraatterin reunat ovat irtonaista maata ja vesi virtaa sen reunoilta sen pohjalle. Sortumavaaran vuoksi tutkijat eivät voineet laskeutua kraatteriin tai aivan sen reunalle. He keräsivät kuitenkin paikalta muun muassa kaasu- ja maaperänäytteitä.
– Olemme mitanneet palavien kaasujen pitoisuuksia ympäristöstä, mutta mitään ei löydy. Taustasäteilynkin määrä on normaali, jopa parempi kuin kaupungissa, Plekhanov sanoi.
– Kauimmaiset kraatterista peräisin olevat maankappaleet ovat vain reilun sadan metrin päässä siitä, mikä viittaa myös siihen, että kraatterin synnytti jokin maanalainen voima.
Plekhanov kertoi uutistoimisto AP:lle, että kraatterin syynä voisi olla maan alla kasvanut paine, joka olisi seurausta alueen nousevista lämpötiloista. Plekhanov sanoi, että kraatteri muodostui suurelta osin jäästä.
Osa Venäjän rikkaimmista maakaasuesiintymistä sijaitsee Yamalin alueella. Kraatteri ilmestyi lähelle Bovanenkovon maakaasukenttää, mikä herätti epäilyksiä siitä, että sen olisi aiheuttanut maanalainen räjähdys. Myös alkuperäisen videon kuvaaja sanoi nähneensä viitteitä jonkinlaisesta räjähdyksestä kraatterin ympärillä. Tutkijoiden mukaan räjähdyksestä ei ilmeisesti kuitenkaan ole kyse.
– Jos kyseessä olisi ollut jonkinlainen räjähdys, siihen olisi liittynyt erittäin korkeita lämpötiloja ja mitään siihen viittaavaa paikalta ei löydy. Paikalla ei näy mitään palanutta tai hiiltynyttä, vain jälkiä mekaanisesta purkauksesta, tutkija Marina Leibman kertoi.
Leibman sulki pois myös mahdollisuuden, että kraatterin olisi synnyttänyt meteoriitti.
– Tietysti voisimme ajatella, että kyse on jostain mahtavasta, kuten meteoriitista, joka aiheutti kraatterin ja suli törmäyksen voimasta. Mutta meteoriitinkin iskuun olisi liittynyt jonkinlaista palamista ja mitään jälkiä sellaisesta ei paikalla ole.
Tutkijat eivät kuitenkaan ole päässeet lopulliseen varmuuteen kraatterin synnyn aiheuttajasta.
Lähteet:
Yle Uutiset, Reuters, AP
Venäjän Pohjois-Siperiaan ilmestynyt satametrinen kraatteri hämmästyttää myös tutkijoita.
http://yle.fi/uutiset/mysteerikraatteri_kummastuttaa_siperiassa__video/7367603
Syrjäiselle alueelle Venäjän Pohjois-Siperiaan ilmestynyt suurikokoinen kraatteri on saanut lukuisat ihmiset ihmettelemään sen aiheuttajaa.
Alun perin internetissä ilmestynyt helikopterista kuvattu video kraatterista kiinnitti myös tutkijoiden huomion. Venäjän tiedeakatemian tutkijat lensivät viime viikolla Pohjois-Siperiaan Yamalin niemimaan alueelle tutkimaan maahan ilmestynyttä kraatteria. Kraatterin halkaisija on jopa sata metriä reunalta toiselle, sen sisähalkaisija on noin 40 metriä.
Kraatteri sijaitsee syrjäisellä Yamalin alueella, missä lämpötila laskee talvella jopa 50 pakkasasteeseen.
– En ole koskaan nähnyt tällä alueella vastaavanlaista kraatteria, enkä ole kuullut kollegojenikaan kertovan sellaisesta, sanoi tutkimusretkikuntaan kuulunut tutkija Andrei Plekhanov.
Tutkijoillekaan ei ole selvää, mikä kraatterin on aiheuttanut. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että syy löytyy maan alta, mutta sen enempää varmuutta kuin yksimielisyyttäkään ei aiheuttajasta ei ole.
Kraatterin reunat ovat irtonaista maata ja vesi virtaa sen reunoilta sen pohjalle. Sortumavaaran vuoksi tutkijat eivät voineet laskeutua kraatteriin tai aivan sen reunalle. He keräsivät kuitenkin paikalta muun muassa kaasu- ja maaperänäytteitä.
– Olemme mitanneet palavien kaasujen pitoisuuksia ympäristöstä, mutta mitään ei löydy. Taustasäteilynkin määrä on normaali, jopa parempi kuin kaupungissa, Plekhanov sanoi.
– Kauimmaiset kraatterista peräisin olevat maankappaleet ovat vain reilun sadan metrin päässä siitä, mikä viittaa myös siihen, että kraatterin synnytti jokin maanalainen voima.
Plekhanov kertoi uutistoimisto AP:lle, että kraatterin syynä voisi olla maan alla kasvanut paine, joka olisi seurausta alueen nousevista lämpötiloista. Plekhanov sanoi, että kraatteri muodostui suurelta osin jäästä.
Osa Venäjän rikkaimmista maakaasuesiintymistä sijaitsee Yamalin alueella. Kraatteri ilmestyi lähelle Bovanenkovon maakaasukenttää, mikä herätti epäilyksiä siitä, että sen olisi aiheuttanut maanalainen räjähdys. Myös alkuperäisen videon kuvaaja sanoi nähneensä viitteitä jonkinlaisesta räjähdyksestä kraatterin ympärillä. Tutkijoiden mukaan räjähdyksestä ei ilmeisesti kuitenkaan ole kyse.
– Jos kyseessä olisi ollut jonkinlainen räjähdys, siihen olisi liittynyt erittäin korkeita lämpötiloja ja mitään siihen viittaavaa paikalta ei löydy. Paikalla ei näy mitään palanutta tai hiiltynyttä, vain jälkiä mekaanisesta purkauksesta, tutkija Marina Leibman kertoi.
Leibman sulki pois myös mahdollisuuden, että kraatterin olisi synnyttänyt meteoriitti.
– Tietysti voisimme ajatella, että kyse on jostain mahtavasta, kuten meteoriitista, joka aiheutti kraatterin ja suli törmäyksen voimasta. Mutta meteoriitinkin iskuun olisi liittynyt jonkinlaista palamista ja mitään jälkiä sellaisesta ei paikalla ole.
Tutkijat eivät kuitenkaan ole päässeet lopulliseen varmuuteen kraatterin synnyn aiheuttajasta.
Lähteet:
Yle Uutiset, Reuters, AP