No vielä tämänkin kirjoituksen faktojen osalta voidaan hioa vakuuttavuutta. Länsimaisessa prikaatissa taisteluajoneuvoja on 150-200 kappaletta prikaatia kohden. Venäläinen organisaatio on koko ajaN lähestynyt länsimaista ja ajoneuvojen lukumäärien voi olettaa olevan samalla tasolla. Venäjä on julkaissut tavoitteekseen varustaa 100 prikaatia. Näistä ehkä 1/3 voidaan arvioida olevan moottoroituja jalkaväkiprikaateja, joiden käyttöön kohdennetaan BTR-kalusto. Merijalkaväen prikaateja on 4 kpl ja lisäksi on 4 erillistä merijalkaväkipataljoonaa. Voidaan siis arvioida, että maa- ja merivoimissa yhteensä 37 prikaatia ja 4 erillistä pataljoonaa tulisi varustaa BTR-kalustolla. Lisäksi voimme tässä yhteydessä laskea prikaatin ajoneuvotarpeeksi 150 ajoneuvoa ja pataljoonan 40. Määrävahvuinen tarve BTR-sarjan ajoneuvoille olisi siis 5710 ajoneuvoa. Luvusta puuttuvat muut erilliset pataljoonat ja sisäministeriön joukot, joilla on varsin paljon BTR-kalustoa. Valmistuneella 500-600 ajoneuvolla voidaan varustaa maksimissaan 4 prikaatia määrävahvuisesti. Olen aivan varma, että valtaosa moottoroiduista prikaateista matkailee taisteluun BTR-70:llä, BTR-60:llä tai jopa BTR-152:lla.
Aktiivipalveluksessa ei ole minkään lähteen mukaan enää juuri lainkaan BTR-70, -60 saati -152. Esim. BTR-152 poistettiin palveluksesta jo 90-luvun alussa. Täytyy mennä johonkin maailmansotaluokan mobilisaatioihin ennen kuin nuo vaunut alkaa muodostamaan valtaosaa yhtään mistään. Täysin naurettavaa. BTR-80-vaunuja on rakennettu yli 5000 kpl ja niitä on niin isot määrät reservissä, että aika helvetillisen lihamyllyn täytyy pyöriä ennen kuin siellä joudutaan alkaa nojaamaan BTR-60 tai BTR-152.