”Virossa ei haluta sanoa ääneen, että Yhdysvallat on yksi keskeisistä syistä huoleen kansainvälisen järjestyksen tulevaisuudesta”, sanoo Viron ulkopoliittisen instituutin uusi johtaja Kristi Raik.
Kaja Kunnas
Julkaistu: 4.4. 2:00 Päivitetty: 4.4. 12:12
Tallinna
Viron, Latvian ja Liettuan presidentit tapasivat tiistaina Washingtonissa ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen presidentin
Donald Trumpin, jolla ei ole tapana korostaa yhteisiä arvoja: vapautta, demokratiaa ja kansainvälisiä sopimuksia.
Tästä voit lukea, miten Trumpin ja Baltian maiden presidenttien tapaaminen eteni:
Trump Baltian presidenteille: ”Kukaan ei ole ollut minua kovempi Venäjälle”
Tapaamista seurasi tarkkaan Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja
Kristi Raik, joka värvättiin alkuvuodesta Tallinnaan Suomen ulkopoliittisesta instituutista. Hän matkustaa viikoittain helsinkiläisestä kodistaan työpaikalleen Tallinnaan, kivilaatoilla päällystettyyn toimistotaloon meren ja Kadriorgin puiston välissä.
”Kansainvälinen ympäristö on vaikea pienille eurooppalaisille valtioille, jotka ovat rakentaneet turvallisuutensa sen varaan, että on olemassa läntinen turvallisuusyhteisö, jonka perustana ovat yhteiset arvot”, sanoo Raik.
Riippumattomasta, harkiten argumentoivasta Raikista on tullut Virossa nopeasti kysytty ulkopolitiikan kommentoija.
Viron valtiojohdolla on tapana rauhoitella kansaa korostamalla, että Yhdysvallat on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Itämeren alueella Donald Trumpin hallintokautena. Raik puhuu suhteiden ikävämmistäkin puolista.
Yksi huolenaihe on yhteisten arvojen merkityksen katoaminen. Viro on perinteisesti korostanut ulkopolitiikassaan nimenomaan arvoja vastakohtana pragmaattiselle lähestymistavalle.
”Trumpin puheista voi päätellä, ettei arvoilla ole hänelle juuri merkitystä. Se on iso muutos verrattuna aikaisempiin presidentteihin, sekä republikaaneihin että demokraatteihin”, sanoo Raik.
Baltian maiden luottamus Yhdysvaltojen turvatakuisiin on perustunut paljolti ajatukseen yhteisistä arvoista, vapaudesta ja demokratiasta.
Pienet Baltian maat ovat tärkeitä Yhdysvalloille siksi, että Yhdysvallat noudattaa arvoperustaista ulkopolitiikkaa, Viron presidentti
Kersti Kaljulaid korosti ennen Trumpin tapaamista tiistain Eesti Päevalehdessä.
Arvot olivatkin pitkään vahvasti esillä. Arvopuhe alkoi 1990-luvulla, kun Yhdysvallat alkoi tukea Neuvostoliitosta vapautuneiden Baltian maiden länsiliittoutumista.
”Freedom-agenda on ollut Yhdysvalloille aidosti tärkeä”, sanoo Raik.
Raik kävi 1990-luvulla lukiota Suomessa Kankaanpäässä ja seurasi tarkkaan synnyinmaansa Viron paluuta maailmankartalle. Vallalla oli myönteinen kehitys, kun liberaali, demokraattinen maailmanjärjestys levisi maailmalla. Muutokset saivat Raikin kiinnostumaan kansainvälisestä politiikasta.
Myöhemmin Raik teki väitöskirjan Turun yliopistoon EU:n suuresta, vuoden 2004, itälaajenemisesta. Samana vuonna Baltian maat hyväksyttiin Natoon monen eurooppalaisen suurvallan epäilyistä huolimatta. Yhdysvallat tuki Baltian maiden pyrkimyksiä länsiliittoumiin.
”Yhdysvaltojen kanta oli ratkaiseva”, sanoo Raik.
Nyt huolta aiheuttaa Trumpin suhtautuminen sääntöperustaiseen kansainväliseen järjestykseen. Huoli näkyy Viron ulkopoliittisen johdon puheissa yleisellä tasolla, vaikka Yhdysvaltoja ei mainita nimeltä.
”Virossa ei haluta sanoa ääneen, että Yhdysvallat on yksi keskeisistä syistä huoleen kansainvälisen järjestyksen tulevaisuudesta”, sanoo Raik.
Tilanne on hankala, kun liittolainen ja alueellisen turvallisuuden ensisijainen takaaja horjuttaa kansainvälistä järjestystä. Myös kansainvälinen järjestys takaa pienten maiden turvallisuutta.
”Yhdysvaltojen johtajuus on vääjäämättä heikentymässä. Virolle on hyvin vaikea kysymys, miten sopeutua siihen”, sanoo Raik.
Yhdysvallat ei ole ainoa länsiliittolainen, jonka kanssa jaetut arvot ovat koetuksella.
Baltian maat ilmaisivat maaliskuussa tukensa Puolalle EU:n pakotteita vastaan. Baltian maiden mukaan EU:n ei pitäisi äänestää Puolaa vastaan suunnatuista pakotteista. Pakotteita on suunniteltu kiistellyn oikeuslaitosreformin vuoksi. Reformi nakertaa Puolaa oikeusvaltiona.
”Virallinen Viro yrittää sulkea silmänsä siltä, että liittolaismaissa on myös kielteistä kehitystä demokratian ja oikeusvaltion suhteen”, sanoo Raik.
Raik lisää, että enemmistö EU-maista vaikenee Puolan kehityksestä siinä toivossa, että tilanne korjaantuu itsestään.
Onko Viro ajautumassa suurten länsiliittolaisten myötäilyssä samankaltaiseen tilanteeseen kuin Suomi suomettumisen aikana, jollon Suomi nöyristeli Neuvostoliittoa silloinkin, kun se ei ollut välttämätöntä?
”Huolimatta Trumpista Yhdysvallat on demokraattinen valtio, enkä pidä aiheellisena käyttää sanaa nöyristely”, tyrmää Raik.
Virottumisesta ei siis ole aihetta puhua. Yhtenä esimerkkinä sopeutumisesta uuteen tilanteeseen voi pitää sitä, että Viro ja Liettua äänestivät YK:ssa Trumpin päätöstä vastaan siirtää Yhdysvaltain suurlähetystö Tel Avivista Jerusalemiin. Poikkeuksellisesti ne olivat avoimesti Yhdysvaltojen linjaa vastaan. Latvia ei ottanut kantaa.
Baltian maat vahvistavat suhteitaan myös Euroopan suurvaltojen kanssa. Viro osallistuu Ranskan johtamaan sotilasoperaatioon Malissa. Ensi viikolla kolmen presidentin matka jatkuu Pariisiin Ranskan presidentin puheille.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005627974.html
