Uutisia Virosta

Latvian lisäksi myös Virossa on nyt meneillään pankkiskandaali. Vaikuttaa siltä, että Venäjä on käyttänyt Baltian pankkeja rahanpesu / rahansiirtokanavana.

Viron pankkivalvoja tutkii: Miksei Danske Bank kertonut Putinin lähipiirin ja FSB:n rahanpesusta sen Viron konttorien kautta?
https://yle.fi/uutiset/3-10095056
 
Onko tämä nyt Danske Bankin vika?
No maksujen/rahan siirrossa pankin velvoite on selvittää rahaliikennettä toimittavan yhtiön osakkaat ja edunsaajat. Näiden selvitysten kautta ilmenneiden henkilöiden yhteydet esim poliittisiin päättäjiin sekä tietenkin sanktiolistoilla oleviin. Jos selvitys ei ole aukottomasti tehtävissä tai sen myötä herää epäilys rahanpesusta on siitä tehtävä ilmoitus. Yksinkertaisemmillaan se tarkoittaa ilmoitusta nettisivulla poliisille, suomessa rahanpesu.fi
 
https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat...pa-pois-asepalveluksen-valttelijoilta/6828586

Viron parlamentti käsittelee lakiluonnosta, jonka mukaan asepalveluksen välttelijöiltä voitaisiin katkaista esimerkiksi ajokortin tai metsästyskortin voimassaolo.

Postimees-lehden mukaan puolustusministeriön esittämää luonnosta käsitellään tänään parlamentin istunnossa.
Luonnoksen mukaan puolustusvoimat voisi pyytää oikeudelta asepalveluksesta kieltäytyvän henkilön ajokortin, metsästyskortin, kalastusluvan, pienemmän aluksen kuljettamiseen vaadittavan luvan tai esimerkiksi aseenkantoluvan voimassaolon katkaisemista.
 
Siperia opettaa.

In the summer of 1940 the Soviet Union occupied Estonia, Latvia and Lithuania as a result of the infamous Molotov-Ribbentrop Pact signed between Nazi Germany and the Soviet Union on 23 August 1939. In the aftermath of the Second World War, Estonia lost approximately 17.5% of its population.

The Soviet occupation brought about an event that until then had only been read about in history books and which became the most horrible memory of the past centuries – mass deportations which affected people of all nationalities living in Estonia. The two deportations that affected Estonia the most, on 14 June 1941 and 25 March 1949, are annually observed as days of mourning. The March 1949 deportation was the largest of these when over 20,000 people, mostly women and children, were deported from Estonia.

http://estonianworld.com/life/25-march-victims-soviet-deportations-remembered-estonia/


Talvisodassa kaatui tai katosi noin 26 000 miestä.
 
Baltian maiden presidentit ovat parhaillaan Washingtonissa tapaamassa presidentti Trumpia. Suomen Sotilaassa Viron ulkoministeri Sven Mikserin haastattelu. Tämä painottaa että turvallisuusasiat ovat tapaamisen asialistalla.

http://www.suomensotilas.fi/viron-u...ilaalle-haluamme-usan-olevan-nakyvasti-lasna/

Baltian maat näkevät Yhdysvallat ensisijaisena turvallisuutensa takaajana, joten maan joukkojen pysyvää läsnäoloa alueella toivotaan. Suurin ongelmakohta nähdään ilmapuolustuksen kyvykkyyksissä, mihin epäkohtaan maat ovat toivoneet apua liittolaisiltaan.

Siinä, missä Viro on päätynyt suureen reserviläisarmeijaan puolustuksensa perusratkaisuna, Latvia vannoo pienen ammattilaisarmeijan nimiin. Liettua on päättänyt yhdistää nämä kaksi mallia. Viimeksi mainittu katsotaan tehokkaimmaksi puolustuskyvyn vahvistajaksi, ainakin mitä viime vuosiin tulee. Maan strateginen asemakin kun on pohjoisnaapureihinsa nähden erilainen: toisaalta Kaliningradin alue ja Valko-Venäjä jättävät väliinsä vain pienen rajan Puolan kanssa, minkä yhteyden katkaiseminen olisi konfliktitilanteessa tärkeää. Kuitenkin juuri maantieteellinen läheisyys Puolaan tekee liittolaisavun perillesaattamisen konfliktin sattuessa helpommaksi.

Latviassa talousongelmat ovat lyöneet leimansa myös armeijan kehittämiseen, eivätkä sikäläiset usko ajan kuitenkaan riittävän konfliktitilanteessa suuren reserviläisarmeijan liikekannallepanoon. Samoja pelkoja on toki Virossakin, mutta puolustustahdon osoituksena maan järjestelyä voi pitää onnistuneena.

Presidenttien yhteisessä tiedotustilaisuudessa tulee olemaan mielenkiintoista seurata myös Trumpin suhtautumista Baltian maiden panostuksiin – onhan presidentti toistuvasti painottanut kaikkien jäsenmaiden merkittävää taloudellista vastuuta Naton ylläpitämisessä. Viro on jo tällä hetkellä käyttänyt puolustukseensa liiton suosituksen mukaiset kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, Latvia ja Liettua aikovat saavuttaa tason tänä vuonna.
 
Trumpin ailahtelevat puheet herättävät huolta Virossa – ”Viron pitää sopeutua siihen, että Yhdysvaltojen johtajuus heikkenee”
”Virossa ei haluta sanoa ääneen, että Yhdysvallat on yksi keskeisistä syistä huoleen kansainvälisen järjestyksen tulevaisuudesta”, sanoo Viron ulkopoliittisen instituutin uusi johtaja Kristi Raik.


Kaja Kunnas
Julkaistu: 4.4. 2:00 Päivitetty: 4.4. 12:12

Tallinna

Viron, Latvian ja Liettuan presidentit tapasivat tiistaina Washingtonissa ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin, jolla ei ole tapana korostaa yhteisiä arvoja: vapautta, demokratiaa ja kansainvälisiä sopimuksia.

Tästä voit lukea, miten Trumpin ja Baltian maiden presidenttien tapaaminen eteni: Trump Baltian presidenteille: ”Kukaan ei ole ollut minua kovempi Venäjälle”

Tapaamista seurasi tarkkaan Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik, joka värvättiin alkuvuodesta Tallinnaan Suomen ulkopoliittisesta instituutista. Hän matkustaa viikoittain helsinkiläisestä kodistaan työpaikalleen Tallinnaan, kivilaatoilla päällystettyyn toimistotaloon meren ja Kadriorgin puiston välissä.

”Kansainvälinen ympäristö on vaikea pienille eurooppalaisille valtioille, jotka ovat rakentaneet turvallisuutensa sen varaan, että on olemassa läntinen turvallisuusyhteisö, jonka perustana ovat yhteiset arvot”, sanoo Raik.

Riippumattomasta, harkiten argumentoivasta Raikista on tullut Virossa nopeasti kysytty ulkopolitiikan kommentoija.

Viron valtiojohdolla on tapana rauhoitella kansaa korostamalla, että Yhdysvallat on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Itämeren alueella Donald Trumpin hallintokautena. Raik puhuu suhteiden ikävämmistäkin puolista.

Yksi huolenaihe on yhteisten arvojen merkityksen katoaminen. Viro on perinteisesti korostanut ulkopolitiikassaan nimenomaan arvoja vastakohtana pragmaattiselle lähestymistavalle.

”Trumpin puheista voi päätellä, ettei arvoilla ole hänelle juuri merkitystä. Se on iso muutos verrattuna aikaisempiin presidentteihin, sekä republikaaneihin että demokraatteihin”, sanoo Raik.

Baltian maiden luottamus Yhdysvaltojen turvatakuisiin on perustunut paljolti ajatukseen yhteisistä arvoista, vapaudesta ja demokratiasta.

Pienet Baltian maat ovat tärkeitä Yhdysvalloille siksi, että Yhdysvallat noudattaa arvoperustaista ulkopolitiikkaa, Viron presidentti Kersti Kaljulaid korosti ennen Trumpin tapaamista tiistain Eesti Päevalehdessä.

Arvot olivatkin pitkään vahvasti esillä. Arvopuhe alkoi 1990-luvulla, kun Yhdysvallat alkoi tukea Neuvostoliitosta vapautuneiden Baltian maiden länsiliittoutumista.

”Freedom-agenda on ollut Yhdysvalloille aidosti tärkeä”, sanoo Raik.

Raik kävi 1990-luvulla lukiota Suomessa Kankaanpäässä ja seurasi tarkkaan synnyinmaansa Viron paluuta maailmankartalle. Vallalla oli myönteinen kehitys, kun liberaali, demokraattinen maailmanjärjestys levisi maailmalla. Muutokset saivat Raikin kiinnostumaan kansainvälisestä politiikasta.

Myöhemmin Raik teki väitöskirjan Turun yliopistoon EU:n suuresta, vuoden 2004, itälaajenemisesta. Samana vuonna Baltian maat hyväksyttiin Natoon monen eurooppalaisen suurvallan epäilyistä huolimatta. Yhdysvallat tuki Baltian maiden pyrkimyksiä länsiliittoumiin.

”Yhdysvaltojen kanta oli ratkaiseva”, sanoo Raik.

Nyt huolta aiheuttaa Trumpin suhtautuminen sääntöperustaiseen kansainväliseen järjestykseen. Huoli näkyy Viron ulkopoliittisen johdon puheissa yleisellä tasolla, vaikka Yhdysvaltoja ei mainita nimeltä.

”Virossa ei haluta sanoa ääneen, että Yhdysvallat on yksi keskeisistä syistä huoleen kansainvälisen järjestyksen tulevaisuudesta”, sanoo Raik.

Tilanne on hankala, kun liittolainen ja alueellisen turvallisuuden ensisijainen takaaja horjuttaa kansainvälistä järjestystä. Myös kansainvälinen järjestys takaa pienten maiden turvallisuutta.

”Yhdysvaltojen johtajuus on vääjäämättä heikentymässä. Virolle on hyvin vaikea kysymys, miten sopeutua siihen”, sanoo Raik.

Yhdysvallat ei ole ainoa länsiliittolainen, jonka kanssa jaetut arvot ovat koetuksella.

Baltian maat ilmaisivat maaliskuussa tukensa Puolalle EU:n pakotteita vastaan. Baltian maiden mukaan EU:n ei pitäisi äänestää Puolaa vastaan suunnatuista pakotteista. Pakotteita on suunniteltu kiistellyn oikeuslaitosreformin vuoksi. Reformi nakertaa Puolaa oikeusvaltiona.

”Virallinen Viro yrittää sulkea silmänsä siltä, että liittolaismaissa on myös kielteistä kehitystä demokratian ja oikeusvaltion suhteen”, sanoo Raik.

Raik lisää, että enemmistö EU-maista vaikenee Puolan kehityksestä siinä toivossa, että tilanne korjaantuu itsestään.

Onko Viro ajautumassa suurten länsiliittolaisten myötäilyssä samankaltaiseen tilanteeseen kuin Suomi suomettumisen aikana, jollon Suomi nöyristeli Neuvostoliittoa silloinkin, kun se ei ollut välttämätöntä?

”Huolimatta Trumpista Yhdysvallat on demokraattinen valtio, enkä pidä aiheellisena käyttää sanaa nöyristely”, tyrmää Raik.

Virottumisesta ei siis ole aihetta puhua. Yhtenä esimerkkinä sopeutumisesta uuteen tilanteeseen voi pitää sitä, että Viro ja Liettua äänestivät YK:ssa Trumpin päätöstä vastaan siirtää Yhdysvaltain suurlähetystö Tel Avivista Jerusalemiin. Poikkeuksellisesti ne olivat avoimesti Yhdysvaltojen linjaa vastaan. Latvia ei ottanut kantaa.

Baltian maat vahvistavat suhteitaan myös Euroopan suurvaltojen kanssa. Viro osallistuu Ranskan johtamaan sotilasoperaatioon Malissa. Ensi viikolla kolmen presidentin matka jatkuu Pariisiin Ranskan presidentin puheille.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005627974.html
 

Jutussa mainitaan että Viro ei haluaisi olla kriittinen EU:n painostuksen alaista Puolaa kohtaan. Johtunee erittäin todennäköisesti siitä, että kaikki tietävät Puolalla olevan keskeinen asema NATO:n Baltiaa koskevissa puolustussuunnitelmissa. Puolan voitaneen sanoa olevan jonkinlainen alueellinen sotilaallinen suurvalta. Sillä on omasta takaa sotilaallista voimaa, joka on räätälöity puolustukseen Venäjää vastaan. Myös maantieteellisesti Puola on erittäin merkittävä tekijä Viron, Latvia ja Liettuan puolustuksen kannalta.
 
Jutussa mainitaan että Viro ei haluaisi olla kriittinen EU:n painostuksen alaista Puolaa kohtaan. Johtunee erittäin todennäköisesti siitä, että kaikki tietävät Puolalla olevan keskeinen asema NATO:n Baltiaa koskevissa puolustussuunnitelmissa. Puolan voitaneen sanoa olevan jonkinlainen alueellinen sotilaallinen suurvalta. Sillä on omasta takaa sotilaallista voimaa, joka on räätälöity puolustukseen Venäjää vastaan. Myös maantieteellisesti Puola on erittäin merkittävä tekijä Viron, Latvia ja Liettuan puolustuksen kannalta.

Virolla ei ole mitään reaalista syytä olla kriittinen Puolaa kohtaan.
Koko arvopohja höpinä on täysin katkeroituneiden liberaalien ja marxilaisten kitinää siitä että konservatiivisia ja kansallismielisiä äänestäjiä löytyy edelleen monista maista.
 
Kyllähän Baltian maiden tulee itse pitää huolta puolustuksestaan. USA on taantuva supervalta jolta alkaa pikku hiljaa pelimerkit loppua -> pahimmillaan se palaa isolationismiin.
Puola on edelleen köyhä maatalousvaltainen maa joka ottaa oman turvallisuutensa tosissaan, mutta paljonko sillä on varaa antaa tukea naapureille jos iso rähinä alkaa?
 
Kyllähän Baltian maiden tulee itse pitää huolta puolustuksestaan. USA on taantuva supervalta jolta alkaa pikku hiljaa pelimerkit loppua -> pahimmillaan se palaa isolationismiin.
Puola on edelleen köyhä maatalousvaltainen maa joka ottaa oman turvallisuutensa tosissaan, mutta paljonko sillä on varaa antaa tukea naapureille jos iso rähinä alkaa?

Virolla ja Suomella on kohtalonyhteys, olemme toistemme ainoat verisukulaiset maailmassa ja kumpikin kaatuu jos Venäjä hallitsee Suomenlahtea.

Tässä syy tehdä yhdessä kaikki mitä vain mahdollista ja valtioliittoa pitäisi vakavasti harkita.
 
Back
Top