Uutisia Virosta

Kaikenlaista. Ilmeisesti lainsäädännössä on vähän aukkoja tuollapäin.
Mahtaisiko toimia täälläkin. Jospa jaan asuntoni neliön kokoisiin miniasuntoihin, värvään jotain rantojen miehiä kaljapalkalla siirtämään osoitteensa niihin ja otan vallan taloyhtiössä. Profit!
----------------------------------
Suomalainen Oskari joutui käsittämättömän asuntokaappauksen uhriksi Virossa

Vielä pari vuotta sitten Laapio uskoi, ettei Virossa voi mikään häntä enää yllättää, mutta hän oli väärässä.

− En voi vieläkään uskoa todeksi, minkälaisessa painajaisessa olen joutunut elämään viime vuodet, ja se painajainen vain jatkuu, hän puuskahtaa kotonaan Viljandissa.

− Tämä on niin absurdia, ettei kukaan Suomessa usko, kun kerron siitä. Ei Suomessa voi tapahtua mitään tällaista. Neuvostoliiton aikanakin Virossa tapahtui kaikenlaista hullua, mutta mitään näin hullua ei olisi Neuvostoliitossakaan kuitenkaan voinut tapahtua.

Laapion ja hänen puolisonsa Reelika Komussarin piina sai alkunsa kaksi vuotta sitten kun he saivat tietää, että heidän pieneen kerrostaloonsa oli tullut kerralla seitsemän uutta asukasta.

Nämä ihmiset muuttivat asuntoihin, joita edellispäivänä ei ollut vielä olemassakaan, ainakaan todellisuudessa.

--------------------
 
Viron historia (2007)

Olen lukenut monta tietokirjaa Viron yhteiskunnasta ja historiasta. Löysin sitten sen Viron historiakirjan, joka on kaikista paras tähän mennessä. Se on ollut niin suuren työn takana, että mahtaako vastaavaa tulla painoon lähivuosina. Epäilen.

Kyseessä on Seppo Zetterbergin ”Viron historia”. Siinä on yli 800 suurikokoista sivua. Sen läpilukeminen vie aikaa, mutta se kannattaa - mikäli on aiheesta kiinnostunut. Tässä kirjassa muista vastaavista poiketen on poliittisten vaiheiden rinnalla

- taloushistoria,
- sosiaalihistoria ja
- kulttuurihistoria.

Kyse on aiheen tieteellinen yliopiston oppikirjanomainen teos. Käsitettä Viro on siinä käytetty epähistoriallisesti ja operoitu sillä jo kaukana menneisyydessä, jolloin Viro-nimistä kokonaisuutta ei vielä ollut olemassa. Viro oli itsenäinen tasavalta 1918 - 1940. Tämän jälkeen se oli osa Neuvostoliittoa. Vuoden 1991 elokuussa Viro sai takaisin itsenäisyytensä ”miehittäjän imperiumin rapautuessa ja lopulta hajotessa” (Seppo Zetterbergin sanoin).

Nyt Viron uusi itsenäistyminen sekä liittyminen Euroopan unioniin ja Natoon ovat myös poliittisesti kytkeneet sen lujin sitein jälleen länteen.
 
Virossa joillakin poliitikoilla on järki vielä tallessa. Oikeusministeri ei suostu Euroopan Komissin pyyntöön kriminalisoida vihapuhe. Hänen mielestä Viron olemassa oleva lainsäädäntö on riittävä siihen, ei tarvita uutta pykälää.
Hän antoi myös poistaa oikeusministeriön nettisivuilta aie vihapuhelaista jonka edellinen oikeusministeri oli antanut kirjoittaa sinne.

https://tehnika.postimees.ee/6518712/eesti-vilistab-brusseli-noudele-kriminaliseerida-vihakone
 
Kun Kusti polkee, Postimees kulkee.

Hankejohtaja Kusti Salmin mukaan harjoittelu ja hankinnat kertovat valmistautumisesta tositoimiin.

– Tärkein asia, jonka nyt nostan esiin – huolimatta siitä, että tämä on hieman poliittisesti epäkorrektia – on se, että me valmistaudumme nyt sotaan todellisilla investoinneilla puolustukseen ja asevoimiamme vahvistamalla, Viron puolustusministeriön hankejohtaja Kusti Salm sanoo Postimees-lehden mukaan.

Salm puhui Viro 100 Pluss Visioon -turvallisuuskonferenssissa.

Hänen mukaansa kyse ei ole sotapeleistä tai pelkästä resurssien ylläpidosta.

– Hankinnat, joita nyt teemme ja harjoitukset, joita suoritamme – ne ovat turvallisuuteen liittyvää valmistautumista sotaan. Ei mitään muuta, hän toistaa.

Kusti Salm pitää tärkeänä, että puolustusinvestointien hyöty maksimoidaan. Hän torppaa myös julkisuudessa hankinnoista esitetyn kritiikin. Viron on arvosteltu ostaneen esimerkiksi tehottomia panssarintorjunta-aseita.

https://www.verkkouutiset.fi/viron-puolustusministerio-me-valmistaudumme-sotaan/
 
Siitä on kirjakin olemassa mutta se on ilmeisesti vain viroksi olemassa. Alar Nigul; Võitlus kahel rindel.
Nigul palveli Spetsnaz-joukossa Afganistanissa 1984-86 ja kirjoittaa kirjassa omista kokemuskista.
 
Kohta alkaa paraati Tallinnassa (24.2 klo 11.55). Näkyy suorana: https://otse.err.ee/k/etv

PS. Jos ihmettelette miksi telaketjuvaunuilla niin pitkä välimatka niin torin alla pysäköintihalli ja jotteivät vaunut menisi katosta läpi niin yksi kerrallaan. Pyöräajoneuvot kevyempiä niin niille sallitaan lyhyempi välimatka.
 
Viimeksi muokattu:
Näkyykö muuten enää muuta venäläistä kalustoa kuin Sergei? Minä en huomannut
 
Vapauden hinta on valppaus.

Viro ei voi tinkiä puolustuksestaan. Turvallisuudesta on myös oltava valmiita maksamaan. Näin totesi Viron presidentti Kersti Kaljulaid itsenäisyyspäivän juhlapuheessaan sunnuntaina.

– Olisi tietenkin paljon parempi, jos Euroopan valtiot voisivat sopia panostavansa kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta esimerkiksi vihreään talouteen, ei vihreän [sotilas]kaluston valmiuteen. Mutta me emme voi, Kaljulaid sanoi.

– Meidän on otettava huomioon, että on aina olemassa valtioita, jotka eivät etsi rauhanomaista rinnakkaiseloa. Sanoissaan he väittävät niin tekevänsä. Mutta niiden metodi on yksinkertainen – vahvempi ottaa kaiken.

Kaljulaid piti tärkeänä sitä, että Viron kumppanimaat ja Nato-liittolaiset keskittyvät yhä enemmän kollektiivisen puolustuksen vahvistamiseen.

– Vahvemmaksi on tultava Euroopan valtioiden armeijat, vahvemmaksi on kehityttävä Naton ja Euroopan unionin puolustusyhteistyö. Vahvemmaksi on tultava ajattelumme siitä, että hyväksymme niistä koituvat välttämättömät kustannukset.

https://www.verkkouutiset.fi/kersti-kaljulaid-viro-ei-voi-tinkia-puolustuksesta/
 
Viron todennäköinen uusi pääministeri: Maahanmuuttokriittinen vaalivoittaja EKRE ulkona hallituksesta


Jenni Tamminen
Luotu:
4.3.2019 07:21
  • Kuva: EPA / All Over Press
    17.55026732.jpg

    Viron parlamenttivaalit pidettiin sunnuntaina.

ULKOMAAT
|
VIRON VAALIT
Viron todennäköinen seuraava pääministeri Kaja Kallas linjaa, että vaalivoiton saanut maahanmuuttokriittinen ja populistinen EKRE-puolue ei ole mukana Kallasin hallituksessa. Asiasta kertoo Viron yleisradioyhtiö ERR.
Kallasin johtama oikeistoliberaali reformipuolue oli vaalivoittaja ja suurin puolue sunnuntaisissa parlamenttivaaleissa. Se saa Viron 101-paikkaiseen parlamenttiin eli riigikoguun 34 paikkaa. Tämänhetkinen pääministeripuolue keskusta sai 26 paikkaa, EKRE 19 paikkaa, konservatiivinen Isänmaa 12 paikkaa ja sosiaalidemokraatit 10 paikkaa.
Kallas sanoo ERR:llä, että uuden hallituksen muodostamisessa on käytännössä kaksi vaihtoehtoa: kaksi isoa puoluetta tai yksi iso ja kaksi pientä puoluetta. Näin ollen Kallas lähtee muodostamaan hallitusta joko keskustan tai Isänmaan ja sosiaalidemokraattien kanssa.

Kallas on jo linjannut, että EKRE on ainoa puolue, jonka kanssa reformipuolue ei lähde samaan hallitukseen.

https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/2...eri-maahanmuuttokriittinen-vaalivoittaja-ekre

Tulokset:
Eesti Reformierakond, 162332, 28,8%, 2015: 27,7%, 34(+4)

Eesti Keskerakond, 129823, 23,0%, 2015: 24,8%, 26(-1)

Eesti Konservatiivne Rahvaerakond, 100439, 17,8%, 2015: 8,1%, 19(+12)

Isamaa Erakond, 64239, 11,4%, 2015: 13,7%, 12(-2)

Sotsiaaldemokraatlik Erakond, 55349, 9,8%, 2015: 15,2%, 10(-5)
 
Kaja Kallasin isä

Viron tulevan pääministerin isä Siim Kallas oli Viron uuden itsenäisyyden ajan merkittävimpiä poliitikkoja. Hän oli perustamassa Reformipuoluetta ja oli sen puheenjohtaja vuosina 1994-2004. Sitä ennen hän oli Viron keskuspankin johtaja 1991-1995. Siksi häntä on kutsuttu ”Viron kruunun isäksi”.

Hän on ollut Viron 3 hallituksessa sekä pääministeri, valtiovarainministeri että ulkoministeri.

Viron liityttyä Europan unioniin v. 2004 Kallas nimitettiin Viron ensimmäiseksi EU-komissaariksi. Hän jatkoi tehtävässä eri painopisteissä vuoteen 2014 asti, vastuualueena mm. liikenneasiat.

Siim Kallas oli ehdokkaana Viron presidentinvaaleissa 2014. Hän pääsi valitsijamieskokouksen toiselle kierrokselle. Toisella kierroksella kumpikaan ehdokkaista ei saanut tarvittavaa enemmistöä. Koska lain mukaan oli toimitettava uusintavaalit, hän ilmoitti luopuvansa ehdokkuudesta. Samalla hän vaati presidentin vaalijärjestelmän muuttamista.

... .... ....

Sanon omasta puolestani nimimerkkinä, että tiennyt aikaisemmin hänen olevan näin ansioitunut henkilö.
 
Viron Riigikogun vaalit 2019

50px-Flag_of_Estonia.svg.png





Kaja Kallas . . . . . . . . Jüri Ratas . . . .. . .. . Mart Helme
Reformi . . .. . . . . . . .Keskusta . . . . . . . . . . .EKRE
34 . . . . . . . . . . .. . . . . . 26 . . . . . . . . . . . . . . 19
4 . . . . . .. . . . .. . . . 1 . . . . . . . . . . . . . 12



Helir-Valdor Seeder . . .Jevgeni Ossinovski
. . .Isänmaa . . . . . . . . . .Sosiaalidemokraatit
. . . . . . . . . 12 . . . . . . . . . .10
. . . . . . 2 . . . . . . . . . . 5


Valitettavasti en saanut kaikkia valokuvia mukaan.

Lähde: Wikipedia
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top