Ylen kysely: Kansanedustajat pitäisivät koko Suomen asuttuna, osa pitää taistelua turhana – "Jaloa, mutta mahdotonta"
Suurin osa Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista oli sitä mieltä, että tavoite koko Suomen pitämisestä asuttuna on realistinen.
Aluepolitiikka
7.10.2019 klo 17.41
Koko Suomen pitämistä asuttuna pitivät realistisena kaikki Ylen kyselyyn vastanneet keskustan, RKP:n ja kristillisdemokraattien edustajat. Kuva Hämeenkyröstä.Esko Jämsä / AOP
Antti Pilke
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli Facebookissa105
Jaa artikkeli Twitterissä
"Ruoka tuotetaan harvaan asutulla seudulla, sisäinen turvallisuus vaatii maan asuttamista, liian suuret kaupungit johtavat sosiaalisiin ongelmiin, ihmiset voivat henkisesti huonosti, monet haluavat asua luonnon lähellä."
Ylen tekemä kysely kertoo, että suuri osa kansanedustajista pitää koko Suomen asuttamista mahdollisena ajatuksena. Kolme neljäsosaa vastanneista, eli 84 kansanedustajaa, oli sitä mieltä, että tavoite pitää koko Suomi asuttuna on realistinen.
Eri mieltä oli vajaa viidesosa eli 21 edustajaa, kymmenkunta ei osannut sanoa. Ylen kyselyyn vastasi 116 kansanedustajaa.
Seppo Suvela / Yle
Tavoitetta pitivät realistisena kaikki kyselyyn vastanneet keskustan, RKP:n ja kristillisdemokraattien kansanedustajat sekä Liike Nytin
Harry Harkimo.
Perussuomalaisten, SDP:n ja vasemmistoliiton edustajien joukossa mielipiteet jakautuivat, mutta suurin osa tuki tavoitetta.
Eniten kysymys jakoi vihreitä, jonka kansanedustajista kyselyyn vastasi pienempi osa kuin kuin muiden puolueiden edustajista. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat RKP:n edustajat.
Karkeasti voi sanoa, että mitä etäämmäs kasvukeskuksista ja mitä pohjoisemmas mennään, sitä realistisempana kansanedustajat pitävät koko maan asuttuna pitämistä.
"Suomi ei ole koskaan ollut kokonaan asutettu"
Monet kansanedustajat huomauttivat, että koko Suomi ei ole nytkään asuttu eikä ole koskaan ollutkaan. Kokoomuksen
Juhana Vartiaisen mukaan ajatus koko maan pitämisestä asuttuna onkin lähinnä "symbolisen asenteen ilmaus".
Koko Suomen asuttuna pitämistä ovat ajaneet puolueista ainakin keskusta ja perussuomalaiset.
Vihreiden
Satu Hassi kirjoitti, että jos Suomi jaetaan neliökilometrin ruutuihin, Tilastokeskuksen mukaan vain kolmasosassa niistä asui vähintään yksi ihminen.
Hanna Sarkkisen (vas.) mukaan kyse on siitä, että jokainen maakunta ja seutu voidaan pitää asuttuna.
Johannes Koskinen (sd.) sanoo, että kokonaan tyhjeneviä seutuja Suomessa ei pidä hyväksyä.
Kokoomuksen
Ben Zyskowicz piti realistisena tavoitetta, että ihmisiä asuu kaikkialla Suomessa, muttei sitä, että maan jokainen neliökilometri olisi asuttu.
"Syntyvyyden lasku tekee ajatuksesta mahdottoman"
Osa kansanedustajista katsoi, että pohja koko Suomen asuttamisesta putoaa pois, jos väestönkasvu kääntyy nykyisten ennusteiden mukaiseen laskuun. Tällä kannalla oli muun muassa SDP:n
Kim Berg.
Sinuhe Wallinheimo (kok.) piti tavoitetta hyvänä, mutta tuoreen väestöennusteen mukaan luultavasti mahdottomana. Myös
Janne Sankelo (kok.) mukaan tavoite on "jalo, mutta käytännössä mahdoton".
Sari Sarkomaan (kok.) mukaan visiot koko Suomen pitämisestä asuttuna ovat käytännössä mahdottomia. Sarkomaa kirjoitti, että Suomessa on kuntia, joissa syntyy enemmän norppia kuin lapsia.
– Suomessa ei ole 15 vuoden päästä enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nykytasolla, varoitteli myös
Maria Guzenina (sd.).
"Jokaisen voitava asua missä haluaa"
Muutamat edustajat, kuten RKP:n
Joakim Strand, kokoomuksen
Elina Lepomäki ja perussuomalaisten
Riikka Purra kirjoittivat, että valtiovallan ei tule päätöksillään tietoisesti vauhdittaa kaupungistumista, eikä Lepomäen mukaan myöskään hidastaa.
Monet edustajat totesivat, että kaupungistuminen on kansainvälinen megatrendi. Esimerkiksi SDP:n
Eeva-Johanna Elorannan mukaan sitä vastaan on turha taistella.
Sen sijaan puoluetoveri
Johanna Ojala-Niemelä (sd.) katsoi, että hallituksen tulee tehdä vahvaa aluepolitiikkaa, joka patoaa muuttoliikettä suuriin keskuksiin.
Yksimielisesti maan asuttamista tukevien keskustalaisten joukosta asiaa perusteltiin monella tavalla.
Eeva Kallin (kesk.) mukaan Suomen kannattaa hyödyntää koko maan voimavaroja.
Mikko Kinnunen (kesk.) vetosi siihen, että ruoka tuotetaan harvaan asutulla seudulla.
Leena Meri (ps.) sanaili, että "kaupungeissa ei oikein laajamittainen maanviljely onnistu".
Ari Torniainen (kesk.) oli yksi niistä, joiden mukaan "jokaisen suomalaisen on voitava asua siellä missä hän haluaa".
RKP:n
Anna-Maja Henrikssonin mielestä koko maan pitäminen asuttuna on tärkeää myös turvallisuuspoliittista syistä.
Jussi Wihonen (ps.) piti ajatusta kauniina, mutta kuntien rahat eivät hänen mukaansa riitä tasavertaisten palveluiden järjestämiseen.