Väestöpolitiikka

Merkava

Eversti
Synnytykseen usein liittyvää kehollista uhrautumista ei pidetä enää palkitsevana
Äärifeministit haluavat lapsen mutta eivät halua olla raskaana, synnyttää tai imettää. Tietysti, koska mieskään ei tätä tee. Ratkaisuksi ehdotetaan jonkinlaista keinokohtua, josta lapsen saisi sitten vain ottaa.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Äärifeministit haluavat lapsen mutta eivät halua olla raskaana, synnyttää tai imettää. Tietysti, koska mieskään ei tätä tee. Ratkaisuksi ehdotetaan jonkinlaista keinokohtua, josta lapsen saisi sitten vain ottaa.
Ihan täydestä menisi, jos paljastuisi Keijo Kaarisateen kirjoittamaksi. :cool: Tuo -kehollinen uhrautuminen- on kyllä lystikäs ilmaisu.

Melkein uskaltaisin ehdottaa tällaisten pohdintojen esittäjille, että jättävät ihan suosiolla sen lapsen hankkimatta. Kun se lasten kanssa pelautuminen ei ole pelkästään kehollista uhrautumista. Kehollisen uhrautumisen jälkeen parhaassa tapauksessa on edessä valvotut yöt, vaipparumba, sairastelut, päivähoitoruletti, hanki isompaa asuntoa, kuskaa, maksa, osta, huolla, kasvata ja lopulta alkaa siunattu puberteetti-ikä vaihtelevine kommerverkkeineen, ja perskohtaisen kokemukseni mukaan vanhemmuus ei pääty siihen, että rakkauden hetelmä muuttaa ns. omilleen.

Jos kehollinen uhrautuminen tekee tiukkaa, niin on paree, että jättää lasten hankinnan niille, joita se ei pelota.
 

Merkava

Eversti
Ihan täydestä menisi, jos paljastuisi Keijo Kaarisateen kirjoittamaksi. :cool: Tuo -kehollinen uhrautuminen- on kyllä lystikäs ilmaisu.

Melkein uskaltaisin ehdottaa tällaisten pohdintojen esittäjille, että jättävät ihan suosiolla sen lapsen hankkimatta. Kun se lasten kanssa pelautuminen ei ole pelkästään kehollista uhrautumista. Kehollisen uhrautumisen jälkeen parhaassa tapauksessa on edessä valvotut yöt, vaipparumba, sairastelut, päivähoitoruletti, hanki isompaa asuntoa, kuskaa, maksa, osta, huolla, kasvata ja lopulta alkaa siunattu puberteetti-ikä vaihtelevine kommerverkkeineen, ja perskohtaisen kokemukseni mukaan vanhemmuus ei pääty siihen, että rakkauden hetelmä muuttaa ns. omilleen.

Jos kehollinen uhrautuminen tekee tiukkaa, niin on paree, että jättää lasten hankinnan niille, joita se ei pelota.
Ajattelin myös ensin, että Keijo asialla mutta google löysi tuollaisen kummajaisen :D
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Suomi miehistyy.

Tilastokeskuksen väestöennusteessahttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000006255809.html miesten määrä ohittaa naiset jo 25 vuoden kuluttua. Käännepiste olisi ennusteen mukaan siis vuosi 2044, jolloin miehiä olisi ensimmäistä kertaa Suomen itsenäisyyden aikana enemmän kuin naisia. Tai todennäköisesti enemmän kuin koskaan Suomen historiassa.
1570185717583.png

Tilastokeskuksen tilastot alkavat vuodesta 1750, ja vain vuonna 1782 oltiin edes lähellä tasatilannetta. Silloinkin reilun 670 000 asukkaan Suomessa naisia oli kuitenkin 12 400 enemmän kuin miehiä. Suurin ero oli toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1948. Silloin naisia oli 180 418 enemmän kuin miehiä.

Miesten lisääntymisen ilmiö ei ole puhtaasti suomalainen. Eurostatin mukaan naisvalta on Euroopassa jo nyt ainakin Ruotsissa, Luxemburgissa, Norjassa, Maltalla ja Islannissa. Ruotsissa miesten määrä ohitti naisten määrän vuonna 2016. Eurostatin arvion mukaan Suomen ei pitäisi olla kokonaan miesvaltainen edes vielä vuonna 2100.

Eurostatin arvion mukaan nykykehityksellä koko EU muuttuisi keskimäärin miesvaltaiseksi noin vuonna 2090.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006261543.html?utm_campaign=tf-IS&utm_term=8&utm_source=tf-other

Aika alkaa laivata naisia Suomeen.
 

miikkaj

Majuri
https://yle.fi/uutiset/3-11008168

Ylen kysely: Kansanedustajat pitäisivät koko Suomen asuttuna, osa pitää taistelua turhana – "Jaloa, mutta mahdotonta"
Suurin osa Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista oli sitä mieltä, että tavoite koko Suomen pitämisestä asuttuna on realistinen.
Aluepolitiikka
7.10.2019 klo 17.41
Maalaismaisema Hämeenkyrössä

Koko Suomen pitämistä asuttuna pitivät realistisena kaikki Ylen kyselyyn vastanneet keskustan, RKP:n ja kristillisdemokraattien edustajat. Kuva Hämeenkyröstä.Esko Jämsä / AOP

Antti Pilke

Jaa artikkeli:

Jaa artikkeli Facebookissa105
Jaa artikkeli Twitterissä
"Ruoka tuotetaan harvaan asutulla seudulla, sisäinen turvallisuus vaatii maan asuttamista, liian suuret kaupungit johtavat sosiaalisiin ongelmiin, ihmiset voivat henkisesti huonosti, monet haluavat asua luonnon lähellä."
Ylen tekemä kysely kertoo, että suuri osa kansanedustajista pitää koko Suomen asuttamista mahdollisena ajatuksena. Kolme neljäsosaa vastanneista, eli 84 kansanedustajaa, oli sitä mieltä, että tavoite pitää koko Suomi asuttuna on realistinen.
Eri mieltä oli vajaa viidesosa eli 21 edustajaa, kymmenkunta ei osannut sanoa. Ylen kyselyyn vastasi 116 kansanedustajaa.
Ylen kysely kansanedustajille

Seppo Suvela / Yle
Tavoitetta pitivät realistisena kaikki kyselyyn vastanneet keskustan, RKP:n ja kristillisdemokraattien kansanedustajat sekä Liike Nytin Harry Harkimo.
Perussuomalaisten, SDP:n ja vasemmistoliiton edustajien joukossa mielipiteet jakautuivat, mutta suurin osa tuki tavoitetta.
Eniten kysymys jakoi vihreitä, jonka kansanedustajista kyselyyn vastasi pienempi osa kuin kuin muiden puolueiden edustajista. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat RKP:n edustajat.
Karkeasti voi sanoa, että mitä etäämmäs kasvukeskuksista ja mitä pohjoisemmas mennään, sitä realistisempana kansanedustajat pitävät koko maan asuttuna pitämistä.

"Suomi ei ole koskaan ollut kokonaan asutettu"
Monet kansanedustajat huomauttivat, että koko Suomi ei ole nytkään asuttu eikä ole koskaan ollutkaan. Kokoomuksen Juhana Vartiaisen mukaan ajatus koko maan pitämisestä asuttuna onkin lähinnä "symbolisen asenteen ilmaus".
Koko Suomen asuttuna pitämistä ovat ajaneet puolueista ainakin keskusta ja perussuomalaiset.
Vihreiden Satu Hassi kirjoitti, että jos Suomi jaetaan neliökilometrin ruutuihin, Tilastokeskuksen mukaan vain kolmasosassa niistä asui vähintään yksi ihminen.
Hanna Sarkkisen (vas.) mukaan kyse on siitä, että jokainen maakunta ja seutu voidaan pitää asuttuna. Johannes Koskinen (sd.) sanoo, että kokonaan tyhjeneviä seutuja Suomessa ei pidä hyväksyä.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz piti realistisena tavoitetta, että ihmisiä asuu kaikkialla Suomessa, muttei sitä, että maan jokainen neliökilometri olisi asuttu.

"Syntyvyyden lasku tekee ajatuksesta mahdottoman"
Osa kansanedustajista katsoi, että pohja koko Suomen asuttamisesta putoaa pois, jos väestönkasvu kääntyy nykyisten ennusteiden mukaiseen laskuun. Tällä kannalla oli muun muassa SDP:n Kim Berg.
Sinuhe Wallinheimo (kok.) piti tavoitetta hyvänä, mutta tuoreen väestöennusteen mukaan luultavasti mahdottomana. Myös Janne Sankelo (kok.) mukaan tavoite on "jalo, mutta käytännössä mahdoton".
Sari Sarkomaan (kok.) mukaan visiot koko Suomen pitämisestä asuttuna ovat käytännössä mahdottomia. Sarkomaa kirjoitti, että Suomessa on kuntia, joissa syntyy enemmän norppia kuin lapsia.
– Suomessa ei ole 15 vuoden päästä enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nykytasolla, varoitteli myös Maria Guzenina (sd.).

"Jokaisen voitava asua missä haluaa"
Muutamat edustajat, kuten RKP:n Joakim Strand, kokoomuksen Elina Lepomäki ja perussuomalaisten Riikka Purra kirjoittivat, että valtiovallan ei tule päätöksillään tietoisesti vauhdittaa kaupungistumista, eikä Lepomäen mukaan myöskään hidastaa.
Monet edustajat totesivat, että kaupungistuminen on kansainvälinen megatrendi. Esimerkiksi SDP:n Eeva-Johanna Elorannan mukaan sitä vastaan on turha taistella.
Sen sijaan puoluetoveri Johanna Ojala-Niemelä (sd.) katsoi, että hallituksen tulee tehdä vahvaa aluepolitiikkaa, joka patoaa muuttoliikettä suuriin keskuksiin.
Yksimielisesti maan asuttamista tukevien keskustalaisten joukosta asiaa perusteltiin monella tavalla. Eeva Kallin (kesk.) mukaan Suomen kannattaa hyödyntää koko maan voimavaroja.
Mikko Kinnunen (kesk.) vetosi siihen, että ruoka tuotetaan harvaan asutulla seudulla. Leena Meri (ps.) sanaili, että "kaupungeissa ei oikein laajamittainen maanviljely onnistu".
Ari Torniainen (kesk.) oli yksi niistä, joiden mukaan "jokaisen suomalaisen on voitava asua siellä missä hän haluaa".
RKP:n Anna-Maja Henrikssonin mielestä koko maan pitäminen asuttuna on tärkeää myös turvallisuuspoliittista syistä.
Jussi Wihonen (ps.) piti ajatusta kauniina, mutta kuntien rahat eivät hänen mukaansa riitä tasavertaisten palveluiden järjestämiseen.
"Jokaisen voitava asua missä haluaa" ... Jooh, saat valita ihan vapaasti jatkuvasti hupenevien vaihtoehtojen joukosta, olkoon sitten vain yksi kpl niin saat ihan vapaasti valita sen.

Valtiohan ei voi viheltää peliä poikki, koska talousjärjestelmän kanssa ollaan naimisissa loppuun saakka, joten tarvitaan aikamoinen force majeure että keskittyminen lopetetaan. Tietenkin yksi ja erittäin mahdollinen skenaario on vaikkapa Pohjois-Karjalan liittäminen Venäjään, koska paikallisia venäläisiä syrjitään rankalla käellä ja Putiinin on yksinkertaisesti pakko puuttua peliin, ja eihän tuolla enää suomalaisia asu joten ihan erämaapalstasta on muutenkin kyse. Jos ei rahat ja väki riitä niin eihän sillä maallakaan tee mitteen. Onneksi politiikoista kaikkein isämmäällisimmätkin ovat järjen asialla eli jos jatkuvassa toimintojen ja ihmisten keskittämisessä tuntuu olevan joitain päivän selviä ristiriitaisuuksia niin emme voi kritisoida pyhää talouskasvua(tm).
 

Lapinukko

Kapteeni
voisi kysellä, mikä venäläisiä tukeva narratiivi on se että maata ei haluta pitää asuttuna? lappi ja itäosat tyhjiksi vaan? eiköhän se ole monikymmenkertaisesti paljon vaarallisempaa kehitystä kuin informaatiosota ja trollitehtaat. Sukupolvet asuttaneet maata ja sen edestä on taisteltu, ja nyt vaan tyhjäksi. Miksi? Miksi kaikki kuplivaan Helsinkiin?

Suomi on vieläpä myynyt maata venäläisille, pahimmillaan täysin valvomatta ja harkitsemattomasti. Mutta rajan takana ei ostetakaan mitään vapaasti, eikä pysyvästi. Ei saatu vastavuoroisuutta. Me vaan annettiin periksi

nyt pitäisi kysellä jokaiselta maakuntien tyhjentäjältä: PELAATKO VENÄLÄISTEN JOUKKUEESSA?
 
Viimeksi muokattu:

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Paljonko Suomen väkiluku kasvaisi, jos…

Maailmalla asuu noin 300 000 Suomen kansalaista ja lähes 2 miljoonaa henkilöä, joilla on suomalaiset juuret. Vuonna 2018 Suomesta muutti ulkomaille 19 148 henkeä, joista Suomen kansalaisia oli runsaat 11 500.

– Ulkosuomalaisten verkosto kasvaa, laajenee ja moninaistuu – onko Suomi valmis, kysyy Suomi-Seuran puheenjohtaja ja ulkosuomalaisparlamentin puhemies Markus Aaltonen.

Aaltosen mukaan suomalaisten liikkuminen maailmalla on aikamme megatrendi, joka tulee huomioida yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
https://www.verkkouutiset.fi/ulkosuomalaisten-verkosto-kasvaa/
 
Top