Väestöpolitiikka

[Nojatuolistrategi]

Idea on hyvä, mutta voi olla haastavaa saada heidät pysymään Suomessa. Tuntemistani Suomessa opiskelleista ulkomaalaisista osaajista aika moni on valmistuttuaan jättänyt Suomen. Osa palasi kotimaihinsa, osa muutti muualle. Eräs näistä, Suomessa "kovasta" tieteestä tohtoriksi väitellyt, ytimekkäästi totesi, että Suomessa "lifestyle" on parempi, mutta nykyisessä asuinmaassaan uramahdollisuudet ovat lupaavampia (olisi varmasti Suomestakin saanut töitä). Mikä avuksi? Onko helppoja ratkaisuja?

Jos ulkomaalainen jatko-opiskelija (EU:n ulkopuolelta) on maksanut opiskelustaan lukukausimaksut, vaikea on vaatia valmistunutta pysymään Suomessa. Opintolainojen verovähennyskelpoisuus saattaisi kannustaa työskentelemään Suomessa ainakin uran alussa.

Suomalaiset yritykset saisivat myös rekrytoida ulkomaalaisia jatko-opiskelijoita kansainvälisiin tehtäviin tytäryhtiöihinsä vientimarkkinoilla.

Start up -toiminta yliopistojen yhteydessä (Slush yms.) on kannustanut joitakin ulkomaalaisia jatko-opiskelijoita perustamaan oman yrityksensä Suomessa, vaikka tähtäimessä ovatkin maailmanmarkkinat.

Mutta tosiasiahan se on, että useimmilla aloilla parhaat urakehitysnäkymät ovat muualla. Suomessa kilpaillaan Suomenmestaruussarjassa, maailmalla Maailmanmestaruussarjassa.

 

[Nojatuolistrategi]

Ilman muuta. Katson itse sen välttämättömäksi, jotta Suomessa säilyisi myös tulevaisuudessa suomenkielinen tieteellinen tutkimus.

Suomessa taitaa jo nykyäänkin olla sekä suomen- että ruotsinkielisiä yliopistoja ja korkeakouluja.

Kandidaatintasolla suomen- tai ruotsinkielinen opetus sopii pirtaan hyvin. Maisteritasolla ainakin osa ohjelmista saisi olla englanninkielisiä, etenkin maksulliset maisterinohjelmat ulkomaalaisille.

Tutkijakoulutuksessa matematiikka on tieteen kieli. Kielitieteissä ja muissa taiteissa sopivin opetuskieli vaihtelee.

 

[Pihatonttu]

Tämä on asia, jonka olisi hyvä olla esillä monessa ketjussa ja pitkin somea.

Seura-lehti on julkaissut ansiokkaan artikkelin sekä siitä miten paljon Suomessa tehdään tyttöjen ympärileikkauksia että samalla myös siitä, miten viranomaiset - THL erityisesti - ovat ketkuilleet asian tutkimisen sekä siitä tiedottamisen kanssa.

Henkilökohtaisesti näen toimimattomuuden, salailun, lasten suojatta jättämisen, huostaanottojen tekemättä jättämiset jne. ihan yhtä vakavina rikoksina kuin ne, joista joukko sosiaali- ja terveyspuolen virkamiehiä joutui tutkintaan ja syytteisiin Erika-keissin yhteydessä. Eli jos poliisi ja syyttäjät hoitavat hommansa, niin kymmeniä tutkintoja ja syytteitä pitäisi olla tulossa.

Kysely paljasti: Yli 50 Suomessa syntynyttä tyttöä on ympärileikattu - Aktivisti: "Olisiko luku ollut suurempi, jos myös peruskoululaisilta olisi kysytty?"

Kouluterveyskyselyssä silpomisesta kysyttiin vain toisen asteen opiskelijoilta. Suomessa syntyneitä tyttöjä ympärileikattu ainakin 50.

seura.fi

Ja THL (Taitamaton HuijausLafka) suostui antamaan tiedot ulos vasta oikeuden pakottamana. Se kertoo aika suoraan, että THL:n agenda on enemmän yhteiskunta- ja ideologiapoliittinen kuin kansanterveyttä vaaliva tai edes arvostava. Mutta tämänhän me tiedämme jo THL:n koronaperseilyjen kautta.

 

[Nojatuolistrategi]

Syntyvyys alinta 300 vuoteen.

Väestönkasvu yhtä hidasta viimeksi 1600-luvulla

Näin matalaa syntyvyyttä ei ole nähty Suomessa yli 300 vuoteen.

Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä, johon kuului taloushistorian tutkijatohtori Miikka Voutilainen, tilastotieteen tutkijatohtori Jouni Helske ja tilastotieteen lehtori Harri Högmander, on onnistunut ensimmäistä kertaa arvioimaan Suomen väestökehityksen aina 1600-luvun puolivälistä alkaen. Ryhmän tulokset muuttavat vallinnutta käsitystä Suomen väestöhistoriasta. Tutkijat käyttivät aineistonaan miljoonia kirkonkirjatietoja kastamisista ja hautaamisista ja kehittivät uuden tilastomallin, jonka avulla näistä pystyttiin arvioimaan väestön vuotuinen kasvu. Tutkimus tuo merkittävää lisätietoa paitsi pitkän aikavälin väestönkasvusta, myös väestökriiseistä, joista Suomi näyttää kärsineen poikkeuksellisen taajaan.

– Ilmiö korostuu erityisesti suhteessa Ruotsiin. Länsinaapurimme on selvinnyt vastaavalla ajanjaksolla huomattavasti vähemmällä. 1690-luvun nälänhätä ja suuri Pohjan sota (1700–1721) näyttäytyvät erityisinä vedenjakajina, Voutilainen kertoo.

1600-luvun jälkeen Suomen ja Ruotsin väestönkasvu olivat samankaltaisia seuraavan kerran vasta 1800-luvun alkupuolella. 1860-luvun nälänhätä ja 1900-luvun sodat eriyttivät kehityksen uudelleen.

– Ruotsi tarjoaa eräänlaisen entä-jos -peilin tilanteesta, jossa Suomi ei olisi joutunut toistuviin väestökriiseihin, Voutilainen pohtii.

https://www.verkkouutiset.fi/vaestonkasvu-yhta-hidasta-viimeksi-1600-luvulla/#d7166c24

Väestönkasvu kuitenkin jatkuu nettomaahanmuuton ansiosta.

 

[ER]

Syntyvyyden lasku on iso ongelma. Perhepolitiikkaa pitäisi kehittää, esim. lapsilisien nostoa.

 

[baikal]

Syntyvyyden lasku on iso ongelma. Perhepolitiikkaa pitäisi kehittää, esim. lapsilisien nostoa.

Miksi ihmeessä, ratkaisu tähän -ongelmaan- on keksitty jo ajat sitten.

Väestönkasvu kuitenkin jatkuu nettomaahanmuuton ansiosta.

Eihän nykyään ole mikään ehdoton tavoitetila, että suomalaisen pitää olla etninen kalevalahahmo. Päinvastoin. Luuletteko, että monikulttuurin laajentamista harrastetaan pelkästään jonkun vihreän ideologian vuoksi? Pah. Se on luja osa ja palikka aktiivista väestöpolitiikkaa ja sitä kautta työvoimapolitiikkaa. Ai ei kannata? Yritysten näkökulmasta kannattaa, kun kustannukset voidaan sosialisoida ja voitot yksityistää, tämähän on ollut pelin henki ja varmasti on myös jatkossa.

 

[Nojatuolistrategi]

Eihän nykyään ole mikään ehdoton tavoitetila, että suomalaisen pitää olla etninen kalevalahahmo. Päinvastoin. Luuletteko, että monikulttuurin laajentamista harrastetaan pelkästään jonkun vihreän ideologian vuoksi? Pah. Se on luja osa ja palikka aktiivista väestöpolitiikkaa ja sitä kautta työvoimapolitiikkaa. Ai ei kannata? Yritysten näkökulmasta kannattaa, kun kustannukset voidaan sosialisoida ja voitot yksityistää, tämähän on ollut pelin henki ja varmasti on myös jatkossa.

Etniset suomalaiset ovat pian entiset, jos kantaväestön syntyvyys mataa matalana pitkään: syntyvyys on pysynyt alle uusiutumistasolla (2.1 lasta per nainen) jo 1960-luvun lopulta asti. Nettomaahanmuuton kasvu taas on trendinomaisesti (yli)kompensoinut matalaa syntyvyyttä ja korkeampaa kuolleisuutta jo 1990-luvulta saakka.

Oleskeluluvat näyttävät jakaantuvan melko tasaisesti työnteon, opiskelun ja perhesiteen välille – noin kolmannes kutakin.

Muutto ulkomailta Suomeen on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla, ja maassa asuva ulkomaalaisväestö on lähes kaksinkertaistunut. Myös maahanmuuton syyt ovat monipuolistuneet verrattuna 1990-lukuun, jolloin maahanmuutto perustui pääasiassa humanitaarisiin syihin. Nykyisin Suomeen muutetaan enenevässä määrin perhesiteen, työn ja opiskelun perusteella.

Maahanmuuttovirasto myönsi vuonna 2015 ensimmäisen oleskeluluvan 20 709 henkilölle. Oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella sai 1 628 henkilöä, joista 1 112 hakijalle myönnettiin turvapaikka eli pakolaisasema. Lisäksi 251 turvapaikanhakijaa sai oleskeluluvan muulla perusteella, kuten yksilöllisistä inhimillisistä syistä tai perhesiteen perusteella. Kiintiöpakolaisia valittiin 1 034. https://kotouttaminen.fi/maahanmuutto-kasvaa-ja-monipuolistuu

Geneettinen uusiutuminen on alkanut, mutta mihin suuntaan kulttuurillinen kehitys kehittyy tai taantuu – mono- vai monikulttuurisuuteen?

 

[Nojatuolistrategi]

Väestö syntyperän, syntymämaan ja kielen mukaisesti.

Maahanmuuttajataustaista väestöä voidaan tarkastella tilastoissa monella eri tapaa. Tilastokeskus julkaisee vuosittain tilastoja väestöstä kansalaisuuden, syntymämaan, kielen ja uudemman syntyperä -luokituksen mukaan. Kohdejoukon koko vaihtelee sen mukaan, mikä tai mitkä näistä taustamuuttujista otetaan mukaan tarkasteluun. Eri ryhmät kuten ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet ovat myös osin päällekkäisiä.

Esimerkiksi venäjän kielen puhujien joukkoon voi sisältyä Viron, Venäjän ja muiden maiden kansalaisia, Suomen kansalaisuuden saaneita (entinen kansalaisuus esimerkiksi Venäjän) ja venäläisille vanhemmille Suomessa syntyneitä lapsia, joiden äidinkieleksi on syntymässä ilmoitettu venäjä.

Aiemmin tarkastelun painopiste on ollut ulkomaan kansalaisissa, kun maahanmuuttajia on ollut Suomessa vielä vähän. Yksittäisenä muuttujana pelkkä ulkomaan kansalaisuus on kuitenkin riittämätön maahanmuuttajataustaisen väestön kuvaamiseksi, sillä moni maahanmuuttaja saa Suomen kansalaisuuden maassa vuosia asuttuaan. Kansalaisuuden lisäksi tällä sivustolla tarkastellaankin väestöä myös syntymämaan, kielen sekä syntyperän mukaan. Alla olevista kuvioista ja taulukosta voit tarkastella samanaikaisesti näitä eri ryhmiä, niiden kokoja ja niiden limittäisyyttä.

https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa.html#tab1485503695201_4

 

[miheikki]

Mitä tapahtuu Ruotsille?

MAANANTAI 15. KESÄKUUTA 2020


Suomen uutiset kertoi, että viime vuonna länsinaapurissamme lähes 40 prosenttia alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista oli ulkomaalaistaustaisia eli he tai ainakin yksi heidän vanhemmistaan oli syntynyt ulkomailla. Koska jutussa linkitettiin Ruotsin viralliset tilastot, päätin katsoa mitä sieltä löytyy.

Ja löytyihän sieltä. Tarkempi lukema edellä tavalla määriteltyjen ulkomaalaistaustaisten nuorten osuudesta on 38,3 prosenttia. Heistä 10,5 prosenttia oli itse syntynyt ulkomailla, 15,4 prosenttia oli kahden ulkomailla syntyneen vanhemman lapsia ja 12,4 prosenttia oli ruotsalaisen ja ulkomaalaisen vanhemman lapsia.

Edelle kirjaamieni lukemien lisäksi halusin katsoa, miten ulkomaalaistaustaisten nuorten osuus on muuttunut ja sitä kautta ennakoida tulevaa. Siksi laskin vuoden 2018 ulkomaalaistaustaisten alle 18-vuotiaiden osuuden: se oli 37,6 prosenttia. Toisin sanoen heidän osuutensa oli kasvanut yhdessä vuodessa 0,7 prosenttiyksikköä.

Tällä kasvuvauhdilla ulkomaalaistaustaisten nuorten määrä saavuttaisi 50 prosentin rajan 18 vuodessa. Siis hätkähdyttävän lyhyessä ajassa.

Siksi päätin katsoa kuinka suuri tuo muutos on ollut tilaston alusta eli vuodesta 2002. Eli päteekö tuo 0,7 prosenttiyksikön muutosvauhti myös pidemmällä aikavälillä.

Vuonna 2002 Ruotsin alle 18-vuotiaista oli ulkomailla syntyneitä 5,5 prosenttia, kahden ulkomailla syntyneen vanhemman lapsia oli 8,7 prosenttia sekä ruotsalaisen ja ulkomaisen vanhemman lapsia oli 10,4 prosenttia. Kaikkiaan ulkomaalaistaustaisia alle 18 vuotiaita oli 24,5 prosenttia.

Kaikkiaan ulkomaalaistaustaisten 18-vuotiaiden määrä oli siten lisääntynyt 13,7 prosenttiyksikköä 17 vuodessa. Eli heidän määränsä oli tänä aikana kasvanut jokaista vuotta kohti keskimäärin 0,8 prosenttiyksiköllä.

Näin tuli toteen näytetyksi se, että nykymenolla tänä vuonna syntyneet lapset saavuttavat aikuisuuden eli 18 vuoden iän silloin, kun kantaruotsalainen nuoriso on muuttunut kotimaassaan vähemmistöksi. Ja jos ajatusleikkiä jatketaan edelleen, jäävät kantaruotsalaiset omassa maassaan vähemmistöksi vielä tänä vuonna syntyneiden lasten elinaikana.

Mitä tämä tarkoittaa ruotsalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta jää nähtäväksi. Vahvistuuko länsinaapurissa ilmeisesti jo alkanut ns. white flight -ilmiö, kuten on käynyt Etelä-Afrikan tasavallassa sen jälkeen kun valta siirtyi mustalle enemmistölle? Ja voimmeko me jo etukäteen tunnustella tulevaisuuden ruotsalaista yhteiskuntaa tarkkailemalla tämän päivän Malmöä tai Göteborgia.

Vai käykö niin, että ruotsalaisen yhteiskunnan avokätisyys tai maksukyky loppuu jossain vaiheessa ja kantaväestöön kuulumaton ihmismassa siirtyy muualle parempien elinolosuhteiden perään. Näinhän kävi aikanaan Roomassa imperiumin sortumisen jälkeen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ruotsissa maksetaan nyt älyllisen epärehellisyyden hintaa
Miksi ruotsalaiset muuttavat Ahvenanmaalle?
Tuhat vuotta integroitumatonta maahanmuuttoa

Mitä tapahtuu Ruotsille?

Suomen uutiset kertoi , että viime vuonna länsinaapurissamme lähes 40 prosenttia alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista oli ulkomaalaistaus...

professorinajatuksia.blogspot.com

Ruotsin nuoriso muuttuu - lähes 40 % maahanmuuttajataustaisia - Suomen Uutiset

Uunituore väestötilasto paljastaa, että maahanmuuttajataustaisen väestön osuus Ruotsin alle 18-vuotiaista lähentelee maanlaajuisesti 40:tä prosenttia. Ma

www.suomenuutiset.fi

 

[Nojatuolistrategi]

Mitä tapahtuu Ruotsille?

Suomen uutiset kertoi , että viime vuonna länsinaapurissamme lähes 40 prosenttia alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista oli ulkomaalaistaus...

professorinajatuksia.blogspot.com

Ruotsin nuoriso muuttuu - lähes 40 % maahanmuuttajataustaisia - Suomen Uutiset

Uunituore väestötilasto paljastaa, että maahanmuuttajataustaisen väestön osuus Ruotsin alle 18-vuotiaista lähentelee maanlaajuisesti 40:tä prosenttia. Ma

www.suomenuutiset.fi

Mielenkiintoinen tilasto Ruotsista.

“Suomen uutiset kertoi, että viime vuonna länsinaapurissamme lähes 40 prosenttia alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista oli ulkomaalaistaustaisia eli he tai ainakin yksi heidän vanhemmistaan oli syntynyt ulkomailla. Koska jutussa linkitettiin Ruotsin viralliset tilastot, päätin katsoa mitä sieltä löytyy. Ja löytyihän sieltä. Tarkempi lukema edellä tavalla määriteltyjen ulkomaalaistaustaisten nuorten osuudesta on 38,3 prosenttia. Heistä 10,5 prosenttia oli itse syntynyt ulkomailla, 15,4 prosenttia oli kahden ulkomailla syntyneen vanhemman lapsia ja 12,4 prosenttia oli ruotsalaisen ja ulkomaalaisen vanhemman lapsia.”

Vielä olisi kiinnostavaa tietää, miten tausta vaikuttaa tulevaisuuteen: millaiseksi eritaustaisten lasten aikuiselämä muotoutuu (sosiaalinen nousu, työura, tulot)?

 

[Nojatuolistrategi]

Suomi ja Ruotsi määrittelevät näköjään syntyperän eri tavalla tilastoissaan.

Suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.

Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi. https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html#maittain

Mutta yksilön kannalta kiinnostavaa on se, millainen tausta kantaa elämässä tai jopa kohottaa sosiaaliseen nousuun. Esim.

• Suomessa vs ulkomailla syntyneet suomalaistaustaiset.
• Suomessa vs ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset.

Näitä ryhmiä voisi edelleen eritellä lasten vanhempien syntymämaan (sama vai eri) ja kielen (sama vai eri) mukaan. Menestyksen mittareitakin olisi varmaan helppo keksiä.

 

[Nojatuolistrategi]

Marinin hallituksella väestöpoliittinen selvitys valmisteilla.

Pääministeri Sanna Marin asetti Rotkirchin Valtioneuvoston kansliaan selvittämään Suomen väestörakenteen nykytilaan johtaneita syitä ja tekemään politiikkasuosituksia kestävän väestökehityksen turvaamiseksi. Hänen tukenaan toimivat hallituspuolueiden valtiosihteereistä muodostettu ohjausryhmä ja itsenäinen Väestöpoliittinen tiedepaneeli. Suomessa ei ole tehty kattavaa väestöpoliittista selvitystä liki kahteen vuosikymmeneen, vaikka alhaisella syntyvyydellä ja pidentyneellä eliniällä on vaikutuksia koko yhteiskunnan tulevaisuuteen.

Syntyvyyteen voi sanoa nyrkkisääntönä, että kun taloudessa menee hyvin, lapsia tehdään hieman enemmän, ja päinvastoin. TUTKIJOIDEN mukaan suurin taustalla vaikuttava syy on epävarmuus tulevaisuudesta. Ja nimenomaan aikomukset ovat syntyvyyden kannalta tärkeitä. Jos lapsia ei korkean elintason maissa suunnitella, ei niitä myöskään synny.

”Pikemminkin päinvastoin, ihmiset yleensä saavat selvästi vähemmän lapsia kuin haluavat ja aikovat”, Rotkirch sanoo.

YKSILÖN kannalta tilanne on surullinen.

”On huolestuttavaa, että moni ei pysty syystä tai toisesta toteuttamaan omia haaveitaan perheellistymisestä, joka on iso osa elämää.”
Rotkirch toki tietää, että kaikkien haaveisiin lapset eivät sovi.

”On oltava valinnanvapaus, ja yhteiskunnan on pystyttävä tukemaan ihmisiä heidän omissa toiveissaan.”

SYNTYVYYDEN lasku huolettaa koko Eurooppaa. Tuoreen EU:n alaisen ajatushautomon mietinnön mukaan EU:n väestö ikääntyy, kun elinajanodote kasvaa ja hedelmällisyysaste laskee.
Kun maailman väestömäärä muuten kasvaa, EU:n osuus siitä supistuu: vuosisadan loppuun mennessä sen arvioidaan olevan enää 4,1 prosenttia (nykyään 6,9 prosenttia).

MILTÄ sitten näyttää syntyvyys ja sen myötä väestön tulevaisuus koronakevään jäljiltä?

Se tiedetään, että tulevaisuuden uskolla on vaikutusta syntyvyyteen. Suurin syntyvyys nähtiin Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Rotkirch ei kuitenkaan ennusta vauvabuumia koronan jälkeen.

Tilastokeskuksen siniset ajatukset syntyvyyden laskun taittumisesta ovat optimistisia. Tulevaisuus näyttää paljon tummemmalta. Joku voi nähdä jopa punaista.

”Väestöpolitiikka saattaa kuulostaa terminä vanhanaikaiselta. Loppujen lopuksi siinä on kyse siitä, miten yhteiskunta voi auttaa ihmisiä yhdessä saavuttamaan sellaisen elämän, jollaista he toivovat, ja tukea yhteisöllisyyttä.”

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006542276.html

https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2020/651939/EPRS_BRI(2020)651939_EN.pdf

 

[Nojatuolistrategi]

Eurooppalaiset elävät pitkään pienenä vähemmistönä.

Euroopan komission raportissa tuodaan esiin Euroopan alueiden pitkän aikavälin väestökehityksen suuntauksia, kuten elinajanodotteen pidentyminen, syntyvyyden aleneminen, yhteiskuntien ikääntyminen, kotitalouksien koon pieneneminen ja kaupungistumisen lisääntyminen.

Vuonna 2018 elinajanodote piteni naisilla 84,5 vuoteen ja miehillä 79,1 vuoteen, ja nousun ennustetaan jatkuvan. Yhdessä syntyvyyden alenemisen kanssa tämä johtaa väestöpyramidin pohjan kapenemiseen.

Raportissa esitetään myös Euroopan supistuva osuus koko maailman väestöstä: Euroopan väestön odotetaan olevan alle neljä prosenttia koko maailman väestöstä vuoteen 2070 mennessä.

https://www.verkkouutiset.fi/elinajanodote-pitenee-euroopassa-ja-suomessa/#d7166c24

 

[ER]

Syntyvyys on laskenut monessa Euroopan maassa, mikä johtaa monet maat tekemään rakenteita syntyvyyden saamiseksi nousuun.

 

[Nojatuolistrategi]

Jos ja kun väestö edelleen kasvaa nettomaahanmuuton ansiosta, huomio täytyy kääntää kasvun suuntaan eli kehitykseen tai taantumukseen. Mihin suuntaan yhtenäiskulttuuri vie? Mitä arvostetaan? Millaisiin tavoitteisiin pyritään? Millaisia tuloksia saavutetaan?

Jossain määrin vastauksia voi hakea äänestäjiltä, etenkin jaloillaan äänestäviltä. Ketkä Suomesta muuttavat – ja miksi? Ketkä Suomeen muuttavat – ja miksi? Ketkä kotoutuvat, ketka eivät? Ketkä menestyvät, ketkä eivät?

Ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajia alkaa olla jo sen verran, että asiaa pystyisi analysoimaan. Yksittäisiä onnistumisia ja epäonnistumisia näkyy julkisuudessakin. Osaamisen ja kansainvälistymisen kautta näkyviin ovat nousseet esimerkiksi Tampereen Tapparan omistajat Barkov ja Zabludowicz.

 

[rty19]

Joissakin Euroopan maissa ehdotetaan arabiankielen opintoja pakollisiksi. Tuskin lisää integroitumista jos toteutuu.

https://twitter.com/x/status/1277079856040357888

 

[Solidsnake]

Joissakin Euroopan maissa ehdotetaan arabiankielen opintoja pakollisiksi. Tuskin lisää integroitumista jos toteutuu.

https://twitter.com/x/status/1277079856040357888

Onnehulluja

 

[sotajätkä]

Onhan meilläkin pakkoruotsi.

 

[rty19]

Onhan meilläkin pakkoruotsi.

Suomi on päässyt itsenäiseksi Ruotsin ja Venäjän vallan alta, tosin äkkiä siitä luovuttiin kun liityttiin EU:hun.
Silti: tukeeko valloittajauskonnon kielen opiskelu maahanmuuttajien länsimaistumista vai vieraan vallan vahvistumista länsimaassa?

 

[Nojatuolistrategi]

Joissakin Euroopan maissa ehdotetaan arabiankielen opintoja pakollisiksi. Tuskin lisää integroitumista jos toteutuu.

https://twitter.com/x/status/1277079856040357888

Reality check. Näkyvässä todellisuudessa EU:ssa opiskellaan englantia, espanjaa, ranskaa ja saksaa kouluissa. Arabian opiskelu jää desimaalipilkun taakse.

Spoiler

Currently there are 24 official languages recognised within the EU which has been the situation since the accession of Croatia.

There have always been fewer official languages than EU Member States, as some EU Member States share common languages, for example in Belgium where the official languages are Dutch, French and German, while in Cyprus the majority of the population speaks Greek. There are also a number of indigenous regional and minority languages (such as Catalan, Galician and Basque in Spain, or Welsh and Scottish Gaelic in the United Kingdom) found within the EU, as well as many other languages that have been brought into the EU by migrant populations, notably Arabic, Turkish, Urdu, Hindi and Chinese. Some regional languages, such as Catalan and Welsh, have gained a status as co-official languages of the EU and the official use of such languages can be authorised on the basis of an administrative arrangement concluded between the Council and the requesting Member State.
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/pdfscache/1151.pdf

Mutta some-maailman vaihtoehtotodellisuudessa kaikki on mahdollista. Sputnik Arabicin poliittinen scientologi Naji “German” Abbas on esimerkiksi tutkiskellut kristalliyöpalloaan.

The increasing popularity of Arabic courses in Germany reflects an understanding that Arabic is set to play an important role in German politics and society, German political scientist Naji Abbas told Sputnik Arabic.

https://sputniknews.com/europe/201703171051675354-germany-arabic-school-learn/

Jessicallakin näyttää olevan fiksaatio yhteen fobiaan piipityksissään. Lähdekritiikkiä.