Väestöpolitiikka

Tate galleries could be renamed in review of London landmarks after Black Lives Matter protests

Mayor of London Sadiq Khan says the capital's statues, plaques and street names largely reflect Victorian Britain


Sadiq Khan, the Mayor of London, said the capital is "one of the most diverse cities in the world", but recent Black Lives Matter protests have highlighted that the city's statues, plaques and street names largely reflect Victorian Britain.

The Commission for Diversity in the Public Realm will review the city's landmarks and consider which legacies should be celebrated before making recommendations.

Murals, street art, street names, statues and other memorials will come under scrutiny.

The review could also extend to bodies such as the Tate galleries, named after the industrialist Henry Tate, who made his fortune as a sugar refiner.

"Without slavery, the British sugar industry and the wider Atlantic sugar industry would not have existed in the form and on the scale they did," the Tate said in a statement last year.

"While it is important to emphasise that Henry Tate was not a slave-owner or slave-trader, it is therefore not possible to separate the Tate galleries from the history of colonial slavery from which in part they derive their existence."



Duck+1.gif



If it looks like a duck, walks like a duck, and quacks like a duck, it's probably a duck."

- Senator Joseph McCarthy,
in a 1952 speech, suggesting a method for identifying communists and communist sympathizers.
 
Tate galleries could be renamed in review of London landmarks after Black Lives Matter protests

Mayor of London Sadiq Khan says the capital's statues, plaques and street names largely reflect Victorian Britain


Sadiq Khan, the Mayor of London, said the capital is "one of the most diverse cities in the world", but recent Black Lives Matter protests have highlighted that the city's statues, plaques and street names largely reflect Victorian Britain.

The Commission for Diversity in the Public Realm will review the city's landmarks and consider which legacies should be celebrated before making recommendations.

Murals, street art, street names, statues and other memorials will come under scrutiny.

The review could also extend to bodies such as the Tate galleries, named after the industrialist Henry Tate, who made his fortune as a sugar refiner.

"Without slavery, the British sugar industry and the wider Atlantic sugar industry would not have existed in the form and on the scale they did," the Tate said in a statement last year.

"While it is important to emphasise that Henry Tate was not a slave-owner or slave-trader, it is therefore not possible to separate the Tate galleries from the history of colonial slavery from which in part they derive their existence."



Duck+1.gif



If it looks like a duck, walks like a duck, and quacks like a duck, it's probably a duck."

- Senator Joseph McCarthy,
in a 1952 speech, suggesting a method for identifying communists and communist sympathizers.

Iso-Britannia ja erityisesti Lontoo niittävät nyt sitä mitä kylvivät.

Brittiläisellä imperiumilla on ollut syvällinen vaikutus nykyisiin rajoihin ja väestöihin. Britit vetivät uusia valtionrajoja valloituksillaan ja sopimuksillaan. Suuret ihmismäärät liikkuivat imperiumin sisällä ja määrittivät monen valtion väestörakenteen nykypäivään asti. Pohjois-Amerikasta ja Australaasiasta tuli brittien takia kulttuuriltaan eurooppalaisia. Britit olivat myös kuljettamassa 11 miljoonaa afrikkalaista Atlantin yli orjiksi Amerikkaan. 1800-luvun puolivälistä alkaen suuret määrät intialaisia ja kiinalaisia siirtotyöläisiä muutti Britannian siirtomaihin, missä heidän jälkeläisensä muodostavat yhä suuren osan monen valtion väestöstä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Brittil%C3%A4inen_imperiumi

Lontoo ja New York ovat monin tavoin maailmankaupunkeja. Siirtolaiset suosivat niitä siitäkin syystä.
 
Yllättävää että naisia kuolee kuitenkin yli 400 viinaan vuodessa...

Niin. Miehiä kuolee alkoholiin kuitenkin kolminkertainen määrä. Tosin lähiöiden siiderivalaat ja hiljalleen alkoholisoituvat tissuttelijat tulevat ennustettavasti nostamaan naistenkin alkoholikuolleisuutta. Tai ehkä se jo näkyy epäsuorasti dementiakuolleisuudessa.
 
Ei ole helppoa Venäjälläkään.

Pandemia murskasi Putinin suunnitelmat saada Venäjän hiipuva syntyvyys nousuun: ”Maan kohtalo riippuu siitä, kuinka monta meitä on”
Presidentti Vladimir Putin on jo vuosien ajan yrittänyt nostaa Venäjän syntyvyyslukemia, mutta koronaviruspandemian taloudelliset seuraukset vetävät maton ponnistelujen alta.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006536382.html

Venäjän väestömäärä oli suurin vuonna 1991 juuri ennen Neuvostoliiton hajoamista, jolloin alueella asui 148 689 000 ihmistä. Tämän jälkeen alkoi jatkuva väestönlasku, jonka aikana Venäjän väestömäärä laski noin 0,5 % vuosittain johtuen vähenevästä syntyvyydestä ja kasvavasta kuolleisuudesta. Yhdistyneet kansakunnat varoitti, että Venäjän 143 miljoonan ihmisen väkiluku voisi laskea kolmanneksella vuoteen 2050 mennessä jos luvut eivät muutu nopeasti. Rosstatin mukaan Venäjän väestö laskenee vain 139 miljoonaan vuodeksi 2030 (Matala arvio: lasku 127 miljoonaan ja korkea arvio: nousu 147 miljoonaan.) https://fi.wikipedia.org/wiki/Venäjän_väestö

Ennen kuin Neuvostoliitto hajosi, siellä asui lähes 300 miljoonaa ihmistä ja se oli väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin valtio. Tiheimmin asutettuja olivat etenkin länsi- ja eteläosat.

Kansa ei sikiä.
 
Ei ole helppoa Venäjälläkään.



Venäjän väestömäärä oli suurin vuonna 1991 juuri ennen Neuvostoliiton hajoamista, jolloin alueella asui 148 689 000 ihmistä. Tämän jälkeen alkoi jatkuva väestönlasku, jonka aikana Venäjän väestömäärä laski noin 0,5 % vuosittain johtuen vähenevästä syntyvyydestä ja kasvavasta kuolleisuudesta. Yhdistyneet kansakunnat varoitti, että Venäjän 143 miljoonan ihmisen väkiluku voisi laskea kolmanneksella vuoteen 2050 mennessä jos luvut eivät muutu nopeasti. Rosstatin mukaan Venäjän väestö laskenee vain 139 miljoonaan vuodeksi 2030 (Matala arvio: lasku 127 miljoonaan ja korkea arvio: nousu 147 miljoonaan.) https://fi.wikipedia.org/wiki/Venäjän_väestö

Ennen kuin Neuvostoliitto hajosi, siellä asui lähes 300 miljoonaa ihmistä ja se oli väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin valtio. Tiheimmin asutettuja olivat etenkin länsi- ja eteläosat.

Kansa ei sikiä.
Mukava nähdä välillä hyviäkin uutisia...:p
 
Maahanmuuttopolitiikkaan pitäisi tehdä paljon muutoksia, että tänne alkaisi tulla enemmän ihmisiä.
 
Voi myös vaikuttaa siihen millaista väkeä tänne läpsyttelee - tai millaista väkeä tänne rekrytoidaan

Nimenomaan.

Australian väestöpolitiikan pää- ja alatavoitteet kävisivät hyvin hallitusohjelman osaksi. Päämääränä on tukea kestävää talouskasvua (BKT per capita) väestöpoliittisin keinoin:
  1. Kuolleisuuden minimointi.
  2. Halutun lapsimäärän toteutumisen tuki.
  3. Kansan ikääntymisen hidastaminen.
  4. Työmarkkinoiden tarvitsema osaaminen.
  5. Väestön aluepoliittinen jakautuminen.
Näitä osatavoitteita saisi sitten tarkentaa positiivisilla ja negatiivisilla pisteytyksillä, joilla maahanmuuttajan sopivuutta ja kotoutuvuutta ennakoitaisiin. Maahanmuuton syy toki vaikuttaa valintaan. Sama kriteeristö ei välttämättä sovellu erilaisiin tapauksiin. Perhesyyt (adoptio, puoliso, suku), rekrytointi (työntekijä, yrittäjä, sijoittaja) ja kansainväliset sopimukset (pakolaisuus, turvapaikanhakijat) painottavat eri valintakriteereitä. Eksplisiittinen väestöpolitiikka olisi kuitenkin lähtökohta poliittiselle keskustelulle ja vaikuttamiselle, jonka perusteella käytäntö muotoutuu halutunlaiseksi.
 
 
Maahanmuuttopolitiikkaan pitäisi tehdä paljon muutoksia, että tänne alkaisi tulla enemmän ihmisiä.

Maahanmuuton trendi on ollut nouseva 1990-luvulta alkaen. Tulijoita on toistaiseksi riittänyt. Väestö on kokonaisuudessa kasvanut, vaikka kantaväki vähenee ja vanhenee.

Jos ajatellaan lähtömaita, maahanmuuttajia on tullut eniten Virosta ja Venäjältä (ml. ent. NL). Mistä jatkossa? Tähän pitää varmaan vaikuttaa. Venäjän ja Viron jälkeen jatkaisin etelää kohti: Latviaan, Liettuaan, Puolaan, Slovakiaan, Unkariin, Valko-Venäjälle, Ukrainaan, Balkaniin, Romaniaan, Bulgariaan. Vanhoista Varsovanliiton maista löytyy vielä vierastyövoimaa, johon Suomen palkkataso vetoaa. Kausityöntekijöille ja projektitöihin lienee eniten tarvetta. Ukrainalaisia marjanpoimijoita, bulgarialaisia metsänistuttajia, puolalaisia putkimiehiä. Jne.

Pienenevät ikäluokat autioittavat myös koulut. Ensin tyhjenevät päiväkodit ja peruskoulut, sitten lukiot ja ammattikoulut, lopuksi yliopistot ja korkeakoulut. Mitä tulee ulkomaisiin huippuosaajiin, heidät täytyisi varmaan kouluttaa suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen englanninkielisissä maisteriohjelmissa ja etenkin "kovien tieteiden" tohtorintutkintoon tähtäävillä ohjelmilla.

Haasteita riittää maahan- ja maastamuuttajien laadun ja määrän optimoinnissa.
 
Koulutukseen liittyen, kymmenen vuoden kuluessa tullaan sulkemaan valtavasti oppilaitoksia, erityisesti peruskouluja. Ammattikouluja ja ammattikorkeakouluja yhdistettäneen. Myös yliopistoja saatetaan yhdistää.
 
Maahanmuuton trendi on ollut nouseva 1990-luvulta alkaen. Tulijoita on toistaiseksi riittänyt. Väestö on kokonaisuudessa kasvanut, vaikka kantaväki vähenee ja vanhenee.

Jos ajatellaan lähtömaita, maahanmuuttajia on tullut eniten Virosta ja Venäjältä (ml. ent. NL). Mistä jatkossa? Tähän pitää varmaan vaikuttaa. Venäjän ja Viron jälkeen jatkaisin etelää kohti: Latviaan, Liettuaan, Puolaan, Slovakiaan, Unkariin, Valko-Venäjälle, Ukrainaan, Balkaniin, Romaniaan, Bulgariaan. Vanhoista Varsovanliiton maista löytyy vielä vierastyövoimaa, johon Suomen palkkataso vetoaa. Kausityöntekijöille ja projektitöihin lienee eniten tarvetta. Ukrainalaisia marjanpoimijoita, bulgarialaisia metsänistuttajia, puolalaisia putkimiehiä. Jne.

Pienenevät ikäluokat autioittavat myös koulut. Ensin tyhjenevät päiväkodit ja peruskoulut, sitten lukiot ja ammattikoulut, lopuksi yliopistot ja korkeakoulut. Mitä tulee ulkomaisiin huippuosaajiin, heidät täytyisi varmaan kouluttaa suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen englanninkielisissä maisteriohjelmissa ja etenkin "kovien tieteiden" tohtorintutkintoon tähtäävillä ohjelmilla.

Haasteita riittää maahan- ja maastamuuttajien laadun ja määrän optimoinnissa.
Englanninkieliset ohjelmat ovat Suomelle sama kuin ampuisi itseään polveen. Opiskelijat lähtevät ulkomaille saatuaan tutkinnon valmiiksi...
 
Mitä tulee ulkomaisiin huippuosaajiin, heidät täytyisi varmaan kouluttaa suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen englanninkielisissä maisteriohjelmissa ja etenkin "kovien tieteiden" tohtorintutkintoon tähtäävillä ohjelmilla.
Idea on hyvä, mutta voi olla haastavaa saada heidät pysymään Suomessa. Tuntemistani Suomessa opiskelleista ulkomaalaisista osaajista aika moni on valmistuttuaan jättänyt Suomen. Osa palasi kotimaihinsa, osa muutti muualle. Eräs näistä, Suomessa "kovasta" tieteestä tohtoriksi väitellyt, ytimekkäästi totesi, että Suomessa "lifestyle" on parempi, mutta nykyisessä asuinmaassaan uramahdollisuudet ovat lupaavampia (olisi varmasti Suomestakin saanut töitä). Mikä avuksi? Onko helppoja ratkaisuja?
 
Englanninkieliset ohjelmat ovat Suomelle sama kuin ampuisi itseään polveen. Opiskelijat lähtevät ulkomaille saatuaan tutkinnon valmiiksi...
Nykyään aika monessa pääaineessa maisteriohjelmat ovat vain englanniksi, tarjolla ei ole suomenkielisiä ohjelmia. Pitäisikö mielestäsi erikseen luoda suomenkielisiä maisteriohjelmia?
 
Nykyään aika monessa pääaineessa maisteriohjelmat ovat vain englanniksi, tarjolla ei ole suomenkielisiä ohjelmia. Pitäisikö mielestäsi erikseen luoda suomenkielisiä maisteriohjelmia?
Ilman muuta. Katson itse sen välttämättömäksi, jotta Suomessa säilyisi myös tulevaisuudessa suomenkielinen tieteellinen tutkimus.
 
Ilman muuta. Katson itse sen välttämättömäksi, jotta Suomessa säilyisi myös tulevaisuudessa suomenkielinen tieteellinen tutkimus.
Noinkin voi ajatella. Itse en näe tarvetta ainakaan sellaisilla aloilla, joilla käytännössä tieteen kieli on jo englanti.
 
Back
Top