Väestöpolitiikka

Lapinukko

Kenraali
Suomen pitäisi houkutella maahanmuuttajia jollain tavalla. Esim. voisi olla vaikkapa työmahdollisuudet, teknologiamaan elinvoima.
Mutta ei sillä tavoin kuten Sipilä teki tai typerät vihreät kyltteineen. Toki jos Vihreät menisivät kyltteineen jollekin intialaiselle kampukselle niin saattaisin olla tyytyväinen.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Australian väestopolitiikan osatavoitteet:
  1. Kuolleisuuden minimointi
  2. Halutun lapsimäärän toteutumisen tuki
  3. Kansan ikääntymisen hidastaminen
  4. Työmarkkinoiden tarvitsema osaaminen
  5. Väestön aluepoliittinen jakautuminen
Päämääränä on optimoida BKT:n per capita kasvu.

https://pursuit.unimelb.edu.au/articles/how-does-australia-manage-population-growth
Australian väestöpolitiikan osatavoitteisiin lisäisin vielä yhden kohdan: kantaväestön syntyvyys ainakin uusiutumistasolle (2.1 lasta per nainen).
 

Erik

Luutnantti
Suomihan on jo nyt ilmeisen houkutteleva maahanmuuttokohde. Viime vuonna ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin yli 25k, jatkoja 26k, pysyviä oleskelulupia 10k, EU-kansalaisten rekisteröintejä 9k, kansainvälistä suojelua sai 3k, kansalaisuuden sai 10 062 ja perheenyhdistyksiä oli 10 251 myönteistä päätöstä. Maahanmuuttajille syntyi muistaakseni noin 7000 lastakin. Verrokiksi lapsia syntyi kaikenkaikkiaan 46 000. Tuohon verrattuna ulkomaalaisia saapuu ja heille lapsia syntyy huomattava määrä.

Kyllä tällä tahdilla Suomesta saadaan parissa vuosikymmenessä aivan riittävän kansainvälinen.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Suomihan on jo nyt ilmeisen houkutteleva maahanmuuttokohde. Viime vuonna ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin yli 25k, jatkoja 26k, pysyviä oleskelulupia 10k, EU-kansalaisten rekisteröintejä 9k, kansainvälistä suojelua sai 3k, kansalaisuuden sai 10 062 ja perheenyhdistyksiä oli 10 251 myönteistä päätöstä. Maahanmuuttajille syntyi muistaakseni noin 7000 lastakin. Verrokiksi lapsia syntyi kaikenkaikkiaan 46 000. Tuohon verrattuna ulkomaalaisia saapuu ja heille lapsia syntyy huomattava määrä.

Kyllä tällä tahdilla Suomesta saadaan parissa vuosikymmenessä aivan riittävän kansainvälinen.
Ulkomaalaistaustaisten määrä on noin 10-kertaistunut vajaassa 30 vuodessa.

1589968525123.png

Vuonna 2018 ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa oli Tilastokeskuksen syntyperä-luokituksen mukaan 403 000. Ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut tasaisesti kahden viime vuosikymmenen aikana. Vuonna 2018 ulkomaalaistaustaisten määrä oli 402 619. Heistä ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia oli 335 414 (83 %) ja toisen polven 67 205 (17 %).
Suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.
Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi.

https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html#maittain

Seuraavan 30 vuoden aikana virolaisten määrä tuskin 10-kertaistuu nykyisestään. Venäläisvähemmistön kasvu miljoonaan ei puolestaan tunnu suotavalta. Irakista ja Somaliasta tulleet pakolaiset ovat taas päätyneet huomiota herättävästi uutisiin vähemmän mairittelevistä syistä.

Jos ulkomaalaistaustaisten määrää jatkaa kasvuaan, mistä he tulevat jatkossa ja mistä syystä?
 

Erik

Luutnantti
Ulkomaalaistaustaisten määrä on noin 10-kertaistunut vajaassa 30 vuodessa.

View attachment 40393



Suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.
Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi.

https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html#maittain

Seuraavan 30 vuoden aikana virolaisten määrä tuskin 10-kertaistuu nykyisestään. Venäläisvähemmistön kasvu miljoonaan ei puolestaan tunnu suotavalta. Irakista ja Somaliasta tulleet pakolaiset ovat taas päätyneet huomiota herättävästi uutisiin vähemmän mairittelevistä syistä.

Jos ulkomaalaistaustaisten määrää jatkaa kasvuaan, mistä he tulevat jatkossa ja mistä syystä?
Viime vuosien lukuja tarkkaillen ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa pääosin perheenyhdistyksin kehitysmaista sekä maassa olevien ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten lapsin. Huomattava määrä ulkomaalaistaustaisia joiden toinen vanhempi on suomalainen (kansalaisuus) tulee kirjatuiksi suomalaistaustaisina.

Mikä on sitten itse kullekin riittävä tai liika määrä ulkomaalaisia ja ulkomaalaistaustaisia? Minusta nykyisessä määrässä on jo liikaa. Sekä laadullisesti että määrällisesti.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Viime vuosien lukuja tarkkaillen ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa pääosin perheenyhdistyksin kehitysmaista sekä maassa olevien ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten lapsin. Huomattava määrä ulkomaalaistaustaisia joiden toinen vanhempi on suomalainen (kansalaisuus) tulee kirjatuiksi suomalaistaustaisina.

Mikä on sitten itse kullekin riittävä tai liika määrä ulkomaalaisia ja ulkomaalaistaustaisia? Minusta nykyisessä määrässä on jo liikaa. Sekä laadullisesti että määrällisesti.
Tilastokeskuksen mukaan eniten ulkomaalaistaustaisia on tullut Venäjältä (ml. entinen NL) ja Virosta. Silmämääräisesti Suomessa syntyneitä lapsia on eniten venäläis- ja somalitaustaisilla. Perheenyhdistämiset voivat hyvinkin kasvattaa somalien määrää, olettaen että näillä on jo lähtömaassa suuri perhe.

Tuo suomalaistaustaisuus taas perustuu Suomen kansalaisuuden määritelmään.

Suomen kansalaisen lapsi saa syntyessään kansalaisuuden vanhempiensa kautta (periytymisperiaate.) Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen kansalaisuus siirtyy lapselle automaattisesti joko äidin tai isän Suomen kansalaisuuden perusteella.

Suomen kansalaisuus siirtyy vanhempien Suomen kansalaisuuden perusteella automaattisesti 1.6.2003 tai sen jälkeen syntyneelle lapselle,
  • jonka äiti on Suomen kansalainen
  • jonka Suomen kansalainen isä on avioliitossa lapsen äidin kanssa
  • joka syntyy Suomessa ja jonka Suomen kansalaisen isän isyys on vahvistettu 1.6.2003 tai sen jälkeen
  • joka syntyy Suomessa ja jonka Suomen kansalaisen ei-synnyttäneen äidin äitiys on vahvistettu 1.4.2019 tai sen jälkeen
https://migri.fi/suomen-kansalaisuus

Yksilötasolla jokaisen on helppo määritellä, mikä on toivottu lapsiluku tai haluttu ulkomaalaistaustaisten perheenjäsenten lukumäärä. Valtion tasolla kysymys on vaikeampi. Väestöpoliitikoille pohdittavaa.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Kuka maan perii? Oikeamieliset vai piru.

2:21
Matt. 5:5
Oikeamieliset perivät maan,
rehelliset saavat asua siellä,

2:22
Job 18:17
mutta jumalattomat temmataan juuriltaan,
luopiot pyyhkäistään maan päältä.

https://raamattu.fi/raamattu/KR92/PRO.2/Sananlaskut-2

Kokonaishedelmällisyysluku edelleen hieman korkeampi maahanmuuttajilla. Koko väestön tasolla syntyvyys on Suomessa laskenut nyt jo seitsemänä vuonna peräkkäin, ja keskustelu ilmiön taustalla olevista syistä on ollut runsasta. Syntyvyyden lasku ei ole kuitenkaan niin selvästi koskenut ulkomaalaistaustaisia.
1590220614663.png

Lähentyvätkö maahanmuuttajien hedelmällisyysluvut suomalaistaustaisten lukuja?

Kuten edellä on todettu, taustamaittain tarkasteltuna syntyvyyden erot ovat huomattavia (ks. lisää Maahanmuuttajat ja kotoutuminen -teemasivustolta). Esimerkiksi somalialaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku oli 4,2 (keskiarvo vuosilta 2014–2017) ja virolaistaustaisten 1,7.

Miten syntyvyys toisen polven ulkomaalaistaustaisilla tulee kehittymään?

Tässä artikkelissa on tarkasteltu ulkomaalaistaustaisten osalta vain ensimmäistä polvea. Toisen polven eli Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset naiset synnyttivät vuonna 2017 noin 120 lasta – vain 0,2 prosenttia kaikista syntyneistä lapsista. Määrän pienuuden vuoksi hedelmällisyyslukujen lasku ei ole vielä järkevää tälle ryhmälle.

Maahanmuuton voidaan ajatella vaikuttavan väestön määrän kasvuun myös maahanmuuttajien hieman korkeamman syntyvyyden takia. Tosin Suomen nykyisen kokoisella maahanmuuttajaväestöllä vaikutus ei ole vielä kovin suuri.
Mitä syntyperällä tarkoitetaan?
Noudatan tässä artikkelissa ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten tarkastelussa Tilastokeskuksen syntyperä-muuttujan määritelmää: ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.

Ulkomaalaistaustaiset jakautuvat oman syntymämaansa mukaan vielä ulkomailla syntyneisiin (ns. ensimmäinen polvi) ja Suomessa syntyneisiin (ns. toinen polvi). Ns. kansainvälisistä liitoista (toinen vanhempi syntynyt ulkomailla, toinen Suomessa) syntyneet luokitellaan suomalaistaustaisiksi. Käsitteestä tarkemmin

https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/ulkomaalaistaustaiset-ensisynnyttajina-samanikaisia-kuin-suomalaistaustaiset-mutta-synnyttavat-lopulta-enemman-lapsia/
 
Viimeksi muokattu:

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Suomelta puuttuu väestöpolitiikka. Tällöin on vaikea vaikuttaa äänestämällä kansakunnan syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja nettomaahanmuuttoon vaikuttaviin poliitikkoihin ja politiikkoihin.

Tuntuu, että implisiittisessä väestöpolitiikassa on painotettu kuolleisuuden minimointia. Suomen lapsi- ja äitiyskuolleisuus on painettu maailmanennätystasolle. Sydäntautikuolleisuutta on kitketty Pohjois-Karjalasta jo 1970-luvulta. Itsemurhaluvut ovat laskeneet vuodesta 1990. Ja liikennekuolemia on pyritty puolittamaan viime vuosikymmenellä. Kuolleisuuden minimoimisessa alkavat elämän luonnolliset rajat tulla vastaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsikuolleisuus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Karjala-projekti
https://findikaattori.fi/fi/10
https://yle.fi/uutiset/3-10894961

Nyt painopistettä olisi aika siirtää syntyvyyden ja nettomaahanmuuton eri osa-alueille. Esimerkiksi eksplisiittisellä väestöpolitiikalla.
 
Top