Väestöpolitiikka

[SJ]

Vaalipiirijako saatta tarvita säätöä:

Pääkirjoitus: Vaalilait kaipaavat uudistusta – väestön pakkautuminen etelään uhkaa syventää Suomen kahtiajakoa

Suurella Uudenmaan vaalipiirillä on nykyjärjestelmässä liian suuri painoarvo eduskuntavaaleissa.

www.is.fi

Voisi olla hyväkin idea pilkkoa sitä pienemmäksi. Mutta miten tuo mahtaa vaikuttaa paikkajakoon? Vaikuttaako pienempien puolueiden läpipääsymahdollisuuksiin? Näkisin, että nykytilanteelle tuskin aletaan tekemään mitään ellei sillä ole tarkoitus kampittaa jotakin.

 

[Kaarne]

Voisi olla hyväkin idea pilkkoa sitä pienemmäksi. Mutta miten tuo mahtaa vaikuttaa paikkajakoon? Vaikuttaako pienempien puolueiden läpipääsymahdollisuuksiin? Näkisin, että nykytilanteelle tuskin aletaan tekemään mitään ellei sillä ole tarkoitus kampittaa jotakin.

Tällaisen karttaharjotuksen tekivät:

Tältä nykyinen eduskunta näyttäisi vuoden 2039 väestöllä – IS:n selvitys paljastaa vaalipiirien eriytymisen

Väestönkehityksen seurauksena Suomen vaalipiirien kokoero repeää.

www.is.fi

 

[Merten sheriffi]

Mietittiin aiheuttaako korona vauvabuumin. No tässä vastaus.

Tuore tutkimus: Vauvakato huolestuttaa – nuorten mielestä lapsia ei kannata edes hankkia

Syntyvyyden lasku huolestuttaa suomalaisia, mutta nuorten mielestä elämä on liian epävarma perheen perustamiselle.

www.iltalehti.fi

Suoraan sanottuna vituttaa ettei pariskunnilla ole rahaa hankkia lapsia. Samaan aikaan esimerkiksi somalit sikiävät kuten ennenkin ja vieläpä ilman rahahuolia. Me maksamme.

 

[Teräsmies]

Mietittiin aiheuttaako korona vauvabuumin. No tässä vastaus.

Tuore tutkimus: Vauvakato huolestuttaa – nuorten mielestä lapsia ei kannata edes hankkia

Syntyvyyden lasku huolestuttaa suomalaisia, mutta nuorten mielestä elämä on liian epävarma perheen perustamiselle.

www.iltalehti.fi

Suoraan sanottuna vituttaa ettei pariskunnilla ole rahaa hankkia lapsia. Samaan aikaan esimerkiksi somalit sikiävät kuten ennenkin ja vieläpä ilman rahahuolia. Me maksamme.

Itse olen tutustunut työkkärin kursseilla useampaankin kantaväestön edustajaan keiltä löytyy 3-6kpl lapsia vaikka eivät ole ikinä olleet töissä. Tuo rahajuttu on pelkkää huuhataa (sama ilmastosyillä jne) koska ihmiset eivät kehtaa sanoa etteivät lapset kiinnosta, asiahan on vielä nykyäänkin jonkunlainen tabu täällä meillä vaikka muuta väitetään, mutta eiköhän tuohonkin tule muutos kunhan tämäkin valtio muuttuu liberaalimmaksi yksilönvapautta kunnioittavammaksi aatteiltaan. Suomihan on aatteiltaan vielä nykyäänkin lähempänä itänaapuria kuin länsimaalaisia sivistysvaltioita.

 

[Dani]

Vaalipiirijako saatta tarvita säätöä:

Pääkirjoitus: Vaalilait kaipaavat uudistusta – väestön pakkautuminen etelään uhkaa syventää Suomen kahtiajakoa

Suurella Uudenmaan vaalipiirillä on nykyjärjestelmässä liian suuri painoarvo eduskuntavaaleissa.

www.is.fi

Kieltämättä kai joo. Kannattaa kuitenkin muistaa myös tämä fakta. 1/4 Asuu Suomessa näillä väritetyillä alueilla (Ahvenanmaa ja osa Turun saaristoa siis myös oranssilla, jäi pois kuvasta, kun en löytänyt tähän hätään parempaa.)

 

[Lapinukko]

Suomihan on aatteiltaan vielä nykyäänkin lähempänä itänaapuria kuin länsimaalaisia sivistysvaltioita.

Omituinen narratiivi että olisimme enemmän Moskovaa kuin Tukholmaa. Ehkä viittaat halos-örkkiläisten -aatteisiin sekä 60-70 lukujen haitalliseen vaikutukseen. Mutta muuten olemme kuitenkin kuuluneet, varsin selkeästi, länteen noin 1000 vuotta.

 

[Nojatuolistrategi]

Kolmen kuukauden koronaspurtti ei vielä kesää tee.

Suomalaisten syntyvyys on ennättänyt laskea jo vuosikymmenen ajan. Sen sijaan viime kuussa Suomessa syntyi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yli 3600 lasta. Tämä on noin 330 vauvaa enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Nykyinen kehitys mahdollistaa tänä vuonna nousun 1,4 lapseen per nainen viime vuoden historiallisen alhaisesta 1,35 lapsesta per nainen.

Tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ennakoi, että syntyvyys saattaa lisääntyä koronakriisin jälkeen.

– Kyllä. Shokkien vaikutus on yleensä on ainakin aikaisemmin ollut lapsimäärää kasvattava. Taloudellinen epävarmuus on lisännyt lapsilukua erityisesti Pohjoismaissa.

Tutkimusprofessori Anna Rotkirch Väestöliitosta on kuitenkin eri mieltä.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/syntyvyys-lahti-nousuun-vuosien-jalkeen-asiantuntijat-eri-mielta-miten-korona-tulee-vaikuttamaan-lukuihin/7771886#gs.5o48bk

Perustulokokeilun kaltainen pienimuotoinen tutkimus voisi valottaa sitä, millainen väestöpolitiikka vaikuttaa syntyvyyteen. Viron ja Unkarin mallia saisi kokeilla pilottitutkimuksella ensiksi.

 

[Nargö]

Mietittiin aiheuttaako korona vauvabuumin. No tässä vastaus.

Tuore tutkimus: Vauvakato huolestuttaa – nuorten mielestä lapsia ei kannata edes hankkia

Syntyvyyden lasku huolestuttaa suomalaisia, mutta nuorten mielestä elämä on liian epävarma perheen perustamiselle.

www.iltalehti.fi

Suoraan sanottuna vituttaa ettei pariskunnilla ole rahaa hankkia lapsia. Samaan aikaan esimerkiksi somalit sikiävät kuten ennenkin ja vieläpä ilman rahahuolia. Me maksamme.

Suomalaisilla perheillä taitaa yleensä olla paljon kovemmat vaatimukset sille, että mikä on lapsiperheelle sopiva elintaso. Monessa keskisuuressakin kaupungissa on harvinaista, että suomalainen lapsiperhe asuu kerrostalossa (useimmilla on omakotitalo). Kerrostalojen pihoilla pyörii lähinnä mamujen lapsia.

 

[kimmo.j]

Omituinen narratiivi että olisimme enemmän Moskovaa kuin Tukholmaa. Ehkä viittaat halos-örkkiläisten -aatteisiin sekä 60-70 lukujen haitalliseen vaikutukseen. Mutta muuten olemme kuitenkin kuuluneet, varsin selkeästi, länteen noin 1000 vuotta.

Katsomalla kotimaista virkamieskulttuuria selviää nopeasti mistä tuota keisarikunnan vaikutusta löytyy ja miten se vaikuttaa meillä vieläkin.
Ok, osa siitä on tuota 70-luvun halos-örkkiläistä perimään kun korkeakoulutetuille tovereille tarvittiin suojatyöpaikkoja, mutta virkakoneiston toiminta mallit eivät kylläö ole mitään länsimaalaisten ihanteiden mukaisia.

 

[Nojatuolistrategi]

Kantasuomalaiset vähenevät. Kuolleisuus ylittää syntyvyyden.

Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Maamme väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031. Vuonna 2050 väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä pienempi.

https://www.stat.fi/til/vaenn/2019/vaenn_2019_2019-09-30_tie_001_fi.html

Nettomaahanmuutto on toistaiseksi pitänyt väkiluvun kasvussa. Väki alkaa vähetä runsaan 10 vuoden kuluttua, jos kehitys ei muutu.

Nettomaahanmuutto lisääntyisi ehkä helpoiten, mutta keitä olisi tulossa:

• Suomalaisia paluumuuttajia?
• EU-kansalaisia?
• Siirtolaisia?
• Pakolaisia?
• Turvapaikanhakijoita?

Spoiler

Maahanmuuttaja =

Spoiler

Henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kansalaisuutta vailla oleva henkilö ja muuttaa maahan pidemmäksi aikaa. Maahanmuuttajiin kuuluvat kaikki ulkomailta muuttaneet, niin siirtolaiset, pakolaiset kuin EU-kansalaisetkin. Ks. myös ulkomaalaistaustainen.

Siirtolainen = Vapaaehtoisesti ja pysyvästi toiseen maahan asumaan ja työskentelemään muuttanut henkilö. Sanaa ei kannata käyttää esimerkiksi pakolaisista tai turvapaikanhakijoista. Laajana käsitteenä siirtolaisuus voi kuitenkin pitää sisällään eri syistä muuttavia ihmisiä.

Pakolainen = Henkilö, joka on joutunut pakenemaan kotimaastaan esimerkiksi ihmisoikeusloukkauksia tai sotaa. Myös sotapakolaiset ovat siis pakolaisia.

Turvapaikanhakija = Henkilö, joka hakee turvaa ja oleskelulupaa vieraasta valtiosta. Vain pieni osa turvapaikanhakijoista saa YK:n pakolaisstatuksen, mutta turvapaikka voidaan myöntää ilman sitäkin suojelun tarpeen takia tai humanitaarisin perustein.

https://stt.fi/tyylikirja/sanastot/juridisia-termeja/maahanmuutto-pakolaisuus-siirtolaisuus/

Maahanmuuttajat voi jakaa kahteen pääryhmään maahanmuuton keston perusteella:

• Tilapäisesti maahan muuttaneet (esim. korkeakouluopiskelijat, expatriaatit, karkotetut)
• Pysyvästi maahan muuttaneet (adoptiolapset, puolisot, paluumuuttajat)

Väestökehityksen ja -politiikan kannalta ryhmillä on eroa.

Kuka saa kansalaisuuden, kuka oleskeluluvan, kuka karkotuksen, kuka käännytyksen…?

 

[ER]

Väestökato on huolestuttava asia niin Suomessa kuin monessa Euroopan maassa. Suomalaisia paluumuuttajia ei välttämättä kiinnosta tulla takaisin Suomeen, mutta esimerkiksi EU- tai muiden maiden kansalaiset.

 

[Nojatuolistrategi]

Väestökato on huolestuttava asia niin Suomessa kuin monessa Euroopan maassa. Suomalaisia paluumuuttajia ei välttämättä kiinnosta tulla takaisin Suomeen, mutta esimerkiksi EU- tai muiden maiden kansalaiset.

Olet oikeassa. Suomen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (ml. entinen NL) ja virolaiset.



https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html

USA, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti taitavat vetää taitajia koko maailmasta.

Toki Suomeenkin on suunnannut joitakin jääkiekkoilijoita, jalkapalloilijoita ja muita urheilijoita.

Aikaisemmin tuli laajemmalla kirjolla: Timtšenko, Zabludowicz, Herlin, Ehrnrooth, Ahlström, Aminoff, Berner, Fazer, Finlayson, Gutzeit, Hartwall, Paulig, Rettig …

Vetovoimatekijät ovat ehkä vaihtuneet aikojen saatossa.

 

[Nojatuolistrategi]

Australian väestopolitiikan osatavoitteet:

1. Kuolleisuuden minimointi
2. Halutun lapsimäärän toteutumisen tuki
3. Kansan ikääntymisen hidastaminen
4. Työmarkkinoiden tarvitsema osaaminen
5. Väestön aluepoliittinen jakautuminen

Päämääränä on optimoida BKT:n per capita kasvu.

Government research in 2010 showed that net overseas migration (NOM) of 160,000 to 220,000 people per year optimises the impact of migration on the growth rate of gross domestic product (GDP) per capita, by changing the speed and level of population ageing. Since then, the programme level has been set in the middle of this range, at 190,000.

https://pursuit.unimelb.edu.au/articles/how-does-australia-manage-population-growth

 

[Nojatuolistrategi]

Kanadan väestöpolitiikan vuosisata.

In 1870, just after Confederation, Canada's total population was 3.6 million. In addition to Indigenous peoples (about 102,000 in 1870) the two largest groups were French (one million) and British (2.1 million). With such a small population, and vast areas of unsettled territory, immigration was seen in the decades after Confederation as a crucial way of expanding the country and its economy.

Over the next century and a half, Canada's population grew almost ten-fold, to more than 35 million in 2016, much of it through immigration. In recent decades, as Canada's birth rate has declined, immigration has accounted for the bulk of population growth. Of the six million added to Canada's population between 1996 and 2016, two-thirds – four million people – were immigrants.

About 300,000 immigrants were welcomed into Canada in 2016, and a similar number is expected in 2017.

https://www.thecanadianencyclopedia.ca/en/article/immigration-policy

 

[Tex]

Vaikee keksiä, miksi tänne kukaan haluaisi muuttaa, jos on vaihtoehtoja. Ei tässä oikein nationalismia synny tällä menolla...

 

[Teräsmies]

Olet oikeassa. Suomen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (ml. entinen NL) ja virolaiset.

Katso liite: 40272

https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html

USA, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti taitavat vetää taitajia koko maailmasta.

Toki Suomeenkin on suunnannut joitakin jääkiekkoilijoita, jalkapalloilijoita ja muita urheilijoita.

Aikaisemmin tuli laajemmalla kirjolla: Timtšenko, Zabludowicz, Herlin, Ehrnrooth, Ahlström, Aminoff, Berner, Fazer, Finlayson, Gutzeit, Hartwall, Paulig, Rettig …

Vetovoimatekijät ovat ehkä vaihtuneet aikojen saatossa.

Vetävät taitajia koska noissa valtioissa pärjää englannilla, toivottavat koulutetut ulkomaalaiset hyvin vastaan, palkat ovat suht hyvät. Suomessa kotimainenkin työntekijä nähdään lähinnä menoeränä.

Suomessa pääsevät kaupan kassalle istumaan jos ovat onnekkaita (koodaajia yms lukuunottamatta).

 

[Nojatuolistrategi]

Vaikee keksiä, miksi tänne kukaan haluaisi muuttaa, jos on vaihtoehtoja. Ei tässä oikein nationalismia synny tällä menolla...

Täsmälleen.

Sama ongelma on suurimmalla osalla Euroopan maista. Kun parempiakin vaihtoehtoja on, miksi kukaan muuttaisi Suomeen, Viroon, Latviaan, Liettuaan…?

Tilastokeskus kuitenkin uskoo ja ennustaa, että Suomen väestö kasvaa nettomaahanmuuton ansiosta, vaikka kuolleisuus nousee kaiken aikaa, kun suuret ikäluokat vaihtavat hiippakuntaa (noin 50…70 tuhatta kuollutta vuosittain), ja syntyvyys laskee toisessa potenssissa, kun yhä pienemmät naisikäluokat synnyttävät yhä vähemmän lapsia (0 tai 1).

Spoiler

Väestötilastoja on laadittu Suomessa vuodesta 1749 lähtien, jolloin maamme väkiluku oli 410 400 henkilöä. Sen jälkeen Suomen väestö on tasaisesti kasvanut muutamia poikkeuksellisia vuosia lukuun ottamatta. Suurin väestötappio koettiin nälkävuonna 1868, jolloin väestö väheni yli 96 000 henkilöllä. Viimeisimmät väestötappiovuodet olivat 1969 ja 1970. Tuolloin syynä oli suomalaisten massamuutto Ruotsiin. Vuoden 2018 lopussa Suomen väkiluku oli 5 517 919 henkilöä.

Suomen väestönkasvu on ollut viime vuosina noin puolen prosentin suuruusluokkaa. 2000-luvulla ulkomaisen muuttovoiton osuus väestönkasvusta on lisääntynyt, ja vuodesta 2007 lähtien nettomaahanmuutto on kasvattanut Suomen väkilukua enemmän kuin syntyneiden enemmyys. Väestöennusteen mukaan Suomen väestönkasvu tulee hidastumaan tulevaisuudessa, ja väestönkasvu jatkuu vain nettomaahanmuuton ansiosta. https://www.stat.fi/org/tilastokeskus/vaestonkehitys.html

Mutta mistä tuo nettomaahanmuutto tulee? Aikaisemmin muuttajat tulivat Venäjältä ja Virosta. Entä tulevaisuudessa? EU:n vapaa liikkuvuus ei ole liiemmälti tuonut Suomeen puolalaisia putkimiehiä tai espanjalaisia sairaanhoitajia, vaan vain romanialaisia kerjäläisiä.

Australian tai Kanadan tie tuskin on Suomen tie: Kun toisen maailmansodan aikana 70 miljoonainen Japani uhkasi 7 miljoonaisen Australian olemassaoloa, väestönkasvusta tuli keskeinen tavoite. Kanada ei ollut väestöltään paljon Suomea suurempi valtio vuonna 1870 – tai ilmastoltaan miellyttävämpi – mutta maahanmuutolla maa on 10-kertaistanut väkilukunsa.

Väestöpoliitikoilla on pohdittavaa. Olemassaolon kamppailussa monet Suomen sukuiset kansat ovat jo hävinneet taistelunsa. Viro sentään heräsi valekuolleista. Ja e-kansalaiset lisääntyvät.

 

[ER]

Suomen pitäisi houkutella maahanmuuttajia jollain tavalla. Esim. voisi olla vaikkapa työmahdollisuudet, teknologiamaan elinvoima.

 

[Nojatuolistrategi]

Vetävät taitajia koska noissa valtioissa pärjää englannilla, toivottavat koulutetut ulkomaalaiset hyvin vastaan, palkat ovat suht hyvät. Suomessa kotimainenkin työntekijä nähdään lähinnä menoeränä.

Suomessa pääsevät kaupan kassalle istumaan jos ovat onnekkaita (koodaajia yms lukuunottamatta).

Tuo englanninkielisyys on varmasti merkittävin etu. Maahanmuuttaja osaa jo tullessaan kielen.

Pelkästään lomakkeiden tai sähköisen asioinnin ohjeet englanniksi auttaa pitkälle (kuten Virossa).

Toisaalta englannin nosto viralliseksi kieleksi vaarantaa kyllä kansalliskielen kuten Irlannissa.

 

[Nojatuolistrategi]

Suomen pitäisi houkutella maahanmuuttajia jollain tavalla. Esim. voisi olla vaikkapa työmahdollisuudet, teknologiamaan elinvoima.

Väestöpolitiikan nosto hallitusohjelmaan ja vastuuministeri olisivat varmaan ensi askeleet. Seuraavaksi voisi kopioida Australian väestöpolitiikan pää- ja osatavoitteet.

Venäjän ja Viron jälkeen jatkaisin Baltiasta etelään. Vanhoista Varsovanliiton maista löytyy vielä vierastyövoimaa, johon Suomen palkkataso vetoaa. Aluksi tarvitaan varmaan kausityöntekijöitä. Esimerkiksi marjanpoimijoita Ukrainasta tai metsänistuttajia Bulgariasta.

Huippuosaajat täytyisi varmaan kouluttaa ensin itse suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen englanninkielisissä maisteriohjelmissa ja tohtorintutkinnoilla.