Väestöpolitiikka

Suomen pitäisi houkutella maahanmuuttajia jollain tavalla. Esim. voisi olla vaikkapa työmahdollisuudet, teknologiamaan elinvoima.

Mutta ei sillä tavoin kuten Sipilä teki tai typerät vihreät kyltteineen. Toki jos Vihreät menisivät kyltteineen jollekin intialaiselle kampukselle niin saattaisin olla tyytyväinen.
 
Australian väestopolitiikan osatavoitteet:
  1. Kuolleisuuden minimointi
  2. Halutun lapsimäärän toteutumisen tuki
  3. Kansan ikääntymisen hidastaminen
  4. Työmarkkinoiden tarvitsema osaaminen
  5. Väestön aluepoliittinen jakautuminen
Päämääränä on optimoida BKT:n per capita kasvu.

https://pursuit.unimelb.edu.au/articles/how-does-australia-manage-population-growth

Australian väestöpolitiikan osatavoitteisiin lisäisin vielä yhden kohdan: kantaväestön syntyvyys ainakin uusiutumistasolle (2.1 lasta per nainen).
 
Suomihan on jo nyt ilmeisen houkutteleva maahanmuuttokohde. Viime vuonna ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin yli 25k, jatkoja 26k, pysyviä oleskelulupia 10k, EU-kansalaisten rekisteröintejä 9k, kansainvälistä suojelua sai 3k, kansalaisuuden sai 10 062 ja perheenyhdistyksiä oli 10 251 myönteistä päätöstä. Maahanmuuttajille syntyi muistaakseni noin 7000 lastakin. Verrokiksi lapsia syntyi kaikenkaikkiaan 46 000. Tuohon verrattuna ulkomaalaisia saapuu ja heille lapsia syntyy huomattava määrä.

Kyllä tällä tahdilla Suomesta saadaan parissa vuosikymmenessä aivan riittävän kansainvälinen.
 
Suomihan on jo nyt ilmeisen houkutteleva maahanmuuttokohde. Viime vuonna ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin yli 25k, jatkoja 26k, pysyviä oleskelulupia 10k, EU-kansalaisten rekisteröintejä 9k, kansainvälistä suojelua sai 3k, kansalaisuuden sai 10 062 ja perheenyhdistyksiä oli 10 251 myönteistä päätöstä. Maahanmuuttajille syntyi muistaakseni noin 7000 lastakin. Verrokiksi lapsia syntyi kaikenkaikkiaan 46 000. Tuohon verrattuna ulkomaalaisia saapuu ja heille lapsia syntyy huomattava määrä.

Kyllä tällä tahdilla Suomesta saadaan parissa vuosikymmenessä aivan riittävän kansainvälinen.

Ulkomaalaistaustaisten määrä on noin 10-kertaistunut vajaassa 30 vuodessa.

1589968525123.png

Vuonna 2018 ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa oli Tilastokeskuksen syntyperä-luokituksen mukaan 403 000. Ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut tasaisesti kahden viime vuosikymmenen aikana. Vuonna 2018 ulkomaalaistaustaisten määrä oli 402 619. Heistä ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia oli 335 414 (83 %) ja toisen polven 67 205 (17 %).

Suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.
Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi.

https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html#maittain

Seuraavan 30 vuoden aikana virolaisten määrä tuskin 10-kertaistuu nykyisestään. Venäläisvähemmistön kasvu miljoonaan ei puolestaan tunnu suotavalta. Irakista ja Somaliasta tulleet pakolaiset ovat taas päätyneet huomiota herättävästi uutisiin vähemmän mairittelevistä syistä.

Jos ulkomaalaistaustaisten määrää jatkaa kasvuaan, mistä he tulevat jatkossa ja mistä syystä?
 
Ulkomaalaistaustaisten määrä on noin 10-kertaistunut vajaassa 30 vuodessa.

Katso liite: 40393



Suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.
Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi.

https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html#maittain

Seuraavan 30 vuoden aikana virolaisten määrä tuskin 10-kertaistuu nykyisestään. Venäläisvähemmistön kasvu miljoonaan ei puolestaan tunnu suotavalta. Irakista ja Somaliasta tulleet pakolaiset ovat taas päätyneet huomiota herättävästi uutisiin vähemmän mairittelevistä syistä.

Jos ulkomaalaistaustaisten määrää jatkaa kasvuaan, mistä he tulevat jatkossa ja mistä syystä?

Viime vuosien lukuja tarkkaillen ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa pääosin perheenyhdistyksin kehitysmaista sekä maassa olevien ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten lapsin. Huomattava määrä ulkomaalaistaustaisia joiden toinen vanhempi on suomalainen (kansalaisuus) tulee kirjatuiksi suomalaistaustaisina.

Mikä on sitten itse kullekin riittävä tai liika määrä ulkomaalaisia ja ulkomaalaistaustaisia? Minusta nykyisessä määrässä on jo liikaa. Sekä laadullisesti että määrällisesti.
 
Viime vuosien lukuja tarkkaillen ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa pääosin perheenyhdistyksin kehitysmaista sekä maassa olevien ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten lapsin. Huomattava määrä ulkomaalaistaustaisia joiden toinen vanhempi on suomalainen (kansalaisuus) tulee kirjatuiksi suomalaistaustaisina.

Mikä on sitten itse kullekin riittävä tai liika määrä ulkomaalaisia ja ulkomaalaistaustaisia? Minusta nykyisessä määrässä on jo liikaa. Sekä laadullisesti että määrällisesti.

Tilastokeskuksen mukaan eniten ulkomaalaistaustaisia on tullut Venäjältä (ml. entinen NL) ja Virosta. Silmämääräisesti Suomessa syntyneitä lapsia on eniten venäläis- ja somalitaustaisilla. Perheenyhdistämiset voivat hyvinkin kasvattaa somalien määrää, olettaen että näillä on jo lähtömaassa suuri perhe.

Tuo suomalaistaustaisuus taas perustuu Suomen kansalaisuuden määritelmään.

Suomen kansalaisen lapsi saa syntyessään kansalaisuuden vanhempiensa kautta (periytymisperiaate.) Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen kansalaisuus siirtyy lapselle automaattisesti joko äidin tai isän Suomen kansalaisuuden perusteella.

Suomen kansalaisuus siirtyy vanhempien Suomen kansalaisuuden perusteella automaattisesti 1.6.2003 tai sen jälkeen syntyneelle lapselle,
  • jonka äiti on Suomen kansalainen
  • jonka Suomen kansalainen isä on avioliitossa lapsen äidin kanssa
  • joka syntyy Suomessa ja jonka Suomen kansalaisen isän isyys on vahvistettu 1.6.2003 tai sen jälkeen
  • joka syntyy Suomessa ja jonka Suomen kansalaisen ei-synnyttäneen äidin äitiys on vahvistettu 1.4.2019 tai sen jälkeen
https://migri.fi/suomen-kansalaisuus

Yksilötasolla jokaisen on helppo määritellä, mikä on toivottu lapsiluku tai haluttu ulkomaalaistaustaisten perheenjäsenten lukumäärä. Valtion tasolla kysymys on vaikeampi. Väestöpoliitikoille pohdittavaa.
 
Kuka maan perii? Oikeamieliset vai piru.

2:21
Matt. 5:5
Oikeamieliset perivät maan,
rehelliset saavat asua siellä,

2:22
Job 18:17
mutta jumalattomat temmataan juuriltaan,
luopiot pyyhkäistään maan päältä.

https://raamattu.fi/raamattu/KR92/PRO.2/Sananlaskut-2

Kokonaishedelmällisyysluku edelleen hieman korkeampi maahanmuuttajilla. Koko väestön tasolla syntyvyys on Suomessa laskenut nyt jo seitsemänä vuonna peräkkäin, ja keskustelu ilmiön taustalla olevista syistä on ollut runsasta. Syntyvyyden lasku ei ole kuitenkaan niin selvästi koskenut ulkomaalaistaustaisia.

1590220614663.png

Lähentyvätkö maahanmuuttajien hedelmällisyysluvut suomalaistaustaisten lukuja?

Kuten edellä on todettu, taustamaittain tarkasteltuna syntyvyyden erot ovat huomattavia (ks. lisää Maahanmuuttajat ja kotoutuminen -teemasivustolta). Esimerkiksi somalialaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku oli 4,2 (keskiarvo vuosilta 2014–2017) ja virolaistaustaisten 1,7.

Miten syntyvyys toisen polven ulkomaalaistaustaisilla tulee kehittymään?

Tässä artikkelissa on tarkasteltu ulkomaalaistaustaisten osalta vain ensimmäistä polvea. Toisen polven eli Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset naiset synnyttivät vuonna 2017 noin 120 lasta – vain 0,2 prosenttia kaikista syntyneistä lapsista. Määrän pienuuden vuoksi hedelmällisyyslukujen lasku ei ole vielä järkevää tälle ryhmälle.

Maahanmuuton voidaan ajatella vaikuttavan väestön määrän kasvuun myös maahanmuuttajien hieman korkeamman syntyvyyden takia. Tosin Suomen nykyisen kokoisella maahanmuuttajaväestöllä vaikutus ei ole vielä kovin suuri.

Mitä syntyperällä tarkoitetaan?
Noudatan tässä artikkelissa ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten tarkastelussa Tilastokeskuksen syntyperä-muuttujan määritelmää: ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.

Ulkomaalaistaustaiset jakautuvat oman syntymämaansa mukaan vielä ulkomailla syntyneisiin (ns. ensimmäinen polvi) ja Suomessa syntyneisiin (ns. toinen polvi). Ns. kansainvälisistä liitoista (toinen vanhempi syntynyt ulkomailla, toinen Suomessa) syntyneet luokitellaan suomalaistaustaisiksi. Käsitteestä tarkemmin

https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/ulkomaalaistaustaiset-ensisynnyttajina-samanikaisia-kuin-suomalaistaustaiset-mutta-synnyttavat-lopulta-enemman-lapsia/
 
Viimeksi muokattu:
Suomelta puuttuu väestöpolitiikka. Tällöin on vaikea vaikuttaa äänestämällä kansakunnan syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja nettomaahanmuuttoon vaikuttaviin poliitikkoihin ja politiikkoihin.

Tuntuu, että implisiittisessä väestöpolitiikassa on painotettu kuolleisuuden minimointia. Suomen lapsi- ja äitiyskuolleisuus on painettu maailmanennätystasolle. Sydäntautikuolleisuutta on kitketty Pohjois-Karjalasta jo 1970-luvulta. Itsemurhaluvut ovat laskeneet vuodesta 1990. Ja liikennekuolemia on pyritty puolittamaan viime vuosikymmenellä. Kuolleisuuden minimoimisessa alkavat elämän luonnolliset rajat tulla vastaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsikuolleisuus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Karjala-projekti
https://findikaattori.fi/fi/10
https://yle.fi/uutiset/3-10894961

Nyt painopistettä olisi aika siirtää syntyvyyden ja nettomaahanmuuton eri osa-alueille. Esimerkiksi eksplisiittisellä väestöpolitiikalla.
 
Lottien lapset ja muiden kakarat.

, jotka ovat kokeneet lapsena traumoja, synnyttävät nuorempina ja saavat enemmän lapsia kuin tasapainoisissa oloissa eläneet naiset. Tähän tulokseen tultiin Turun ja Helsingin yliopistojen tutkimuksessa, jossa on käytetty aineistona tietoja Karjalan evakoista.

Tutkimuksen lähtökohtana oli evoluutiobiologiassa myös eläimillä tehty havainto, että kun oma elinympäristö on vaarallinen, evoluutio kannustaa hankkimaan jälkeläisiä aikaisemmin.

”Jos ympäristö on niin epävakaa, ettei yksilö pysty lisääntymään, ennen kuin kuolee, se on evoluution kannalta huonoin tulos”, sanoo tutkimushankkeen johtaja John Loehr Helsingin yliopistosta.

Lottia oli sodan aikana yhteensä yli 220 000, joista 8–16-vuotiaita pikkulottia eli lottatyttöjä noin 50 000. Sotatoimialueella palveli lähes 100 000 lottaa. Tutkimuksessa oli mukana 37 613 sellaista evakkonaista, joista oli saatavilla riittävästi ja luotettavasti tietoja tutkimusta varten. Heistä 31 613:lla oli vähintään yksi lapsi.

Lapsia näille lotille syntyi keskimäärin 1,93, kun lottiin kuulumattomilla lasten määrä oli pienempi, keskimäärin 1,84.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006530695.html

Onkohan ero tilastollisesti merkittävä?
 

Kun syntyvyys on pudonnut nälkävuosien tasolle, maa jää yhä useammin perijättä perimättä. Nettomaahanmuuton yhteiskunnallinen vaikutus taas riippuu siitä, otetaanko orpoja vai piruja (eli yleisemmin siitä, miten maahan- ja maastamuuton sekä kotoutuksen eri osa-alueilla onnistutaan).

Twitter-videot voivat herättää pelkoa muukalaiskammoisissa, jos ne on tarkoitushakuisesti valittu vahvistamaan omia ennakkoluuloja poimimalla yhteen näkökulmaan painottuvia välähdyksiä maailman turuilta ja toreilta. Turunkin torilla nähtiin väkivaltainen marokkolainen muutama vuosi sitten. Mutta yleisesti ottaen Suomi on onnistunut erinomaisesti kuolleisuuden vähentämisessä. Lapsikuolleisuus, äitiyskuolleisuus, itsemurhakuolleisuus, liikennekuolleisuus ja sydäntautikuolleisuus on saatu alas. Koronaviruskaan ei juuri väräyttänyt kuolleisuustilastoja, ja väkivaltakuolleisuus on vähentynyt viidenneksellä 10 vuodessa.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 kuoli onnettomuuksiin, itsemurhiin ja väkivaltaan runsaat 3 400 henkeä, mikä oli 6 prosenttia kaikista kuolleista. Näihin syihin kuolleiden määrä on vähentynyt viidenneksellä 10 vuodessa. Yleisimmät syyt tapaturmaisiin ja väkivaltaisiin kuolemiin olivat kaatumiset, itsemurhat ja tapaturmaiset myrkytykset.

1591598541906.png

https://www.tilastokeskus.fi/til/ksyyt/2016/ksyyt_2016_2017-12-29_tie_001_fi.html

Pelko pois. Vain kaatokännien ottaminen on vaarallista. Eikä kaatuneidenkaan määrässä ole näkynyt huolestuttavia muutoksia sitten toisen maailmansodan.
 
Viimeksi muokattu:
Kun syntyvyys on pudonnut nälkävuosien tasolle, maa jää yhä useammin perijättä perimättä. Nettomaahanmuuton yhteiskunnallinen vaikutus taas riippuu siitä, otetaanko orpoja vai piruja (eli yleisemmin siitä, miten maahan- ja maastamuuton sekä kotoutuksen eri osa-alueilla onnistutaan).

Twitter-videot voivat herättää pelkoa muukalaiskammoisissa, jos ne on tarkoitushakuisesti valittu vahvistamaan omia ennakkoluuloja poimimalla yhteen näkökulmaan painottuvia välähdyksiä maailman turuilta ja toreilta. Turunkin torilla nähtiin väkivaltainen marokkolainen muutama vuosi sitten.

Edellisen postauksen 1. videon yhteydessä oli lueteltu maita joissa BLM-mellakoita esiintyi melkoisesti ja myös muutama maa jossa riehuminen jäi väliin. Huomaat varmaan miten erilaista maahanmuuttopolitiikkaa näissä maissa on harjoitettu. Nuo Twitter-videot olivat tuoreita esimerkkejä siitä missä eri Euroopan maissa mennään. Miten tietyistä maista otettu väki muuttaa länsimaan kulttuuria Euroopan ulkopuolisen synnyinmaansa kaltaiseksi. Minusta suhtautuminen niissä näkyvään toimintaan ei riipu mistään kammosta tai fobiasta, vaan siitä pitääkö tuosta kulttuurista jossa asioita ratkotaan väkivaltaisten mellakoiden avulla. Tietyissä maissa yleinen käytäntö.
 
Edellisen postauksen 1. videon yhteydessä oli lueteltu maita joissa BLM-mellakoita esiintyi melkoisesti ja myös muutama maa jossa riehuminen jäi väliin. Huomaat varmaan miten erilaista maahanmuuttopolitiikkaa näissä maissa on harjoitettu. Nuo Twitter-videot olivat tuoreita esimerkkejä siitä missä eri Euroopan maissa mennään. Miten tietyistä maista otettu väki muuttaa länsimaan kulttuuria Euroopan ulkopuolisen synnyinmaansa kaltaiseksi. Minusta suhtautuminen niissä näkyvään toimintaan ei riipu mistään kammosta tai fobiasta, vaan siitä pitääkö tuosta kulttuurista jossa asioita ratkotaan väkivaltaisten mellakoiden avulla. Tietyissä maissa yleinen käytäntö.

Twitter on lopettanut selaimeni tukemisen. Vältyin siksi videoilta. Muutenkaan en juuri käytä sosiaalista mediaa lähteenä keskusteluissa. Vähäisten havaintojeni perusteella Twitteristä kuuluu hätääntynyttä piipitystä aiheesta kuin aiheesta tai epätoivoista yritystä vaikuttaa mielipiteisiin (ellei sitten kyseessä ole akateeminen keskinäisen kehun kerho tai tylymmin sanottuna runkkurinki).

Väestöpolitiikkaan olisi toki helpompi vaikuttaa, jos sellaista Suomessa harjoitettaisiin. Maailmalta löytyy malleja moneen makuun: Australia, Kanada, Singapore, Sveitsi, Viro, Unkari, jne. Kotimaankin vaatimattomalla kokemuksella pystytään ehkä arvioimaan, millaisia maahanmuuttajia ovat venäläiset ja virolaiset, lapset ja vanhukset, miehet ja naiset, rikkaat ja köyhät, koulutetut ja kouluttamattomat, perheelliset ja perheettömät, yms. Äänestämällä saisi sitten kannattaa mieluisinta väestöpolitiikkaa ajavia kansanedustajia.
 
Sosiaalisesta mediasta löytää paljon matskua joita ei ole kuvanneet ammattilaiset, vaan ihan vaan paikallaolleet.
Sieltä saattaa nähdä paljon sellaista jota valtamedia ei julkaise. Laatu vaihtelee, mutta joukossa on hyviäkin.

ps. video voi näkyä jos ensin klikkaa twitter twiitin yläosaa jolloin selain ainakin minulla avaa twitterin. Siellä painaa videon playtä niin näkee sen videon.
 
Twitter on lopettanut selaimeni tukemisen. Vältyin siksi videoilta. Muutenkaan en juuri käytä sosiaalista mediaa lähteenä keskusteluissa. Vähäisten havaintojeni perusteella Twitteristä kuuluu hätääntynyttä piipitystä aiheesta kuin aiheesta tai epätoivoista yritystä vaikuttaa mielipiteisiin (ellei sitten kyseessä ole akateeminen keskinäisen kehun kerho tai tylymmin sanottuna runkkurinki).

Tuossa ex-MEP Nigel Faragen kommenttia mellakoinnista Youtube-videolla.
 
Tuossa ex-MEP Nigel Faragen kommenttia mellakoinnista Youtube-videolla.

Tämähän on TV:stä tuttu mies.

Nigel Paul Farage
(s. 3. huhtikuuta 1964 Kent, Englanti) on brittiläinen poliitikko. Farage on ollut Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 1999 ja on Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa -europarlamenttiryhmän puheenjohtaja.[1] Hän toimi Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolueen (UKIP) puheenjohtajana vuosina 2006–2009 ja 2010–2016. Hän erosi UKIPista vuonna 2018. Keväällä 2019 Farage nousi uuden Brexit Party -puolueen johtajaksi.

Farage on kehottanut länttä lopettamaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin Ukraina-politiikan arvostelun ja keskittämään voimavarat islamistiterroristien lyömiseen.

Farage on ollut kahdesti naimisissa, ja hänellä on neljä lasta. Hän solmi toisen avioliittonsa 1999 saksalaisen Kirsten Mehrin kanssa.[3] Farage oli 21-vuotiaana auto-onnettomuudessa ja vuonna 2010 lento-onnettomuudessa, ja hän on sairastanut kivessyövän.[3] Hän pitää kriketistä ja vierailee usein ensimmäisen maailmansodan taistelupaikoilla ystäväryhmänsä kanssa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nigel_Farage

Vaihtoehtotodellisuutta seuratessani käytän Googlen Chrome -selainta, jolla twiittausten ja videoiden katselu onnistuu. Lähdekritiikkiä unohtamatta. Viittaukset twiittauksiin ja hauskimmat kotivideot eivät käy luotettavista lähteistä. Yksittäisten ihmisten mielipiteet eivät muutu yleisesti hyväksytyiksi tosiasioiksi toistelemalla. Pahimmillaan videot ja twiittaukset edustavat kapeakatseista manipulaatiota, mielipidevaikuttamista ja harhaanjohtamista.

Mitä tulee tuohon Faragen videoon, maailmalla tapahtuu kaiken aikaa kaikenlaista väkivaltaista ja vaarallista. Itse olen katsellut esimerkiksi videoita hirvikolareista. Todellisuus näkyy kuitenkin kirkkaampana, kun nostaa katseen tietokoneruudulta ikkunaan. Maailma ei ole pelottava paikka. Joku ilkeämielinen voisi kehottaa Faragea kasvattamaan itselleen rautapall… Mutta minäpä sanon: pelko pois!
 
Lähdekritiikkiä unohtamatta. Viittaukset twiittauksiin ja hauskimmat kotivideot eivät käy luotettavista lähteistä. Yksittäisten ihmisten mielipiteet eivät muutu yleisesti hyväksytyiksi tosiasioiksi toistelemalla. Pahimmillaan videot ja twiittaukset edustavat kapeakatseista manipulaatiota, mielipidevaikuttamista ja harhaanjohtamista.

Olen 99% varma että tänne kesäkuussa linkkaamani videot ovat kuvattu todellisista tapahtumista, eivätkä ole mitään photoshopattuja tai kuvattu eri aikaan eri paikoissa ja nyt väitettäisiin että tapahtuivat BLM-mellakoiden yhteydessä. Jos todelliset tapahtumat eivät kiinnosta sille en voi mitään.

Mitä tulee tuohon Faragen videoon, maailmalla tapahtuu kaiken aikaa kaikenlaista väkivaltaista ja vaarallista. Itse olen katsellut esimerkiksi videoita hirvikolareista. Todellisuus näkyy kuitenkin kirkkaampana, kun nostaa katseen tietokoneruudulta ikkunaan. Maailma ei ole pelottava paikka. Joku ilkeämielinen voisi kehottaa Faragea kasvattamaan itselleen rautapall… Mutta minäpä sanon: pelko pois!

Mielestäni pelottavuus riippuu siitä missä ja milloin olet. Isoissa kaupungeissa on paljon alueita joilla ei kannata liikkua, varsinkaan yksin eikä pimeän aikaan.
Poikkeuksiakin on jolloin tavaraa lentää tuulettimeen silloinkin kun luulisi olevan turvallista liikkua. Esim. Göteborgissa joku ruotsalaisperhe oli pakannut muuttoauton väärään aikaan. BLM-mellakkasakki sattui paikalle samaan aikaan kun muutto oli kesken ja pistivät muuttokuorman maan tasalle. Video löytyy, mutta jätän linkkaamatta kun et niitä katso.
 
Olen 99% varma että tänne kesäkuussa linkkaamani videot ovat kuvattu todellisista tapahtumista, eivätkä ole mitään photoshopattuja tai kuvattu eri aikaan eri paikoissa ja nyt väitettäisiin että tapahtuivat BLM-mellakoiden yhteydessä. Jos todelliset tapahtumat eivät kiinnosta sille en voi mitään.



Mielestäni pelottavuus riippuu siitä missä ja milloin olet. Isoissa kaupungeissa on paljon alueita joilla ei kannata liikkua, varsinkaan yksin eikä pimeän aikaan.
Poikkeuksiakin on jolloin tavaraa lentää tuulettimeen silloinkin kun luulisi olevan turvallista liikkua. Esim. Göteborgissa joku ruotsalaisperhe oli pakannut muuttoauton väärään aikaan. BLM-mellakkasakki sattui paikalle samaan aikaan kun muutto oli kesken ja pistivät muuttokuorman maan tasalle. Video löytyy, mutta jätän linkkaamatta kun et niitä katso.

Videot ovat varmaan todellisia. Myös katsomani hirvikolarivideot ovat aidon oloisia. Jos postaisin niitä Väestöpolitiikkaketjuun, joku voisi erehtyä kuvittelemaan, että hirvet ovat vaarallisia eläimiä, koska ne lisäävät kuolleisuutta Suomessa. Ehkä jopa haittaeläimiä.

Kun olen elänyt ja asunut neljällä vuosikymmenellä maailman suurkaupungeissa, katselen niiden menoa mieluummin ikkunan läpi kuin videoilta – tuulilasin, taksin sivuikkunan, metron, toimiston, kodin… Suurkaupungeissa miljoonat ihmiset elävät ja kuolevat niin kuin muuallakin.

Mutta jos on väärään aikaan väärässä paikassa, vaaraa tai vahinkoa voi olla vaikea välttää (missä tai milloin tahansa). Se ei kuitenkaan tarkoita, että maailma olisi vaarallinen paikka, jossa pitää olla peloissaan tai varuillaan kaiken aikaa kaikkialla.
 
Viimeksi muokattu:
Videot ovat varmaan todellisia. Myös katsomani hirvikolarivideot ovat aidon oloisia. Jos postaisin niitä Väestöpolitiikkaketjuun, joku voisi erehtyä kuvittelemaan, että hirvet ovat vaarallisia eläimiä, koska ne lisäävät kuolleisuutta Suomessa. Ehkä jopa haittaeläimiä.

Kun olen elänyt ja asunut neljällä vuosikymmenellä maailman suurkaupungeissa, katselen niiden menoa mieluummin ikkunan läpi kuin videoilta – tuulilasin, taksin sivuikkunan, metron, toimiston, kodin… Suurkaupungeissa miljoonat ihmiset elävät ja kuolevat niin kuin muuallakin.

Mutta jos on väärään aikaan väärässä paikassa, vaaraa tai vahinkoa voi olla vaikea välttää (missä tai milloin tahansa). Se ei kuitenkaan tarkoita, että maailma olisi vaarallinen paikka, jossa pitää olla peloissaan tai varuillaan kaiken aikaa kaikkialla.
Vitsailetko?
 
Back
Top