Creidiki kirjoitti:
Saksa ei kyennyt voittamaan enää joulukuun 1941 jälkeen, Englanti ja Neuvostoliitto USA takapirunaan olivat aivan liikaa, lopullinen niitti oli sodanjulistus USA:lle Pearl Harbourin jälkeen. Kannatta muistaa että Saksa julisti sodan USA.lle eikä päinvastoin.
Neuvostoliitto ei kyennyt käymään sotaa ilman länsiliittoutuneita, miehiä ja taistelutahtoa oli, mutta terästä, ajoneuvoja ja ruokaa puuttui, ilman lend- lease vehnää, läskiä ja Studebaker kuorma-autoja ei puna-armeija olisi ollut se pysäyttämätön sotakone joka laittoi Berliinin matalaksi.
Hyvin kaukainen mahdollisuus olisi ollut jonkinlainen "Peace Now" puolue Britanniassa vuonna 1940 ja rauha ilman Taistelua Britanniasta (rauhanliike oli todellisuudessa marginaalinen). Operaatio Barbarossa olisi muttuunut jatkuvaksi ratkaisemattomaksi sissisodaksi Uralin liepeillä eikä sota USA:a vastaan olisi koskaan alkanut. tässä skenaariossa Aatu sortuu Parkinsonin tautiin ja Kolmas Valtakunta kaatuu omaan mahdottomuuteensa (talousvaikeudet, päättymätön sota idässä, tehoton hallinto ja toistensa kurkuissa roikkuvat johtomiehet) joskus 40-luvun lopulla tai 50-luvun alussa.
Ollaanko välillä vakavia?
Länsiapu oli Neuvostoliitolle välttämätön. Puna-armeija ei olisi siirtynyt Bagrationin asemiin ilman USAn kuorma-autoja (lahjat&lisenssillä rakennetut) ja junia (lahjat&lisenssillä rakennetut). T-34 -lauttoja ei olisi tehty ilman USAn alumiinia. Lentokoneita ei olisi tehty ilman USAn alumiinia. Toverien marssiminen olisi loppunut aika äkkiä ilman USAn nahkasaappaita. Toverien marssiminen olisi loppunut aika äkkiä ilman ruoka-apua. Jne.
Niinä tilanteina, jolloin Saksan "voitto" (mitä ikinä se pitääkin sisällään) olisi ollut mahdollinen, pitäisin:
- Dunkerque - brittien siirtomaa-armeijan tuhoaminen olisi tod.näk. ajanut Englannin rauhantekoon
- Leningrad 1941 - Pohjoisen Armeijaryhmän oli periaatteessa mahdollista ottaa kaupunki suoraan liikkeestä. Vastarinta tiivistyi vasta lepotauon aikana ja vallankumouksen syntykaupungin menettäminen olisi tehnyt pahasti hallaa neuvostoliittolaisten moraalille. Lisäksi saksalaiset olisivat vapauttaneet mukavasti voimiaan muihin suuntiin.
- Moskova 1941 - nythän on useampaankin kertaan todistettu, että Moskovaa ei olisi koskaan voitu valloittaa - ja paskat. Moskovan kukistuminen olisi merkinnyt liikenneyhteyksien katkeamista ja valtavaa moraalista tappiota Neuvostoliitolle. Stalin oli (ilmeisesti) valmistautunut kuolemaan Moskovassa, joten poliittinen johtokin olisi ilmeisesti eliminoitu valtauksen yhteydessä.
- Operaatio Sininen 1942 (eteneminen Volgalle ja Kaukasukselle) - mahdollisesti resurssien menettäminen ja arvovaltatappio olisi voinut vielä kaataa Neuvostoliiton.
- Gibraltar, Malta tai Suez 1941 - Churchill muistelmissaan piti yhteyksien katkeamista Kaukoitään ja Afrikkaan kohtalokkaana Britannialle. Hallitus nurin ja rauhanoppositio hallitukseen. Kannattaa muistaa, että Franco halusi vallata Gibraltarin 1942, mutta Hitler ei antanut lupaa. Espanjan armeijan varustaminen olisi ollut liian kallista, kun resursseja tarvittiin itärintamalla.
Se USAn uhka ei todennäköisesti olisi ollut Saksalle kovinkaan vakava, mikäli Britannia olisi saatu pelattua pois pelistä. Ilman tukialueita lähempänä Atlantin takaa on paha tehdä maihinnousuja Pohjois-Afrikkaan tai Eurooppaan.
Sopimusrauhaa NL:n ja Saksan välillä en pidä uskottavana. Kyse oli kuitenkin ideologioiden välisestä sodasta, joka on vain tiettyyn rajaan asti järkiperäistä toimintaa. Mikäli sodanasteelle päätyvä konflkti nyt koskaan on järkiperäistä toimintaa.
Mutta nämähän on siis jossitteluja.