Vaihtoehtoisia puolustushankintoja menneiltä vuosilta...

EK

Kenraali
Onko kellään tietoa, oliko sotapoliisimme käytössä haulikoita? Eräs tuttavani nimittäin kertoi sotapoliisina palvelleen isänsä saaneen sota-aikana koulutusta haulikon käyttöön.
Riippuu vähän, minkälaisessa sotapoliisiosastossa on ollut. Ainakin talvisodassa takalinjojen vapaaehtoisia sotapoliisi-/ilmavalvonta-/rannikkopuolustus-/muita "kodinturvajoukkoja" aseistettiin kaikella, mitä käsiin saatiin. Jatkosodassa kai tilanne parani hankintojen (ne pirun Terni-kiväärit) ja sotasaalisaseiden myötä, muttei tietysti täysin mahdotonta haulikkojen käyttö silloinkaan ole ollut.
 

EK

Kenraali
Vaihtoehtoinen puolustushankinta mallia 1920-30-luku. Panssarimiinoja. Ihan pirusti. TNT:tä 5-10 kg puu- tai peltilaatikkon. ja siihen yksinkertainen sytytin. Olisi Kannaksella tehnyt namiskuukkelia, kun 1939 hyökkääjä oli helisemässä jo niiden vähäistenkin miinoitusten kanssa.
 

EK

Kenraali
Toinen (monimutkaisempi) hankinta:
Sampo-yleiskonekivääri
Aimo Lahti unohti pikakiväärin ja keksi jo 1930-luvun alussa mullistavan yleiskonekiväärin, eli vyösyöttöisen Sampo L-34:n. Kenttätestien jälkeen asetta kehitettiin ja siitä saatiin pikakiväärin ja Maximin korvaaja ensilinjan jv-joukoille. Saksalaiset olivat hämmästyneitä, että tsuudilais-mongoliset ugrit kykenivät saamaan MG-34:ää vastaavan idean.
Tilataan Sampoja 15000 kpl, jolloni 9 Divisioonaa ja 27 ErP:tä ja 4 JP:tä saa jokaiselle ryhmälle kaksi yleiskonekivääriä. PK ja KK-komppanista alistettava KK jäävät pois. Samalla saadaan pataljoonien komppanioiden lukumäärä tippumaan 3:een, kun KK-komppania jää pois. Näistä KK-komppanioiden miehistöistä voidaan muodostaa 28 pataljoonaa, eli reilu 9 rykmenttiä, eli n. 3 divisioonaa lisää.
Tosin on syytä muistaa, että ongelma ei niinkään talvisodan alkaessa ollut miesten määrässä vaan varusteiden määrässä. Kun 9 Divisioonaa + kilkkeet oli päätetty muodostaa, vain niille oli (nippa-nappa) kamppeet. Ylimääräiset joukot olisivat vaatineet HUOMATTAVAA lisäpanostusta varusteluihin.
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
Onko kellään tietoa, oliko sotapoliisimme käytössä haulikoita? Eräs tuttavani nimittäin kertoi sotapoliisina palvelleen isänsä saaneen sota-aikana koulutusta haulikon käyttöön.
Tällä foorumilla on esitetty väite, että saaristotaisteluissa haulikkoa olisi käytetty kallionkoloista ampuvien vihollisten eliminointiin. Samassa kirjoituksessa väitettiin, että haulikkoa olisi ollut myös sotapoliisikäytössä. Mitään lähdettä ei kuitenkaan kirjoituksessa mainittu.

En myöskään ole nähnyt yhtään kuvaa jossa suomalaisella sotilaalla olisi talvi- tai jatkosodassa ollut taisteluaseena haulikko. Metsästykseen liittyviä kuvia sotilaista haulikoineen toki löytyy.

Se, että haulikkoa olisi käytetty sotilasaseena viime sodissamme olisi itse asiassa hieno lisätieto.
 

EK

Kenraali
Tällä foorumilla on esitetty väite, että saaristotaisteluissa haulikkoa olisi käytetty kallionkoloista ampuvien vihollisten eliminointiin. Samassa kirjoituksessa väitettiin, että haulikkoa olisi ollut myös sotapoliisikäytössä. Mitään lähdettä ei kuitenkaan kirjoituksessa mainittu.

En myöskään ole nähnyt yhtään kuvaa jossa suomalaisella sotilaalla olisi talvi- tai jatkosodassa ollut taisteluaseena haulikko. Metsästykseen liittyviä kuvia sotilaista haulikoineen toki löytyy.

Se, että haulikkoa olisi käytetty sotilasaseena viime sodissamme olisi itse asiassa hieno lisätieto.
Kuriositeettina mainittakoon, että Susitaival hommasi haulikoita Ryhmä Sudelle Suomussalmella. Ideana oli, että haulikolla ampumalla voitaisiin sokaista panssarivaunujen kuskit, koska haulit löytäisivät tiensä luotia helpommin kuljettajan tähystysraosta sisään vaunuun ja kuskin silmään. Joukot hylkäsivät ajatuksen toimimattomana.
Varmuutta tuosta ei kyllä ole. Kertomuksen taustalla on majuri Hakanen, joka ei pyrkinyt antamaan kovin mairittelevaa kuvaa yhdestäkään esimiehestään.
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
Kuriositeettina mainittakoon, että Susitaival hommasi haulikoita Ryhmä Sudelle Suomussalmella. Ideana oli, että haulikolla ampumalla voitaisiin sokaista panssarivaunujen kuskit, koska haulit löytäisivät tiensä luotia helpommin kuljettajan tähystysraosta sisään vaunuun ja kuskin silmään. Joukot hylkäsivät ajatuksen toimimattomana.
Varmuutta tuosta ei kyllä ole. Kertomuksen taustalla on majuri Hakanen, joka ei pyrkinyt antamaan kovin mairittelevaa kuvaa yhdestäkään esimiehestään.
Haulikolla ampuminen panssarivaunun tähystysrakoihin taidettiin esitellä jossain 30-luvun pst-oppaassa. Olihan noita muitakin varsin ihmeellisiä pst-ratkaisuja, joita esiteltiin samassa oppaassa, kuten puiden väliin tornin korkeudelle viritettävät piikkilankapunokset.

Eräässä varuskunnassa oli 30-luvulla jopa pst-simulaattori. Filmiprojektorilla esitettiin filmejä joissa panssarivaunu lähestyi. Varumiehelle ilmoittetiin, "että teillä on käytössänne panssariluoteja". Koulutettavan piti sitten ampua vaunua sopivassa tilanteessa pienoiskiväärillä. Laukauksen kajahtaessa filmi pysäytettiin ja kouluttaja tarkasti mihin osui.

Talvisodassa joillakin suunnilla jaettiin osalle miehistä viisi panssariluodilla ladattua patruunaa ja ilmoitettiin, että panssarivaunuja pitää ampua sivulta tai takaa. Läpäisyä ei saatu mihinkään neuvostoliiton käytössä olevaan vaunuun.
 

Nyypakka

Kersantti
Kuriositeettina mainittakoon, että Susitaival hommasi haulikoita Ryhmä Sudelle Suomussalmella. Ideana oli, että haulikolla ampumalla voitaisiin sokaista panssarivaunujen kuskit, koska haulit löytäisivät tiensä luotia helpommin kuljettajan tähystysraosta sisään vaunuun ja kuskin silmään. Joukot hylkäsivät ajatuksen toimimattomana.
Joo niinhän tuo sanoi, että vaunuissa on panssaroidut prismat.

Kertomuksen taustalla on majuri Hakanen, joka ei pyrkinyt antamaan kovin mairittelevaa kuvaa yhdestäkään esimiehestään.
Eikä varsinkaan Susitaipaleesta. Ei kyllä Siilasvuostakaan :)
 

Erkki

Kenraali
Lahjoittaja
Kuriositeettina mainittakoon, että Susitaival hommasi haulikoita Ryhmä Sudelle Suomussalmella. Ideana oli, että haulikolla ampumalla voitaisiin sokaista panssarivaunujen kuskit, koska haulit löytäisivät tiensä luotia helpommin kuljettajan tähystysraosta sisään vaunuun ja kuskin silmään. Joukot hylkäsivät ajatuksen toimimattomana.
Varmuutta tuosta ei kyllä ole. Kertomuksen taustalla on majuri Hakanen, joka ei pyrkinyt antamaan kovin mairittelevaa kuvaa yhdestäkään esimiehestään.
Näin joskus kuvan maastoon hylätyistä haulikoista, ja sen kerrottiin esittävän juuri noita pois heitettyjä Suomussalmen pst-aseita. Jossain vanhassa vaunussa näkyy kyllä paljon luotien iskemiä kuljettajan tähystysräppänän ympärillä, joten on niitä kiväärilläkin koetettu pommittaa.
 

Nyypakka

Kersantti
Näin joskus kuvan maastoon hylätyistä haulikoista, ja sen kerrottiin esittävän juuri noita pois heitettyjä Suomussalmen pst-aseita.
Hakanen kertoi jättäneensä saamansa aseet Perankaan komentopaikan seinälle roikkumaan, mutta oli niitä varmasti muillakin.

Siinä mielessähän haulikko kuten kiväärikin käy järkeen, että vaikka ne eivät prismalaitteita läpäisisikään, niin luultavasti sumentavat sen verran että haittaa näkyvyyttä. Eri asia sitten kuka menee haulikkoetäisyydeltä vaunun eteen patsastelemaan.
 
Viimeksi muokattu:

StmSvejk

Ylipäällikkö
Gustav Hägglundin ja Juhani Kaskealan alekaupat 1994-2009

Niin Hägglund kuin Kaskeala olivat monessa suhteessa menneen ajan miehiä. Suomen uhkakuvaksi määriteltiin 1990-2000 -luvuillakin kotimaan puolustus eikä kriisinhallintakyvyt painottuneet kalustohankinnoissa. Lopputuloksena Suomeen hankittiin iso määrä käytettyä kalustoa jonka hankkimista kritisoitiin korkeiden ylläpitokustannusten vuoksi, siinä missä Ruotsi uudisti tehokkaasti puolustustaan kriisinhallintaan ja muihin 2000-luvun uhkakuviin sopiviksi. Esimerkiksi YLE:n MOT-ohjelma kritisoi näyttävästi Suomen poissaoloa NH-90 helikopteriohjelmasta. Moderneihin uhkakuviin soveltuvaa helikopterikalustoa hankittiin vain pieni määrä, 6 UH-60 kopteria, nekin USA:sta jolloin ei päästy eurooppalaisen puolustusyhteistyön kovaan ytimeen. Tämä oli ehkä ratkaiseva seikka siinä, ettei Paavo Lipposta valittu Euroopan presidentiksi.

Maavoimien ilmatorjunnassa luotettiin pikemminkin määrään kuin laatuun hankkimalla Gepard -ilmatorjuntavaunuja ja korvaamalla erityisolosuhteisiin sopivat Sergeit hyvin pitkälti niilä. Loppujen lopuksi todettiin, että pelkät Gepardit eivät riittäneet vaan lisäksi jouduttiin hankimaan ASRAD ja Bolide-kalustoa. Gepardeja on myös pitänyt modernisoida.

Miehistönkuljetuksessa oltiin myös menneisyyden vankeja. Siinä missä Porin Prikaati sai käyttöönsä modernit, kriisinhallintatehtäviin soveltuvat XA-18? sarjan ajoneuvot piti Karjalan prikaatin tyytyä CV-9030 kalustoon. Kainuun Prikaati taas joutui tyytymään laarinpohjimmaisiin, itä-Euroopan varastoaroilta hankittuihin MT-LB -panssariajoneuvoihin joita riitti myös reservin jalkaväkiprikaateille.

Kaukovaikutuskyky jäi menneisyyden vangiksi. Selvitykset suosivat taisteluhelikoptereita, budjetti ei. Kehnona korvauksena Suomi hankki MLRS-kalustoa Hollannista ja Tanskasta. Panssarihaupitsien hankinta toteutui loppujen lopuksi vasta 2000-luvulla jolloin jouduttiin lopuksi ostamaan sekoitus vanhentunutta ja uusiotuotantokalustoa - saksalaisia ylijäämä Pzh-2000 tykkejä 36 kappaletta ja uusiotuotantoa 18kpl. Hankinta koplattiin yhteistyössä Merivoimien raatokauppojen kanssa.

Panssarivaunuja Suomi hankki lähes eläkeikäisten upseerien suosituksesta runsaasti. Nyt niitä jo joudutaan modernisoimaan kun on huomattu että Hollannin käytetty 2A6 -vaunut eivät riitä täyttämään koko sodanajan organisaation tarvetta. On edelleen epäselvää, miten Kainuun prikaatin neljäs pataljoona tai neljännet komppaniat saavat vaunukalustonsa vai joudutaanko tästäkin kyvystä luopumaan. Loppujen lopuksi tilanne Maavoimien osalta on 2017 hyvin kehno. Kolme valmiusprikaatia ja kaksi mekanisoitua taisteluosastoa löytyy, vaan eipä juuri muuta. Mekanisoiduilla taisteluosastoilla on edelleen BMP-2 kalusto. Alueellisten joukkojen ilmatorjunta nojaa edelleen pitkälti oloihimme soveltumattomaan Gepard ja Stinger -kalustoon. Liikkuvuus on modernisoitujen MTLB:n varassa.

Merivoimatkin joutuivat hankkimaan käytettyä kalustoa 1950-1960 -lukujen huonoon malliin ja omat "panssarilaivansa" kuten MP-netin riiippumattomat analyytikot ovat todenneet. "Upseerit eivät osaa sotahommia" kuten nimimerkki "StmHonkajoki" osuvasti totesi. Merivoimien varusteluohjelma on omalla kummallisella tavallaan vastakkainen maavoimille, sillä merivoimille hankittiin kalustoa joka sopi pikemminkin meriliikenteen suojaamiseen kuin hyökkäyksen torjuntaan. MP-netissäkin tiedettiin meriliikenteen olevan ruotsinkielisten homojen pelleilyä, tavarat tulevat rekalla Torniosta.

1990-luvun lopulla Merivoimissa kaavailtiin mittavaa modernisointiohjelmaa joka siirtäisi Merivoimat uudelle vuosituhannelle. Mereltä tulevan hyökkäyksen torjuntaan oli tarkoitus rakentaa Laivue 2000 - johtoaluksena ohjusvene ja muina aluksina ultramodernit ilmatyynyualukset. Hämeenmaa-luokkaa oli tarkoitus varustella saattajaksi ja kv-operaatioihin ja miinasodankäyntiä varten oli tarkoitus rakentaa huippumoderni miinantorjunta-alus. Hägglundin-Kaskealan klikki murskasi raa'asti nämä toiveet ja samalla toiveet suomalaisen erityisosaamisen vientimenestyksestä.

Tasapainoisen varusteluohjelman sijaan Merivoimat päätyi hankkimaan neljä 3000 tonnin rannikkofregattia - joilla on kuitenkin pitkälti sama aseistus kuin suunnitelluilla Hamina-luokalla ja Hämeenmaa-luokalla päivityksen jälkeen. Karjala-luokan rannikkofregateilla on 76mm tykki, Umkhonto-kohdeilmatorjuntajärjestelmä, hekohangaari, miinakansi ja RBS-15SF meritorjuntaohjukset. NH-90 projektiin osallistumisen myötä Suomi olisi ehkä saanut meritoimintahekotkin. Laivue 2020-projektissa luokan kykyjä on tarkoitus päivittää, kuten kriitikotkin myöntävät. Aluksille tulevat uudet NSM-meritorjuntaohjukset, torpedokalusto ja ESSM-alueilmatorjuntaohjukset sekä uudet sensorit.

Suomen oloihin soveltuvat alukset myytiin etuajassa pois - Hämeenmaa ja Uusimaa AMV-kauppojen kylkiäisinä Kroatiaan, Pohjanmaa mittausalukseksi.

Uusien miinantorjunta-alusten sijaan Suomi hankki loppujen Itämerelle soveltumattomia Frankenthal -luokan miinantorjunta-aluksia Saksasta vuonna 2005. Saksan merivoimat eivät olisi raaskineet luopua muinaismuistoistaan (rakennettu 1992-1993).
 
Viimeksi muokattu:

Rannari

Ylipäällikkö
Törmäsin US:n sivuilla asiantuntijakeskusteluun HN-kaupoista. Lukeminen omalla riskillä...
 

Woodsman

Kenraali
Lahjoittaja
Kiitos varoituksesta. Todellakin, todelliset sotilasilmailun asiantuntijat siellä äänessä. :facepalm:
Olipa ”asiantuntemus” itäpainotteista. No, kyllä Pietarin bottiosasto aktivoituu kohta kunnolla ja aloittaa selvityksen kuinka mikä tahansa länsihävittäjä on huonompi kuin heidän.
 

Vaako

Kersantti
Lahjoittaja
Vilkaisin pikaisesti Markus Janssonin blogia. Jos tuo oli saksilava itse - eikä vain nimi kaimansa - niin ei tule kaveri HX-guruna paljon esiintymään. En toki halua pilata kenenkään hupia, katsokaa itse. Tai ehkä parempi ettette katso?
 

Woodsman

Kenraali
Lahjoittaja
Vilkaisin pikaisesti Markus Janssonin blogia. Jos tuo oli saksilava itse - eikä vain nimi kaimansa - niin ei tule kaveri HX-guruna paljon esiintymään. En toki halua pilata kenenkään hupia, katsokaa itse. Tai ehkä parempi ettette katso?
Tuo Ja sson on niin sekaisin kuin seinäkello. Luulen, että se on tapellut aseluvista poliisin kanssa...enkä yhtään ihmettele jos ne on viety. Ei tollasella tarvi lupia olla.
 
Top