Vakava varoitus Suomelle: ”Älkää yllättykö, jos Putin valtaa alueitanne”

Olenkin joskus todennut että jos olisin baltti niin kannattaisin NATO-jäsenyyttä 110%. Heidän tilanteessaan epävarmakin turva on parempi kuin ei mitään. Mutta tästä ei mitenkään välttämättä seuraa, että jäsenyys olisi turvallisuuden nettolisäys myös Suomelle.

Puolustusliitto NATO:n jäsenyys olisi Suomelle täydellinen takuu valtiollisen itsenäisyyden suhteen.
 
Puolustusliitto NATO:n jäsenyys olisi Suomelle täydellinen takuu valtiollisen itsenäisyyden suhteen.

...siihen saakka kunnes tilanteet ja geopoliittiset konjunktuurit muuttuvat.

NATO-jäsenyydessä pelkään juurikin nimenomaan tätä: toiveajattelua siitä, että nyt olemme ikuisesti auvossa ja turvassa kun on iso kaveri.

Koska jos tuo ajatus pääsee valtaan - ja valtion tulojen huvetessa sen on helppo päästä valtaan - niin seuraava askel on puolustusvoimien ruunaaminen tehtävien ja uhkakuvien päivittäminen vastaamaan muuttunutta sodan kuvaa ja kansainvälisiä uhkakuvia.
 
...siihen saakka kunnes tilanteet ja geopoliittiset konjunktuurit muuttuvat.

NATO-jäsenyydessä pelkään juurikin nimenomaan tätä: toiveajattelua siitä, että nyt olemme ikuisesti auvossa ja turvassa kun on iso kaveri.

Koska jos tuo ajatus pääsee valtaan - ja valtion tulojen huvetessa sen on helppo päästä valtaan - niin seuraava askel on puolustusvoimien ruunaaminen tehtävien ja uhkakuvien päivittäminen vastaamaan muuttunutta sodan kuvaa ja kansainvälisiä uhkakuvia.

Tuolla logiikalla kannattaa jättää myös esim. omakotitalon palovakuutus ottamatta, "kun ei se kumminkaan syty tuleen ja jos syttyy, niin ei ne kumminkaan maksa mitään"... :D
 
...siihen saakka kunnes tilanteet ja geopoliittiset konjunktuurit muuttuvat.

NATO-jäsenyydessä pelkään juurikin nimenomaan tätä: toiveajattelua siitä, että nyt olemme ikuisesti auvossa ja turvassa kun on iso kaveri.

Koska jos tuo ajatus pääsee valtaan - ja valtion tulojen huvetessa sen on helppo päästä valtaan - niin seuraava askel on puolustusvoimien ruunaaminen tehtävien ja uhkakuvien päivittäminen vastaamaan muuttunutta sodan kuvaa ja kansainvälisiä uhkakuvia.

Näin on tapahtunut varsin monessa NATO:n jäsemaassa. Erityisesti maissa jotka kokevat olevansa kohtuullisen hyvin turvassa ainoan mahdollisen vihollisen hyökkäystoimilta. Esim. vaikkapa Belgia, Hollanti, Portugal, Espanja, Italia jne. Jo, pelkästään karttaa katsomalla ymmärtää ettei em. valtioilla ole mitään erityistä pelkoa Venäjän miehitykselle. Historiastakin tiedämme ettei Venäjä ole koskaan ollut kyseisten maiden miehittäjinä. Eivätkä ko. maat ole koskaan historiansa aikana kuuluneet osaksi Venäjän imperiumia.

Suomen tilanne on joka suhteessa toisenlainen. Suoraan sanottuna meidän puolustuksemme olisi paljon enemmän sotilasliiton antaman avun tarpeessa kuin ko. euroopan mailla. Lisäksi pitäisin meidän kannalta hyvänä jos jo etukäteen olisi (ainoan mahdollisen) vihollisen tiedossa että Suomi tulee hyökkäyksen kohteeksi joutuessaan saamaan monenlaista sotilaallista apua (satelliitti/tiedustelutietoja, AVACS/ilmavoimien tukea, mahdollisesti ohjuskalustoa jne.) NATO:lta. Pitkä yhteinen rajamme ainoan mahdollisen vihollismaan kanssa luulisi vaikuttavan siten että emme ehkä kokonaan laiminlöisi omaa varustautumista, esim. yleistä asevelvollisuutta.

Toki meillä on kokemuksia historiasta (=täydellinen välinpitämättömyys varustautumisen suhteen ennen talvisotaa) ettei poliitikoilla välttämättä riitä minkäänlaista vastuuntuntoa maanpuolustuksen osalta. Ehkä oikeastaan usko sitäkään että nykyiset poliitikot olisivat yhtään luotettavampia kuin aikoinaan Niukkanen, Tanner ja Cajander ym. Meillä vallitsee edelleenkin sokea usko Venäjään ja sen johtajiin. Suomalaisilla on tässä suhteessa täysin päinvastainen näkemys kuin pitkään Venäjän osana olleilla Baltian mailla ja monilla muilla Itä-Euroopan valtioilla. Edes Ukrainan tapahtumat eivät ole sytyttäneen varoituksen lamppua meidän polittiselle johdollemme.

Toki aika moni tännekin kirjoitteleva uskoo ja luottaa Venäjän kanssa tehtyihin sopimuksiin sekä kaikenlaisiin yhteishankkeisiin. Vastapainoksi pidetään huonona asiana sitoutumista EU:n jäsenyyteen, samalla kun koetetaan kaikin tavoin vakuutella ettei NATO:n jäsenyyteen olisi minkäänlaista luottamista. Ja, jopa niin että nähdään jäsenyyden mahdollisesti jopa heikentävän Suomen omaa puolustuskykyä.
 
Tuolla logiikalla kannattaa jättää myös esim. omakotitalon palovakuutus ottamatta, "kun ei se kumminkaan syty tuleen ja jos syttyy, niin ei ne kumminkaan maksa mitään"... :D
Tuossa on jotain hyvin, hyvin suomalaista. Vaikka vielä paremmin tietynlaista suomalaisuutta taitaisi kuvastaa sellainen ajattelutapa, että palovakuutusta ei kannata ottaa, koska talo kuitenkin palaa, eikä kukaan korvaa. Tai kuten pääministeri Sipilä sanoi: "pessimisti ei pety!" Ihmetteln kyllä, miten ihmeessä maata voidaan johtaa sellaisella asenteella.
 
Tuohon Laamanatorin skenaarioon liittyen: Balttian valtaus olisi muutamalta merkittävältä piirteeltään erilainen operaatio kuin esim Krimin valtaus.

a) Nato ja sen artiklat b) Naton joukot.

Eli siis tilanne olisi erilainen koska Nato-maa olisi hyökkäyksen kohteena ja hyökkäyksen sivutuotteena syntyisi sinkkiarkkuja joissa on Yhdysvaltalaisia sotilaita. Tällä jälkimmäisellä varsinkin on mielestäni sisäpoliitikan kautta suuri merkitys koska siinä vaiheessa kun keskiverto amerikkalainen olisi patrioottisen, lähes pyhän vihan vallassa olisi Valkoisen talon hyvin vaikea tehdä muuta kuin näyttää Venäjälle kaapin paikka.

Yhdysvallat on suuri maa ja jo ihan siksi hiukan sisäänpäinkääntynyt mutta historiasta löytyy yllin kyllin esimerkkejä siitä mitä tapahtuu kun yhdysvallat kansakuntana on päättänyt sotilaallisesti jonkin asian hoitaa niin silloin se kyllä hoituu.
 
Koska jos tuo ajatus pääsee valtaan - ja valtion tulojen huvetessa sen on helppo päästä valtaan - niin seuraava askel on puolustusvoimien ruunaaminen tehtävien ja uhkakuvien päivittäminen vastaamaan muuttunutta sodan kuvaa ja kansainvälisiä uhkakuvia.

Se tulee tapahtumaan jokatapauksessa ja pitääkin tapahtua. Nyt kävi pelkästään järjetön tuuri, ettemme ehtineet tekemään Puolustusvoimien rakennetta vastaamaan arvioituja uhkakuvia. Harva edes arvaa miten lähellä se on ollut.
Tällä kertaa se uhka-arvio oli kautta länsimaailman väärä ja tässä kohtaa onneksemme olimme "hitaita ja hölmöjä".
Se tilanne on kuitenkin taas joskus edessä, että uhkat muuttuvat ja siihen on kyettävä reagoimaan. On myös uskallettava supistaa armeijaa - ei vain ole järkevää ylläpitää ylimitoitettuakaan armeijaa. Niin se vaan menee. Toki aikaperspektiivin täytyy olla kymmeniä vuosia tuossa hommassa.
 
Tuolla logiikalla kannattaa jättää myös esim. omakotitalon palovakuutus ottamatta, "kun ei se kumminkaan syty tuleen ja jos syttyy, niin ei ne kumminkaan maksa mitään"... :D

No ei ihan, vaan tuolla logiikalla palovakuutuksen ottaminen voi johtaa huolimattomuuteen tulenkäsittelyssä (esim. nuotion polttoa kännissä talon seinän vieressä, koska "kyllähän palovakuutus korvaa"). Sitten pieni präntti kertookin ettei törkeässä huolimattomuustapauksessa korvata mitään, ja lisäksi vakuutuksenmyöntäjä voi irtisanoa vakuutuksen.

Tietty palovakuutus on "no-brainer", kunhan varmistutaan että jokainen tulta huolimattomasti käsittelevä heitetään niska-perseotteella nokkospuskaan siitä huolimatta.

Edit: Keksin paremman vertauksen - jätetään vaahtosammuttimet huoltamatta ja uusimatta, koska korvaahan se vakuutus.
 
Viimeksi muokattu:
Toki meillä on kokemuksia historiasta (=täydellinen välinpitämättömyys varustautumisen suhteen ennen talvisotaa) ettei poliitikoilla välttämättä riitä minkäänlaista vastuuntuntoa maanpuolustuksen osalta. Ehkä oikeastaan usko sitäkään että nykyiset poliitikot olisivat yhtään luotettavampia kuin aikoinaan Niukkanen, Tanner ja Cajander ym. Meillä vallitsee edelleenkin sokea usko Venäjään ja sen johtajiin. Suomalaisilla on tässä suhteessa täysin päinvastainen näkemys kuin pitkään Venäjän osana olleilla Baltian mailla ja monilla muilla Itä-Euroopan valtioilla. Edes Ukrainan tapahtumat eivät ole sytyttäneen varoituksen lamppua meidän polittiselle johdollemme.

Suomen tasavallan presidentti puheessaan suurlähettiläille.

"Realismin oppikirjoja availlaan nyt eri puolilla. Meillähän ne eivät koskaan kiinni asti menneetkään. Historiamme piti siitä huolen. Nyt ympärillämme on yhä vähemmän itsestään selvää ja yhä enemmän itsestään epäselvää. Siksi onkin tarkan, rehellisen ja itsekriittisenkin ajattelun aika."

http://www.presidentti.fi/Public/default.aspx?contentid=333027
 
Se tulee tapahtumaan jokatapauksessa ja pitääkin tapahtua. Nyt kävi pelkästään järjetön tuuri, ettemme ehtineet tekemään Puolustusvoimien rakennetta vastaamaan arvioituja uhkakuvia. Harva edes arvaa miten lähellä se on ollut.
Tällä kertaa se uhka-arvio oli kautta länsimaailman väärä ja tässä kohtaa onneksemme olimme "hitaita ja hölmöjä".
Se tilanne on kuitenkin taas joskus edessä, että uhkat muuttuvat ja siihen on kyettävä reagoimaan. On myös uskallettava supistaa armeijaa - ei vain ole järkevää ylläpitää ylimitoitettuakaan armeijaa. Niin se vaan menee. Toki aikaperspektiivin täytyy olla kymmeniä vuosia tuossa hommassa.

Näkisin, että emme voi supistaa armeijaa nähtävissä olevien apokalyptisten kriisien takia ollenkaan. Uhkakuva-arviot ovat ihan metsässä, ja työntävät päätään piiloon kuin strutsi haluamatta katsoa sitä hetkeä, kun hornan ovi levähtää auki koko karmeassa mittakaavassaan ja sieltä tulee 4 miljardia armotonta lihanhimoista kannibaalizombia syömään länsimaista herkullista tirisevää lihaa. Ihan oikeasti, miten ne ihmiset selviää alkamatta kannibaaleiksi, jos niiltä menee kaikki elämisen edellyttämät resurssit, niillä on juomana ihmisen veri ja ruokana ihmisen liha.

Sanoisin kyllä, että ärgh päh pöh noille paperinmakuisille lillukanvarsissa askaroiville uhkakuville. Maalailkaa kunnolla. Voisivat vaikka katsoa World war z ja ottaa uhkakuvat siitä, ja marssia sen elokuvan kanssa puolustusministeriöön, että me halutaan lisää rahaa ja aseita zombien torjumiseen.
 
Viimeksi muokattu:
...siihen saakka kunnes tilanteet ja geopoliittiset konjunktuurit muuttuvat.

NATO-jäsenyydessä pelkään juurikin nimenomaan tätä: toiveajattelua siitä, että nyt olemme ikuisesti auvossa ja turvassa kun on iso kaveri.

Koska jos tuo ajatus pääsee valtaan - ja valtion tulojen huvetessa sen on helppo päästä valtaan - niin seuraava askel on puolustusvoimien ruunaaminen tehtävien ja uhkakuvien päivittäminen vastaamaan muuttunutta sodan kuvaa ja kansainvälisiä uhkakuvia.

Juuri näin.

Mieluusti näkisin ihan maailmantilanteesta ja Venäjän näennäisestä ja oletetusta kehityksestä riippumatta kansallisena pysyväisratkaisuna sen, että ylläpidämme vähintään nykytasoisia puolustusvoimia. Pieleen on mennyt aiemminkin - miksei menisi uudestaan, kun arvioidaan henkisesti ihan erilaisilla kulttuurillisilla janoilla kulkevaa porukkaa. Venäjä ei poistu tuosta vierestä ns. koskaan, ja kehitystä voi tapahtua myös huonompaan suuntaan. Kansallisissa puolustusratkaisuissa suuntaa taas ei muuteta hetkessä. Asevelvollisuudesta luopuminen on enempi vähempi yksisuuntainen tie, Ruotsin ja Liettuan pienet takapakit asiassa ovat pientä, kovin pientä.

Liittoutumat sen sijaan tehdään ajassa, vallitsevan tilanteen mukaisina ratkaisuina. Tulevaisuus on aina inhimillistä nähdä jonkin lievän trendin mukaan kehittyvänä nykytilanteen jatkeena, mutta samaan tyyliin kuin talousennusteet, mennään muussakin tulevaisuuden ennustamisessa aina pieleen koska suuria mullistuksia on mahdoton nähdä etukäteen. Näemme esim. 20, 50 tai 100 vuotta taaksepäin, ja voimme todeta miten entiset liittolaiset ovat vihollisia ja entiset viholliset liittolaisia. Ehkä käääntynyt tilanne jo pariinkin kertaan. Mutta tulevaisuutta katsoessa täälläkin mikä tahansa muu kuin "nykytilanne plus lievä trendinmukainen muutos" leimataan oudoksi haihatteluksi. Itse uskon että kv-suhteissa asiat harvemmin pysyvät täysin sementoituneina hirveän pitkään, ja koko kirjoitetun historian ajan juuri näin on ollut. Vain 25 vuotta sitten Puola ja Viro olivat USAn rautaesiripun takaisia Varsovan liittoon kuuluvia vihollismaita! Siksi en yksinkertaisesti hyväksy sellaista ajattelutapaa että NATO-jäsenyys takaisi meille pysyvän turvallisuuden vaikkapa sadaksi vuodeksi ja voisi näin ollen kokonaan tai osittain korvata myös kansallisen pysyväisratkaisumme asiaan. En missään nimessä vastusta järkevää liittoutumista tämän hetken kuvioiden mukaan, kunhan ei unohdeta edelleen edistää myös muita liittokuvioita kuin NATOa (kahdenvälisiä siis niiden valtioiden kanssa joilla on esim. maantieteellisesti pysyvä yhteinen intressi meidän kanssa - esim. Ruotsi ja Norja). Eikä lepsuunnuta oman pysyväisratkaisuksi toivomani asian kanssa.

Ovatko esim. Israel ja Sveitsi tehneet hölmösti, kun edelleen ylläpitävät erittäin vahvaa puolustuskykyä, vaikka Sveitsi sijaitsee ystävällismielisten sivistysmaiden ympäröimänä ja Israel on paitsi musertavan ylivoimainen ympäröiviin arabimaihin nähden, lisäksi ydinasevaltio ja lisäksi sillä on maailman mahtavin sotilasmahti käytännössä vahvempana liittolaisena kuin edes NATO-mailla. Minun mielestäni molemmat ovat omista lähtökohdistaan oikeassa! Sveitsi kun tietää tekevänsä sympaattisten asioiden kuten suklaan, kellojen ja linkkarien lisäksi sellaistakin, mistä voi joutua joskus huonoon valoon. Temppeliritarien evakkomaan rahanvälitys (ja rahanpesu) kun ei aina herätä iloa kaikkialla, lisäksi siitä ei ole kuin ihmisikä kun Sveitsi omien hampaidensa vuoksi välttyi aivan myrskyn silmässä sellaisilta pikku matseista kuin WW1 ja WW2. Siellä katsotaan asioita realistisesti eteenpäin. Israelilla on vielä painavampi syy olla mahdollisimman omavarainen. Monta tuhatta vuotta juutalaiset on niin usein marssitettu avuttomina teuraalle, että he eivät todellakaan ole valmiita laskemaan olemassaoloaan sen varaan, että historiassa kovin ailahtelevainen USA (miettikääpä sen suhteita vaikka Isoon-Britanniaan, Ranskaan, Saksaan, Japaniin...) olisi aina ja ikuisesti juutalaisten ylin ystävä. Onko Israel tyhjänpäiväinen haihattelija? Mielestäni he ovat tässä äärimmäisiä realisteja, tultuaan petetyksi kerran toisensa jälkeen he eivät jätä mitään sattuman tai ajassa tietyn ajan kv-poliittisen tilanteen mukaan tehtyjen liittoutumienkaan varaan. Se ei tarkoita että liittoutumia ei hyödynnettäisi, jopa entisten vihollisten kanssa kuten Egyptin Sadatin kanssa tehtiin.

Suomenkin olisi hyvä seurata Sveitsin ja Israelin esimerkkiä siinä, ettei hyödylliset ja sinänsä kannatettavat liittoumatkaan sekoita omaa kansallista pysyväisratkaisua. En epäile hetkeäkään ettei USA tulisi nyt Baltian apuun, kaikista muista NATO-maista en vastaavaa varmuutta voi sanoa. Tilanteet kuitenkin elävät eikä USA ole aina ollut mikään "vapaan maailman johtaja" eikä ole nytkään mikään puhtaan altruistinen taho, vaikka on tärkeä liittolainenja soisin sen olevan myös sotilaallisesti vielä vahvempi liittolaisemme, NATOn kautta ja muutenkin. Mutta VAIN omista joukoistamme voimme sanoa 100% varmuudella missä on niiden prioriteetti konfliktissa, tämän voinee myöntää jokainen. Ja 30 vuodessa maailmantilanne elää...PALJON...myös tulevaisuudessa. Puolustuskykyä on helppo supistaa mutta hiton vaikea parantaa Suomen kaltaisessa maassa. Katsokaa vaikka Ruotsia!
 
Viimeksi muokattu:
Olenkin joskus todennut että jos olisin baltti niin kannattaisin NATO-jäsenyyttä 110%. Heidän tilanteessaan epävarmakin turva on parempi kuin ei mitään. Mutta tästä ei mitenkään välttämättä seuraa, että jäsenyys olisi turvallisuuden nettolisäys myös Suomelle.
Jotta jäsenyydestä ei seuraisi nettolisäystä se tarkoittaisi että jäsenyys heikentäisi turvallisuutta jotenkin. Miten?

...siihen saakka kunnes tilanteet ja geopoliittiset konjunktuurit muuttuvat.

NATO-jäsenyydessä pelkään juurikin nimenomaan tätä: toiveajattelua siitä, että nyt olemme ikuisesti auvossa ja turvassa kun on iso kaveri.

Koska jos tuo ajatus pääsee valtaan - ja valtion tulojen huvetessa sen on helppo päästä valtaan - niin seuraava askel on puolustusvoimien ruunaaminen tehtävien ja uhkakuvien päivittäminen vastaamaan muuttunutta sodan kuvaa ja kansainvälisiä uhkakuvia.
Lähinnä pikkulapsille ei anneta energiajuomaa siksi että käyttävät sitä kun ei ole tarvetta ja jättäisivät pääruuan syömättä.
Eikä se tee energiajuomasta itsestään pahaa.
 
Finland says it cannot defend neighboring countries from Russian aggression
Finland is in no position to help defend its Baltic neighbors and fellow EU members Estonia, Latvia and Lithuania should it become necessary, Finnish President Sauli Niinisto said on Tuesday.

Read more: http://www.businessinsider.com/finland-cant-defend-neighbors-from-russia-2015-8#ixzz3jwpd9LFk
Read more: http://www.businessinsider.com/finland-cant-defend-neighbors-from-russia-2015-8#ixzz3jwpak97y


http://www.businessinsider.com/finland-cant-defend-neighbors-from-russia-2015-8?IR=T#ixzz3juOHeDLm
 
Finland says it cannot defend neighboring countries from Russian aggression
Finland is in no position to help defend its Baltic neighbors and fellow EU members Estonia, Latvia and Lithuania should it become necessary, Finnish President Sauli Niinisto said on Tuesday.

Read more: http://www.businessinsider.com/finland-cant-defend-neighbors-from-russia-2015-8#ixzz3jwpd9LFk
Read more: http://www.businessinsider.com/finland-cant-defend-neighbors-from-russia-2015-8#ixzz3jwpak97y


http://www.businessinsider.com/finland-cant-defend-neighbors-from-russia-2015-8?IR=T#ixzz3juOHeDLm

Niinistön sanoma on oikea ja rehellinen toteamus.

Suomella kun sattuu olemaan se 1300 km yhteistä rajaa ainaan mahdollisen (siis mahdollisen hyökkääjän) vihollisen kanssa. Siinä on pienelle Suomelle ihan riittävästi urakkaa, ilman että joutuisimme huolehtimaan vielä muista Venäjän rajanaapureista. Puolustusliitossa on muitakin jäsenmaita ja siksi osa yhteisestä puolustuksesta pitää voida "nakittaa" näiden jäsenien hoidettavaksi. Jopa niin että Suomi varmasti tarvitsee monenlaista palvelua NATO:ta jos Venäjä pyrkii toteuttamaan uhkaansa Suomen suhteen.

Puolustusliitto Ruotsin kanssa ei tuo meille juurikaan lisäturvaa koskemattomuuden varalle. Mutta jonkin tasoisen yhteistyön myötä on mahdollista saada sieltä kalustoa ja varusteita jonka ensisijainen käyttötarve lienee kuitenkin Suomen puolella. Toisekseen Ruotsi haluaa jatkossa varmistaa omaa turvallisuuttaan NATO:n jäsenyyden kautta. Suomi puskurivaltiona antaa varsin hyvän suojan Ruotsille ilman sen suurempia sitoutumisia..NATO:n jäsenyys puolestaan on ruotsalaisille välttämätön apu jos Venäjä pyrkisi saamaan haltuunsa tukikohtia Itämeren saarista.
 
Haluaisinpa nähdä sen tilanteen jossa Suomi pysyy irrallisena Baltian kriisistä. Suomella on siinä tilanteessa kädet täynnä töitä että oma tontti pysyy puhtaana. Pitämällä oman tonttinsa puhtaana, mahdollistuu Baltian puolustajille monta hyvää operaatiomahdollisuutta. Sen enempää Suomelta tuskin voi vaatia tai odottaakaan, eikä ole edes tarpeenkaan.
Niinistö tietää tuon varsin hyvin = ilmeisen taitavasti asetteli sanansa. Tai no, voisi kai sanoa myös poliitikolle ominaiseen, hyvin vaikeasti tulkittavaan tapaan.
 
Tuolla logiikalla kannattaa jättää myös esim. omakotitalon palovakuutus ottamatta, "kun ei se kumminkaan syty tuleen ja jos syttyy, niin ei ne kumminkaan maksa mitään"... :D

Harvemmassa palovakuutuksessa on pientä pränttiä jossa edellytetään tuikkaamaan tuli oman räystään alle jos naapurissa syttyy tulipalo vaikkapa naapurin isännän omankin hölmöilyn vuoksi. NATO-vakuutuksessa tälläinen präntti on, kohtalaisen isolla jopa. Tästä se pääasiallinen negatiivinen potentiaali tulee.

Ja sitten kun tässä tapauksessa se vakuuttaja ei aina vaikuta ihan kaikista vakavaraisimmalta ja kykenevältä tai aina edes halukkaalta vastaamaan vastuistaan.

Nyt eläkää minua väärin käsittäkö: kannattaisin NATOutumista 11000-prosenttisesti jos siellä olisi odottamassa 1980-luvun NATO, ja nykyNATOllakin olen semmoinen 70-prosenttinen kannattaja. Mutta pidän historianharrastuksen johdosta sekä aivan todellisena että helevetin vaarallisena sitä riskiä, että pidemmässä juoksussa jäsenyys johtaa väärään turvallisuudentunteeseen tuudittautumiseen. Ja jokin nollasta poikkeava riski on siinäkin, että NATOn jäsenenä pääsemme osalliseksi kriisiä jolta (tai jonka pahimmilta seurauksilta) voisimme muuten välttyä.

Totta kai kääntöpuolella on sitten riskitason lasku siksi, jos NATO-Suomi vahvistaisi vaikkapa Baltian puolustusta ja siten tekisi Baltialle vittuilun venäläisten kalkyylissä kannattamattomaksi.
 
Haluaisinpa nähdä sen tilanteen jossa Suomi pysyy irrallisena Baltian kriisistä. Suomella on siinä tilanteessa kädet täynnä töitä että oma tontti pysyy puhtaana. Pitämällä oman tonttinsa puhtaana, mahdollistuu Baltian puolustajille monta hyvää operaatiomahdollisuutta. Sen enempää Suomelta tuskin voi vaatia tai odottaakaan, eikä ole edes tarpeenkaan.
Niinistö tietää tuon varsin hyvin = ilmeisen taitavasti asetteli sanansa. Tai no, voisi kai sanoa myös poliitikolle ominaiseen, hyvin vaikeasti tulkittavaan tapaan.

Jep, Baltiassa tiedetään ainakin se, että mitään koukkauksia Suomen alueen kautta ei ole yllättäen tulossa, tai sitten koukkaavat joukot ovat huomattavasti harvalukuisempia. Näin vaikka Suomi olisi virallisesti konfliktin ulkopuolella eikä sotatilassa kuin "de factona". Tuskin (paljon) tätä enempää voisi odottaa Suomelta edes NATO-maana. Koko masiinamme on rakennettu puolustus mielessä.
 
Puolustusliitto Ruotsin kanssa ei tuo meille juurikaan lisäturvaa koskemattomuuden varalle. Mutta jonkin tasoisen yhteistyön myötä on mahdollista saada sieltä kalustoa ja varusteita jonka ensisijainen käyttötarve lienee kuitenkin Suomen puolella.

Minä taas väitän, että jokainen pienikin lisäkilke ja mahdollisuus tuo lisäturvaa jo ennaltaehkäisevästikin. Venäläisiä voi syyttää monesta, mutta tiedon keräämisessä he ovat todella vauhdikkaita. Venäjän nuuskijat ovat kuin sieni, joka imee kaiken mahdollisen tiedonrippeenkin sisäänsä. Ja kaikki huomioidaan jossakin suuressa "laskelmassa" minkä perusteella erilaisia linjoja vedetään. Jopa lähinnä jo tiedetyn asian toteamiset uusilla tavoilla huomioidaan, kuten reserviläiskirjeeseen liittynyt keskustelu ja asenteet. Edit: Jotain kertoo sekin, että tämäkin foorumi on jonkinlaisen mielenkiinnon kohteena.

Se on sitten ihan toinen juttu, että venäläisillä ei tiedon tulkinta ja varsinkaan itse toiminta sen pohjalta näytä onnistuvan ikinä suunnitelmien mukaan, mutta sen kerääminen ja huomioon ottaminen tuntuu olevan sikäläisten tiedusteluelinten luontainen taipumus. Hieman kuin peilikuva USA:sta jolla (kärjistäen) jää välillä "kotiläksyt" tekemättä (ja niitä tahoja ei kuunnella päätöksiä tehdessä mitä pitäisi) mutta vajavaisen tiedon pohjalta toimitaan sitten hyvin, hyvin tehokkaasti (oikeaan, väärään tai kyseenalaiseen suuntaan tapauksesta riippuen).
 
Minä taas väitän, että jokainen pienikin lisäkilke ja mahdollisuus tuo lisäturvaa jo ennaltaehkäisevästikin. Venäläisiä voi syyttää monesta, mutta tiedon keräämisessä he ovat todella vauhdikkaita. Venäjän nuuskijat ovat kuin sieni, joka imee kaiken mahdollisen tiedonrippeenkin sisäänsä. Ja kaikki huomioidaan jossakin suuressa "laskelmassa" minkä perusteella erilaisia linjoja vedetään. Jopa lähinnä jo tiedetyn asian toteamiset uusilla tavoilla huomioidaan, kuten reserviläiskirjeeseen liittynyt keskustelu ja asenteet. Edit: Jotain kertoo sekin, että tämäkin foorumi on jonkinlaisen mielenkiinnon kohteena.

Se on sitten ihan toinen juttu, että venäläisillä ei tiedon tulkinta ja varsinkaan itse toiminta sen pohjalta näytä onnistuvan ikinä suunnitelmien mukaan, mutta sen kerääminen ja huomioon ottaminen tuntuu olevan sikäläisten tiedusteluelinten luontainen taipumus. Hieman kuin peilikuva USA:sta jolla (kärjistäen) jää välillä "kotiläksyt" tekemättä (ja niitä tahoja ei kuunnella päätöksiä tehdessä mitä pitäisi) mutta vajavaisen tiedon pohjalta toimitaan sitten hyvin, hyvin tehokkaasti (oikeaan, väärään tai kyseenalaiseen suuntaan tapauksesta riippuen).

Varmasti näinkin..

Itse olen kovasti ns. skeptinen ruotsalaisten sitoutumisesta auttamaan Suomea.. Toki siellä on paljon niitä jotka kokevat "Suomen asian" velvoitteeksi itselleen, mutta valtion tasolla Ruotsi on ollut erinomaisen pidättyväinen. Tämä näkemys perustuu historiaan ja tapahtumiin aikaisempien sotien ajoilta.

Jotenkin vain tuntuu tässä vaiheessa siltä että yhteistyötä viritellään Ruotsin puolelta vain kauppapoliittisista syistä. Seuraavalla vaalikaudella päätetään mistä ostetaan uudet hävittäjät Hornettien tilalle. Ruotsalaisilla on siihen oma mielipiteensä ja ehdokkaansa (Jas-Gripen). Sen kaupan pohjustamiseksi pitää tehdä pohjatöitä. Mahdollinen hävittäjähankinta tulee joka tapauksessa vaatimaan monenlaisia vastaostoja joten "isoveli" tulee olemaan olemaan erittäin "höveli" Suomen puolustushallinnolle lähivuosien aikana.

Mutta en mitenkään vastusta yhteistyötä Ruotsin kanssa.
 
Back
Top