Saarelais-case, aikajana.
Lähteet: Jarno Liski.
Moni yritti saada kopion Timtšenkon kansalaisuuspäätöksestä, mutta Migri ei antanut. Liski löysi KHO:n ennakkoratkaisun, jolla sai päätöksen. Päätös osoitti, että tarina oligarkin inkeriläisyydestä ei ole tosi.
Liski selvittää, että Supolta ei ollut pyydetty lausuntoa. Hän huomaa tutkimuksissaan, ettei kyse ole voinut olla siitä, etteikö olisi tiedetty ja tiedostettu Timtšenkoon liittyviä riskejä. Timtšenko oli Supon tutkalla ennen kansalaisuuden saamista.
Liski löytää sähköposteja, jotka osoittivat Timtšenkon suomalaisen asianhoitajan ja Suomen poliittiseen eliittiin hyvin verkostoituneen Kai Paanasen tarjonneen rahaa kepun luottokonsultin yhtiön pelastamiseksi. Tämä palapelin pala sai uusia lähteitä astumaan esiin.
Uusien lähteiden avulla hän varmistuu, että Supon vastavakoilun tietojen mukaan Matti Saarelainen oli järjestänyt kansalaisuusasian. Tämä oli yli kaksi vuosikymmentä varjeltu salaisuus, jota inkeriläissepitteitä mediaan ”vuotamalla” oli peitelty.
Paljastuksen jälkeen Supo lupaa selvittää asiaa. Sitten yhtäkkiä se ei selvitäkään.
Liski jatkaa penkomista ja käy ilmi, että mitään virallista selvitystä ei ollut edes aloitettu. Erikoiselta tietysti tuntuukin alkaa selvittää asiaa, joka talossa on ollut tiedossa 20 vuotta.
Vuoden mittaan Liskille selvisi. että Saarelainen oli sotkeutunut Timtšenkon kanslaisuusasian aikaan toiseen sotkuun. Kun STT uutisoi hybridikeskuspotkuista, hän katsoi parhaaksi uutisoida sen verran, mitä oli saanut selville.
Uusia lähteitä ja langanpäitä tulee esiin.
Matti Saarelaisen potkuihin johtaneessa Ulkomaalaisviraston lahjusjutussa syytteistä vapautunut juristi pyörittää Suomessa yhtiötä, josta löytyi yhteys Venäjän vaalivaikuttamisoperaatioon. Rahaa kulkee läpi mutta liiketoimintaa ei ole. Outojen yhtiöiden parissa häärivät myös venäläiset kesämökkkiläiset ja suomalainen hyödyllinen mökki-idiootti Kaavilta.
Jatkoa Kuplan seuraavassa jaksossa.
www.iltalehti.fi
