Vakoilu suomessa

Homman nimi on operaatio Sanna Marin. Seuraava demareiden pressaehdokas on "meidän" Sanna... Täytyyhän sillä olla kuiskaaja, joka kertoo kokemattomalle pressalle (Marin) kuinka ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa hoidetaan.
 
Viimeksi muokattu:
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) toteaa, että Suomessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on enemmän liikkuvia osia kuin monessa muussa maassa.

– Me emme ole puhtaasti parlamentaarinen järjestelmä.

– Meillä on vahva presidentti, joka on ensisijainen vallankäyttäjä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, ja se, miten tieto kulkee ja miten vastuu jakautuu eduskunnan, valtioneuvoston ja presidentin välillä, niin se ei ole täysin yksiselitteistä, että kyllä tälle varmasti perustelujakin löydetään, Halla-aho arvioi pääministerin turvallisuusneuvonantajan tehtävää.

Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari pohtii presidentin ja pääministerin vallanjakoa.

– Ennakoitavissa on, että Nato-jäsenyyden myötä presidentin rooli vahvistuu, ja ollaanko tässä nyt sitten hakemassa tavallaan pääministerille tukevampaa selkänojaa hänen johtamistyössään, Ruostetsaari pohtii.

Professori muistuttaa, että EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka kuuluu jo nyt valtioneuvostolle ja pääministerille.

– Pyritäänkö tässä nyt vähän tasapainottamaan valtaa uudessa tilanteessa? Ruostetsaari miettii.

Valtiosihteeri: Taustalla turvallisuustilanteen muuttuminen​

Valtioneuvoston kansliasta turvallisuusneuvonantajan tarvetta perustellaan turvallisuuspoliittisen ympäristön muuttumisella.

Valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Henrik Haapajärven mukaan tarve muutokselle heräsi jo vuosi sitten, mutta rahoitus puuttui. Tehtävän perustamisen edistäminen mahdollistui, kun eduskunta hyväksyi joulukuussa täydentävän talousarvion.

– Sen jälkeen käynnistimme prosessin heti vuoden alusta. En näe erityistä hyötyä siitä, että aikailisimme turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.

Haapajärven mukaan tehtävään valitaan paras osaaja.

– Kyseessä ei ole puoluepoliittinen mandaattipaikka.

yle.fi

Esitys turvallisuuspolitiikan uudesta huippuvirasta saa kritiikkiä ja kiitosta â professori pohtii, haetaanko pääministerille leveämpää selkänojaa

Pääministerin avuksi valtioneuvoston kansliaan puuhataan uutta turvallisuusneuvonantajaa ja neuvonannon yksikköä. Tavoitteena on varautua Nato-jäsenyyden tuomiin uusiin tehtäviin.
yle.fi yle.fi
 
hansai kirjoitti:
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) toteaa, että Suomessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on enemmän liikkuvia osia kuin monessa muussa maassa.

– Me emme ole puhtaasti parlamentaarinen järjestelmä.

– Meillä on vahva presidentti, joka on ensisijainen vallankäyttäjä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, ja se, miten tieto kulkee ja miten vastuu jakautuu eduskunnan, valtioneuvoston ja presidentin välillä, niin se ei ole täysin yksiselitteistä, että kyllä tälle varmasti perustelujakin löydetään, Halla-aho arvioi pääministerin turvallisuusneuvonantajan tehtävää.

Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari pohtii presidentin ja pääministerin vallanjakoa.

– Ennakoitavissa on, että Nato-jäsenyyden myötä presidentin rooli vahvistuu, ja ollaanko tässä nyt sitten hakemassa tavallaan pääministerille tukevampaa selkänojaa hänen johtamistyössään, Ruostetsaari pohtii.

Professori muistuttaa, että EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka kuuluu jo nyt valtioneuvostolle ja pääministerille.

– Pyritäänkö tässä nyt vähän tasapainottamaan valtaa uudessa tilanteessa? Ruostetsaari miettii.

Valtiosihteeri: Taustalla turvallisuustilanteen muuttuminen​

Valtioneuvoston kansliasta turvallisuusneuvonantajan tarvetta perustellaan turvallisuuspoliittisen ympäristön muuttumisella.

Valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Henrik Haapajärven mukaan tarve muutokselle heräsi jo vuosi sitten, mutta rahoitus puuttui. Tehtävän perustamisen edistäminen mahdollistui, kun eduskunta hyväksyi joulukuussa täydentävän talousarvion.

– Sen jälkeen käynnistimme prosessin heti vuoden alusta. En näe erityistä hyötyä siitä, että aikailisimme turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.

Haapajärven mukaan tehtävään valitaan paras osaaja.

– Kyseessä ei ole puoluepoliittinen mandaattipaikka.

yle.fi

Esitys turvallisuuspolitiikan uudesta huippuvirasta saa kritiikkiä ja kiitosta â professori pohtii, haetaanko pääministerille leveämpää selkänojaa

Pääministerin avuksi valtioneuvoston kansliaan puuhataan uutta turvallisuusneuvonantajaa ja neuvonannon yksikköä. Tavoitteena on varautua Nato-jäsenyyden tuomiin uusiin tehtäviin.
yle.fi yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin?
 
www.iltalehti.fi

Sisäministeriö haluaa Supolta selvityksen Matti Saarelaisen tapauksesta

Sisäministeriö haluaa Suojelupoliisista Matti Saarelaista koskevia asiakirjoja neljältä eri vuosikymmeneltä. Supolla on vastausaikaa 10. helmikuuta saakka.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi

Sisäministeriö haluaa Supolta selvityksen Matti Saarelaisen tapauksesta​

Sisäministeriö haluaa Suojelupoliisista Matti Saarelaista koskevia asiakirjoja neljältä eri vuosikymmeneltä. Supolla on vastausaikaa 10. helmikuuta saakka.
 
Niin hallituksessa kuin oppositiossa jaetaan kuitenkin ajatus, että myös pääministerin kansliassa tarvitaan jatkossa lisää turvallisuuspolitiikan osaamista. Nato-politiikan osalta pääministerin suhteesta muiden ministeriöiden ja presidentin kanslian rooleihin ei kuitenkaan ole vielä tarkkaa kuvaa.

Esitys liikkuu alueella, joka on Suomen valtioelinten työnjaossa ollut usein herkkää.

Pääministerin valtuuksia Nato-jäsenyys ei muuta. Valtioneuvostosta arvioidaan, että on hallituksen asia ratkaista, tarvitaanko pääministerien tueksi lisää asiantuntemusta.

Ministeriöiden ja tasavallan presidentin kanslian viralliset näkemykset kuullaan ensi viikolla, kun ne antavat lausuntonsa esityksestä.

Neuvonantajaa ei nimettäisi puoluepoliittisin perustein​

Pääministeri Sanna Marinin johtamat sosiaalidemokraatit ehtinevät nimetä virkaan haluamansa henkilön vielä ennen vaaleja.

Uuden turvallisuusneuvonantajan etsintä alkaisi heti, ja yksikköön palkattaisiin pari muuta henkilöä. Rekrytointi alkaisi jo ennen kuin asetus tulisi voimaan 1. maaliskuuta.

Nimityksen tekee alivaltiosihteeri, mutta käytännössä siitä päättäisi pääministeri.

Valtioneuvostosta kerrotaan, että uusi neuvonantaja ehtisi perehtyä tehtävään ja olisi seuraavan pääministerin aloittaessa jo sisällä asioissa. Virkaa ei jaettaisi puoluepoliittisin perustein, ja se tulee avoimeen hakuun.

Suomen Nato-jäsenyyttä suunnitellaan muissakin ministeriöissä jo täyttä häkää, ja jäsenyyden takia jaettavat rahat ja tehtävät kiinnostavat muillakin suunnilla.

Tuleva pääministerin neuvonantaja olisi virkamies, ja hänet voitaisiin rekrytoida myös muista ministeriöistä tai puolustusvoimista.

yle.fi

Turvallisuuspolitiikan huipulle uusi virka – pääministerin kanslian ajama esitys voi sohaista herkkää aluetta

Ylen saaman asetusluonnoksen mukaan neuvonantajan etsintä aloitettaisiin heti. Kiire hämmästyttää pääministeripuolueen hallituskumppaneita.
yle.fi yle.fi
 
Tuo homma ei ole ihan niin yksinkertainen kuin Marinin esikunnan valtiosihteeri kaavailee. Meillä ovat jo turporakenteessa TP-UTVA (jossa PM puheenjohtajana ja TP), PLM ja UM. Nyt siis pitäisi olla vielä VNK/PM-turpo.

Keskustelu pitäisi oikeastaan käydä presidentin valtaoikeuksista.

Katsottuani eri hallitusten pääministereiden asemaa ja kirjoa, en kyllä suosittele hanketta. Ei välttämättä toimi tämä turpovallan lisähajautus.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top