Valmistautuminen liikekannallepanoon

Vaultboy kirjoitti:
No tämä nyt alkaa mennä jo aiheesta ohi; mutta on se puukkokin varteenotettava vastustaja, jos ollaan lähellä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuossa tilanteessa pitäisi varautua voimankäyttöön ja ottaa se ase esille ajoissa..toki jos tilanne eskaloituu samoin tein niin sitten on asemies todella alakynnessä.
 
Mikfin70 kirjoitti:
Tuossa tilanteessa pitäisi varautua voimankäyttöön ja ottaa se ase esille ajoissa..toki jos tilanne eskaloituu samoin tein niin sitten on asemies todella alakynnessä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuossahan testattiin vain ehtiikö ampumaan ennen iskua, mutta ei huomioitu sitä että jos se ensimmäinen kuti ei pudota kohdetta epätodennäköisellä pää/rankaosumalla, veitsimies tulee vielä päälle ja tekee ihan riittävää tuhoa. Käytännössä video esitteli vain tasapelin, jossa molemmat todennäköisesti vuotaa kuiviin… 😁

20 jalkaa / 6 metriä on kai se nyrkkisääntö, jolla oikeasti lisää selviytymismahdollisuuksiaan yllättävässä tositilanteessa: reagointi, veto, laukaisu, väistö. Sekin osoittautunut siviilitilanteissa, esim ameriikan poliiseilla riittämättömäksi, koska tilanteeseen mennään vilpittömin mielin ts. päätöstä tappavan voiman käytöstä ja sen ennakointia ei koskaan synny. Mennään suoraan hätävarjelun puolelle ja reagointi selkärangasta.
 
junailija kirjoitti:
Hypoteettinen kysymys: jos venäjällä otetaan käyttöön sotatila ja aloitetaan liikekannallepano, niin mitähän mahtaa aikaansaada Suomessa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvä kysymys. Voisi olettaa, että jotain se saa aikaan - kenties PV:n henkilökunnan lisäämistä (soppareilla?) ja kertausharjoitusten lisääntymistä ainakin? YH:t olisivat aika dramaattinen ratkaisu, vaikka toki sinänsä perusteltu.

Nythän jo on kalustoa liikuteltu lisää, ilmeisesti Ukrainaan viety ei ole riittänyt?
https://twitter.com/x/status/1499453100335243268
 
J0h1F kirjoitti:
Hyvä kysymys. Voisi olettaa, että jotain se saa aikaan - kenties PV:n henkilökunnan lisäämistä (soppareilla?) ja kertausharjoitusten lisääntymistä ainakin? YH:t olisivat aika dramaattinen ratkaisu, vaikka toki sinänsä perusteltu.

Nythän jo on kalustoa liikuteltu lisää, ilmeisesti Ukrainaan viety ei ole riittänyt?
https://twitter.com/x/status/1499453100335243268
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikä vaunu tuossa on ennen Shilkaa? Siis tuo missä on tuo kulmikas torni?
 
26-vuotiaan toimittajan pohdintoja sotaan lähdöstä:



Entä jos en jaksaisi raahata haavoittunutta turvaan? Ajatus sodasta Suomessa kiemurtelee alitajunnassa jatkuvasti

Mummo laskee puhelimessa, moniko hänen lapsenlapsistaan joutuisi sotaan. Esitän rohkeaa ja vakuuttelen: Kyllä tästä mummo selvitään. Sotaa ei tule. Mutta mistä minä tietäisin, kysyy Juho Korpela kolumnissaan.


Juho Korpela

28.3. 6:00

Aamulehti

Sotaan koulutettu 26-vuotias jääkäri. Aliupseerikurssin käynyt. Yksi sadoistatuhansista reserviläisistä.

Tiedän, mitä Suomessa syttyvä sota minulle ja ikäluokalleni tarkoittaisi. Miehet ja naiset parhaassa iässä. Sodan syttyessä eturintamalla.

Moni meistä uskoi. Ettei sota meidän sukupolveamme koskisi. Nyt rauhan esirippu on rävähtänyt katosta alas ripustuksineen. Pelottaa. Entä jos?

SOTA KIEMURTELEE alitajunnassa. Se on jatkuvasti mielessä. Ajatus sodasta Suomessa.

Sen huomaa kuntosalilla. Mietin, jaksaisinko kantaa telamiinoja, kivääriä, luotisuojaliiviä. Kuolisin, jos kunto ei kestäisi. Entä jos en jaksaisi raahata haavoittunutta turvaan? Lisään kierroksia juoksumatossa. Nostan vielä yhden ylimääräisen sarjan. Varaudun.

Sen huomaa, kun mummo soittaa. Hän on Hiitolasta, Laatokan Karjalasta. Sotaa paennutta evakkoa pelottaa. 80 vuoden takaisia muistoja. Mummo laskee, moniko lapsenlapsista joutuisi sotaan. Esitän rohkeaa ja vakuuttelen: Kyllä tästä mummo selvitään. Sotaa ei tule. Valehtelen, en voi mitenkään olla varma.

Sen huomaa yliopistolla. Sen lipputangossa lepattaa siniristilipun vieressä kookas Ukrainan lippu. Herkistyn. Opiskelukaveri kysyy lounaspöydässä sodanajan tehtävästäni. En tiedä. Aion ottaa selvää.

Sen huomaa töissä. Kollegat välittävät tietoa kuoleman uhalla taisteluiden keskeltä. Minä kirjoitan julmuuksista toimituksessa. Tärkeää sekin, vakuuttelen itselleni. Työpäivien jälkeen sodasta raportointi ja hetki hetkeltä -seuranta jatkuvat unissa.

Sen huomaa juhlissa. Koronan piti olla kauheinta kaikesta. Siitä kun selviämme, maailma on taas auki, meille sanottiin. Tänäänkään tanssijalka ei vipata vanhaan malliin. Sotapuhe huuhtoo hurmoksen hetkessä. Kohta lähdetään rintamalle, hyvä ystävä hihkaisee humalassa. Huumorilla selviää hetken.

Ystävä kertoo olevansa pasifisti. En tunne muita. Arvostan hänen pähkäiltyjä perusteluitaan. Hän haluaa rauhaa. Niin minäkin. Ystäväni ei rintamalle lähtisi, vakaumus estää. En tiedä, mitä ajatella. Arvostan silti. Mutta entä jos kaikki ajattelisivat samoin?

YKSI ASIA VAIVAA sodassa yli kaiken. Ajattelen oman ikäisiäni nuoria Ukrainassa. Samaan maailmanaikaan kanssani kasvaneita: samat hauskat videot netissä katsottu, samat serverit verkkopeleissä pelattu. Samat Euroviisut hoilattu, samoille urheilijoille hurrattu.

Nyt he ovat lapsenkasvoisia vänrikkejä. Syyttöminä syntyneitä, syyttöminä sotaan komennettuja. Pienten vauvojen isiä ja äitejä. Käsittämätön taakka jo nyt kovia kokeneelle sukupolvelle.

Ei ole pääsyä pois tulituksen keskeltä. Puolisot ja lapset lähtevät, mutta heille rajat ovat kiinni. Käsky on käynyt. Valmiina uhraamaan henkensä paremman tulevaisuuden puolesta.

Sota on pelottava asia.


Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.


https://www.aamulehti.fi/kolumnit/art-2000008703127.html
 
Saisiko tästä myös yhteenvedon tänne. Oleelliset asiat vain kiitos.
Ei pääse lukemaan koska maksumuuri.

www.is.fi

Keitä liikekannallepano koskisi Suomessa? Asiantuntijat kertovat

IS EXTRA | Jos pahin tapahtuisi, suomalaisten arki muuttuisi rajusti. Liikekannallepanolla olisi vaikutuksensa kaikkiin, myös heihin, joille ei ole määrätty sodan ajan sijoituspaikkaa. Tässä jutussa kerrotaan, mihin kaikkeen liikekannallepano voisi vaikuttaa – tietystä omaisuudestakin saattaisi...
www.is.fi www.is.fi
 
Tierna kirjoitti:
Ajattelen oman ikäisiäni Ukrainassa
Klikkaa laajentaaksesi...
26 vuotias Aamulehden toimittaja kirjoitti hyvän pakinan meidän maamme nuorten sota-ajatuksista. Hänen ikätovereitaan Ukrainassa sota ei koske, asevelvollisuus alkaa 27 vuotiaana. Ukrainan väestöpyramidi löytyy helpolla netistä, sen mukaan 10-25 vuotiaat on häipynyt maasta aika totaalisesti.
 
Rauhantekijä kirjoitti:
Saisiko tästä myös yhteenvedon tänne. Oleelliset asiat vain kiitos.
Ei pääse lukemaan koska maksumuuri.

www.is.fi

Keitä liikekannallepano koskisi Suomessa? Asiantuntijat kertovat

IS EXTRA | Jos pahin tapahtuisi, suomalaisten arki muuttuisi rajusti. Liikekannallepanolla olisi vaikutuksensa kaikkiin, myös heihin, joille ei ole määrätty sodan ajan sijoituspaikkaa. Tässä jutussa kerrotaan, mihin kaikkeen liikekannallepano voisi vaikuttaa – tietystä omaisuudestakin saattaisi...
www.is.fi www.is.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Vähä pätkittynä
Rauhantekijä kirjoitti:
Pahaan valmiina
Jos pahin tapahtuisi, suomalaisten arki muuttuisi rajusti. Liikekannallepanolla olisi vaikutuksensa kaikkiin, myös heihin, joille ei ole määrätty sodan ajan sijoituspaikkaa. Tässä jutussa kerrotaan, mihin kaikkeen liikekannallepano voisi vaikuttaa – tietystä omaisuudestakin saattaisi joutua luopumaan.


Petri Seppä
17.4. 13:52
MITÄ suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuisi, jos tulisi tarve julistaa yleinen liikekannallepano?

Vaikka skenaario on kaukainen ajatus, suunnitelmat ovat valmiina ja ne vaikuttaisivat laajalti suomalaisten arkeen.

Liikekannallepano tarkoittaa asevoimien ja yhteiskunnan määräämistä taisteluvalmiuteen, mutta sillä olisi vaikutuksensa myös heihin, joille ei ole määrätty sodan ajan sijoituspaikkaa.

ILTA-SANOMIEN haastattelemat asiantuntijat puhuvat aiheesta vain yleisellä tasolla.

– Tämä on sen kaltainen aihe, että yksityiskohtainen keskustelu on vähintäänkin haastavaa. Jos kerrottaisiin hyvin yksityiskohtaista tietoa, niin kuohuvat poksahtaisivat naapurissa, Puolustusvoimien entinen komentaja, nykyinen kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok) toteaa.

Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta. Heidät on niin sanotusti sijoitettu, eli heille on määrätty sodan aikainen paikka ja tehtävä.

Liikekannallepano koskisi ensisijaisesti heitä. Ei kuitenkaan automaattisesti kaikkia.



PUOLUSTUSVOIMILLA on suunnitelmat koota joukkoja tietyssä järjestyksessä uhkaavan konfliktin kiireellisyydestä, laajuudesta ja vakavuudesta riippuen.

Koko 280 000:a sotilasta tuskin kutsuttaisiin palvelukseen saman tien. Ensin kohotettaisiin puolustusvalmiutta kutsumalla kaikista kiireellisimmät joukot. Sitten valmiutta mahdollisesti vaiheittain korotettaisiin kutsumalla lisäjoukkoja.

Toinen vaihtoehto on, että perustettaisiin kaikki joukot heti. Se on kuitenkin epätodennäköistä, koska tiedustelutieto on nykyään niin laadukasta. Ei Suomea uhkaava tahokaan omia joukkojaan kymmenessä sekunnissa Suomen rajalle toisi.

KAIKKI TOIMISI periaatteessa samoin kuin reilut 80 vuotta sitten talvi- ja jatkosodan liikekannallepanoissa. Sijoitetut reserviläiset kutsuttaisiin palvelukseen, ja he ilmoittautuisivat joukkojen perustamiskeskuksissa.

Joukkojen perustaminen ei tapahtuisi varuskunnissa vaan hajautetusti siellä täällä. Näin olisi vaikea estää joukkojen perustamista.



Samaan aikaan materiaalia alettaisiin hajauttaa armeijan varikoilta niin, ettei yhtä varikkoa pommittamalla saisi tuhottua isoa määrää sotakalustoa.

Perustamiskeskuksiin kutsutut reserviläiset saavat henkilö- ja tehtäväkohtaisen varustuksen, ja joukko perustetaan. Sitä seuraa sotavalmiustarkastus ja lisäkoulutusta, aseiden kohdistusta, ampumista tai kiireellisessä tapauksessa suoraan valmistautuminen ensimmäiseen tehtävään.

KAIKKIA sodan ajan sijoitettuja liikekannallepano ei koskisi. Osalla sotilaskoulutuksen saaneista on yhteiskunnan toimivuuden kannalta niin kriittisiä työtehtäviä, että heidät on vapautettu sodan ajan sotilastehtävistä.



Näihin kuuluvat muun muassa poliisit, palomiehet, paljon lääkintähuoltohenkilöstöä sekä kriittisen infrastruktuurin toimivuuden turvaamisesta huolehtivia ammattilaisia kuten vaikkapa ydinvoimala- tai tietoliikenneinsinöörejä.

Muutoinkin liikekannallepanolla olisi suuret vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan. Jo pelkästään sen johdosta, että jopa reilut kaksisataatuhatta työntekijää poistuisi työpaikoiltaan maanpuolustustehtäviin.

PUOLUSTUKSEN kannalta kriittisten yritysten toiminta turvattaisiin, mutta joitakin yhteiskunnan toimintoja voitaisiin ajaa alas. Samoin esimerkiksi uhkaavalta kriisialueelta lentokenttiä tai satamia voitaisiin sulkea, ihmisiä voitaisiin siirtää pois ja ihmisten maa-alueita tai omaisuutta voitaisiin ottaa Puolustusvoimien käyttöön.

Puolustusvoimilla ei ole esimerkiksi omia ajoneuvoja kaikille sodan ajan reserviläisille. Puolustusvoimien ei ole järkeä ottaa tuhansia kuorma-autoja, traktoreita ja kaivureita varastoon seisomaan, vaan iso osa ajoneuvoista otettaisiin siviiliyhteiskunnalta. Se vaikuttaisi siviilipuolen kuljetuksiin. Sama pätisi muihinkin kaksoiskäyttömateriaaleihin, eli tavaroihin ja tuotteisiin, joita voitaisiin käyttää myös sotilaallisessa kriisitilanteessa.

Lindberg sanoo, että Puolustusvoimilla on yritysten kanssa sotataloussopimuksia, joilla tietyn yrityksen tuotanto, kalusto tai henkilöstö siirtyisi Puolustusvoimien hallintaan.

– Suomi on nähnyt kokonaisvarautumisen hyvin. On sodan ajan reservi liikekannallepanoineen, sotataloussopimukset liike-elämän kanssa ja muut varautumiset eli esimerkiksi sairaanhoitojärjestelyt, Lindberg sanoo.

LINDBERGIN mukaan kuvioon liittyvät myös huoltovarmuusvelvoitteet. Esimerkiksi Suomen viljavarastoja on kasvatettu: varastoissa on puolen vuoden viljavarantojen sijasta nyt 8,5 kuukauden viljat koko maan tarpeisiin. Poltto- ja voiteluainevarantoja riittää 5–6 kuukaudeksi.



– Lisäksi 4,2 miljoonalle suomalaiselle on tarjolla väestönsuoja siten, että eri tiloja voidaan muuttaa 72 tunnissa väestönsuojiksi.

– Kaikki nämä osoittavat Suomen kokonaisturvallisuuden konkreettisen kokonaisvaltaisuuden. Esimerkiksi EU:ssa on oltu hyvin kiinnostuneita Suomen kokonaisturvallisuuden mallista, Lindberg sanoo.

OLISIKO liikekannallepanossa mitään ikärajoja? Asevelvollisuuslaissa on määritelty ala- ja yläikärajat. Se on yli 18-vuotiaista miehistön osalta 50 vuoteen saakka ja upseereissa 60 vuoteen asti.



– Sitä kautta liikekannallepano koskisi tietyssä järjestyksessä kaikkia 280 000:ta sijoitettua reserviläistä. Varusmieskoulutus tuottaa vuosittain riittävästi henkilöstöä, jotta 280 000 sijoitettua voidaan pitää riittävän nuorina ja toimintakykyisinä, Lindberg korostaa.

Entä sitten siviilipalvelusmiehet tai rauhan aikana palveluksesta vapautetut?

Lindberg muistuttaa, että maanpuolustusvelvollisuus koskee jokaista.

– Kaikki ovat maanpuolustusvelvollisia! He sijoittuvat siviiliyhteiskunnan avuksi koulutuksensa mukaisesti. Jos ei ole saanut aseellista koulutusta, sitten sijoittuu sen mukaan, minkä koulutuksen on saanut, Lindberg mainitsee.

Ihmisiä voidaan myös määrätä erilaisiin tehtäviin. Näin tapahtui esimerkiksi talvi- ja jatkosotien aikaan, kun esimerkiksi maanviljelyksessä tai mottitalkoissa tarvittiin paljon työvoimaa. Nyt koneet tekevät paljon tällaista suorittavaa työtä, mutta edelleen ihmisiä voidaan poikkeusoloissa käskeä erilaisiin aputyötehtäviin.

Siviilipalveluspaikka voi olla esimerkiksi kirjastossa, seurakunnassa, urheiluseurassa tai jossakin yhdistyksessä. On esitetty myös näkemyksiä, joiden mukaan olisi hyvä, että siviilipalveluksen käyneillekin suunniteltaisiin jatkossa tehtävä kriisin varalta.

MAANPUOLUSTUSVELVOLLISUUS koskee myös naisia, vaikka he eivät olisi saaneet sotilaskoulutusta. Tässä tärkeänä yhteistyöjärjestönä on valtakunnallinen Naisten Valmiusliitto, jonka muodostavat kymmenen naisten eri vapaaehtoista maanpuolustus- ja turvallisuustyötä tekevää jäsenjärjestöä.

Naisten Valmiusliiton jäsenjärjestöt ovat Finlands svenska Marthaförbund, Maa- ja kotitalousnaisten keskus, Maanpuolustuskiltojen liitto, Maanpuolustusnaisten liitto, Marttaliitto, Pelastakaa lapset, Reserviläisliitto, Sotilaskotiliitto, Suomen lottaperinneliitto ja Suomen pelastusalan keskusjärjestö, ja näissä järjestöissä toimii yhteensä noin 100 000 naista.

Liiton tarkoituksena on parantaa naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia sekä edistää naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa. Toiminta ei ole sotilaallista.



– Liiton ensisijaisena tavoitteena on osata varautua omaan ja läheisten turvallisuustaitoihin ja -uhkiin, mutta se antaa valmiuden toimia myös poikkeusoloissa, eli liittoa pystyttäisiin hyödyntämään paljonkin, Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, eduskunnan ensimmäinen varapuhemies ja kansanedustaja Paula Risikko (kok) sanoo.

Risikon mukaan järjestöjen jäseniä voitaisiin käyttää varuskunnissa, joukkojenperustamiskeskuksissa tai muualla yhteiskunnassa monin tavoin. He voisivat osallistua muun muassa ruoka- ja sosiaalihuoltoon, väestönsuojeluun, varusteiden jakoon sekä pelastus-, koulutus-, kirjaamis-, kuljetus- ja viestintätehtäviin ja muuhun erikoisosaamiseen.

– Lista on pitkä. Lisäksi tulevat vielä kotipalvelutehtävät, eli jos viranomaiset on irrotettu sotatehtäviin, järjestöjen jäsenet voisivat hoitaa kodeissa asuvia vanhuksia ja vammaisia, Risikko lisää.

Risikko mainitsee myös, että parhaillaan on menossa pilottikokeilu, jossa vapaaehtoiset voivat antaa sitoumuksensa osallistua ruokapalveluja tarjoavan Leijona Cateringin toimintaan kriisitilanteessa.

– Suomessa on hyvä valmiuslainsäädäntö sekä yhteistoiminta-ajattelu. Järjestöjen kouluttamia kansalaisia ei ole kuitenkaan rekisteröity mihinkään, eli miten heidät löydetään kriisitilanteessa? Hallitusohjelmassa on nyt tämä asia otettu vakavasti, Risikko sanoo.



VENÄJÄ ei esimerkiksi hyökkää Ukrainassa pelkästään Ukrainan armeijaa vastaan vaan koko yhteiskuntaa – voimalaitoksia, kouluja, sairaaloita ja asuinalueita – vastaan. Tämän takia koko yhteiskunnan pitää varautua, ja tärkeitä tehtäviä on yhteiskunnan jokaisella osa-alueella.

– Entisenä sisäministerinä sanon, että nyt pitää varautua ihan kaikkeen! Myös kansalaisten henkilökohtaisten taitojen, valmistautumisen ja varautumisen osaamiseen, Risikko pohtii.

Suomessa homma kuitenkin osataan. Eräässä taannoisessa harjoituksessa reserviläiset perustivat pataljoonan, ja se oli perustettu muutamassa päivässä ja siirretty kuvitteellisesti 300 kilometrin päähän täyteen valmiuteen.

Artikkelia varten on haastateltu myös Pääesikunnan entistä tiedustelupäällikköä, kansanedustaja, kenraalimajuri evp Pekka Toveria (kok).
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top