Salomaa ja Pyykönen puhuvat asiaa.
"Sotatutkija: Kaliningradissa todennäköisesti ydinkärkiä – "Ydiniskujen harjoittelu Ruotsiin ja Tanskaan huolestuttavaa"
Asiantuntijat arvioivat, että Suomen ja Ruotsin merkitys Naton harjoituskumppaneina Itämerellä kasvaa Venäjän toimien seurauksena.
31.10.2016 klo 14:09
http://yle.fi/uutiset/3-9262208
Puolustus- ja sota-asiantuntijat näkevät Itämeren turvallisuuskehityksessä selkeitä yhtäläisyyksiä kylmän sodan alkuaikoihin. Heidän mukaansa Venäjän voimannäyttöihin Itämerellä tuleekin suhtautua vakavasti.
– Turvallisuuskilpailu tietysti meni kylmän sodan aikana paljon pidemmälle, mutta on aivan selkeät merkit siitä, että vastaavanlainen kehitys on nyt alkanut: on samat asetelmat, samat asenteet ja samantyyppiset, tosin tehokkaammat, asejärjestelmät liikkeellä, sotahistorian dosentti Markku Salomaa sanoo.
Huolestuttavana kehityksenä Salomaa pitää erityisesti sitä, että Venäjä on tiettävästi harjoitellut ydiniskuja Ruotsiin ja Tanskaan.
– Venäjä on lennättänyt jo useampana vuotena ydinasepommittajiaan Itämeren yläpuolella ja niissä on ohjukset, jopa risteilyohjukset, olleet valmiina. Tuskin tosin ovat olleet ydinkärjillä varustettuja, mutta on simuloitu ydinasehyökkäyksiä sekä Tanskaa että Ruotsia vastaan, ja tämä on erittäin huolestuttavaa, Salomaa muistutti radion Ykkösaamussa.
– Tutkijana hämmästelen, että vaikka nämä merkit tiedetään ja nämä tiedot ovat meidänkin poliittisen johtomme käytössä, niin niistä ei osata tehdä johtopäätöksiä, hän jatkaa.
Sotahistorian dosentin mukaan todennäköistä onkin, että Venäjä varustautuu siihen, että Kaliningradista olisi mahdollista iskeä ydinaseilla. Jo ennen pitkän kantaman Kalibr-ohjuksia kuljettaneiden sota-alusten siirtoa Itämerelle Venäjä siirsi ydinkärjille soveltuvia Iskander-ohjuksia Kaliningradiin.
– Todennäköisesti ydinkärjetkin ovat Kaliningradissa. Eipä sinne muuten olisi tarvinnut Iskandereja siirtää – ei niitä tavanomaisten kärkien takia tarvita siellä. Venäjällä on kehittyneet asevoimat ja muut keinot hoitaa vastaavat operaatiot, jos tarve on, Salomaa arvioi.
Suomen ja Ruotsin merkitys Natolle kasvaa
Sotilaallisesti ja strategisesti kiinnostavan Itämerestä tekevät muun muassa Kuolan niemimaalla sijaitseva Venäjän tukikohta, joka on merkittävin sotilaallisen voiman keskittymä Venäjällä, Kaliningradin alue sekä Pietarin taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen merkitys Venäjälle. Sotahistorian dosentin Markku Salomaan mukaan Venäjän uusin sotilasdoktriini, joka hyväksyttiin vuonna 2014, johti siihen, että vanha vihollinen Nato nostettiin uudelleen viholliseksi.
– Vaikuttaa siltä, että Putinin politiikkana on maksimoida tämä vihollisten määrä. Hän tarvitsee tätä uhka-asettelua oman sisäpoliittisen asemansa vahvistamiseksi, Salomaa toteaa.
Turvallisuusanalyytikko, prikaatinkenraali evp. Juha Pyykönen on samoilla linjoilla.
– Se euforinen ajatus, että Venäjästä tulisi länsimaistyyppinen demokratia, on kutakuinkin kaikkialla Euroopassa haudattu lähes mahdottomana ajatuksena. Nyt vain tulisi opetella elämään tämän Venäjän kanssa, jonka tunnemme jo vanhastaankin, Pyykönen toteaa.
Nurinkurisen tilanteesta tekee Salomaan mukaan se, että ensin Venäjä toimii haastajana, ja kun länsi vastaa siihen, Venäjä perustelee uusia vastatoimiaan Naton vastatoimilla. Pyykösen mukaan puolestaan on itsestäänselvää, että Nato tulee lisäämään harjoitustoimintaansa Itämerellä. Todennäköistä on myös, että Suomen ja Ruotsin merkitys kumppaneina kasvaa. Suomen ja Ruotsin suhtautuminen muuttavaan turvallisuustilanteeseen saa kuitenkin Markku Salomaalta pyyhkeitä.
– Pidän ihan selvänä, että Suomen ja Ruotsin politiikalla, jota kutsutaan vakauspolitiikaksi, ei ole mitään korrespondenssia (eli vastaavuutta) todellisuuteen tällä hetkellä, Salomaa jyrähtää.
"Ydinaseiden käytettävyys lähellä nollaa"
Turvallisuusanalyytikko Juha Pyykönen arvioi, että Venäjä pyrkii käyttämään hyväksi vahvaa asemaansa Itämerellä edistääkseen kansallisia intressejään. Hän uskoo Venäjän tavoitteena olevan tasavertaiseen neuvotteluasemaan pääsemisen niissä neuvottelupöydissä, joihin se haluaa. Venäjän voimavarat etenkin talouden puolella heikentävät sen neuvotteluasemaa.
– Jos BKT-osuus on samaa luokkaa kuin Italialla, niin ei sillä hirveän hyviä kortteja niissä pöydissä saa, Pyykkönen toteaa.
Strategiset ydinaseet ovatkin hänen mukaansa ainoa seikka, jossa Venäjä on tasoissa Yhdysvaltojen kanssa.
– Mutta niissä on taas se ongelma, että niiden käytettävyys on lähellä nollaa."
