Kenraalin kartta paljastaa: Tämän takia Venäjä varustautuu Suomen pohjoisrajalla
Tänään klo 05:45 (muokattu klo 08:21)
Venäläiskenraalin kartassa iso osa Suomen Lapista ja Rovaniemi ovat sota-aluetta.
Vaarallinen alue: Venäläiskenraali Andrei Kartapolov näytti tämän karttakuvan puolustuskonferenssissa Moskovassa toukokuussa 2015. Tutkija Dmitri Gorenburgin blogissaan julkaisemassa kuvassa on Pohjois-Euroopan sotilastilanne venäläissilmin. Kuvan yläosassa erottuu pisteviivalla rajattu alue, joka sijoittuu Suomen ja Ruotsin Lappiin. Alueella on merkittynä Rovaniemen ja Ruotsin Jokkmokkin sotilaskentät. Kartassa olevassa tekstissä viitataan Suomen ja Ruotsin isäntämaasopimuksiin Naton kanssa. Tekstissä sanotaan maiden tehneen sopimuksen "ruotsalaisen ja suomalaisen infrastruktuurin käyttämisestä sen takaamiseksi, että Naton joukkoja voidaan siirtää Pohjois-Eurooppaan".
Yksityiskohta ylemmästä kartasta.
Suomi lisää monen vuoden tauon jälkeen matkailuinvestointeja Lapissa, kun Finnair syöttää kiinalaisturisteja lisääntyvänä virtana ja venäläismatkailijat ovat palaamassa takaisin ruplan elpyessä.
Myös itärajan toisella puolella investoidaan rajusti, mutta toisenlaisiin kohteisiin. Venäjä varustaa kiihtyvään tahtiin sotavoimiaan Arktisella alueella.
Viimeksi perjantaina puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg nosti viestipalvelu Twitterissä esiin uutisen, jonka mukaan Venäjä uusii tai rakentaa kymmenen sotilaskenttää Arktisella alueella.
Kuukausi sitten Venäjä sijoitti uusia Su-35S-hävittäjiään Besovetsin lentotukikohtaan Petroskoissa.
Suomen poliittinen johto on hermostunut Itämeren sotilaallisesta tilanteesta, mutta on harhaluulo, että pohjoinen olisi olennaisesti rauhallisempi - päinvastoin.
Tästä muistutti Norjan puolustusvoimien komentaja, amiraali Haakon Bruun-Hanssen vieraillessaan Suomessa viime viikolla.
GIUK-linja on Pohjois-Atlantilla sijaitseva merialue Grönlannin, Islannin ja Britteinsaarten välissä. Alue on sotilaskuljetusten portti Norjanmereltä Atlantille. THE HERITAGE FOUNDATION
GIUK-linja uhattuna
Norja on vakavasti huolestunut Venäjän varustautumisesta pohjoisessa. Norja pelkää, että Venäjän hyökkäyssukellusvenelaivasto pystyy puhkaisemaan niin kutsutun GIUK-linjan ja uhkaamaan Naton merikuljetuksia Yhdysvalloista ja Kanadasta Norjaan ja Eurooppaan.
GIUK-linja on Pohjois-Atlantilla sijaitseva merialue Grönlannin, Islannin ja Britteinsaarten välissä. Alue on sotilaskuljetusten portti Norjanmereltä Atlantille.
Venäjä on lisännyt sukellusveneidensä aktiivisuutta alueella, minkä vuoksi Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Norja ovat nopeasti tilanneet uusia suuria P8 Poseidon -valvontakoneita vahtiakseen venäläisiä vedenalaisia. Samalla Yhdysvallat on tehnyt paluun Islannin Keflavikin lentotukikohtaan, josta amerikkalaiset valvontakoneet toimivat.
Lähiaikoina Yhdysvallat tuo noin 300 sotilasta Norjaan käytännössä pysyvästi. Joukot ovat valmiusyksikkö, joka varautuu ottamaan vastaan suuria amerikkalaisia taisteluosastoja mahdollisen kriisin alla.
Sukellusveneiden jahtaaja. Amerikkalainen P-8 Poseidon merivalvontakone pudottaa vedenalaisen sonarin, jolla selvitetään sukellusveneiden sijainteja ja ääniä. Norjan hallitus päätti viime vuoden lopulla noin miljardin euron hankinnasta, jolla Norja aikoo tilata muun muassa viisi tällaista konetta. U.S. NAVY
Pelottava kartta
Kun Venäjä varustautuu ja Nato yrittää pysytellä sen kannoilla, liittoutumattomat Suomi ja Ruotsi ovat samassa liisterissä.
Venäjän sotilasjohdon operaatiopäällikkö, kenraaliluutnantti Andrei Kartapolov pelotteli Suomea ja Ruotsia Moskovassa toissa keväänä pidetyssä puolustuskonferenssissa. Kartapolov vilautti karttaa, johon hän oli piirtänyt noin 400 kilometriä leveän ja sata kilometriä korkean "vaarallisen alueen".
Alue sijaitsee Suomen ja Ruotsin Lapissa. Kartta osoittaa Suomen ja Ruotsin ilmavoimien tukeutumisaluetta. Karttaan ei ole nimetty paikkakuntia, mutta siinä on venäläisten mielestä kaksi epäilyttävää sotilaskenttää: Rovaniemi ja Ruotsin Jokkmokk.
Venäjä pitää näitä kenttiä vaarallisina, koska se epäilee, että Yhdysvallat voisi käyttää kenttiä uhatakseen Murmanskin aluetta. Murmansk on Venäjän tärkein sotilaskohde, useiden sotasatamien ja sotilaslentokenttien keskittymä.
Ruotsin Nato-raportin mukaan tärkein sotilaallinen syy, minkä vuoksi Venäjä vastustaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä on juuri Murmansk ja siellä sijaitseva Venäjän strategisten ydinaseiden kehto.
Kartapolov on nykyisin kenraalieversti ja Venäjän läntisen sotilaspiirin komentaja. Rovaniemen alueen valtaus ja Lapin lentopaikkojen tuhoaminen ovat todennäköisesti yksi hänen komentamansa suuren sotajoukon ensimmäisiä tehtäviä kriisin puhjetessa.
Ruotsi on palauttanut käyttöön kylmän sodan aikana käyttämiään sotilaskenttiä. Yksi niistä on Jokkmokk Ruotsin Lapissa. Kuvassa kaksi Saab Gripeniä Jokkmokkissa viime toukokuussa. RUOTSIN PUOLUSTUSVOIMAT
Venäjän Pohjoisen laivaston pääsatama sijaitsee Severomorskissa. Joulukuun lopussa satamaan lipui ohjusristeilijä Marsalkka Ustinov palattuaan telakalta, jossa sota-alus oli korjattu ja uudistettu. RU.MIL
Tarraa ydinaseisiin
Ydinaseet ovat suurvaltojen pelote ja voiman merkki. Venäjä viestittää ydinaseilla turvallisuuden tarvettaan ihan riippumatta siitä, mitä länsi mahdollisesti niistä ajattelee.
Venäjä tarraa ydinaseisiin, koska maan johto pelkää, että Nato on Venäjää ylivoimaisempi muissa, nykyaikaisissa asejärjestelmissä. Venäjä ei ole tällä hetkellä myöskään valmis käymään suursotaa vain tavanomaisin asein.
Venäjän ydinasepelote koostuu merivoimien ja kaukotoimintailmavoimien ydinaseista, strategisista ohjusjoukoista sekä maavoimien ydinaseista.
Murmanskin alueella Severomorskissa sijaitsee Venäjän pohjoisen laivaston päämaja. Pohjoiseen laivastoon Venäjä on sijoittanut kaksi kolmasosaa koko maan merivoimien vahvuudesta.
Venäjää on melko mahdoton yllättää Arktiksen suunnalla, sillä se on rakentanut sinne pysyvien ja jatkuvassa taisteluvalmiudessa olevien tukikohtien ketjun. Venäjä vahventaa tämän ketjun voimaryhmittymiä jatkuvasti.
Sen se tekee selväksi myös lännelle. Venäjä tuo alueelle nykyaikaisinta kalustoaan ja alleviivaa puheissa alueen tärkeää asemaa.
Venäläinen Su-27-hävittäjä Besovetsin lentotukikohdassa Karjalassa. ZUMAPRESS
Kuukausi sitten Venäjä sijoitti uusia Su-35S-hävittäjiään Besovetsin lentotukikohtaan Petroskoissa. SPUTNIK
Viimeisin täydennys on remontoitu strateginen ydinsukellusvene Podmoskovie, jonka Venäjä olisi voinut sijoittaa myös Tyynellemerelle. Lentokalustoa Venäjä on täydentänyt paitsi Su-35S-kalustolla myös raskailla Su-30-ilmaherruushävittäjillä ja erityisesti pohjoisille alueille kehitetyllä helikopterikalustolla.
Alueella on maan parhaat ilma- ja meritorjuntaohjusjärjestelmät ja tutkaverkosto.
Maajoukkojaan Venäjä on varustanut erikoiskalustolla. Aluetta kehitetään jatkuvasti ja nimenomaan sotilaallisten vaatimusten pohjalta.
Lännen osalta asia on aivan päinvastainen ja voimasuhteet jopa murskaavan epäedulliset.
OLLI AINOLA