Sillä reitillä onkin Suomen puolustuksen selkäranka, voiko enempää strategista kohdetta reitillä olla?
Sillä reitillä onkin Suomen puolustuksen selkäranka, voiko enempää strategista kohdetta reitillä olla?
Varuskunnista ei maata puolusteta mutta onko Pohjois-Karjalan ja Savon prikaatien lakkautus antanut signaalia että täältä kannattaa yrittää?
Muistan selvästi että joku venäläinen kenraali nämä prikaatit 2000-luvun alussa mainitsi uhkaavina kun kertoi että heillä ei ole taas mitään tässä suunnassa.
Muistan selvästi että joku venäläinen kenraali nämä prikaatit 2000-luvun alussa mainitsi uhkaavina kun kertoi että heillä ei ole taas mitään tässä suunnassa.
Muistissa lienee hyvin miten käy kapealla tiellä suomen puolella..
ak.tied
Greatest Leader
No ei ihan tuulesta temmatulta kuulosta. Eteläkiila Lahden ja Kouvolan suuntaan, pohjoinen Jyväskylään. Väliin jää Päijänne. Ja nopeampaahan se olisi survoa aavaa valtatietä pitkin. Pikkutiet vievät vuoroin etelään tai pohjoiseen ja matkalla on kierrettäväksi vesistöjä, kyliä ja kaupunkeja kiusaksi asti.
Onhan tämä Lahdenpohjan aluevaraus juuri sillä suunnalla. Ei varuskunnista käsin puolusteta, mutta ehkä heidän logiikalla yllätysiskun näkökulmasta tiheä varuskuntaverkosto antaa mahdollisuuden nopeampiin vastatoimiin kun puolustus on valmiina "reitillä"?
Rauhantekijä
Greatest Leader
Jos meinaa kehittää muitakin rajanylittämisen mahdollisuuksia (kauppa+turismi), niin sinnehän ne kannattaa tehdä missä vielä ei ole reittejä.
Kaupan kannalta tässä voi nähdä jo olevien ylityspaikkojen paineiden helpottamista ja jos tähtäys on norjalaiset satamat, niin kannattaa muistaa että Norja satsaa rajusti pohjoisten satamiensa kehittä iseen Koillisväylän odotusten takia. Lisäksi totean että tuolla Venäjän puolen raja-alueella ei tapahdu mitään ilman armeijan hyväksyntää ja johtamista, siksi tätä voi tavallaan kutsua myös armeijan hankkeeksi.
Juu, kyllä minä sen myönnän että asioilla voi olla myös militanttikin näkökulmansa, mutta tuonpahan nyt vaan esille tätä kaupallista painotusta. Jos Suomen haluaa katkaista jostain kohdasta niin voi huomata että puolet väestöstä asuu Pori - Imatra linjan eteläpuolella.
Hanski
Ylipäällikkö
Onhan tuo aika erikoinen logiikka, että moottoritie kannattaa vetää sinne, missä ei ole asukkaita eikä käyttäjiä... Toisaalta saihan KEPU ajettua läpi samalle suunnalle uuden Savonlinnan ohitustien, ehkä siinä toimii sama logiikka. Mukava olisi nähdä venäläiset business case -laskelmat, jos tämä pohjautuu pelkästään kaupallisiin intresseihin!
ak.tied
Greatest Leader
Hanski
Ylipäällikkö
Onhan siellä Wikipedian mukana lähes 8000 asukasta, ilman muuta se puoltaa uutta moottoritietä ja suurta logistiikkakeskusta maassa, jossa tiet Moskovan kehätien ulkopuolella ovat tunnetusti heikkolaatuisia...
ak.tied
Greatest Leader
Nykyiset rajanylityspaikat merkattuna, samoin Lahdenpohja (7.000 asukasta/wikipedia). Tuolla Suomen ja Laatokan välisellä kaistaleella tuskin on mitään veret seisauttavaa kaupallista potentiaalia. Metsää.
JR49
Respected Leader
Sama logiikka vie nykyisin valtateiden liikennevirrat muualtakin ohi kaupunkien keskustojen, eikä sen läpi. Se on suuntaus.
Etenkin kun tässä tapauksessa keskellä valtatietä on kääntösilta, joka ajoittain nousee pystyyn päästäkseen alta kulkevat rahtilaivat läpi...
BlackFox
Ylipäällikkö
Venäjä haluaisi kytkeä Suomen tieverkkoonsa
Maanantai 23.1.2017 klo 07.03
(TUULA MALIN)" style="margin-right: 0px; margin-left: 0px; padding-right: 0px; padding-left: 0px; color: rgb(102, 102, 102); text-decoration: underline;">
Lahdenpohjasta on rakennettu päällystetty pistoliittymä Parikkala-Syväoron raja-asemalle. (TUULA MALIN)
Lahdenpohjasta on valmistunut perusparannettu ja päällystetty pistoliittymä Parikkalan rajanylityspaikalle. Liittymä vihittiin käyttöön runsas vuosi sitten. Tieosuuden kustannukset olivat 6,5 miljoonaa euroa.
Tiehankkeen taustalla on Venäjän hallinnon pyrkimys kytkeä Venäjän ja Suomen tieverkostot toisiinsa Parikkalan rajanylityspaikan kautta.
Venäjä on ajanut määrätietoisesti tavaraliikenteelle tarkoitettua Parikkala-Syväoron väliaikaista rajanylityspaikkaa kansainväliseksi ylityspaikaksi. Kansainvälistämisen myötä raja-asema avautuisi myös henkilöliikenteen käyttöön.
Suomi on ollut nihkeä venäläisten visioiman raja-asemahankkeen suhteen. Suomessa on katsottu, että itärajalla on jo riittävästi ylityspaikkoja henkilöliikenteen tarpeisiin.
Venäjä lähestyi Suomea rajanylityspaikkaa koskevalla nootilla muutama vuosi sitten. Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta vastasi noottiin ja ilmoitti, ettei Suomi ole valmis avaamaan Parikkalan rajanylityspaikkaa kansainvälisen henkilöliikenteen käyttöön. Tuolloin sisäministerinä toiminut Petteri Orpo (kok) perusteli Suomen haluttomuutta ylityspaikan kehittämiseen itärajan liikennemäärien vähenemisellä sekä Suomen heikolla taloustilanteella.
(TUULA MALIN)" style="margin-right: 0px; margin-left: 0px; padding-right: 0px; padding-left: 0px; color: rgb(102, 102, 102); text-decoration: underline;">
Venäjän keskushallinnon rahoittama valtatie A121 on valmistunut Lahdenpohjaan saakka. (TUULA MALIN)
Loistava sijainti
Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitot ovat edistäneet parhaansa mukaan Parikkala-Syväoron kansainvälistämistä Venäjän toiveiden mukaisesti. Kaavoituksen esityöt on jo tehty ja maanhankintojakin toteutettu.
Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen on ollut aktiivinen tie- ja raja-asemahankkeen edistämisessä. Huuskosen mukaan raja-aseman kansainvälistäminen olisi tärkeää, koska Parikkalan sijainti on erinomainen tieverkkojen yhdistämistä ajatellen.
- Venäjällä on nähty Parikkalan logistinen potentiaali. Täältä on toimivat jatkoyhteydet Suomen länsirajalle ja sieltä edelleen Ruotsin puolelle saakka, kuvaa Huuskonen.
Huuskonen uskoo rajahankkeen nytkähtävän eteenpäin parin vuoden sisällä, vaikkei kiristynyt kansainvälispoliittinen tilanne edistäkään asioiden etenemistä.
- Jo tälläkin hetkellä henkilöliikenteen on jo mahdollista mennä tästä yli.
- Suomen suuntaan ei tarvita edes erityislupia, Venäjälle kylläkin. Me olemme olleet hövelimpiä tässä suhteessa, kertoo aiemmin Rajavartiolaitoksessa työskennellyt Parikkalan kunnanjohtaja.
Huuskosen mukaa kansainvälistämiselle olisi perusteet, koska ylitysmäärät ovat kasvaneet Parikkala-Syväorossa parin viime vuoden aikana toisin kuin muilla raja-asemilla.
- Tällä hetkellä ylityksiä on noin 20 000 vuodessa. Vielä pari vuotta sitten määrä oli 14 000, laskee Huuskonen.
Maakuntaliitot ovat toimineet aktiivisesti Venäjän ja Suomen tieverkostojen yhdistämisen puolesta. Liitot ovat toimineet näkyvästi yhteistyön edistämiseksi sekä Parikkalan raja-aseman että tieverkkojen osalta.
Maakuntaliittojen suunnitelmissa Venäjältä saapuva väylä jatkuisi itärajalta Suomen poikki aina Ruotsin puolelle saakka.
Suunnitteilla oleva valtatie nro 18 välittäisi kumipyöräliikennettä Parikkalasta Vaasaan ja sieltä edelleen lauttayhteyden kautta Ruotsin Trondheimiin.
- Tällä yhteydellä olisi varmasti suuri merkitys Venäjälle. Tällä hetkellä Venäjän ja EU:n välit ovat kuitenkin niin tulehtuneet, ettei hanke etene toivottua tahtia, Vesa Huuskonen harmittelee.
Aluevaraus
Venäjän federaation rahoittamaan tiehankkeeseen liittyy myös mittava, Venäjän puolustushallinnolle osoitettu aluevaraus Suomen rajan tuntumassa, runsaat 50 kilometriä Parikkalasta.
Iltalahden haltuunsa saamien asiakirjojen mukaan Venäjän keskushallinto valmistelee Pietarin kokoisen, 87 000 hehtaarin suuruisen hallinnollisen yksikön rakentamista Lahdenpohjan seutuville vajaan kymmenen vuoden sisällä.
Aluevaraus on lähes seitsemän kertaa suurempi kuin Petroskoi. Venäjän keskushallinto sitoutuu asiakirjojen mukaan ohjaamaan alueen kehittämiseen 200 miljardia ruplaa.
Asiakirjoissa hanketta kuvataan strategiseksi ja salaiseksi. Hanketta johtaa ja valmistelee Venäjän puolustusministeriö.
Suomessa hankkeesta tiedetään vain vähän.
Parikkalan kunnanjohtajallakaan ei ole tietoa Venäjän keskushallinnon suunnitelmista kunnan lähialueilla.
- Noin suuren hankkeen valmistelu on ilman muuta keskitetty Moskovaan, ei siitä Suomen puolella tai edes Karjalan tasavallassa kukaan tiedä mitään. Meillä on tietoa vain logistiikkakeskushankkeesta parin kilometrin päähän rajasta Venäjän puolella sekä Lahdenpohjan satama- ja hotellihankkeista.
Samaan aikaan, kun Venäjä on kehittänyt omaa tieverkostoaan kohti Suomen rajaa ja vaatinut Parikkalan avaamista henkilöliikenteelle, ovat venäläiset sijoittajat häärineet aktiivisesti Suomen puolella Loviisasta Kajaaniin liikennöivällä valtatie kuudella.
Tien varrelta on ostettu lukuisia suuria kiinteistöjä ja huoltoasemia.
Kauppoja on tehty myös kouluista, leirikeskuksista ja muista julkisista rakennuksista. Kiinnostus on kohdistunut liikekiinteistöjen ja julkisten rakennusten lisäksi myös maa-alueisiin ja yksityisiin asuinkiinteistöihin.
Hankintoja on tehty ainakin Loviisasta, Lapinjärveltä, Kouvolasta, Luumäeltä, Lappeenrannasta, Imatralta, Ruokolahdelta, Rautjärveltä, Parikkalasta, Kiteeltä, Tohmajärveltä, Joensuusta, Kontiolahdelta, Juualta, Nurmeksesta, Valtimolta, Sotkamosta ja Kajaanista.
Kuutostien lähialueiden lisäksi sijoittajat ovat hakeneet sopivia kiinteistökohteita myös Karjalan radan ja varuskunta alueiden naapurustosta.
Kiinteistökauppoja on tehty ainakin Vekaranjärven ja Utin varuskunta-alueiden lähimaastossa Kouvolan Valkealassa.
Vekaranjärvellä toimii Karjalan Prikaati ja Utissa Utin Jääkärirykmentti
Maanantai 23.1.2017 klo 07.03
(TUULA MALIN)" style="margin-right: 0px; margin-left: 0px; padding-right: 0px; padding-left: 0px; color: rgb(102, 102, 102); text-decoration: underline;">
Lahdenpohjasta on rakennettu päällystetty pistoliittymä Parikkala-Syväoron raja-asemalle. (TUULA MALIN)
Lahdenpohjasta on valmistunut perusparannettu ja päällystetty pistoliittymä Parikkalan rajanylityspaikalle. Liittymä vihittiin käyttöön runsas vuosi sitten. Tieosuuden kustannukset olivat 6,5 miljoonaa euroa.
Tiehankkeen taustalla on Venäjän hallinnon pyrkimys kytkeä Venäjän ja Suomen tieverkostot toisiinsa Parikkalan rajanylityspaikan kautta.
Venäjä on ajanut määrätietoisesti tavaraliikenteelle tarkoitettua Parikkala-Syväoron väliaikaista rajanylityspaikkaa kansainväliseksi ylityspaikaksi. Kansainvälistämisen myötä raja-asema avautuisi myös henkilöliikenteen käyttöön.
Suomi on ollut nihkeä venäläisten visioiman raja-asemahankkeen suhteen. Suomessa on katsottu, että itärajalla on jo riittävästi ylityspaikkoja henkilöliikenteen tarpeisiin.
Venäjä lähestyi Suomea rajanylityspaikkaa koskevalla nootilla muutama vuosi sitten. Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta vastasi noottiin ja ilmoitti, ettei Suomi ole valmis avaamaan Parikkalan rajanylityspaikkaa kansainvälisen henkilöliikenteen käyttöön. Tuolloin sisäministerinä toiminut Petteri Orpo (kok) perusteli Suomen haluttomuutta ylityspaikan kehittämiseen itärajan liikennemäärien vähenemisellä sekä Suomen heikolla taloustilanteella.
(TUULA MALIN)" style="margin-right: 0px; margin-left: 0px; padding-right: 0px; padding-left: 0px; color: rgb(102, 102, 102); text-decoration: underline;">
Venäjän keskushallinnon rahoittama valtatie A121 on valmistunut Lahdenpohjaan saakka. (TUULA MALIN)
Loistava sijainti
Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitot ovat edistäneet parhaansa mukaan Parikkala-Syväoron kansainvälistämistä Venäjän toiveiden mukaisesti. Kaavoituksen esityöt on jo tehty ja maanhankintojakin toteutettu.
Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen on ollut aktiivinen tie- ja raja-asemahankkeen edistämisessä. Huuskosen mukaan raja-aseman kansainvälistäminen olisi tärkeää, koska Parikkalan sijainti on erinomainen tieverkkojen yhdistämistä ajatellen.
- Venäjällä on nähty Parikkalan logistinen potentiaali. Täältä on toimivat jatkoyhteydet Suomen länsirajalle ja sieltä edelleen Ruotsin puolelle saakka, kuvaa Huuskonen.
Huuskonen uskoo rajahankkeen nytkähtävän eteenpäin parin vuoden sisällä, vaikkei kiristynyt kansainvälispoliittinen tilanne edistäkään asioiden etenemistä.
- Jo tälläkin hetkellä henkilöliikenteen on jo mahdollista mennä tästä yli.
- Suomen suuntaan ei tarvita edes erityislupia, Venäjälle kylläkin. Me olemme olleet hövelimpiä tässä suhteessa, kertoo aiemmin Rajavartiolaitoksessa työskennellyt Parikkalan kunnanjohtaja.
Huuskosen mukaa kansainvälistämiselle olisi perusteet, koska ylitysmäärät ovat kasvaneet Parikkala-Syväorossa parin viime vuoden aikana toisin kuin muilla raja-asemilla.
- Tällä hetkellä ylityksiä on noin 20 000 vuodessa. Vielä pari vuotta sitten määrä oli 14 000, laskee Huuskonen.
Maakuntaliitot ovat toimineet aktiivisesti Venäjän ja Suomen tieverkostojen yhdistämisen puolesta. Liitot ovat toimineet näkyvästi yhteistyön edistämiseksi sekä Parikkalan raja-aseman että tieverkkojen osalta.
Maakuntaliittojen suunnitelmissa Venäjältä saapuva väylä jatkuisi itärajalta Suomen poikki aina Ruotsin puolelle saakka.
Suunnitteilla oleva valtatie nro 18 välittäisi kumipyöräliikennettä Parikkalasta Vaasaan ja sieltä edelleen lauttayhteyden kautta Ruotsin Trondheimiin.
- Tällä yhteydellä olisi varmasti suuri merkitys Venäjälle. Tällä hetkellä Venäjän ja EU:n välit ovat kuitenkin niin tulehtuneet, ettei hanke etene toivottua tahtia, Vesa Huuskonen harmittelee.
Aluevaraus
Venäjän federaation rahoittamaan tiehankkeeseen liittyy myös mittava, Venäjän puolustushallinnolle osoitettu aluevaraus Suomen rajan tuntumassa, runsaat 50 kilometriä Parikkalasta.
Iltalahden haltuunsa saamien asiakirjojen mukaan Venäjän keskushallinto valmistelee Pietarin kokoisen, 87 000 hehtaarin suuruisen hallinnollisen yksikön rakentamista Lahdenpohjan seutuville vajaan kymmenen vuoden sisällä.
Aluevaraus on lähes seitsemän kertaa suurempi kuin Petroskoi. Venäjän keskushallinto sitoutuu asiakirjojen mukaan ohjaamaan alueen kehittämiseen 200 miljardia ruplaa.
Asiakirjoissa hanketta kuvataan strategiseksi ja salaiseksi. Hanketta johtaa ja valmistelee Venäjän puolustusministeriö.
Suomessa hankkeesta tiedetään vain vähän.
Parikkalan kunnanjohtajallakaan ei ole tietoa Venäjän keskushallinnon suunnitelmista kunnan lähialueilla.
- Noin suuren hankkeen valmistelu on ilman muuta keskitetty Moskovaan, ei siitä Suomen puolella tai edes Karjalan tasavallassa kukaan tiedä mitään. Meillä on tietoa vain logistiikkakeskushankkeesta parin kilometrin päähän rajasta Venäjän puolella sekä Lahdenpohjan satama- ja hotellihankkeista.
Samaan aikaan, kun Venäjä on kehittänyt omaa tieverkostoaan kohti Suomen rajaa ja vaatinut Parikkalan avaamista henkilöliikenteelle, ovat venäläiset sijoittajat häärineet aktiivisesti Suomen puolella Loviisasta Kajaaniin liikennöivällä valtatie kuudella.
Tien varrelta on ostettu lukuisia suuria kiinteistöjä ja huoltoasemia.
Kauppoja on tehty myös kouluista, leirikeskuksista ja muista julkisista rakennuksista. Kiinnostus on kohdistunut liikekiinteistöjen ja julkisten rakennusten lisäksi myös maa-alueisiin ja yksityisiin asuinkiinteistöihin.
Hankintoja on tehty ainakin Loviisasta, Lapinjärveltä, Kouvolasta, Luumäeltä, Lappeenrannasta, Imatralta, Ruokolahdelta, Rautjärveltä, Parikkalasta, Kiteeltä, Tohmajärveltä, Joensuusta, Kontiolahdelta, Juualta, Nurmeksesta, Valtimolta, Sotkamosta ja Kajaanista.
Kuutostien lähialueiden lisäksi sijoittajat ovat hakeneet sopivia kiinteistökohteita myös Karjalan radan ja varuskunta alueiden naapurustosta.
Kiinteistökauppoja on tehty ainakin Vekaranjärven ja Utin varuskunta-alueiden lähimaastossa Kouvolan Valkealassa.
Vekaranjärvellä toimii Karjalan Prikaati ja Utissa Utin Jääkärirykmentti
Soldierblue
Ylipäällikkö
En tiedä jos on oikea ketju, sinne vaan tykistö tulta !
Aika erikoista termistöä tuossa uutisoinnissa taas kerran. "Venäjä haluaa yhdistää Suomen tieverkkoonsa" (ikään kuin jo ei olisi yhdistänyt), "Pietarin kokoinen hallinnollinen yksikkö" (häh?) jne. Mutta kai sitä iltapäivälehden pitää keksiä mahdollisimman pelkoa herättävät termit jotta saa ihmiset ostamaan tai klikkaamaan nämä sotapelotteluaiheiset artikkelinsa.
Mulla kyllä on sellainen kutina että Venäjä haluaisi liittää itseensä Suomesta paljon muutakin kuin tieverkon....
ak.tied
Greatest Leader
No jos tällaisella uutisoinnilla ostetaan klikkauksien lisäksi kansalaisten sekä poliittisten tahojen myötämielisyyttä puolustusmäärärahojen nostamiseksi sekä herätellään samoja tahoja miettimään maanteiden sekä muiden strategisten yhteistyöhankkeiden vaikutusta ei vain taloudellisesta, vaan myös maanpuolustuksellisesta näkökulmasta, niin siitä vaan!
On tuo ainakin pelottavampi skenario kuin huoli minkä ruotsalaiset ilmaisivat: Venäjän strategiaa helpottaa, että Suomella on sama raideleveys kuin Venäjän rautateillä. Ajatella nyt: venäläistä raideleveyttä ihan Ruotsin rajalle asti. Hrrrr
Onkos tuossa kulkenut suurruhtinaskunnan aikaan jokin hevosväylä noilta main mitä pitää pelastaa?
Mikäs se tämän tänään uutisoidun salaisen hankkeen aikataulu olikaan...
Lainaus ketjusta..
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/venäjä-aikoo-omavaraiseksi-siemenperunoissa-haluaa-lopettaa-ostot-eu-sta-1.176232
Lainaus ketjusta..