Valmistautuuko Venäjä suursotaan?

Niin...paitsi että Ahvenanmaan menettäminen katkaisisi Suomen huollon.

Ihme juttu kun porukka täällä ei oikein tunnu tuota tajuavan.

"Mitään konkreettista asialle tuskin oikein olisi tehtävissä".... Mitä helvettiä, mene jo Tehtaankadulle antautumaan jos noin ajattelet, ellet mennyt jo.

Kyllä sitä kuule ajatellaan aika lailla paikoissa kuten Pääesikunta....


Miksi katkaisisi jolleivät maat olisi muutenkin jo sodassa?

Voi olla mutta pääesikunnan ajattelu ei kovin herkästi tai nopeasti muutu konkreettiseksi kyvyksi tehdä maihinnousu vahvaa puolustajaa vastaan...

Suomea nyt tuskin ollaan muutenkaan puolustamassa maana, valtiona ehkä maana tuskin.
 
Laitampa tämän...ja sitä ei tosiaankaan tehty sattumalta:

22.6.1941 Saksa käynnisti Operaatio Barbarossan. Sen yhteydessä Suomi aloitti Operaatio Kilpapurjehduksen.

Operaatio Kilpapurjehdus oli peitenimi Ahvenanmaan militarisoinnille 22. kesäkuuta 1941, jolla Suomi pyrki estämään Neuvostoliiton maihinnousun alueelle.

Kansainliiton päätöksellä Ahvenanmaa oli demilitarisoitu 1921, tarkoittaen alueen tyhjentämistä sotajoukoista ja -tarvikkeista. Pian talvisodan jälkeen Hankoniemi sekä Viro olivat kuitenkin neuvostojoukkojen hallussa, ja Suomen johto pelkäsikin maihinnousua saarille heidän taholtaan. Huhtikuussa 1941 oli suomalaisten suunnitelma Ahvenanmaan aseistamisesta valmis, jonka myötä Turun ja Porin väliselle rannikolle alettiin sijoittaa Suomen joukkoja.

Operaatio Kilpapurjehduksen käskyt annettiin 19. kesäkuuta ja laivasto-osasto lähti liikkeelle 22. päivän aamulla klo 4.30. Vuorokauden kuluessa Maarianhaminaan saapui yli 20 alusta. Osastoa suojasivat mm. Suomen molemmat panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen. Neuvostoliitto reagoi välittömästi: klo 6.05 panssarilaivoja pommitettiin Sottungan edustalla, vaikka maiden kesken ei vallinnut sotatilaa. Neuvostoliiton Itämeren laivasto oli asetettu valmiustilaan 21. päivän iltana.

Ahvenanmaalle sijoitettiin rykmentin verran joukkoja ja linnoittaminen aloitettiin. Panssarilaivat saattueineen suojasivat aluetta, kunnes saarille saatiin sijoitetuksi kenttä- ja rannikkotykistöä.

Vaikka Neuvostoliitto oli talvisodan jälkeen laatinut suunnitelmia maihinnoususta Ahvenanmaalle, ei niitä kuitenkaan koskaan yritetty toteuttaa. Jatkosodan kuluessa alettiin saarien miehitysjoukkoja kuitenkin pian siirtää varsinaiselle rintamalle itään, kun Hangon vapautus ja saksalaisten joukkojen eteneminen Baltiassa vähensi niin Neuvostoliiton vaikutusvaltaa Itämerellä kuin myös maihinnousun uhkaa. Jatkosodan jälkeen miehitys päättyi, ja Ahvenanmaa on siitä lähtien ollut jälleen demilitarisoitu.
 
Miksi katkaisisi jolleivät maat olisi muutenkin jo sodassa?

Voi olla mutta pääesikunnan ajattelu ei kovin herkästi tai nopeasti muutu konkreettiseksi kyvyksi tehdä maihinnousu vahvaa puolustajaa vastaan...

Suomea nyt tuskin ollaan muutenkaan puolustamassa maana, valtiona ehkä maana tuskin.

Eli ajattelet, että Suomea ei puolusteta tai Pääesikunta ei kykene suunnittelemaan. Ja mitä vahvaa puolustajaa vastaan? Millä ilveellä sinne Venäjä saa sen "vahvan puolustajan"?

Joko olet Venäjän trolli tai täysi pelle. En nyt oikein muita vaihtoehtoja näe.

Jos ei tajuta, että Ahvenanmaa on strateginen Suomen huoltovarmuudelle...niin ei tosiaankaan tiedä mistään mitään.
 
Eli ajattelet, että Suomea ei puolusteta tai Pääesikunta ei kykene suunnittelemaan.

Juu niin ajattelen, en usko että että Suomea puolustettaisiin maana, vaan pikemminkin valtiona. Kaikki horinat strategisista iskuista ja niihin valmistautumisesta viittaavat siihen, että PV ei valmistaudu puolustamanaan maata maantieteellisenä alueena vaan pikemminkin jollei peräti ainoastaan poliittisena tai oikeudellisena toimijana....

Affenanmaa saa olla ihan mitä huvittaa, jos Venäjä on valmis maksamaan sen miehittämisestä koituvan poliittisen hinnan Suomen valtiolla ja PV:llä ei oikein taida asian suhteen olla aika vähän tehtävissä, siis tilanteessa jossa saaria ei ole militarisoitu ja linnoitettu etukäteen mitä paikalliset taitavat vastustaa henkeen ja vereen.
 
Viimeksi muokattu:
Juu niin ajattelen, en usko että että Suomea puolustettaisiin maana, vaan pikemminkin valtiona. Kaikki horinat strategisista iskuista ja niihin valmistautumisesta viittaavat siihen, että PV ei valmistaudu puolustamanaan maata maantieteellisenä alueena vaan pikemminkin jollei peräti ainoastaan polittisena toimijana....

Affenanmaa saa olla ihan mitä huvittaa, jos Venäjä on valmis maksamaan sen miehittämisestä koituvan poliittisen hinnan Suomen valtiolla ja PV:llä ei oikein taida asian tuhteen olla mitään tehtävissä, siis tilanteessa jossa saaria ei ole militarisoitu ja linnoitettu etukäteen mitä paikalliset taitavat vastustaa henkeen ja vereen.

Jaahas.

Tämä on turha keskustelu, kun olet jo maasi myynyt. Riippuen maastasi.

Plus juttujesi perusteella olet poliittinen toimija.
 
No voe, ei ookkaan ihan sitten ikimuistoisten aikojen syytetty Venäjn trolliksi..... No kerta se on ensimmäinenkin....

Miksi sitten ajat antautumista?
 
Laitampa tämän...ja sitä ei tosiaankaan tehty sattumalta:

22.6.1941 Saksa käynnisti Operaatio Barbarossan. Sen yhteydessä Suomi aloitti Operaatio Kilpapurjehduksen.

Operaatio Kilpapurjehdus oli peitenimi Ahvenanmaan militarisoinnille 22. kesäkuuta 1941, jolla Suomi pyrki estämään Neuvostoliiton maihinnousun alueelle.

Kansainliiton päätöksellä Ahvenanmaa oli demilitarisoitu 1921, tarkoittaen alueen tyhjentämistä sotajoukoista ja -tarvikkeista. Pian talvisodan jälkeen Hankoniemi sekä Viro olivat kuitenkin neuvostojoukkojen hallussa, ja Suomen johto pelkäsikin maihinnousua saarille heidän taholtaan. Huhtikuussa 1941 oli suomalaisten suunnitelma Ahvenanmaan aseistamisesta valmis, jonka myötä Turun ja Porin väliselle rannikolle alettiin sijoittaa Suomen joukkoja.

Operaatio Kilpapurjehduksen käskyt annettiin 19. kesäkuuta ja laivasto-osasto lähti liikkeelle 22. päivän aamulla klo 4.30. Vuorokauden kuluessa Maarianhaminaan saapui yli 20 alusta. Osastoa suojasivat mm. Suomen molemmat panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen. Neuvostoliitto reagoi välittömästi: klo 6.05 panssarilaivoja pommitettiin Sottungan edustalla, vaikka maiden kesken ei vallinnut sotatilaa. Neuvostoliiton Itämeren laivasto oli asetettu valmiustilaan 21. päivän iltana.

Ahvenanmaalle sijoitettiin rykmentin verran joukkoja ja linnoittaminen aloitettiin. Panssarilaivat saattueineen suojasivat aluetta, kunnes saarille saatiin sijoitetuksi kenttä- ja rannikkotykistöä.

Vaikka Neuvostoliitto oli talvisodan jälkeen laatinut suunnitelmia maihinnoususta Ahvenanmaalle, ei niitä kuitenkaan koskaan yritetty toteuttaa. Jatkosodan kuluessa alettiin saarien miehitysjoukkoja kuitenkin pian siirtää varsinaiselle rintamalle itään, kun Hangon vapautus ja saksalaisten joukkojen eteneminen Baltiassa vähensi niin Neuvostoliiton vaikutusvaltaa Itämerellä kuin myös maihinnousun uhkaa. Jatkosodan jälkeen miehitys päättyi, ja Ahvenanmaa on siitä lähtien ollut jälleen demilitarisoitu.

Heikki Tiilikaisen kirjasta Kylmän sodan kujanjuoksu selviää, että ainakin 80-luvun alussa Lounais-Suomen sotilaslääni harjoitteli joukkojen siirtoja Ahvenanmaalle autolauttoja käyttämällä. Yhteen alukseen meni muistaakseni noin jalkaväkipataljoonan verran miehiä varusteineen. Tai sitten kokonainen tykistöpatteristo. Eli kyllä kirjan perusteella voisi sanoa, että ilman muuta Suomi valmistautuu puolustamaan tarvittaessa omaa valtioaluettaan, Ahvenanmaa mukaan luettuna. Operatiivisista suunnitelmista ei tietenkään puhuta mitään ääneen, kuten luonnollista onkin.
 
Eilen...

Se oli niin komeata katsella
Hurraa, hurraa, hurraa
Kun engelsmanni seilasi lahdella
Juuri Oolannin fästingin kohdalla
Sunfaraa, sunfaraa, sunfarallalallala,
Hurraa, hurraa, hurraa.

Bombardment_of_Bomarsund.jpg


Tänään...

Suomi liittyy Britannian johtamaan nopean toiminnan JEF-sotilasjoukkoon. Puolustusministeri Jussi Niinistö (uv.) allekirjoitti liittymisasiakirjan perjantaina Tukholmassa.

288279-royal-navy-career-a%20copy.JPG


Jos Venäläiset haluavat Oolannin niin ainahan sitä voi yrittää, mutta turha sitten inistä jos vähän sattuu :D


 
Viimeksi muokattu:
Paljon pienemmilläkin joukoilla saadaan ylläpidettyä jonkinlaista järjestystä..Meillä Suomessa on kaikkiaan noin 7000 poliisia ja heidänkin töistään suurin osa lienee juoppojen kuskaamista.

Onhan tuo poliisien ja mahdollisten puolisotilaallisten joukkojen tarve pitkälti riippuvaista myös yhteiskuntarauhan ja ihmisten välisen keskinäisen luottamuksen asteesta. Suomessa on käsittääkseni vähiten poliiseja per asukas koko Euroopassa, mikä ei kyllä ole yhtään ihme jos ajattelee miten vähän täällä on rikollisuutta verrattuna lähes kaikkiin muihin maihin.

Esim. tämän käppyrän mukaan Suomessa on noin 150 poliisia per 100.000 asukasta, kun taas mm. Espanjassa ja Kreikassa luku on yli 500 poliisia ja Saksassa noin 300 poliisia.
 
Esim. tämän käppyrän mukaan Suomessa on noin 150 poliisia per 100.000 asukasta, kun taas mm. Espanjassa ja Kreikassa luku on yli 500 poliisia ja Saksassa noin 300 poliisia.

Näin on..
Tosin meillä lienee enää vain vajaa 140 poliisia/100.000 asukasta. Poliitikkojen mielestä turvallisuus ilmeisesti kehittynyt myönteisesti kun poliiseja voidaan yhä vähentää.
HS 17.5.2016
Torstaina julkaistavan sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan poliisien määrä vähenee ensi vuonna 7000:een, kertoo Helsingin Sanomat.
Kiireelliset hälytyspalvelut pyritään turvaamaan jatkossakin, mutta säästöt vaikuttavat selonteon mukaan etenkin jo tapahtuneiden rikosten selvittämiseen ja poliisin ennaltaehkäisevään toimintaan, lehti kirjoittaa.
– Koska poliisitoiminnan painopisteet ovat arvovalintoja ja poliittisessa päätöksenteossa määritellään sekä poliisin tehtävät että resurssit, tulisi myös poliisitoiminnan painopisteet määritellä osana poliittista päätöksentekoa, selonteossa sanotaan lehden mukaan.
Rajavartiolaitoksen henkilöstövähennyksiä ei kohdisteta itärajan valvontaan, vaan itärajalle lisätään 160 rajavalvojaa, Helsingin Sanomat kertoo.

Tulevaisuudessa väki tuppautuu yhä enemmän kaupunkeihin joten siellä rikollisuus todennäköisesti lisääntyy..monestakin syystä. Jos taajamien välisiä teitä parannetaan ja asennetaan lisää kamerapönttöjä (jopa kokoajan rekkareita nauhoittavia) tai kaikkiin autoihin tulee satelliittilaite niin rikkomukset ja rikokset lisääntyy, vaikka poliisien tarve/määrä yhä vähenee. Jos vielä keksittäisiin että juoppojen kuljetus annettaisiin vaikka yksityisen firman (esim. Suomen juopporahtaus Oy) hoidettavaksi niin poliiseilla riittäisi resursseja moniin muihin tehtäviin.
 
Jos Venäläiset haluavat Oolannin niin ainahan sitä voi yrittää, mutta turha sitten inistä jos vähän sattuu :D

Jep, nykypäivänä sattuisi enemmän kuin Oolannin sodassa, jossa ei tainnut edes tapahtua muuta kuin fästningin muurien raikumista kun kantama ei riittänyt vanhentuneella tykistöllä :D

Sen sijaan itkun määrä on melkoinen jo etukäteen mm. tuosta Brittien paatista: http://www.dailymail.co.uk/news/article-4649778/amp/Russia-UK-s-new-carrier-huge-target.html

Ja vaikkapa meidän K9:stä...tulkitsen väheksynnän vitutukseksi, kun valloitus on taas jonkin verran haastavampaa.
https://sputniknews.com/amp/military/201607041042391782-finland-south-korea-howitzer/
 
Laitampa tämän...ja sitä ei tosiaankaan tehty sattumalta:

22.6.1941 Saksa käynnisti Operaatio Barbarossan. Sen yhteydessä Suomi aloitti Operaatio Kilpapurjehduksen.

Operaatio Kilpapurjehdus oli peitenimi Ahvenanmaan militarisoinnille 22. kesäkuuta 1941, jolla Suomi pyrki estämään Neuvostoliiton maihinnousun alueelle.

Kansainliiton päätöksellä Ahvenanmaa oli demilitarisoitu 1921, tarkoittaen alueen tyhjentämistä sotajoukoista ja -tarvikkeista. Pian talvisodan jälkeen Hankoniemi sekä Viro olivat kuitenkin neuvostojoukkojen hallussa, ja Suomen johto pelkäsikin maihinnousua saarille heidän taholtaan. Huhtikuussa 1941 oli suomalaisten suunnitelma Ahvenanmaan aseistamisesta valmis, jonka myötä Turun ja Porin väliselle rannikolle alettiin sijoittaa Suomen joukkoja.

Operaatio Kilpapurjehduksen käskyt annettiin 19. kesäkuuta ja laivasto-osasto lähti liikkeelle 22. päivän aamulla klo 4.30. Vuorokauden kuluessa Maarianhaminaan saapui yli 20 alusta. Osastoa suojasivat mm. Suomen molemmat panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen. Neuvostoliitto reagoi välittömästi: klo 6.05 panssarilaivoja pommitettiin Sottungan edustalla, vaikka maiden kesken ei vallinnut sotatilaa. Neuvostoliiton Itämeren laivasto oli asetettu valmiustilaan 21. päivän iltana.

Ahvenanmaalle sijoitettiin rykmentin verran joukkoja ja linnoittaminen aloitettiin. Panssarilaivat saattueineen suojasivat aluetta, kunnes saarille saatiin sijoitetuksi kenttä- ja rannikkotykistöä.

Vaikka Neuvostoliitto oli talvisodan jälkeen laatinut suunnitelmia maihinnoususta Ahvenanmaalle, ei niitä kuitenkaan koskaan yritetty toteuttaa. Jatkosodan kuluessa alettiin saarien miehitysjoukkoja kuitenkin pian siirtää varsinaiselle rintamalle itään, kun Hangon vapautus ja saksalaisten joukkojen eteneminen Baltiassa vähensi niin Neuvostoliiton vaikutusvaltaa Itämerellä kuin myös maihinnousun uhkaa. Jatkosodan jälkeen miehitys päättyi, ja Ahvenanmaa on siitä lähtien ollut jälleen demilitarisoitu.

Se saarilla ollut jalkaväkirykmentti vedettiin pois melko pian asemasodan aikana. Mutta sitten keväällä 1944, kun Suomi tunnusteli salaa aselepoehtoja ja tieto vuoti ennätysajassa Saksaan, sinne lähetettiin yksi jääkäripataljoona mallia jetzt und sofort. Se sai käskyn tulla sieltä pois vasta kesäkuun 9. kun Kannaksella rysähti.

Tarina on aika hauska.

Alkutalvesta 1944 saksalaiset olivat jo Narvan − Peipsjärven tasalla. Samaan aikaan Suomen hallitus tunnusteli erillisrauhamahdollisuuksia. Tieto vuoti "pienestä piiristä" Saksaan liki reaaliajassa.

Sotilastiedustelumme epäili tai tiesi saksalaisten suunnittelevan jotain Ahvenanmaata varten juuri tätä tilannetta varten. Saarilta voitaisiin sulkea Saksan tarvitseman rautamalmin kuljetus Ruotsin pohjoisrannikon satamista Itämeren eteläosiin ja saarilta voisi valvoa Suomenlahtea. Neuvostoliiton hyökkäys oli epätodennäköinen, sillä heidän laivastonsa oli miinojen takana pussin perällä.

Hitler antoi 16.2. 1944 käskyn Ahvenanmaan ja Suursaaren miehittämisestä, mikäli Suomi vaihtaisi suuntaa. Koottuna heillä oli Tanskassa jalkaväkidivisioona ja yksi laskuvarjorykmentti. Ahvenanmaan sotatoimelle annettiin nimeksi Tanne West.

Täällä aavistettiin (tai tiedettiin). Vastatoimet aloitettiin ja käskyt salattiin.

Puolustuksesta vastasi Saaristomeren Rannikkoprikaati (eversti Niilo Heiro). Vajaasti miehitetyt kiinteät rannikkolinnakkeet eivät Ahvenanmaalle yltäneet. Ahvenanmaalle päätettiin lähettää yksi liikuntakykyinen pataljoona, joka siirtyi osaksi Merivoimia. Se alistettiin Väinö Valveelle.

Saarille lähetettiin Lempaalasta rintamavastuusta Mesterjärvelle rannikon vartiointiin siirretty RvPr:n ErJP6. Komentaja evl Peitsara ei tiennyt kuormatessa, mikä oli päämäärä. Hän soitti Päämajan operatiiviselle osastolle ja tivasi purkausasemaa. "Se selviää perillä", oli vastaus. Peitsara kysyi vielä, otetaanko polkupyörät vai sukset vai molemmat. Vastaus oli: "Ottakaa ruotsalais-suomalaiset sanakirjat". Tästä komentaja päätteli, ettei pidä kysellä liikoja. Pian hän huomasi, että sanakirjoja olisi tarvittu.

Kuormaus Turun satamassa pisti miehet huhuamaan. Mentiin kahdella aluksella ja ilmatorjunta-aseistuksessa olleet jäänmurtajat avustivat. Miehet pelkäsivät, että heitä viedään vaihtomiehiksi Saksaan.

Rannikkoprikaati oli tiedustellut ryhmitysalueet. Kun aamulla pyörät oli purettu laivasta, pataljoona polki uneliaan kaupungin läpi pohjoiseen.

Kuutosen tehtävänä oli Rannikkoprikaatin kanssa turvata Ahvenanmaan mantereen koskemattomuus. Rannikkolinnakkeet saatettiin sodanajan vahvuuteen. Merkittävä osa laivastosta panssarilaiva Väinämöisen johdolla sai käskyn osallistua Rannikkoprikaatin komentajan johdossa Ahvenanmaan suojaamiseen. Se, että saarilla ei taisteltu, on vain historian kulun suunnasta kiinni. Panssarilaiva ei olisi ollut turha. Se olisi tehnyt valtaamisesta vaikean operaation.

Komentopaikka oli Västansundan pikkukylässä (10 km Maarianhaminasta luoteeseen). Muut yksiköt (poislukien 1. Jääkärikomppania) sijoitettiin viereisiin pikkukyliin (Gottby 2.K, Södersunda 3.K, Torp 4.K ja Norrsunda, KrhJ). Mutta 1.K työnnettiin Marsundin itärannalle. Torpiin ryhmitettiin konekiväärikomppania.

Seuraavana päivänä Tukholman lehdet tiesivät kertoa, että saksalaiset olivat miehittäneet Ahvenanmaan. :D
 
Oliver Stonen Putinin haastattelussa huomasi, että Putin valehdellessaan pistää vasemman käden otsalleen tai niskalleen.
Neuvostoliiton hajoaminen oli katastrofi koska 22 miljoonaa Venäläistä asui yhtäkkiä ulkomailla. He ovat asuneet siellä koko ikänsä ja luoneet siellä elämänsä. Tämä on Putinin ja myös Backmanin perusta. Iso määrä Venäläisiä puolustettavaksi. Eiköhän heidät vielä pelasteta isänmaan yhteyteen. Ei epäilystäkään enää
 
Jos Venäjä varautuu suursotaan. Venäjä varmasti "varautuu" suursotaan. Mutta senkin potentiaalilla on rajansa. Varautua saa vaikka Infernoon.....paljonko on sitten heittää löylyä on toinen tarina.

Minä en aivan hirveästi pohdi Ahvenanmaata silloin, kun puhua päristellään SUURSODASTA. Ahvenanmaata paljon paljon paljon potenssiin kolme isompi juttu on Kaliningrad ja sen kenties tarjoamat mahdollisuudet vaikuttaa Itämeren altaan kauppa- ja kaikelle muullekin merenkululle. Kannattaa tsiikata karttaa ja pohtia, mitä kaikkea Kaliningradin strategisen tason asema ja sijainti tarkoittaa. Jos taas unohdetaan lasitasangot ja harmagedon hetkeksi ja pohditaan pienempiä niin tuolloin Ahvenanmaa on iso juttu. Ahvenanmaa on Suomelle iso juttu, eipä juuri muille, no ruotsalaisille henkisesti ehkä, mutta Ruotsia ei Ahvenanmaan venäläisisännöinti eristä.

Venäläinen doktriini lähtee ylöskirjoitettuna siitä, että se ei lähde haastamaan vastustajan vahvuuksia vaan pyrkii hyödyntämään heikkoudet. Tätä katsantoa meidänkin pitäisi ehkä pyrkiä avaamaan harrastemielessä enemmän. Tuo doktriini ei ole suun mauksi kirjattu vaan on yllättävän rehellinen pläjäys myös siitä näkökulmasta, että Frunzessa ymmärretään se, miten Venäjän tosioleva potku ei riitä mihinkään maailmanherruushaaveiluun.
 
Venäläinen doktriini lähtee ylöskirjoitettuna siitä, että se ei lähde haastamaan vastustajan vahvuuksia vaan pyrkii hyödyntämään heikkoudet. Tätä katsantoa meidänkin pitäisi ehkä pyrkiä avaamaan harrastemielessä enemmän. Tuo doktriini ei ole suun mauksi kirjattu vaan on yllättävän rehellinen pläjäys myös siitä näkökulmasta, että Frunzessa ymmärretään se, miten Venäjän tosioleva potku ei riitä mihinkään maailmanherruushaaveiluun.

Aivan.

Ahvenanmaan kohdallakin kannattaa miettiä Yulius Fucikia, eikä mitään Normandian maihinnousua.
 
Viimeksi muokattu:
Epänormaalissa tilanteessa kamerat eivät toimi ja Juopporahtaus Oy on lakossa :D

Tulevaisuudessa väki tuppautuu yhä enemmän kaupunkeihin joten siellä rikollisuus todennäköisesti lisääntyy..monestakin syystä. Jos taajamien välisiä teitä parannetaan ja asennetaan lisää kamerapönttöjä (jopa kokoajan rekkareita nauhoittavia) tai kaikkiin autoihin tulee satelliittilaite niin rikkomukset ja rikokset lisääntyy, vaikka poliisien tarve/määrä yhä vähenee. Jos vielä keksittäisiin että juoppojen kuljetus annettaisiin vaikka yksityisen firman (esim. Suomen juopporahtaus Oy) hoidettavaksi niin poliiseilla riittäisi resursseja moniin muihin tehtäviin.

Jotkut venäläiset haluavat Oulun - ja Lapin. Osan itäosista.
Haluavat jakaa Suomen.

Onneksemme olemme kuitenkin yhtenäisiä Venäjän suunnalta tulevan toiminnan
suhteen. Jos verrataan tilanteeseen 100 vuotta sitten tai siihen mitä oli 300-400
vuotta sitten (savolaiset, hämäläiset, pohjalaiset vs. karjalaiset).
Silloin kasakka otti helposti.
 
Viimeksi muokattu:
Kannattaa tsiikata karttaa ja pohtia, mitä kaikkea Kaliningradin strategisen tason asema ja sijainti tarkoittaa.

Niin mitähän se voisi tarkoittaa?

Kaliningrad on vain pieni ja suljettu alue Itämeren rannalla. Jos Venäjä ryhtyy estämään sieltä käsin kansainvälistä meriliikennettä se tarkoittaa samanlaisia vastatoimia venäläisille Juutinrauman liikenteessä. Tai kenties jopa Kaliningradin edustalla niin että vain lentoyhteydet olisivat käytettävissä..eikä välttämättä nekään jos Venäjä oikein kovasti pullikoisi Itämerellä.

Jos Venäjä puolestaan hyökkäisi jonkin itsenäisen valtion kohteita vastaan Itämeren alueella se voisi melko nopeasti tarkoittaa vastatoimina sitä että Kaliningradin satama, siellä olevat alukset ja erilaiset puolustus-/hyökkäysjärjestelmät ja laitteet kärsisivät vähintäänkin saman verran vaurioita..Ehkä totaalisen tuhon.

Mitä tekemistä Venäjällä olisi Kaliningradin tuhoutumisen jälkeen Itämerellä?
Kykenisivätkö venäläiset lentelemään koneillaan joka puolella olevien vihollisten keskellä?

Kaliningradin asema ei ole strateginen..sen asema on venäläisten kannalta erittäin vaarallinen/uhanalainen, minkä tahansa Itämeren alueella toteutuvan sodan yhteydessä. Käytännössä Kaliningradin tilanne tulisi olemaan täysin toivoton.

Ja unohdetaan todellakin kaikki lasitasankojutut..Käytetään vertailussa vain sitä valtaisaa, aivan eri dekadien tasoilla olevaa varustautumisen/aseellisen suorituskyvyn määrää ja suuruusluokkaa Venäjän vs. EU ja NATO välillä.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top