Valmistautuuko Venäjä suursotaan?

StepanRudanskij

Kenraali
Lahjoittaja
Kasveista päätellen korkeintaan Ala-Kurtti, mieluummin vielä siitä hiven alaspäin.
Samasta kuvasarjasta. Valtameri paistaa, taitavat olla jossain ihan pohjoisessa Murmanskin tasalla, siellä noita puskia kyl on.
1550908856832.png
 

StepanRudanskij

Kenraali
Lahjoittaja
Jäi vaivaamaan ja hiukan OSINTia. Kuvat taitaa olla harjoitusalueelta Krasnodarista, Yeisk. Taitaa sittenkin olla Asovan meren rannalla ja vastaranta näkyy matalana. Lunta tuollakin talvella sataa. Tuolta löytyy muutama linkki kalustokuviin ja päiväykset tälle vuodelle. Tuskinpa noita on edes takas kuskattu. https://www.alamy.com/stock-photo/short-range-air-defence.html?page=2
 

Hallinkorva

Kenraali
Jäi vaivaamaan ja hiukan OSINTia. Kuvat taitaa olla harjoitusalueelta Krasnodarista, Yeisk. Taitaa sittenkin olla Asovan meren rannalla ja vastaranta näkyy matalana. Lunta tuollakin talvella sataa. Tuolta löytyy muutama linkki kalustokuviin ja päiväykset tälle vuodelle. Tuskinpa noita on edes takas kuskattu. https://www.alamy.com/stock-photo/short-range-air-defence.html?page=2
Severomorskin "päämajan" alueelle ne ensin ilmestyivät, ja minun alkuperäinen kuvani on kuukautta aikaisemmalta ajalta kuin Krasnodarin harjoitus, jossa varmaan pari sellaista kävi. Mahtaako Murmansk olla loppusijoituspaikka...

Tuossa sinun linkissäsi väitetään, että Pohjoisen laivaston. Olisiko sitten jonkin hävittäjärykmentin omaa it:tä?
 

Passi

Kenraali
Tuossa sinun linkissäsi väitetään, että Pohjoisen laivaston. Olisiko sitten jonkin hävittäjärykmentin omaa it:tä?
Pohjoiselle laivastolle ne on menny.

First division of new missile system ready for Arctic
It is not clear exactly where the missile system will be based, but the Armed Forces say that it will be in one of the Northern Fleet units and that it will operate under «complicated Arctic conditions.»

https://thebarentsobserver.com/en/security/2018/11/first-division-new-missile-system-ready-arctic

https://function.mil.ru/news_page/country/more.htm?id=12163059@egNews



Pohjoiseen laivastoon taas kuuluu jalkaväki joukkoja.

Northern fleet
61st Naval Infantry BrigadeSputnik, Murmansk Oblast
  • Brigade Headquarters
  • 874th Naval Infantry Battalion
  • 876th Air-Assault (Desant) Battalion
  • 886th Reconnaissance Battalion
  • 125th Armored Battalion
  • 1611th Self-propelled Artillery Battalion
  • 1591st Self-propelled Artillery Battalion
  • 1617th Anti-aircraft Missile and Artillery Battalion
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Northern_Fleet
 

Passi

Kenraali
Pohjoiselle laivastolle ne on menny.

First division of new missile system ready for Arctic
It is not clear exactly where the missile system will be based, but the Armed Forces say that it will be in one of the Northern Fleet units and that it will operate under «complicated Arctic conditions.»

https://thebarentsobserver.com/en/security/2018/11/first-division-new-missile-system-ready-arctic

https://function.mil.ru/news_page/country/more.htm?id=12163059@egNews



Pohjoiseen laivastoon taas kuuluu jalkaväki joukkoja.

Northern fleet
61st Naval Infantry BrigadeSputnik, Murmansk Oblast
  • Brigade Headquarters
  • 874th Naval Infantry Battalion
  • 876th Air-Assault (Desant) Battalion
  • 886th Reconnaissance Battalion
  • 125th Armored Battalion
  • 1611th Self-propelled Artillery Battalion
  • 1591st Self-propelled Artillery Battalion
  • 1617th Anti-aircraft Missile and Artillery Battalion
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Northern_Fleet
Tässä vielä yksityiskohta joka mielestäni puhuu tuon 61th Naval infantry brigsten puolesta.


Yksikön "hihamerkki"
61st_kirkenes_marine_brigade_patch.png


Maalaukset paraatissa.

gettyimages-680589862-612x612.jpg
 

krd

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
Putinin puhe oli tavallista jyrkempi. Hän meni oikeastaan pitemmälle kuin koskaan aikaisemmin. Varmasti pitemmälle kuin Neuvostoliitto virallisissa puheissaan.

Tämäkään ei oikein vaikuta perinteiseltä diplomatialta. Tämä on Venäjän suurlähetystön tili:

No ei. Panoksia nostetaan pöydässä. Pakotteet hiertää koko ajan enemmän persvaossa. Pistää miettimään miksi meilläkin tehdään tällä kertaa pvkom henk.koht. haastattelut.
 

StepanRudanskij

Kenraali
Lahjoittaja
Siis Kirkkoniemi? Kirkniemi on Lohjalla.
Joo, tosin tuo pohjoinen norjalaisten, lappalaisten ja kveenien (ka venäläistenkin) tuntema paikka kulkee monella eri variantilla ja kaikki mainitut kansanryhmät ymmärsivät eri kielten versiot. Tuo venäläisen hihamerkin muoto on lähinnä norjankielisestä johdettu.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS

PSS

Kenraali
Suomeksi Kirkkoniemi. Merkityskin nimellä on sama. Vai onko sinusta Åbo "oikeampi" suomenkielinen nimi Turulle?
Ei, lähdin oletuksesta, että norjankielinen nimi olisi defaultti. Noita Lapin oloja tuntematta, en tiennyt, että tuo Kirkkoniemi-muoto on käytössä. Sopii kyllä minulle.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Liekö se Putinin lehdistöpäällikön tytär saanut sen kesäduunin Rysselin kiiltäviltä käytäviltä, onko tietoa?

Jos, niin jälleen on parodiahorisontti siirtynyt asteen lähemmäs, ei voi muuta sanoa.
 

Ozero

Kersantti
Sodatkin on nykyisin netissä. Osa pelaa electronic artsin apex legendsiä ja osa sitten pelaa aivan oikeasti kovilla. Hyvin on tämäkin tieto pysynyt salassa että jenkit on katkaisseet putinin kokin trollitehtaan yhteydet ja lähettäneet henkilökohtaiset viestit työntekijöille. Onkohan EU puolustuskykyinen kybersotaan ? Nykyisin sodan voittaa se joka voittaa enemmistön mielipiteet, siitä osoituksena jokainen voi lukea mitä ihmeellisimpiä ilmiöitä nettikeskusteluista. Moni ei esim. tiedä sitä mutta lasten rokotusvastaiset kampanjat lähtivät alunperin venäjältä liikkeelle länsimaihin.

https://yle.fi/uutiset/3-10664135
 

Coffee Man

Ylipäällikkö
Tämä oli kyllä hyvä veto...

Viesteissä näille kerrottiin, että heidän oikeat nimensä ja nettitunnuksensa ovat tiedossa ja että heidän ei pitäisi sekaantua toisten kansakuntien asioihin.


Vaikka oli toki vain ärsyttävä neulanpisto, eikä Venäjä verkkovaikuttamista tuohon lopeta.

 

Vääpeli

Ylipäällikkö
Sodatkin on nykyisin netissä. Osa pelaa electronic artsin apex legendsiä ja osa sitten pelaa aivan oikeasti kovilla. Hyvin on tämäkin tieto pysynyt salassa että jenkit on katkaisseet putinin kokin trollitehtaan yhteydet ja lähettäneet henkilökohtaiset viestit työntekijöille. Onkohan EU puolustuskykyinen kybersotaan ? Nykyisin sodan voittaa se joka voittaa enemmistön mielipiteet, siitä osoituksena jokainen voi lukea mitä ihmeellisimpiä ilmiöitä nettikeskusteluista. Moni ei esim. tiedä sitä mutta lasten rokotusvastaiset kampanjat lähtivät alunperin venäjältä liikkeelle länsimaihin.

https://yle.fi/uutiset/3-10664135
Hei Apex Legends on hyvä peli. Ja toisaalta jos joku Flat Earth ja Anti Wax karsii tyhmimmät pois länsi-maista, sehän on vain hyvä. Kun miettii miten paljon autoilu ja alkoholi yms perseily karsii Venäjällä. Tiedä riittääkö edes syntyvyys paikkaamaan noita idioottimaisuuksia.
 

Ozero

Kersantti
Hei Apex Legends on hyvä peli. Ja toisaalta jos joku Flat Earth ja Anti Wax karsii tyhmimmät pois länsi-maista, sehän on vain hyvä. Kun miettii miten paljon autoilu ja alkoholi yms perseily karsii Venäjällä. Tiedä riittääkö edes syntyvyys paikkaamaan noita idioottimaisuuksia.
Ehkä joku tekee vielä aivan oikean sotapelin, trollaa ja feikkaa naapurisi väärällä informaatiolla tai selvitä vihollisen henkilöllisyys ja sijainti. Vaikuta vaaleihin. Luulen että tämä on kuitenkin näin hyvä, ettemme me tiedä paljoakaan mitä maailmassa tapahtuu ja mitä asiasta vastuulliset tietää, menisi yöunet.
 
Nyt on ilmestynyt uusin tutkimusraportti Venäjän tilasta ja tulevaisuuden kehityksestä.
Voiman Venäjä –raportti toteutettiin puolustusministeriön, sisäministeriön ja ulkoministeriön toimeksiannosta, ja puolustusministeriön koordinoimana.
Raportti on jatkoa kerran hallituskaudessa tilatulle puolustusministeriön Venäjä –selvitykselle:

Raportti on melkoisen laaja ja kattava. Se on 180 sivun mittainen.
Raportista on tehty myös 3 sivun mittainen tiivistelmä josta käy hyvin pääkohdat läpi.

https://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=9754

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161438

https://www.defmin.fi/files/4544/Voiman_Venaja_raportin_paaviestit_fi.pdf

Voiman Venäjä -raportin pääviestit:

Venäjän ulkopolitiikka
Venäjä tavoittelee suurvaltakeskeistä kansainvälistä järjestelmää ja pyrkii muuttamaan sääntöpohjaista maailmanjärjestystä.
Venäjälle kansainvälinen politiikka on jatkuvaa kamppailua vallasta, ja tavoitteena on sen etujen mukainen hajanainen länsi.
Venäjän näkökulmasta valittu linja on toiminut.

Kilpailuasetelma on Venäjälle pysyvä olotila, ainoastaan toiminnan intensiteetin ja valittujen menetelmien taso vaihtelee.
Ulkopoliittinen vaikuttaminen näyttäytyy Venäjälle jatkumona, jossa haluttua vaikutusta haetaan eri menetelmiä asteittain testaamalla.

Suomi on osa Venäjän laajempaa ulko- ja sotilaspoliittista tavoitteenasettelua.
Maiden välillä on voimasuhteiden epäsymmetria ja perustavanlaatuinen turvallisuuspoliittisten intressien ristiriita.
Suomelle on tärkeää, että Euroopassa säilyy valtioiden oikeus valita itsenäisesti omat turvallisuusratkaisunsa.

Suomi luovii tilanteessa tiivistämällä yhteistyötä kumppanimaiden kanssa ja ylläpitämällä vuoropuhelua Venäjän kanssa.
Suomen yhä tiiviimpi asema osana läntisiä puolustusjärjestelyitä voi johtaa Venäjän lisääntyvään kritiikkiin ja painostustoimiin.
Venäjä pyrkii vaikuttamaan suomalaiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
On tärkeää varautua tehokkaasti hybridivaikuttamiseen ja muihin laaja-alaisiin turvallisuusuhkiin.


Venäjän sotilaallinen puolustaminen ja puolustusteollisuuden resurssit

Venäjän sotilaspolitiikan tavoitteena on konfliktien ennaltaehkäiseminen ja ratkaiseminen sekä tukea valtion poliittisten ja taloudellisten intressien tavoittelua.
Sotilaallisen puolustuksen keskeinen tekijä on strateginen ydinaseistus.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana tehdyillä uudistuksilla maa-, meri- ja ilmavoimista ja niitä tukevasta johtamis- ja logistiikkajärjestelmästä on muokattu korkean valmiuden asevoimat.
Tästä osoituksena ovat viime vuosien sotatoimet.
Sotilaallinen voima on keskeinen Venäjän valtiollista ulkoista ja sisäistä vakautta tukeva tekijä.

Venäjän aseteollisuuden kannalta 2010-lukua voidaan pitää onnistumisen vuosikymmenenä.
Vuoteen 2020 ulottuva varusteluohjelma on kehittänyt asevoimien materiaalista suorituskykyä, ja toimintarahoituksella on pystytty kasvattamaan harjoittelun määrää.
Uuden vuoteen 2027 ulottuvan varusteluohjelman rahoitus säilyy nykytasolla.
Venäjän asevoimien varustelussa saavutettaneen tavoitteeksi asetettu nykyaikaisen aseistuksen 70 %:n osuus vuoteen 2020 mennessä.
Länsimaiden pakotteiden ohella puolustusteollisuuden toimintaa vaikeuttavat vanhentuneet rakenteet ja korruptio, eivätkä puolustusteollisuuden innovaatiot johda läpimurtoihin siviilituotannossa.
Jatkossakin Venäjä pystyy turvaamaan asevoimiensa kehittämisohjelmille riittävän rahoituksen, vaikka talouden kasvuvauhti olisi odotettua hitaampaa.

Asevoimien uudistusohjelman onnistumisen ja sotatoimissa saavutetun menestyksen takia asevoimien arvostus on merkittävästi vahvistunut Venäjällä.
Venäjän asevoimien kasvanut suorituskyky ja aseellisen voiman toistuva käyttö vaikuttavat huomattavasti turvallisuusympäristöön ja säilyvät merkittävänä tekijänä Suomen turvallisuusarvioissa.


Venäjän sisäinen kehitys

Vahvasti presidenttikeskeinen ja järjestäytyneen edunvalvonnan kannalta heikko järjestelmä luo olosuhteet, joissa valtio edistää eliittiin kuuluvien taloudellisia etuja.
Koordinoitu toimeenpano keskushallinnon ja Venäjän eri alueiden yhteistyönä on usein haasteellista.

Oikeusturva on Venäjällä kohentunut, mutta oikeuslaitoksen uudistaminen on edelleen kesken.
Ennakoitavuuden ja ammattietiikan puutteet syövät luottamusta.
Voimaministeriöt ovat hyvin resursoituja, mutta eivät yhtenäisiä.
Korruptio on juurtunut syvälle järjestelmään.
Presidentin valta näkyy erityisesti korkean tason nimityksissä sekä sisäisen turvallisuuden järjestelmän johtamisessa.
Presidentin valtakausi päättyy 2024, ja vallanvaihtoon liittyvät sisäiset prosessit alkavat todennäköisesti aikaisemmin.

Venäjällä valtio on pyrkinyt luomaan patriotismista kansaa yhdistävän aatteen vastavoimaksi länsimaisille arvoille, mikä ei ole kuitenkaan lisännyt merkittävästi kansan yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Luottamus muihin ihmisiin ja instituutioihin on pysynyt heikkona.
Venäläisten protestivalmius näyttää lisääntyneen parin viime vuoden aikana, samalla kun Internet ja sosiaalinen media haastavat hallinnon viestintämonopolia.
Taloudessa ei ole odotettavissa äkkiromahduksia, mutta kansalaisten lisääntyneen tyytymättömyyden ja eläkereformin kaltaisten epäsuosittujen uudistusten takia nykyhallinnon 2000-luvulla luoma yhteiskuntasopimus saattaa joutua koetukselle lähivuosina.

Talouden järjestelmäuudistusten puute ylläpitää tilannetta, jossa uusia nykyistä korkeamman tuottavuuden työpaikkoja syntyy vähän.
Venäjän talouskasvu tulee pysymään hitaana eikä Venäjästä muodostu vakavasti otettavaa taloudellista kilpailijaa Euroopalle, Yhdysvalloille tai Kiinalle.

Venäjän väestö vanhenee, ja valtio on panostanut perhepolitiikkaan ja syntyvyyden nostamiseen.
Työikäisestä väestöstä on puutetta, mikä ylläpitää maahanmuuttoa lähinnä Keski-Aasian maista.
Useista lainsäädännön ja hallinnon muutoksista huolimatta maahanmuuttopolitiikka perustuu laajan harmaan talouden hyväksymiselle.

Suomen näkökulmasta Venäjän tämänhetkinen sisäpoliittinen tilanne ei ennakoi suuria muutoksia.
Suomi tekee toimivaa viranomaisyhteistyötä muun muassa rajaturvallisuuden sekä Itämeren alueen kysymyksissä.
Viranomaisyhteistyötä ja muuta kanssakäymistä hankaloittavat ennakoinnin vaikeus ja korruptio.
Venäjän hallinnon geopoliittinen laskelmointi ja sen hallinnon sitoutumisen aste vaikuttavat maidemme välisiin suhteisiin ja instituutioiden väliseen luottamukseen.
Venäjää koskettavat voimakkaat taloudelliset tai poliittiset šokit tai luonnonkatastrofit voisivat tapahtuessaan vaikuttaa myös Suomeen sekä välillisesti että suoraan.


Venäjän tulevaisuudet: muutostekijät ja ilmiöt

Ennakointiluvussa tarkastellaan Venäjän mahdollisten tulevaisuuksien vaikutuksia Venäjän omaan sekä sen lähiympäristön turvallisuuteen.
Tarkasteltava ajanjakso alkaa lähitulevaisuudesta ja jatkuu 2040-luvulle.
Globaalin ja kansallisen toimintaympäristön murros- ja muutosilmiöihin Venäjä näkee vastauksena vahvan valtion, omien lähtökohtien ymmärtämisen, sotilaallisen voiman sekä yhteistyön maailman voimakeskusten, suurvaltojen välillä.
Tarkastelussa on luotu neljä eriävää kehitysnäkymää.
Yksikään niistä ei sellaisenaan anna kattavaa kuvaa Venäjän kehitysmahdollisuuksista, mutta yhdessä ne muodostavat vahvemman tarkastelukehyksen.
Tulevaisuuskuvia erottaa toisistaan Venäjän valtion kasvanut tai heikentynyt voima ja toimintakyky.

Ensimmäinen ja nykyhetkellä todennäköisimmältä näyttävä kehitysnäkymä: Venäjän nykytilanne vastaa teollistuneen, pitkälle modernisoituneen ja kaupungistuvan yhteiskunnan muutosnäkymiä. Yhteiskunnallisia jännitteitä luovat jyrkkä eriarvoisuus ja poliittisten vaikutuskanavien puute sekä luottamuspula hallintoon ja sen kykyyn edistää maan taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä.
Venäjä ei ole nopeasti kasvava talous, ja sen kansainvälinen asema tulee todennäköisesti yleisellä tasolla asteittain heikentymään.
Suomen ja Venäjän keskeiselle yhteiselle intressille, energiayhteistyölle, ei ole näkyvissä esteitä, vaikka energiamurroksen eteneminen siihen vaikuttaakin.

Venäjän heikompi ja suotuisampi kehitysnäkymäovat molemmat mahdollisia tulevaisuuksia.
Vallitsevaa kehitysnäkymää heikompi kehitys on mahdollinen joidenkin kielteisten trendien yhteisvaikutuksesta tai laajemman šokin, kuten ympäristön laajemman romahduksen, seurauksena.
Suotuisamman kehityksen toteutuminen vaatii puolestaan useampien myönteisten trendien, kuten hiilivetyjen vahvan kysynnän säilymisen, yhteisvaikutusta, mutta ilman šokkeja.
Suotuisammassa kehitysnäkymässä Suomelle syntyisi tarve sopeutua Venäjän laajempaan vaikutusvaltaan ja aktiivisempaan ulkoiseen toimintaan.

Venäjän mahdollinen hajautumiskehitys on epätodennäköisin kehityskulku, ja sen toteutuminen edellyttää useiden kielteisten trendien sekä šokkien yhteisvaikutusta.
Hajautumiskehitystä voimistavia tekijöitä ovat kuitenkin jo vallitsevan kehityskulun tekijät.
Energiakaupasta riippuvaisen talouden tulojen voimakas heilahtelu on jokapäiväinen ongelma.
Öljyn hinnan romahtamisesta voi seurata pitkittynyt talouskriisi, tällöin hallinnon ja valtiosta riippuvaisten yritysten palkkoja ja eläkkeitä ei kyetä ylläpitämään kilpailukykyisinä.
Tulojen vaihtelusta seuraa toistuvia tyytymättömyyden aaltoja.
Kaupungistumisen trendi hajauttaa valtiota ja alueet eriytyvät entisestään, ja vahvistavat valtaansa keskushallinnon kustannuksella.
Osaavan väestönosan aivovuoto ulkomaille jatkuu, ja vastuunkantajat vähenevät.
Hajautumiskehitys laajentaisi merkittävästi Venäjän ympäristöön heijastuvia turvallisuusriskejä ja asettaisi todennäköisesti Suomen puolustukselle ja kokonaisturvallisuuden toimintamallille laajoja muutospaineita sekä resurssivaateita.
 

Liitteet

Top