Valmistautuuko Venäjä suursotaan?

Nyt on ilmestynyt uusin tutkimusraportti Venäjän tilasta ja tulevaisuuden kehityksestä.
Voiman Venäjä –raportti toteutettiin puolustusministeriön, sisäministeriön ja ulkoministeriön toimeksiannosta, ja puolustusministeriön koordinoimana.
Raportti on jatkoa kerran hallituskaudessa tilatulle puolustusministeriön Venäjä –selvitykselle:

Raportti on melkoisen laaja ja kattava. Se on 180 sivun mittainen.
Raportista on tehty myös 3 sivun mittainen tiivistelmä josta käy hyvin pääkohdat läpi.

https://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=9754

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161438

https://www.defmin.fi/files/4544/Voiman_Venaja_raportin_paaviestit_fi.pdf

Voiman Venäjä -raportin pääviestit:

Venäjän ulkopolitiikka
Venäjä tavoittelee suurvaltakeskeistä kansainvälistä järjestelmää ja pyrkii muuttamaan sääntöpohjaista maailmanjärjestystä.
Venäjälle kansainvälinen politiikka on jatkuvaa kamppailua vallasta, ja tavoitteena on sen etujen mukainen hajanainen länsi.
Venäjän näkökulmasta valittu linja on toiminut.

Kilpailuasetelma on Venäjälle pysyvä olotila, ainoastaan toiminnan intensiteetin ja valittujen menetelmien taso vaihtelee.
Ulkopoliittinen vaikuttaminen näyttäytyy Venäjälle jatkumona, jossa haluttua vaikutusta haetaan eri menetelmiä asteittain testaamalla.

Suomi on osa Venäjän laajempaa ulko- ja sotilaspoliittista tavoitteenasettelua.
Maiden välillä on voimasuhteiden epäsymmetria ja perustavanlaatuinen turvallisuuspoliittisten intressien ristiriita.
Suomelle on tärkeää, että Euroopassa säilyy valtioiden oikeus valita itsenäisesti omat turvallisuusratkaisunsa.

Suomi luovii tilanteessa tiivistämällä yhteistyötä kumppanimaiden kanssa ja ylläpitämällä vuoropuhelua Venäjän kanssa.
Suomen yhä tiiviimpi asema osana läntisiä puolustusjärjestelyitä voi johtaa Venäjän lisääntyvään kritiikkiin ja painostustoimiin.
Venäjä pyrkii vaikuttamaan suomalaiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
On tärkeää varautua tehokkaasti hybridivaikuttamiseen ja muihin laaja-alaisiin turvallisuusuhkiin.


Venäjän sotilaallinen puolustaminen ja puolustusteollisuuden resurssit

Venäjän sotilaspolitiikan tavoitteena on konfliktien ennaltaehkäiseminen ja ratkaiseminen sekä tukea valtion poliittisten ja taloudellisten intressien tavoittelua.
Sotilaallisen puolustuksen keskeinen tekijä on strateginen ydinaseistus.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana tehdyillä uudistuksilla maa-, meri- ja ilmavoimista ja niitä tukevasta johtamis- ja logistiikkajärjestelmästä on muokattu korkean valmiuden asevoimat.
Tästä osoituksena ovat viime vuosien sotatoimet.
Sotilaallinen voima on keskeinen Venäjän valtiollista ulkoista ja sisäistä vakautta tukeva tekijä.

Venäjän aseteollisuuden kannalta 2010-lukua voidaan pitää onnistumisen vuosikymmenenä.
Vuoteen 2020 ulottuva varusteluohjelma on kehittänyt asevoimien materiaalista suorituskykyä, ja toimintarahoituksella on pystytty kasvattamaan harjoittelun määrää.
Uuden vuoteen 2027 ulottuvan varusteluohjelman rahoitus säilyy nykytasolla.
Venäjän asevoimien varustelussa saavutettaneen tavoitteeksi asetettu nykyaikaisen aseistuksen 70 %:n osuus vuoteen 2020 mennessä.
Länsimaiden pakotteiden ohella puolustusteollisuuden toimintaa vaikeuttavat vanhentuneet rakenteet ja korruptio, eivätkä puolustusteollisuuden innovaatiot johda läpimurtoihin siviilituotannossa.
Jatkossakin Venäjä pystyy turvaamaan asevoimiensa kehittämisohjelmille riittävän rahoituksen, vaikka talouden kasvuvauhti olisi odotettua hitaampaa.

Asevoimien uudistusohjelman onnistumisen ja sotatoimissa saavutetun menestyksen takia asevoimien arvostus on merkittävästi vahvistunut Venäjällä.
Venäjän asevoimien kasvanut suorituskyky ja aseellisen voiman toistuva käyttö vaikuttavat huomattavasti turvallisuusympäristöön ja säilyvät merkittävänä tekijänä Suomen turvallisuusarvioissa.


Venäjän sisäinen kehitys

Vahvasti presidenttikeskeinen ja järjestäytyneen edunvalvonnan kannalta heikko järjestelmä luo olosuhteet, joissa valtio edistää eliittiin kuuluvien taloudellisia etuja.
Koordinoitu toimeenpano keskushallinnon ja Venäjän eri alueiden yhteistyönä on usein haasteellista.

Oikeusturva on Venäjällä kohentunut, mutta oikeuslaitoksen uudistaminen on edelleen kesken.
Ennakoitavuuden ja ammattietiikan puutteet syövät luottamusta.
Voimaministeriöt ovat hyvin resursoituja, mutta eivät yhtenäisiä.
Korruptio on juurtunut syvälle järjestelmään.
Presidentin valta näkyy erityisesti korkean tason nimityksissä sekä sisäisen turvallisuuden järjestelmän johtamisessa.
Presidentin valtakausi päättyy 2024, ja vallanvaihtoon liittyvät sisäiset prosessit alkavat todennäköisesti aikaisemmin.

Venäjällä valtio on pyrkinyt luomaan patriotismista kansaa yhdistävän aatteen vastavoimaksi länsimaisille arvoille, mikä ei ole kuitenkaan lisännyt merkittävästi kansan yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Luottamus muihin ihmisiin ja instituutioihin on pysynyt heikkona.
Venäläisten protestivalmius näyttää lisääntyneen parin viime vuoden aikana, samalla kun Internet ja sosiaalinen media haastavat hallinnon viestintämonopolia.
Taloudessa ei ole odotettavissa äkkiromahduksia, mutta kansalaisten lisääntyneen tyytymättömyyden ja eläkereformin kaltaisten epäsuosittujen uudistusten takia nykyhallinnon 2000-luvulla luoma yhteiskuntasopimus saattaa joutua koetukselle lähivuosina.

Talouden järjestelmäuudistusten puute ylläpitää tilannetta, jossa uusia nykyistä korkeamman tuottavuuden työpaikkoja syntyy vähän.
Venäjän talouskasvu tulee pysymään hitaana eikä Venäjästä muodostu vakavasti otettavaa taloudellista kilpailijaa Euroopalle, Yhdysvalloille tai Kiinalle.

Venäjän väestö vanhenee, ja valtio on panostanut perhepolitiikkaan ja syntyvyyden nostamiseen.
Työikäisestä väestöstä on puutetta, mikä ylläpitää maahanmuuttoa lähinnä Keski-Aasian maista.
Useista lainsäädännön ja hallinnon muutoksista huolimatta maahanmuuttopolitiikka perustuu laajan harmaan talouden hyväksymiselle.

Suomen näkökulmasta Venäjän tämänhetkinen sisäpoliittinen tilanne ei ennakoi suuria muutoksia.
Suomi tekee toimivaa viranomaisyhteistyötä muun muassa rajaturvallisuuden sekä Itämeren alueen kysymyksissä.
Viranomaisyhteistyötä ja muuta kanssakäymistä hankaloittavat ennakoinnin vaikeus ja korruptio.
Venäjän hallinnon geopoliittinen laskelmointi ja sen hallinnon sitoutumisen aste vaikuttavat maidemme välisiin suhteisiin ja instituutioiden väliseen luottamukseen.
Venäjää koskettavat voimakkaat taloudelliset tai poliittiset šokit tai luonnonkatastrofit voisivat tapahtuessaan vaikuttaa myös Suomeen sekä välillisesti että suoraan.


Venäjän tulevaisuudet: muutostekijät ja ilmiöt

Ennakointiluvussa tarkastellaan Venäjän mahdollisten tulevaisuuksien vaikutuksia Venäjän omaan sekä sen lähiympäristön turvallisuuteen.
Tarkasteltava ajanjakso alkaa lähitulevaisuudesta ja jatkuu 2040-luvulle.
Globaalin ja kansallisen toimintaympäristön murros- ja muutosilmiöihin Venäjä näkee vastauksena vahvan valtion, omien lähtökohtien ymmärtämisen, sotilaallisen voiman sekä yhteistyön maailman voimakeskusten, suurvaltojen välillä.
Tarkastelussa on luotu neljä eriävää kehitysnäkymää.
Yksikään niistä ei sellaisenaan anna kattavaa kuvaa Venäjän kehitysmahdollisuuksista, mutta yhdessä ne muodostavat vahvemman tarkastelukehyksen.
Tulevaisuuskuvia erottaa toisistaan Venäjän valtion kasvanut tai heikentynyt voima ja toimintakyky.

Ensimmäinen ja nykyhetkellä todennäköisimmältä näyttävä kehitysnäkymä: Venäjän nykytilanne vastaa teollistuneen, pitkälle modernisoituneen ja kaupungistuvan yhteiskunnan muutosnäkymiä. Yhteiskunnallisia jännitteitä luovat jyrkkä eriarvoisuus ja poliittisten vaikutuskanavien puute sekä luottamuspula hallintoon ja sen kykyyn edistää maan taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä.
Venäjä ei ole nopeasti kasvava talous, ja sen kansainvälinen asema tulee todennäköisesti yleisellä tasolla asteittain heikentymään.
Suomen ja Venäjän keskeiselle yhteiselle intressille, energiayhteistyölle, ei ole näkyvissä esteitä, vaikka energiamurroksen eteneminen siihen vaikuttaakin.

Venäjän heikompi ja suotuisampi kehitysnäkymäovat molemmat mahdollisia tulevaisuuksia.
Vallitsevaa kehitysnäkymää heikompi kehitys on mahdollinen joidenkin kielteisten trendien yhteisvaikutuksesta tai laajemman šokin, kuten ympäristön laajemman romahduksen, seurauksena.
Suotuisamman kehityksen toteutuminen vaatii puolestaan useampien myönteisten trendien, kuten hiilivetyjen vahvan kysynnän säilymisen, yhteisvaikutusta, mutta ilman šokkeja.
Suotuisammassa kehitysnäkymässä Suomelle syntyisi tarve sopeutua Venäjän laajempaan vaikutusvaltaan ja aktiivisempaan ulkoiseen toimintaan.

Venäjän mahdollinen hajautumiskehitys on epätodennäköisin kehityskulku, ja sen toteutuminen edellyttää useiden kielteisten trendien sekä šokkien yhteisvaikutusta.
Hajautumiskehitystä voimistavia tekijöitä ovat kuitenkin jo vallitsevan kehityskulun tekijät.
Energiakaupasta riippuvaisen talouden tulojen voimakas heilahtelu on jokapäiväinen ongelma.
Öljyn hinnan romahtamisesta voi seurata pitkittynyt talouskriisi, tällöin hallinnon ja valtiosta riippuvaisten yritysten palkkoja ja eläkkeitä ei kyetä ylläpitämään kilpailukykyisinä.
Tulojen vaihtelusta seuraa toistuvia tyytymättömyyden aaltoja.
Kaupungistumisen trendi hajauttaa valtiota ja alueet eriytyvät entisestään, ja vahvistavat valtaansa keskushallinnon kustannuksella.
Osaavan väestönosan aivovuoto ulkomaille jatkuu, ja vastuunkantajat vähenevät.
Hajautumiskehitys laajentaisi merkittävästi Venäjän ympäristöön heijastuvia turvallisuusriskejä ja asettaisi todennäköisesti Suomen puolustukselle ja kokonaisturvallisuuden toimintamallille laajoja muutospaineita sekä resurssivaateita.
 

Liitteet

Coffee Man

Ylipäällikkö
Raportti ei tarjoa mitään uutta, mutta on hyvä muistutus siitä missä mennään ja mihin suuntaan tulevaisuudessa(kin) mennään.

Voiman Venäjä -raportissa kirjoitetaan suoraan, että ”hyvä naapuruus”-puhetapa on Suomen itsemääräämisoikeuden näkökulmasta ongelmallinen.

– Suomen kannalta myönteiseltä kuulostava hyvä naapuruus -diskurssi voi toisaalta olla myös ongelmallista: toisaalta pelotellaan välirikon mahdollisuudella ja toisaalta kehutaan ja palkitaan oikeanlaisesta politiikasta.

Tutkijat arvioivat, että Venäjä pyrkii politiikallaan irrottamaan Suomen poliittisesti Baltian maista, muista Pohjoismaista sekä Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen johtamasta läntisestä leiristä.

– Venäjän valtiollisen median Pohjoismaita ja Baltiaa koskevaa uutisointia käsitellyt raportti osoitti Suomen ainoaksi maaksi, jonka kohdalla korostuivat Suomen ja Venäjän hyvät suhteet. Esimerkiksi Ruotsi, Norja, Iso-Britannia ja Latvia ovat ajoittain hyvin karkean ja konfliktihakuisen viestinnän kohteina, raportissa huomautetaan.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/dd6490ae-4752-41e1-aecf-4b5237972994

Kun turvapaikanhakijoita alkoi yllättäen saapua itärajalle, Venäjän valtion atomiyhtiö Rosatomin ydinvoimalahanke oli Suomessa samaan aikaan vaarassa kaatua.

Voiman Venäjä -raportissa ei suoraan mainita Fennovoiman ydinvoimalaa nimeltä, mutta epäselvyyttä ei jää siitä, pitävätkö tutkijat ydinvoimalaa Kremlin yrityksenä kasvattaa valtaansa Suomessa:

”Energiakaupan kautta juurrutetaan venäläistä läsnäoloa ja sen mukana tulevaa pehmeää valtaa myös Suomessa.”

Pelottavinta tässä on se että Venäjän taktiikka näyttäisi myös purevan todella hyvin ja edellämainitussa tapauksessa meidän poliittinen johto pudotettiin polvilleen muutamalla tarkalla iskulla.

Jos Venäjä on hieman epävakaa "ystävä" jo nyt, niin ei näytä tulevaisuus yhtään sen vakaammalta :ROFLMAO:

Kolmen ministeriön julkaisemassa raportissa pidetään mahdollisena, että venäläisten kasvava tyytymättömyys elintasoon, rehottavaan korruptioon ja vapauksien puuttumiseen johtaa poliittiseen kumoukseen.

Yksi raportin johtopäätöksistä on, että henkilökultti Putinin ympärillä näyttää ainakin ulospäin voimistuvan sisäisten vaikeuksien kasvaessa. Tästä syystä suomalaiset eivät välttämättä havaitsisi Kremlin ovelle kolkuttavaa kumousta, vaikka ovien aukeaminen uudelle vallalle olisi alkamassa Venäjällä.
 

Hallinkorva

Ylipäällikkö
Mihail Saakasvili on varma siitä, että seuraava Venäjän yritys ei tapahdu jossain entisessä neuvostotasavallassa vaan Euroopassa.

Uusi Kremlin politiikka edellyttää, että kaikki kansainväliset laivastoalukset antavat Venäjälle tiedon 45 päivää ennen saapumista pohjoiselle merireitille, joka yhdistää Atlantin ja Tyynenmeren valtameren Siberian pohjoispuolella oleviin arktisiin vesiin. Niiden on hyväksyttävä venäläinen luotsi.

Päätöstä perustellaan tutulla "reagoimisella": vieraiden maiden merivoimat ovat Arktisella alueella "aktiivisia".

Saakasvili väittää, että on epäonnekseen joutunut tuntemaan Putinin paremmin kuin moni muu. Putinin kannatus on vajonnut 32 prosenttiin. Nato-maat hän tulee jättämään rauhaan. Venäjän todennäköisin tavoite lähitulevaisuudessa on joko Suomi tai Ruotsi. Kohdentamalla aggression Euroopan maahan hän voi odottaa saavansa hyväksynnän kotimaassaan. Tämä on yksinkertainen kustannushyötyanalyysi, jonka Putin on tehnyt avoimesti ja monta kertaa aikaisemmin. Jokainen Venäjän joukkojen investointi ulospäin on maksanut osinkoa. Suomi ja Ruotsi täyttävät molemmat analyysin vaatimukset.

Hän ei usko joukkoihin johonkin Helsingin tai Tukholman alueelle. Mutta Moskovan olisi suhteellisen yksinkertaista toteuttaa maa-alueen kaappaus arktisella erillisalueella tai pienellä saarella, kuten Gotlannissa. Loppujen lopuksi, kuka lännessä sotisi Itämeren saaresta tai Lapin palasesta? Nato ei, mutta Putin kyllä - koska panokset ovat hänelle korkeampia.


Russia’s Next Land Grab Won’t Be in an Ex-Soviet State. It Will Be in Europe.


 

StepanRudanskij

Kenraali
Lahjoittaja
Mihail Saakasvili on varma siitä, että seuraava Venäjän yritys ei tapahdu jossain entisessä neuvostotasavallassa vaan Euroopassa.

Uusi Kremlin politiikka edellyttää, että kaikki kansainväliset laivastoalukset antavat Venäjälle tiedon 45 päivää ennen saapumista pohjoiselle merireitille, joka yhdistää Atlantin ja Tyynenmeren valtameren Siberian pohjoispuolella oleviin arktisiin vesiin. Niiden on hyväksyttävä venäläinen luotsi.

Päätöstä perustellaan tutulla "reagoimisella": vieraiden maiden merivoimat ovat Arktisella alueella "aktiivisia".

Saakasvili väittää, että on epäonnekseen joutunut tuntemaan Putinin paremmin kuin moni muu. Putinin kannatus on vajonnut 32 prosenttiin. Nato-maat hän tulee jättämään rauhaan. Venäjän todennäköisin tavoite lähitulevaisuudessa on joko Suomi tai Ruotsi. Kohdentamalla aggression Euroopan maahan hän voi odottaa saavansa hyväksynnän kotimaassaan. Tämä on yksinkertainen kustannushyötyanalyysi, jonka Putin on tehnyt avoimesti ja monta kertaa aikaisemmin. Jokainen Venäjän joukkojen investointi ulospäin on maksanut osinkoa. Suomi ja Ruotsi täyttävät molemmat analyysin vaatimukset.

Hän ei usko joukkoihin johonkin Helsingin tai Tukholman alueelle. Mutta Moskovan olisi suhteellisen yksinkertaista toteuttaa maa-alueen kaappaus arktisella erillisalueella tai pienellä saarella, kuten Gotlannissa. Loppujen lopuksi, kuka lännessä sotisi Itämeren saaresta tai Lapin palasesta? Nato ei, mutta Putin kyllä - koska panokset ovat hänelle korkeampia.


Russia’s Next Land Grab Won’t Be in an Ex-Soviet State. It Will Be in Europe.


Onhan nämä pelit käyty tälläkin palstalla jo useaan kertaan vuosien mittaan. Saakashvilin muistan erityisesti kravatin pureskelusta kun tuli silloin(kin) tehneeksi virhearvion.
 

arix

Kenraali
Mihail Saakasvili on varma siitä, että seuraava Venäjän yritys ei tapahdu jossain entisessä neuvostotasavallassa vaan Euroopassa.

Uusi Kremlin politiikka edellyttää, että kaikki kansainväliset laivastoalukset antavat Venäjälle tiedon 45 päivää ennen saapumista pohjoiselle merireitille, joka yhdistää Atlantin ja Tyynenmeren valtameren Siberian pohjoispuolella oleviin arktisiin vesiin. Niiden on hyväksyttävä venäläinen luotsi.

Päätöstä perustellaan tutulla "reagoimisella": vieraiden maiden merivoimat ovat Arktisella alueella "aktiivisia".

Saakasvili väittää, että on epäonnekseen joutunut tuntemaan Putinin paremmin kuin moni muu. Putinin kannatus on vajonnut 32 prosenttiin. Nato-maat hän tulee jättämään rauhaan. Venäjän todennäköisin tavoite lähitulevaisuudessa on joko Suomi tai Ruotsi. Kohdentamalla aggression Euroopan maahan hän voi odottaa saavansa hyväksynnän kotimaassaan. Tämä on yksinkertainen kustannushyötyanalyysi, jonka Putin on tehnyt avoimesti ja monta kertaa aikaisemmin. Jokainen Venäjän joukkojen investointi ulospäin on maksanut osinkoa. Suomi ja Ruotsi täyttävät molemmat analyysin vaatimukset.

Hän ei usko joukkoihin johonkin Helsingin tai Tukholman alueelle. Mutta Moskovan olisi suhteellisen yksinkertaista toteuttaa maa-alueen kaappaus arktisella erillisalueella tai pienellä saarella, kuten Gotlannissa. Loppujen lopuksi, kuka lännessä sotisi Itämeren saaresta tai Lapin palasesta? Nato ei, mutta Putin kyllä - koska panokset ovat hänelle korkeampia.


Russia’s Next Land Grab Won’t Be in an Ex-Soviet State. It Will Be in Europe.


Tervetuloa vaan yrittämään...
 

johan6

Kapteeni
Mihail Saakasvili on varma siitä, että seuraava Venäjän yritys ei tapahdu jossain entisessä neuvostotasavallassa vaan Euroopassa....

...Hän ei usko joukkoihin johonkin Helsingin tai Tukholman alueelle. Mutta Moskovan olisi suhteellisen yksinkertaista toteuttaa maa-alueen kaappaus arktisella erillisalueella tai pienellä saarella, kuten Gotlannissa. Loppujen lopuksi, kuka lännessä sotisi Itämeren saaresta tai Lapin palasesta? Nato ei, mutta Putin kyllä - koska panokset ovat hänelle korkeampia.


Russia’s Next Land Grab Won’t Be in an Ex-Soviet State. It Will Be in Europe.


Saakasvili on todennäköisesti oikeassa. Venäjä tulee varmasti jatkamaan tunkeutumista oman alueensa ulkopuolelle. Euroopassa ei ole montaa vaihtoehtoista kohdetta jotka ovat sopivasti NATO:n jäsenyyden antamien turvatakuiden ulkopuolella. Suunnitelmat on jo tehty. Kohteet on valittu ja niiden valtaamisesta käydään esikuntapelejä. Eräiden mahdollisuuksien suhteen on pidetty jopa sotaharjoituksia.
1. Ahvenamaa
- alue on käytännössä täydellinen sotilaallinen tyhjiö..vain pienet poliisivoimat joilla ei ole minkäänlaista puolustuksellista merkitystä
- yllätys on helppo toteuttaa varsin pienillä joukoilla, ilman sotilaallisia tunnuksia tai näkyviä valmisteluja (valmisteluja toki on jo valmiina Suomen puolella, laivaväylien läheisyydessä jne.)
- hyökkääjä kykenee tuomaan paikalle ensivaiheen miehitysjoukot ilmateitse 1-2 tunnissa, ilmatilan sulkevat ohjusjoukot ovat paikalla samassa ajassa, ehkä nopeamminkin (ovat jo etukäteen valmiina)
- Suomi ei kykenisi palauttamaan alueen hallintaa, varsinkaan jos/kun samalla Suomen johdolle annettaisiin tiedoksi/kohdistettaisiin rajoitetusti ydinaseen käyttöuhka. (olipa uhka todellinen tai harhautus)
- saarten miehitys estäisi liikennöinnin Pohjanlahdelle ja miehityksen jatkuminen käytännössä saartaisi sotilaallisesti koko Suomen.
- Suomi jäisi todennäköisesti puolustautumaan yksinään ja joutuisi hyväksymään Ahvenanmaan miehityksen samalla tavoin kuin on tapahtunut Krimillä, Georgiassa, Moldovassa jne..
- Ahvenanmaa on mahdollista myös tyhjentää siviiliväestöstä, siirtää väestö Suomeen ja/tai Ruotsiin.
- alueelle tapahtuvaa hyökkäystä ja miehitystä on jo harjoiteltu Venäjän asevoimien toimesta.
- Ahvenanmaan miehitystä voidaan puolustella Venäjän intresseillä, Venäjä suojaa Itämeren liikennettään, Kaliningradin yhteydet, kaasuputken häiriöttömyyden turvaaminen, Pietarin alueen etäpuolustus jne. jne.
- Venäjä voi myös ilmoittaa joutuneensa Ahvenanmaalta suoritetun ohjushyökkäyksen kohteeksi ja olleensa pakotettu estämään asevoimillaan itseensä kohdistuvat iskut.. tai mitä tahansa.
- luonnollisesti miehitys kiristäisi kansainvälisen tilanteen äärimmilleen, mutta sen hinnan Putin voi olla valmis maksamaan..ehkä saattaa jopa tavoittella tällaista tilannetta.
2. Gotlanti
- sama tilanne kuin Ahvenanmaan suhteen, ruotsalaisilla toki on hieman paremmat puolustusvalmiudet. Saaret eivät ole täysin ilman puolustajia.
- myös Gotlantiin hyökkäystä on harjoiteltu etukäteen.
- kielteisenä seikkana hyökkääjän kannalta saattaa olla Ruotsille annettu suora sotilaallinen taustatuki USA:lta
- toinen kielteinen seikka voisi olla siinä että Ruotsi kykenee tarvittaessa sulkemaan Itämeren liikenteen venäläisiltä aluksilta ja saisi sulkemiselleen myös kansainvälisen tuen.
- Ruotsi on Suomea paremmin sujautunut, kaukaisempi kohde Venäjältä tulevalle hyökkäykselle.
3. Valko-Venäjä
- maan alueita voidaan ottaa haltuun mahdollisesti myös yhteisellä sopimuksella (painostetaan Valko-Venäjän hallintoa)
- Venäjällä on jo olemassa olevia tukikohtia V-V:n alueella.
- esimerkiksi Venäjä voisi ottaa haltuunsa alueita Liettuan ja Puolan rajalla, Suwalkin käytävän kohdalta vaatien maakäytävää Kalliningrad'iin (samalla tavalla kuin aikoinaan Hitler Liettualta 1939)
- venäläisten asevoimien siirtyminen Valko-Venäjällä voidaan toteuttaa myös harhautuksena muille hyökkäyksille.
- mahdollisesti kyseeseen voi tulla myös painostus ja vallanvaihto/-kaappaus Valko-Venäjällä.
- todennäköisyys länsimaiden sotilaalliseen vastaukseen on varsin pieni.

Kun mahdollinen hyökkäys tapahtuu (kohdistuipa se minne tahansa) se tulee olemaan täydellinen ja ennakoimaton yllätys. Siihen liittyy etukäteen aiheutettuja harhautuksia (sotilaallisia, poliittisia, julkisia ja salaisia jne.) Erilaisia sähkönjakeluun, tietoliikenteeseen, mediaan, tieverkostoon, liikenteeseen jne. jne. kohdistuva useita vuorokausia/viikkoja kestävä pimennyksiä. Kansainvälisen tilanteen kiristymisiä, monenlaisia provokaatioita joita ei voida/on vaikea kuvitella hyökkäyksen osaksi. Suunnitelmiin on varmasti käytetty satojen, jopa tuhansien henkilöiden työpanoksia..niihin liittyy kokonaisuuksia ja valmisteluita joiden merkitystä ei voida ennustaa tai ne tulkitaan väärin jne.

Toki kaikenlaiseen voidaan myös valmistautua..eikä oikeastaan liene syytä epäillä etteikö näin olisi myös tehty. Tulevaisuuden osalta luotan kyllä enemmän puolustusvoimiin kuin poliitikkoihin.
 

Benelli

Respected Leader
Saakasvili on todennäköisesti oikeassa. Venäjä tulee varmasti jatkamaan tunkeutumista oman alueensa ulkopuolelle. Euroopassa ei ole montaa vaihtoehtoista kohdetta jotka ovat sopivasti NATO:n jäsenyyden antamien turvatakuiden ulkopuolella. Suunnitelmat on jo tehty. Kohteet on valittu ja niiden valtaamisesta käydään esikuntapelejä. Eräiden mahdollisuuksien suhteen on pidetty jopa sotaharjoituksia.
1. Ahvenamaa
- alue on käytännössä täydellinen sotilaallinen tyhjiö..vain pienet poliisivoimat joilla ei ole minkäänlaista puolustuksellista merkitystä
- yllätys on helppo toteuttaa varsin pienillä joukoilla, ilman sotilaallisia tunnuksia tai näkyviä valmisteluja (valmisteluja toki on jo valmiina Suomen puolella, laivaväylien läheisyydessä jne.)
- hyökkääjä kykenee tuomaan paikalle ensivaiheen miehitysjoukot ilmateitse 1-2 tunnissa, ilmatilan sulkevat ohjusjoukot ovat paikalla samassa ajassa, ehkä nopeamminkin (ovat jo etukäteen valmiina)
- Suomi ei kykenisi palauttamaan alueen hallintaa, varsinkaan jos/kun samalla Suomen johdolle annettaisiin tiedoksi/kohdistettaisiin rajoitetusti ydinaseen käyttöuhka. (olipa uhka todellinen tai harhautus)
- saarten miehitys estäisi liikennöinnin Pohjanlahdelle ja miehityksen jatkuminen käytännössä saartaisi sotilaallisesti koko Suomen.
- Suomi jäisi todennäköisesti puolustautumaan yksinään ja joutuisi hyväksymään Ahvenanmaan miehityksen samalla tavoin kuin on tapahtunut Krimillä, Georgiassa, Moldovassa jne..
- Ahvenanmaa on mahdollista myös tyhjentää siviiliväestöstä, siirtää väestö Suomeen ja/tai Ruotsiin.
- alueelle tapahtuvaa hyökkäystä ja miehitystä on jo harjoiteltu Venäjän asevoimien toimesta.
- Ahvenanmaan miehitystä voidaan puolustella Venäjän intresseillä, Venäjä suojaa Itämeren liikennettään, Kaliningradin yhteydet, kaasuputken häiriöttömyyden turvaaminen, Pietarin alueen etäpuolustus jne. jne.
- Venäjä voi myös ilmoittaa joutuneensa Ahvenanmaalta suoritetun ohjushyökkäyksen kohteeksi ja olleensa pakotettu estämään asevoimillaan itseensä kohdistuvat iskut.. tai mitä tahansa.
- luonnollisesti miehitys kiristäisi kansainvälisen tilanteen äärimmilleen, mutta sen hinnan Putin voi olla valmis maksamaan..ehkä saattaa jopa tavoittella tällaista tilannetta.
2. Gotlanti
- sama tilanne kuin Ahvenanmaan suhteen, ruotsalaisilla toki on hieman paremmat puolustusvalmiudet. Saaret eivät ole täysin ilman puolustajia.
- myös Gotlantiin hyökkäystä on harjoiteltu etukäteen.
- kielteisenä seikkana hyökkääjän kannalta saattaa olla Ruotsille annettu suora sotilaallinen taustatuki USA:lta
- toinen kielteinen seikka voisi olla siinä että Ruotsi kykenee tarvittaessa sulkemaan Itämeren liikenteen venäläisiltä aluksilta ja saisi sulkemiselleen myös kansainvälisen tuen.
- Ruotsi on Suomea paremmin sujautunut, kaukaisempi kohde Venäjältä tulevalle hyökkäykselle.
3. Valko-Venäjä
- maan alueita voidaan ottaa haltuun mahdollisesti myös yhteisellä sopimuksella (painostetaan Valko-Venäjän hallintoa)
- Venäjällä on jo olemassa olevia tukikohtia V-V:n alueella.
- esimerkiksi Venäjä voisi ottaa haltuunsa alueita Liettuan ja Puolan rajalla, Suwalkin käytävän kohdalta vaatien maakäytävää Kalliningrad'iin (samalla tavalla kuin aikoinaan Hitler Liettualta 1939)
- venäläisten asevoimien siirtyminen Valko-Venäjällä voidaan toteuttaa myös harhautuksena muille hyökkäyksille.
- mahdollisesti kyseeseen voi tulla myös painostus ja vallanvaihto/-kaappaus Valko-Venäjällä.
- todennäköisyys länsimaiden sotilaalliseen vastaukseen on varsin pieni.

Kun mahdollinen hyökkäys tapahtuu (kohdistuipa se minne tahansa) se tulee olemaan täydellinen ja ennakoimaton yllätys. Siihen liittyy etukäteen aiheutettuja harhautuksia (sotilaallisia, poliittisia, julkisia ja salaisia jne.) Erilaisia sähkönjakeluun, tietoliikenteeseen, mediaan, tieverkostoon, liikenteeseen jne. jne. kohdistuva useita vuorokausia/viikkoja kestävä pimennyksiä. Kansainvälisen tilanteen kiristymisiä, monenlaisia provokaatioita joita ei voida/on vaikea kuvitella hyökkäyksen osaksi. Suunnitelmiin on varmasti käytetty satojen, jopa tuhansien henkilöiden työpanoksia..niihin liittyy kokonaisuuksia ja valmisteluita joiden merkitystä ei voida ennustaa tai ne tulkitaan väärin jne.

Toki kaikenlaiseen voidaan myös valmistautua..eikä oikeastaan liene syytä epäillä etteikö näin olisi myös tehty. Tulevaisuuden osalta luotan kyllä enemmän puolustusvoimiin kuin poliitikkoihin.
Ahvenanmaalle saavat lähinnä olaltalaukaistavia etupeltoon ja 1-2 tuntia on enemmän kuin tarpeeksi kaikkien operatiivisten hävittäjien saattamiseksi valmiuteen 10+2 ohjuslastilla.

Jotta homma voisi onnistua venäläisten pitäisi tunkeutua muualle ilmatilaan sidotakseen hävittäjät taisteluun.
 

Hallinkorva

Ylipäällikkö
Ahvenanmaa olisi valtava kansainvälinen selkkaus verrattuna tekaistuun kriisiin tyhjässä Lapissa, joka ei liiemmin muuta maailmaa kiinnostaisi. Näkötunneli vie kuitenkin aina Itämerelle, koska se on seksikkäämpi ja kauppareiteiltään merkittävä, kaikkia oleellisia pääkaupunkeja lähellä oleva alue.

Arktinen on todella kiinnostava.
 

Taustapahvi

Kersantti
Kun mahdollinen hyökkäys tapahtuu (kohdistuipa se minne tahansa) se tulee olemaan täydellinen ja ennakoimaton yllätys. Siihen liittyy etukäteen aiheutettuja harhautuksia (sotilaallisia, poliittisia, julkisia ja salaisia jne.) Erilaisia sähkönjakeluun, tietoliikenteeseen, mediaan, tieverkostoon, liikenteeseen jne. jne. kohdistuva useita vuorokausia/viikkoja kestävä pimennyksiä. Kansainvälisen tilanteen kiristymisiä, monenlaisia provokaatioita joita ei voida/on vaikea kuvitella hyökkäyksen osaksi.
Viikkokausia "selittämättömiä häiriöitä": Muuntajat räjähtelee, linkkitornit kaatuilee ja liikennevalot sekoilee. Mutta tätä kaikkea seuraa "täydellinen ja ennakoimaton hyökkäys"? Meinaatko ettei kukaan valtiojohdossa ole katsonut Taistelukenttää tai lukenut Ilkka Remestä?

Ahvenanmaasta on täällä paljon tekstiä, josta löytyy myös uskottavankuuloisia perusteluita sille, miksei se ole noin hyvä ja ilmeinen kohde. Se on ilmeisesti aika vaikea pitää, jos ei lyödä sitä ydinasekorttia pöytään.
 

tiedotusosasto

Ylipäällikkö
Ahvenanmaan kanssa voisi käydä niin, että sen kun valloittavat kivikon ja ilmoitetaan Ruotsille, että ehdittekö jeesiin vai otatteko Venäjän naapuriksi. Meille tää nyt on se ja sama.
 

Benelli

Respected Leader
Ahvenanmaa olisi valtava kansainvälinen selkkaus verrattuna tekaistuun kriisiin tyhjässä Lapissa, joka ei liiemmin muuta maailmaa kiinnostaisi. Näkötunneli vie kuitenkin aina Itämerelle, koska se on seksikkäämpi ja kauppareiteiltään merkittävä, kaikkia oleellisia pääkaupunkeja lähellä oleva alue.

Arktinen on todella kiinnostava.
Kilpisjärvi-Skibotn matkaa olisi alle 50 kilometriä ja Lapin menetys tarkoittaisi että pohjoisimpaan Norjaan menevät tiet olisivat osittain tykistön kantaman päässä ja NATO on hermostunut jo omalta kannaltaan hieman merkityksettömistä tempauksista.
En tarkoita että osallistuisivat sotaan suoraan mutta voi olla että esimerkiksi osoittavat maaleja, potilaita voidaan evakuoida Norjaan missä on jo jenkkien kenttäsairaala valmiina henkilöstöä lukuunottamatta ja voi olla että jossain vaiheessa alkaa tuntureista lentää Javelinia niin että tuhotuista vaunuista muodostuu murroste, jne.
 

Panssari Salama

Ylipäällikkö
Saakasvili on todennäköisesti oikeassa. Venäjä tulee varmasti jatkamaan tunkeutumista oman alueensa ulkopuolelle. Euroopassa ei ole montaa vaihtoehtoista kohdetta jotka ovat sopivasti NATO:n jäsenyyden antamien turvatakuiden ulkopuolella. Suunnitelmat on jo tehty. Kohteet on valittu ja niiden valtaamisesta käydään esikuntapelejä. Eräiden mahdollisuuksien suhteen on pidetty jopa sotaharjoituksia.
1. Ahvenamaa
- alue on käytännössä täydellinen sotilaallinen tyhjiö..vain pienet poliisivoimat joilla ei ole minkäänlaista puolustuksellista merkitystä
- yllätys on helppo toteuttaa varsin pienillä joukoilla, ilman sotilaallisia tunnuksia tai näkyviä valmisteluja (valmisteluja toki on jo valmiina Suomen puolella, laivaväylien läheisyydessä jne.)
- hyökkääjä kykenee tuomaan paikalle ensivaiheen miehitysjoukot ilmateitse 1-2 tunnissa, ilmatilan sulkevat ohjusjoukot ovat paikalla samassa ajassa, ehkä nopeamminkin (ovat jo etukäteen valmiina)
- Suomi ei kykenisi palauttamaan alueen hallintaa, varsinkaan jos/kun samalla Suomen johdolle annettaisiin tiedoksi/kohdistettaisiin rajoitetusti ydinaseen käyttöuhka. (olipa uhka todellinen tai harhautus)
- saarten miehitys estäisi liikennöinnin Pohjanlahdelle ja miehityksen jatkuminen käytännössä saartaisi sotilaallisesti koko Suomen.
- Suomi jäisi todennäköisesti puolustautumaan yksinään ja joutuisi hyväksymään Ahvenanmaan miehityksen samalla tavoin kuin on tapahtunut Krimillä, Georgiassa, Moldovassa jne..
- Ahvenanmaa on mahdollista myös tyhjentää siviiliväestöstä, siirtää väestö Suomeen ja/tai Ruotsiin.
- alueelle tapahtuvaa hyökkäystä ja miehitystä on jo harjoiteltu Venäjän asevoimien toimesta.
- Ahvenanmaan miehitystä voidaan puolustella Venäjän intresseillä, Venäjä suojaa Itämeren liikennettään, Kaliningradin yhteydet, kaasuputken häiriöttömyyden turvaaminen, Pietarin alueen etäpuolustus jne. jne.
- Venäjä voi myös ilmoittaa joutuneensa Ahvenanmaalta suoritetun ohjushyökkäyksen kohteeksi ja olleensa pakotettu estämään asevoimillaan itseensä kohdistuvat iskut.. tai mitä tahansa.
- luonnollisesti miehitys kiristäisi kansainvälisen tilanteen äärimmilleen, mutta sen hinnan Putin voi olla valmis maksamaan..ehkä saattaa jopa tavoittella tällaista tilannetta.
2. Gotlanti
- sama tilanne kuin Ahvenanmaan suhteen, ruotsalaisilla toki on hieman paremmat puolustusvalmiudet. Saaret eivät ole täysin ilman puolustajia.
- myös Gotlantiin hyökkäystä on harjoiteltu etukäteen.
- kielteisenä seikkana hyökkääjän kannalta saattaa olla Ruotsille annettu suora sotilaallinen taustatuki USA:lta
- toinen kielteinen seikka voisi olla siinä että Ruotsi kykenee tarvittaessa sulkemaan Itämeren liikenteen venäläisiltä aluksilta ja saisi sulkemiselleen myös kansainvälisen tuen.
- Ruotsi on Suomea paremmin sujautunut, kaukaisempi kohde Venäjältä tulevalle hyökkäykselle.
3. Valko-Venäjä
- maan alueita voidaan ottaa haltuun mahdollisesti myös yhteisellä sopimuksella (painostetaan Valko-Venäjän hallintoa)
- Venäjällä on jo olemassa olevia tukikohtia V-V:n alueella.
- esimerkiksi Venäjä voisi ottaa haltuunsa alueita Liettuan ja Puolan rajalla, Suwalkin käytävän kohdalta vaatien maakäytävää Kalliningrad'iin (samalla tavalla kuin aikoinaan Hitler Liettualta 1939)
- venäläisten asevoimien siirtyminen Valko-Venäjällä voidaan toteuttaa myös harhautuksena muille hyökkäyksille.
- mahdollisesti kyseeseen voi tulla myös painostus ja vallanvaihto/-kaappaus Valko-Venäjällä.
- todennäköisyys länsimaiden sotilaalliseen vastaukseen on varsin pieni.

Kun mahdollinen hyökkäys tapahtuu (kohdistuipa se minne tahansa) se tulee olemaan täydellinen ja ennakoimaton yllätys. Siihen liittyy etukäteen aiheutettuja harhautuksia (sotilaallisia, poliittisia, julkisia ja salaisia jne.) Erilaisia sähkönjakeluun, tietoliikenteeseen, mediaan, tieverkostoon, liikenteeseen jne. jne. kohdistuva useita vuorokausia/viikkoja kestävä pimennyksiä. Kansainvälisen tilanteen kiristymisiä, monenlaisia provokaatioita joita ei voida/on vaikea kuvitella hyökkäyksen osaksi. Suunnitelmiin on varmasti käytetty satojen, jopa tuhansien henkilöiden työpanoksia..niihin liittyy kokonaisuuksia ja valmisteluita joiden merkitystä ei voida ennustaa tai ne tulkitaan väärin jne.

Toki kaikenlaiseen voidaan myös valmistautua..eikä oikeastaan liene syytä epäillä etteikö näin olisi myös tehty. Tulevaisuuden osalta luotan kyllä enemmän puolustusvoimiin kuin poliitikkoihin.
Jos ajatellaan lainattua tekstiä Shakasvilin kirjoituksen hengessä, jossa Putinin tavoite on konflikti EU-maan kanssa, niin voisin arvata Suomen Lapin jonkin kulman olevan oiva kohde. Ensin provotaan jokin selkkaus, sen jälkeen Arkangelin suojaksi on suorastaan pakko ottaa jokin rajakaistale haltuun. Sitten istutaan ja katsotaan, josko tsuhna lähtee ottamaan takaisin jotain hillasuota siellä jossain. Ja miten EU auttaa tai on auttamatta tsuhnaa tässä. :camo:
 

Makkaramestari

Luutnantti
Jos ajatellaan lainattua tekstiä Shakasvilin kirjoituksen hengessä, jossa Putinin tavoite on konflikti EU-maan kanssa, niin voisin arvata Suomen Lapin jonkin kulman olevan oiva kohde. Ensin provotaan jokin selkkaus, sen jälkeen Arkangelin suojaksi on suorastaan pakko ottaa jokin rajakaistale haltuun. Sitten istutaan ja katsotaan, josko tsuhna lähtee ottamaan takaisin jotain hillasuota siellä jossain. Ja miten EU auttaa tai on auttamatta tsuhnaa tässä. :camo:
Jasmiineihin kun saisi jostain taktiset kärjet, pysyis hillasuot itsellä.
 

Benelli

Respected Leader
Jasmiineihin kun saisi jostain taktiset kärjet, pysyis hillasuot itsellä.
Ydinase on kynnysasejärjestelmä eikä noita käytettäisi ehkä vielä Helsingistä taistellessakaan jos Venäjä on pidättäytynyt joukkotuhoaseiden käytöstä.
 

tiedotusosasto

Ylipäällikkö
Ei täällä ihan Ukrainen tapaan voi mellastaa. Oikeastaan mitään plänttiä on vaikea pitää uhraamatta läjän miehiään ellei ole ilmaherruutta. Ja ilma-asetta Suomelta on hankala riisua ilman laajamittaista sotaa.

Jos sen hillasuon haluaa itselleen niin se täytyy miehittää. Jos miehet suolla haluaa pitää hengissä niin pitää estää kaukovaikutukset niin ilmavoimiltamme, tykistöltä, krh joukoilta ja jalkaväeltäkin. Ei se oikein onnistu ilman, että ilmatila on hallussa. Ja silloin ei ole kyse enää hillasuosta.
 

Benelli

Respected Leader
Ei täällä ihan Ukrainen tapaan voi mellastaa. Oikeastaan mitään plänttiä on vaikea pitää uhraamatta läjän miehiään ellei ole ilmaherruutta. Ja ilma-asetta Suomelta on hankala riisua ilman laajamittaista sotaa.

Jos sen hillasuon haluaa itselleen niin se täytyy miehittää. Jos miehet suolla haluaa pitää hengissä niin pitää estää kaukovaikutukset niin ilmavoimiltamme, tykistöltä, krh joukoilta ja jalkaväeltäkin. Ei se oikein onnistu ilman, että ilmatila on hallussa. Ja silloin ei ole kyse enää hillasuosta.
Kuka sanoi ettei Putin ole valmis uhraamaan läjää miehiä?
Edit: Muutenkin Ilmavoimat kestää ehkä viikon ilman vahvistuksia ulkomailta.
 
Top