Valmistautuuko Venäjä suursotaan?

Ei olekkaan, mutta puolue kerää kannatusta kokoajan. Ihmisethän oli jopa kadulla tämän zirinovskilaisen puolueen pidätetyn pormestarin vuoksi. Eli tämä tyyppisille puheille löytyy ihan oikea kannattajakunta Venäjältä, eikä välttämättä mikään pieni porukka.
Saattaa Putinin jälkeinen venäjä olla vielä v*ttumaisempi ja vaarallisempi naapuri jos nää Zirinovskit ja kumppanit pääsee vallan kahvaan
 
Ei taida Venäjä valmistautua suursotaan. Vaikka haluja joissakin piireissä olisi niin ei ole kykyä talouden vuoksi. Tshetsenia ostettiin öljyrahalla, Valko Venäjän ostamiseen ei näillä öljyn hinnoilla taida olla mahdollisuuksia, Ukrainan ei varmasti.
 
Taalerien maassa elettiin vapaudessa

Pitää kyllä venyttää melkoisesti mielikuvitustaan ja sijoittaa parhaalla mahdollisella halulla aikakauteenkin, jotta tuo -vapaudessa- voisi olla validi väite. TaaleriOnnela oli melkoinen kärsimysnäytelmä SuurRuotsin osana. Verorasitus, väenotot ja pakkosiirrot, mielivalta ja suoranainen riisto olivat de facto alati alkuasukkaiden osana. Juu, oikeuslaitos kehittyi jne. mutta paljonpa se lohdutti katajaista kansaa, jonka nuoret miehet tapatettiin säännöllisesti SuurValtakahinoissa. Ja samat kahinat takasivat sen, että verorasite oli vähintään hirmuinen.

Kun katselee Euroopan vapaushistoriaa, niin en kyllä ihmettele, miksi Amerikoihin muuttaminen oli SE. Se oli siinä ajassa iso peliliike osallistujille, todella iso. Tuntematonta kohti kiikkerällä laivalla valtameren yli. Jos olot olisivat olleet auvot ja -vapaat- niin tuskin moista riskinottohalua olisi esiintynyt siinä mitassa kuin tapahtui. Ei. Kyllä ihmisillä oli palava pakko persiessä vaihtaa maisemaa. Joku näköalojen puute varmasti pisti aktiivisimmat liikkeelle. Ja osittain se liittyy -vapauteen-. Kun kaikki oli säänneltyä ja ahdettu raameihin ammatinharjoittamisesta lähtien. Synnyt alasäätyyn ja olet siinä vailla mitään mahdollisuutta edetä....tai et ole sisarparven vanhin ja lähdet talosta köpöttelemään vailla muuta näkymää kuin sotilasorjuus tai hanttihommat nälkäpalkoilla.

Mitään mystistä -vapaata Eurooppaa- ei ollut historiallisessa mielessä. Jos se oli -vapaampi- kuin tsaarinvalta, niin ero oli härskin pieni. Oikeasti.

Historiaihmiset selittävät siirtolaisuutta vaikka minkälaisilla höpötyksillä. Tosiasia on, että tuollainen riski otettiin varmasti vain koetusta todellisuudesta kumpuavasta pakosta. Dynamiikka Euroopassa oli tuolloin olematon ja jämähtäneisyys oli SE. Olisko tuossa paljon mikään muuttunut vs. Yhdysvallat....ehkä vähemmän kuin osaamme kuvitellakaan. Usa on kaikenlaisen parjaamisen kohde, mutta ihmeesti siellä näyttävät mm. tuntemani sinne muuttaneet pysyä. Yksikään sukulainen tai koulukaveri ei ole takaisin muuttanut ah tähän Onneen. Kesällä näin yhtä koulukaveria, joka muutti Usaan jo -86. Kysyin että onko hän suunnitellut paluumuuttoa? Hra K katsoi minua kuin pihatonttua, jolta on otettu housut pois. Paljasti, että työtä tekemällä Usassa on hyvä elää ja jos ei toivottomasti tuhlaa jopa vaurastuu, pystyy kust. penskojen koulut, asumaan hyvin ja elämä on -helppoa- ja vapaata. Tämän kuultuani makasin saunan lauteilla kaksi tuntia ja join pillillä urheilujuomia. Eihän se voi olla totta, kun lukee suomalaisia ja eurooppalaisia julkaisuja, jotka paljastavat sen hirveyden, mitä on asua Usassa.

Lyhyestä virsi kaunis. :) Meidän eurooppalaisten -vapauskäsite- on kyllä luvalla sanoen erilainen vs. Usa tai jotkut muut valkoisten hallitsemat merentakaiset alueet. Anteeksi rasismi, mutta mielipiteeni on se, että -valkoisten hallitsema- on synonyymi öööö, hyvälle hallinnolle?
 
Mielestäni hyvää analyysia Venäjän armeijasta, faktoista ja pullistelusta:



Erkka Mikkonen: Armeijan ja laivaston lisäksi Venäjä on saanut uusia liittolaisia “tulipallon tavoin iskevistä ihmeaseista”​

Venäjän johto voi pönkittää asemaansa vain sotilasmahdilla, kirjoittaa kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen blogissaan.

MOSKOVA Venäjän armeija lennätti meidät elokuussa Moskovasta 1 200 kilometrin päähän Astrahanin alueelle. Aavikon keskellä, lähellä Kazakstanin rajaa toimittajille esiteltiin maan ilmatorjuntajärjestelmien tehokkuutta.

Kirkas aurinko häikäisi silmiä. Kaukana taivaalla saattoi silloin tällöin nähdä pöllähdyksen, kun ohjus osui ilmaan laukaistuun maaliin.

Reilu puoli tuntia kestäneen näytöksen jälkeen sitä johtanut kenraalimajuri vakuutti kaiken onnistuneen täydellisesti: Jokainen ohjus oli tuhonnut maalinsa.

Sitten meidät kiidätettiin pölyävää tietä pitkin takaisin sotilaslentokentälle odottamaan paluuta Moskovaan.
Viimeisin miehistön jäsenistä painoi huulensa vasten koneen keulaa ennen kuin nousi sen sisään.


Sotilaallisen voiman esitteleminen on Venäjällä äärimmäisen tärkeää.

Venäjän johto tavoittelee maalleen kansainvälisesti tunnustettua suurvalta-asemaa.
Venäjän osuus maailmantaloudessa on kuitenkin alle kaksi prosenttia – ja se supistuu yhä.

Siksi Venäjän suurvaltapyrkimykset nojaavat pelkästään siihen, kuinka vahvana sotilaallisena toimijana se nähdään maailmassa.
Venäjä onkin viimeisen vuosikymmenen aikana kehittänyt aseistustaan merkittävästi.

Suomen puolustusministeriön viime vuonna julkaiseman Voiman Venäjä -raportin mukaan maa on onnistunut tavoitteessaan nykyaikaistaa sotavoimiaan varsin hyvin sen talouskasvun hiipumisesta huolimatta. Nykyaikaisen aseistuksen osuus on suuri juuri ilma- ja avaruuspuolustuksessa.

Venäjän sotilasmenojen suhteellinen osuus maan budjetissa laskee nyt hieman muun muassa koronaepidemiasta johtuvien tukitoimien vuoksi.
Yhtä kaikki varusteluun käytettävät kulut pysyvät yhä kansainvälisesti tarkasteltuna suurina, vaikka ne jäävät kymmenykseen Yhdysvaltojen käyttämästä summasta.


Toteutuneiden asehankkeiden lisäksi ratkaisevia ovat mielikuvat.

Kaksi vuotta sitten presidentti Vladimir Putin kohautti maailmaa uhoamalla Venäjän ”voittamattomista ihmeaseista”, kuten “tulipallon tavoin iskevästä” Avangard-ohjuksesta ja muista hypersoonisista eli moninkertaisella äänennopeudella lentävistä taistelukärjistä. Väitteittensä tueksi Putin esitteli videografiikoita.

Tämänkin jälkeen Venäjä on hehkuttanut säännöllisesti käänteentekeviä asejärjestelmiään, viimeksi lokakuun alussa Putinin syntymäpäivänä.
Silloin maan asevoimat julkaisi videon, jossa Venäjän väitetään testanneen onnistuneesti Tsirkoniksi nimeämäänsä hypersoonista meritorjuntaohjusta.


Monet uskovat Venäjän asepullistelussa olevan paljon ilmaa, mutta se kuuluu pelin henkeen.

Kuten professori Hiski Haukkala huomauttaa hiljattain ilmestyneessä Suuren peli paluu -kirjassaan Venäjän sotilasopissa informaation käyttö saa jatkuvasti lisää painoarvoa välineenä, jolla vaikutetaan vastustajan tilannekuvaan ja päätöksentekoon, mutta myös koko yhteiskuntaan.

Jo pelkällä väitetyllä sotilaallisella ylivoimalla Venäjä pystyy raivaamaan itselleen vapaammat kädet toimia kansainvälisesti haluamallaan tavalla.


Sotilasmahdin korostaminen on Venäjän johdolle vähintään yhtä tärkeää myös sisäisesti.

Neuvostoliiton voittoa toisessa maailmansodassa juhlitaan vuosi vuodelta yhä näyttävämmin, eikä sodan muistelu rajoitu vain merkkipäiviin.

Neuvostoaikana nimettyjen sankarikaupunkien rinnalle on luotu “sotakunnian kaupungin” arvonimi, joka on vuodesta 2007 alkaen myönnetty 45 kaupungille.
Muutama vuosi sitten otettiin käyttöön myös erillinen, sotaurhoollisuutta korostava kunnianimi.
Sen on saanut jo vähintään yli sata toisessa maailmansodassa kunnostautunutta asutuskeskusta.

Venäjällä onkin pystytetty viime vuosina tiuhaan sotamuistomerkkejä.


Samalla mustaoranssista Yrjön nauhasta ja muusta sotilasylpeyttä korostavasta symboliikasta on tullut vakiokuvastoa kaikkialla venäläisten arjessa.

Siihen törmää yhtenään niin kaupunkitilassa kuin Kremliä lähellä olevassa mediassa.

Valtiovalta pyrkii määrätietoisesti rakentamaan sodan ja sotilasvoiman ihannoinnista kansakunnan tärkeintä ideologista pohjaa.

Siksi myös Venäjän pikavauhtia uudistettuun perustuslakiin lisättiin maininta siitä, kuinka valtio vaalii isänmaan puolustajien muistoa, eikä kansan urotyön vähättelyä suvaita.


Toimet asevoimien arvostuksen pönkittämiseksi näyttävät onnistuneen.

Riippumattoman Levada-tutkimuskeskuksen syyskuussa julkaistun kyselyn mukaan venäläiset luottavat yhteiskunnallisista tahoista eniten armeijaan.
Sitä seuraavat presidentti ja turvallisuuspalvelut.

Sotilasvoiman arvostus on vahvaa myös mitattaessa kansalaisten luottamusta yksittäisiin vallanpitäjiin.

Pian kymmenettä vuotta puolustusministerinä työskentelevä armeijakenraali Sergei Šoigu pitää pintansa luottamuskyselyssä sijoittumalla siinä toiseksi asevoimien ylipäällikkönä toimivan presidentti Putinin jälkeen.


Tsaari Aleksanteri III:n kerrotaan mieltyneenalun perin hänen sotaministerinsä lausumaan ajatukseen. Sen mukaan Venäjällä on vain kaksi liittolaista: sen armeija ja laivasto.

1800-luvun lopulla Venäjän keisarikunnassa esitetty lause on tullut jälleen ajankohtaiseksi.

Tosin nyt maa- ja merivoimien lisäksi venäläiset luottavat myös ilma- ja avaruusvoimiinsa ja niiden moninkertaisella äänennopeudella lentäviin ohjuksiin.



Erkka Mikkonen

Kirjoittaja on Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja. Hän kommentoi tässä blogissa naapurimaan ajankohtaisia asioita ja korostaa, että Venäjää ja venäläisiä ei pidä sekoittaa keskenään.
 
Verorasitus, väenotot ja pakkosiirrot, mielivalta ja suoranainen riisto olivat de facto alati alkuasukkaiden osana. Juu, oikeuslaitos kehittyi jne. mutta paljonpa se lohdutti katajaista kansaa, jonka nuoret miehet tapatettiin säännöllisesti SuurValtakahinoissa. Ja samat kahinat takasivat sen, että verorasite oli vähintään hirmuinen.
Ruotsin valtakunnan sotaväenottojärjestelmä oli itse asiassa todella fiksusti tehty niin vanhaksi järjestelmäksi. Sen avulla nimittäin ylläpidettiin samalla yhteiskuntarauhaa ja talonpoikaissukujen jatkuvuutta, ja sehän säilyikin aina 1800-luvun loppupuolelle saakka lainsäädännössä (vaikka autonomian aikaan sitä ei kertaakaan enää käytetty). Sotaväenotoissa siis otettiin ensin irtolaiset, loiset ja muut osattomat, mäkitupalaiset, palvelusväen pojat, vuokraviljelijöiden pojat, ja sitten vasta kruunun tilallisten ja talonpoikien nuorempia poikia, ja aivan viimeiseen asti välttäen talonpojan esikoispojan ottamista. Näin osattomat saivat kruunun puolesta elatuksen ja joko rikastuivat sodassa tai kaatuivat siellä; samalla talonpojat saivat perintötilansa siirrettyä esikoispojalleen ilman, että esikoisen henkeä riskeerattaisiin sodassa.

Tällä vältettiin yhteiskunnallinen levottomuus, kun osattomat pojat vietiin sotaan. Samasta syystähän feodaaliyhteiskunnissakin aateli lähetti nuoremmat poikansa sotaan, jotta nämä saisivat sieltä toimeentulonsa, eivätkä tulisi katkeriksi vanhimmalle veljelleen, joka perii maat.
 
Tällä vältettiin yhteiskunnallinen levottomuus, kun osattomat pojat vietiin sotaan. Samasta syystähän feodaaliyhteiskunnissakin aateli lähetti nuoremmat poikansa sotaan, jotta nämä saisivat sieltä toimeentulonsa, eivätkä tulisi katkeriksi vanhimmalle veljelleen, joka perii maat.

Pitää paikkansa. Samalla vältettiin myös mahdollisuus kehitykseen.:) Yhdysvallat perustui aivan toisenlaiselle käsitykselle. Siinä tarjoutui mahdollisuus edetä ilman säätyjen ja kirkon asettamia reunaehtoja. Kyvykkäät, joilla oli vielä tuuria saivat ansionsa mukaan ja vähäväkisetkin saivat ainakin elantonsa. Sama koski myös Kanadaa ja osittain Australiaa.

Ei ole sattumaa, että nollasta aloittaneet merentakaiset siirtokunnat vetivät todella äkkiä Euroopan rinnalle ja myös ohi. Jämähtänyt ja keskenään alati sotiva Eurooppa oli kirjaimellisesti jämähtänyt aatelin ja kirkon puristuksessa tilanteeseen, jossa etunsa saavuttaneet pitivät niistä kiinni kynsin hampain rukkasin koukuin. Ja tätä -yhteiskunnallista rauhallisuutta- tuettiin voimalla niin lainsäädännöllä kuin staattisuudella.

Eikä ole sattumaa, että Eurooppa ei ole mikään maailman keskipiste. Usalle on jo nyt paljon tärkeämpi ketju Usa-Japani-Kiina.....kolme maailman talousjättiä siinä pötkössä....seikka, jota ei Suomessa hevin availla. Tuohon ketjuun kuuluu myös ehdoitta raaka-ainejätti Venäjä. Siinä sitä on vielä arpomista, kun pelimerkkejä pannaan niille kohdille, mitkä merkitsevät isoissa kuvioissa. Jos arvotte Venäjän ulos tuosta kuviosta, niin sitten pitää olla uskossa vahva, että öljy-kaasu-hiili-kaivannaiset olisivat nähtävissä olevassa tulevaisuudessa perspektiivitöntä touhua. Eivät ne ole, vaikka sitä yritetään lähes epätoivoisesti ulvahdella. Ne ovat raskasmerkityksisiä asioita vielä pitkään.

Lyhyestä virsi kaunis: jos tuo supertalouspötkö on SE ja johon Venäjä ehdoitta raaka-aineineen kytkeytyy, niin mikä mahtaa olla Euroopan osa tässä himmelissä? Aivan. Yhteistyö kasvavan Afrikan kanssa? Vai kiilapojan asema -pötkän- reunaliepeillä? Vai otetaanko oikea kehitysloikka ja kilpaillaan -pötkän- kanssa tasaveroisina kumppaneina? Kun katsoo minkä asioiden parissa viimeiset pari viikkoa Unionissa on taas askarreltu, niin eipä siitä oikein dynamiikka ihan verkkokalvoille välity. Nuhjataan jaettavien etujen kanssa ja lähinnä keskitytään signaloimaan.
 
Viime vuosina Wagnerilla on kerrottu olleen vaikeuksia rekrytoida päteviä sotilaita. Samalla sen henkilöstöä on siirtynyt uudempien kilpailijoiden kuten Patriotin, Shieldin ja Vegan riveihin.

Smithin mukaan Venäjä haluaa käyttää uusia toimijoita myös siksi, että Wagner aletaan tuntea jo melko hyvin.

– Kun sen toiminta on saanut tarpeeksi näkyvyyttä, se ei ole enää kovin hyvä peiteoperaatio.


 
@MMaenpaa1
Liikkuvaa rannikkotykistöä #venäjä'n malliin #t72b3 #taistelupanssarivaunu'illa #Kavkaz2020'ssä. Linkissä hyvä video,josta on mielenkiintoista havaita pikalinnotteiden kuuluvan edelleen doktriiniin PS-joukoillakin sekä täällä aiemminkin puitu kiintonaamioinnin näkyvä korostuminen

Snips. Onko todellisuutta meilläkin tai Ruotsilla Gotlannissa? Ammunnan tarkkuus ainakin pitäisi olla kohillaan ja itse lavetti kestää melkoista ryöpytystä, kätevä siirtää ja toimii ns. vähillä miehillä. Kun lavetissa on automat jo lämppärit ym. niin aika passeli ratkaisu.

Ja jos maihinnousu on todellisuutta, niin kykyä liikkeeseen löytyy ja vauhtia, tulivoimaa ja tst-kestoa.
 
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007798589.html

Ulkoministeri Lavrov: Venäjä on valmis katkaisemaan välit Euroopan unioniin​

”Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan”, sanoi Sergei Lavrov.

VENÄJÄ on valmis katkaisemaan suhteensa Euroopan unioniin, jos Venäjää vastaan asetetaan sellaisia pakotteita, jotka ovat riski Venäjän taloudelle, sanoo Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov.

”Lähdemme siitä, että olemme valmiit”, hän vastasi toimittajan kysymykseen siitä, onko Venäjä menossa kohti välien katkaisemista EU:n kanssa.


Venäjän ulkoministeriö julkaisi otteen haastattelusta verkkosivullaan.


LAVROV puhui Venäjän hallintoa tukevan toimittajan Vladimir Solovjovin Solovjov Live -ohjelmassa, jota Solovjov pitää Youtube-kanavallaan. Ohjelma on määrä esittää kokonaisuudessaan Venäjän ulkoministeriön verkkosivulla kello 11 Suomen aikaa, kerrotaan ulkoministeriön sivulla.

”Emme halua eristää itseämme maailman elämästä, mutta meidän täytyy valmistautua tähän. Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan”, sanoi Lavrov haastattelussa ministeriönsä julkaiseman otteen mukaan.

Lavrovia haastatellut Solovjov tunnetaan oppositiota ja länsimaita vastustavista lausunnoista, kertoo esimerkiksi brittiläinen sanomalehti The Times.

VENÄJÄN ja EU:n suhteet ovat huonontuneet merkittävästi venäläisen oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin myrkytyksen, kiinnioton ja tuomion takia. Navalnyista on myös tullut riski Venäjän hallinnolle, kun hänen kannattajansa ovat organisoineet suuria mielenosoituksia eri puolilla Venäjää.

Suomen ulkoministerin Pekka Haaviston on määrä tavata Lavrov Pietarissa ensi maanantaina. Siellä hänen on määrä keskustella Navalnyin tilanteesta, Vuoristo-Karabahista, Valko-Venäjästä, Ukrainasta ja asevalvonnasta, kerrotaan Suomen ulkoministeriön tiedotteessa.

EU:N ULKOPOLIITTINEN edustaja Josep Borrell tapasi Lavrovin viikko sitten. Borrellin katsotaan joutuneen tapaamisessa Lavrovin nolaamaksi, ja tapaamisen jälkeen esimerkiksi 70 europarlamentaarikkoa on vaatinut Borrellin eroa. Erovaatimuksesta kertoi esimerkiksi Politico.

Pian Borrellin ja Lavrovin tapaamisen jälkeen Venäjä ilmoitti karkottavansa Ruotsin, Saksan ja Puolan diplomaatteja, jotka olivat Venäjän mukaan osallistuneet Navalnyita tukeviin mielenosoituksiin.

Tällä viikolla Ruotsi, Saksa ja Puola päättivät karkottaa kukin yhden venäläisen diplomaatin.

PUHUESSAAN tiistaina europarlamentaarikoille Borrell ehdotti Venäjälle uusia pakotteita

Borrell sanoi tiistaina, että EU:n ja Venäjän suhteet ovat pysähdyksissä, eikä Venäjä ole osoittanut halua vuoropuheluun EU:n kanssa.

”He ovat armottomia”, Borrell sanoi euroedustajille Venäjästä uutistoimisto Reutersin mukaan.




Ei ole hyvä merkki tämä, taitaa itänaapuri olemaan aika ahtaalla kun äänensävy on tuota luokkaa.


*Edit. Diplomaattisuhteiden katkeaminen olisi aikamoinen harppaus lähemmäksi sotaa.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Back
Top