Valmistautuuko Venäjä suursotaan?

Diktatuureissa ollaan kansansuosiosta huolissaan lähinnä siksi että korkeat kannatusluvut kertovat vakaudesta ja alhaiset kannatusluvut enteilevät levottomuuksia. Kun kannatus on vakaalla pohjalla niin kansalaisille tarjoillaan banaaneja ja lakritsaa ja kun kannatus laskee huolestuttavalle tasolle niin kansalaiset saavat pamppua ja piiskaa :ROFLMAO:


 
Otsikko kertoo paljon.

Putinin tiedottaja: Nato ei halua normalisoida suhteitaan Venäjään​


 
Otsikko kertoo paljon.

Putinin tiedottaja: Nato ei halua normalisoida suhteitaan Venäjään​


Eli suomeksi: Putin esikuntineen ei halua normalisoida suhteitaan länteen..
 
Oikea oppositio. Tuolloinkin tämä myyttinen "oikea" oppositio sai 5% äänistä.

Vuonna 2000 Putin sai 53% äänistä ja kommunisti zjuganov 29% ja yablokon edustaja tuon 5%, loput vähemmän.

Nämä vaalit myös kauttaaltaan lännessä miellettiin vapaiksi.

...
Vapaat ehkä... manipuloidut, todennäköisesti. Vuodesta 2000 alkaen on tilastollisilla menetelmillä havaittu venälaisissä vaaleissa vilppia, eipä tietoa onko aiempia tutkittu samoin menetelmin. https://www.washingtonpost.com/news...they-may-be-giving-us-the-statistical-finger/
 
Eiköhän Suomella ole maata riesaksi asti. Suuri osa pyrkii autioitumaan, eikä vetovoimaa ole helppo kehittää tuollaisille alueille.

Karjalaa saunan jälkeen vaan.
Karjalan infran ja rakennusten päivityskin pelkästään muun Suomen tasolle imisi varmaankin sukupolven ajaksi Suomen kansantalouden paukut nollille, kun jo nyt alijäämäisen valtion budjetin päälle pitäisi lytätä Karjalan infran, rakennusten ja esim. sairaaloiden päivitys muun Suomen tasolle ja se vaatisi roimasti verojen lisäystä, tai jostakin ihmeellisestä taikasukasta massiivisen määrän yksityisen sektorin tuottavuuden lisäystä kymmenien miljardien vuositasolla tai huomattavaa lisälainanottoa ja valtion budjetin isohkoja juustohöyläilyjä kautta linjan.
 
Karjalan infran ja rakennusten päivityskin pelkästään muun Suomen tasolle imisi varmaankin sukupolven ajaksi Suomen kansantalouden paukut nollille, kun jo nyt alijäämäisen valtion budjetin päälle pitäisi lytätä Karjalan infran, rakennusten ja esim. sairaaloiden päivitys muun Suomen tasolle ja se vaatisi roimasti verojen lisäystä, tai jostakin ihmeellisestä taikasukasta massiivisen määrän yksityisen sektorin tuottavuuden lisäystä kymmenien miljardien vuositasolla tai huomattavaa lisälainanottoa ja valtion budjetin isohkoja juustohöyläilyjä kautta linjan.
Tuskin esim. metsästä ja vesivoimasta on riesaksi. Minä en aivan ymmärrä tätä ajatusta siitä, että Suomen -pitäisi- investoida infrastruktuuriin ilman, että siitä investoinnista olisi hyötyä. Ymmärrän kyllä sen, että jos alueliitoksia tehdään siten, että vastaanottaja saa niskoilleen jonkin tuottamattoman läjän sitä itseään, mutta miksi niin kävisi.
Me tarvitsemme työvoimaa ja tänne ollaan valmiita ottamaan ties mitä elättejä, joita sitten riidellään kuluuko vai tuottaako ne yhteiskunnalle jotain. Avot, sieltä saadaan yhteisukuntaan tekijöitä ja innokkaita uusia jäseniä. Metsää, vesivoimaa, todennäköisesti mineraaleja, tursimille vetovoimaa ja ties mitä.. mutta eikäy - me ei investoida.. koska sota ja veriset vaatteet, karjalatakaisinhaikailu ja yya. Ei voida. Joten parempi näin - ei oltaisi otettukaan vaikka olisi ilmaiseksi saatu, --tana.

Tämä nyt ihan vain tuohon spekulointiin.
Ei kannanotto sille, pitäisikö koittaa. (Mutsi olisi kyllä ollut valmis koittamaan.)
 
Karjalan infran ja rakennusten päivityskin pelkästään muun Suomen tasolle imisi varmaankin sukupolven ajaksi Suomen kansantalouden paukut nollille, kun jo nyt alijäämäisen valtion budjetin päälle pitäisi lytätä Karjalan infran, rakennusten ja esim. sairaaloiden päivitys muun Suomen tasolle ja se vaatisi roimasti verojen lisäystä, tai jostakin ihmeellisestä taikasukasta massiivisen määrän yksityisen sektorin tuottavuuden lisäystä kymmenien miljardien vuositasolla tai huomattavaa lisälainanottoa ja valtion budjetin isohkoja juustohöyläilyjä kautta linjan.
Mää oon kuullut, että niin Hankoniemellä että Porkkalassakin olisi suomalaista asutusta ja liiketoimintaakin. Muistelisin jopa nähneenikin.
 
Mää oon kuullut, että niin Hankoniemellä että Porkkalassakin olisi suomalaista asutusta ja liiketoimintaakin. Muistelisin jopa nähneenikin.
Tuo Karjala takaisin ja heti tai edes pullo kerrallaan- keskustelu on kyllä aika mielenkiintoinen aihe. Olen jopa itseni kanssa eri mieltä ja tavallaan siinä on monenlaisia näkökulmia ja aikajänteitä jolla kannattaa asiaa puntaroida. Maataloudellisella ajattelulla naapurilta kannattaa hänen ahdingossaan tai muuten ollessaan huonossa tilanteessa ostaa peltoa, vaikka huonompaakin, ja saada se parempaan tuotantokuntoon.. Mutta taas toisaalta nykymaailmassa ja maataloudessa voisi olla hyvä jättää lisämaat ostamatta, kun ei tästä tiedä mihin nämä asiat kehittyy. Ja oman lisävaikeutensa asiaan tekee vielä se, että tulevaisuuden ennustaminen on vähän hankalaa. Ainakin luotettavasti ja varsinkin kauemmas tulevaisuuteen..
 
Karjalan infran ja rakennusten päivityskin pelkästään muun Suomen tasolle imisi varmaankin sukupolven ajaksi Suomen kansantalouden paukut nollille, kun jo nyt alijäämäisen valtion budjetin päälle pitäisi lytätä Karjalan infran, rakennusten ja esim. sairaaloiden päivitys muun Suomen tasolle ja se vaatisi roimasti verojen lisäystä, tai jostakin ihmeellisestä taikasukasta massiivisen määrän yksityisen sektorin tuottavuuden lisäystä kymmenien miljardien vuositasolla tai huomattavaa lisälainanottoa ja valtion budjetin isohkoja juustohöyläilyjä kautta linjan.
Kyl mä voin ilman tukee sen oman papan kotitalon saatana kasaan vääntää kun tontin vaa saan takasin... Ilman tulee se aikanaankin nousi
 
Eiköhän Suomella ole maata riesaksi asti. Suuri osa pyrkii autioitumaan, eikä vetovoimaa ole helppo kehittää tuollaisille alueille.

Karjalaa saunan jälkeen vaan.
Mä en oikein innostu tästä Karjala hommasta, mutta Petsamo, miehitetty käsivarsi ja Jäämeren yhteys, se me tarvitaan. Sitäpaitsi alueen karu maisema tyydyttää suomalaisten melankolisuutta. Maisema on kuin Sentencedin parhaimmat biisit.
 
Karjalan infran ja rakennusten päivityskin pelkästään muun Suomen tasolle imisi varmaankin sukupolven ajaksi Suomen kansantalouden paukut nollille, kun jo nyt alijäämäisen valtion budjetin päälle pitäisi lytätä Karjalan infran, rakennusten ja esim. sairaaloiden päivitys muun Suomen tasolle ja se vaatisi roimasti verojen lisäystä, tai jostakin ihmeellisestä taikasukasta massiivisen määrän yksityisen sektorin tuottavuuden lisäystä kymmenien miljardien vuositasolla tai huomattavaa lisälainanottoa ja valtion budjetin isohkoja juustohöyläilyjä kautta linjan.

Toisaalta, elämä on tekemistä, paremman rakentamista. Hyvää ei saa heti, mutta matka sinne on elämän tarkoitus.
 
Helsingin oletetut halua pitää edes koko maata asuttuna joten miksi vielä rajantakainen Karjala.
Se on menetetty, ikiajoiksi.
Ostan kyllä tämän ajatuksen.. Ei taida kvartaali-ja ydinliiketoiminta-sukupolven maailmankuvaan oikein istua tuollainen Karjalan jälleenrakennus. Sähköpotkulauta/olkalaukku/spandexmiehistä puhumattakaan. Meillä on kyllä ihan täysi työ pitää nykyinenkin alueemme infroineen edes säälllisessä kunnossa.
 
Urkki olisi vaihtanut Lapin Kullan Karjalaan mutta Manulle ei kelvannut Karjala ollenkaan.

Kekkonen tarjosi Leonid Brezhneville 67. leveyspiirin pohjoispuolista Lappia eli itänaapuriin olisivat menneet kokonaan muun muassa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat, sekä osia useista muista kunnista.

Joensuun yliopiston dosentti Juha Pohjosen mukaan Kekkonen yritti saada vaihtokaupalla Karjalaa takaisin Suomelle.

Maanvaihto ei kuitenkaan edennyt salaisia neuvotteluja pidemmälle. Pohjonen sanoo, että Neuvostoliitto ei kiinnostunut maanvaihdosta.


Juhlan jälkeen Neuvostoliiton Helsingin suurlähetystön lähetystöneuvos Lev Pauzin vei Seppisen illalliselle.

– Hän kertoi Neuvostoliitossa politbyroon liberaalin enemmistön päättäneen, että neuvottelut Karjalan palauttamisesta voidaan aloittaa Suomen kanssa, Seppinen sanoo.

Neuvostoliiton muuttuneeseen kantaan vaikutti myös maan halu päästä eroon Viipurista, sillä vallattu alue oli pahasti rappeutunut eikä resursseja korjaamiseen ollut.

Seppisen mukaan neuvottelut YYA-sopimuksen korvaavasta sopimuksesta syksyllä 1991 olivatkin otollisin hetki Karjalan takaisin saamiseksi.

– Presidentti Koiviston vastarinta johti asian venymiseen ja mutkistumiseen. Myös ulkoministeri Paavo Väyrynen vastusti asiaa, Seppinen sanoo.

Koiviston kielteinen kanta pysyi myös silloin, kun Neuvostoliittoa seuranneen uuden Venäjän hallinto ja sen presidentiksi noussut Boris Jeltsin lähettivät viestejä valmiudestaan käydä alueneuvotteluja.


 
Urkki olisi vaihtanut Lapin Karjalaan mutta Manulle ei kelvannut Karjala edes ilman vaihtokauppoja.

Kekkonen tarjosi Leonid Brezhneville 67. leveyspiirin pohjoispuolista Lappia eli itänaapuriin olisivat menneet kokonaan muun muassa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat, sekä osia useista muista kunnista.

Joensuun yliopiston dosentti Juha Pohjosen mukaan Kekkonen yritti saada vaihtokaupalla Karjalaa takaisin Suomelle.

Maanvaihto ei kuitenkaan edennyt salaisia neuvotteluja pidemmälle. Pohjonen sanoo, että Neuvostoliitto ei kiinnostunut maanvaihdosta.
Hyi helvetti minkä näköinen maastamme olisi tullut kartalla, jos Urkki olisi saanut kauppansa lävitse. Ja tuommoinen vaihto olisi tehnyt puolustuksellisesti tilanteen vaikeaksi, koska Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän olisi ollut tosi helppo jyrätä Tornioon ja katkaista maayhteydet muuhun Eurooppaan.
 
Hyi helvetti minkä näköinen maastamme olisi tullut kartalla, jos Urkki olisi saanut kauppansa lävitse. Ja tuommoinen vaihto olisi tehnyt puolustuksellisesti tilanteen vaikeaksi, koska Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän olisi ollut tosi helppo jyrätä Tornioon ja katkaista maayhteydet muuhun Eurooppaan.

Tuskin olisi ollut hyvä vaihtokauppa ja olisihan se ollut raaka peli muutenkin.

Eikä se Koivistokaan mitenkään välttämättä kovin suurta rikosta tehnyt vaikka ei Karjalaa takaisin ottanut. Se olisi ollut kallis savotta ja voisi olla tällä hetkellä nykyisessä maailmantilanteessa melkoisen kuuma peruna.

Tästä voi tosin olla ihan helposti toistakin mieltä.
 
Eikä se Koivistokaan mitenkään välttämättä kovin suurta rikosta tehnyt vaikka ei Karjalaa takaisin ottanut. Se olisi ollut kallis savotta ja voisi olla tällä hetkellä nykyisessä maailmantilanteessa melkoisen kuuma peruna.
Varsinkin kun ottaa huomioon, että Karjalan mukana olisi tullut satoja tuhansia venäläisiä. Ja kun nähdään miten Venäjä käyttäytyy venäläisten vähemmistöjen välillä jopa täysin fiktiiviseen huonoon kohteluun muissa maissa, olisi tuo vähemmistö aikamoinen kuuma peruna.
 
Back
Top