Vanhan kaluston kohtalo: päivitystä, ylläpitoa, "varmuusvarastoon" vai stenalle?

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#41
Niin... Ensin ulkoistetaan rakennuskanta ulkoiselle toimijalle että saadaan kovasti säästöjä ja kohta hinnat ovatkin kohtuuttoman kovat... Ja miehet johtokunnissa hierovat tyytyväisenä käsiään.
Senaattikiinteistö ei lienee ollut PV;n idea, vaan yleisesti valtionhallinnon kiinteistöomaisuuden hallinnointiin perutettu yhtiö. Ideahan saattaa olla hyväkin, mutta toteutus pepanderista.
Saattaa olla, että penkomalla Senaattikiinteistöstä löytyisi ylisuuri hallinto ja ökypalkat/palkkiot.
 
#42
Uutinen ei mainitse tai anna ymmärtää, että varastotilaa ei olisi käytössä. Lähinnä sen, ettei tarpeetonta materiaalia, jolle ei ole suunnitteilla mitään käyttöä, kannata säilyttää nurkissa pyörimässä.
Jotenkin noin se on varmaan mennyt. Vuosituhannen vaihteessa oli yhtäaikaa päällä Nokia-huuma, EU-foria, euro-onni, Nato-kiima, russofobia ja varmaan jotain muutakin lisäksi. Kuviteltiin, että "meistä" tulee rikkaita (ei tullut), CV90:äkin piti hankkia 500kpl. Vähän ollaan tavoitteesta jäljessä -johtuisiko varastotilan puutteesta?. Tulevaisuus oli kriisinhallinnan, johon haluttiin seksikästä Nato-yhteensopivaa kalustoa. Ryssänromuista piti päästä eroon, mieluiten jopa ennakoivasti, nehän haisee ja joku Laakson Jakke voisi estellä uushankintaa vetoamalla, että kyseistä nimikettä on jo vähintäin tarpeeksi. Tehtiin maavoimien iskukykytutkimus, seurasi edelleen jatkuva epäsuorantulen farssi. Maastoliikkuvuuden taisi pelastaa Ruotsin/Norjan sikahalvat ällitällit ja bankut, muuten hiihtotaito olisi ihan oikeasti arvossaan.

Ajatus, että joku hankinta olisi jostain pois ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa, koska valtion budjetti on momentintarkka, eikä ministeriökohtainen könttäsumma. Ulkovarastoidusta kalustosta 80-luvulta muistan Vekaralta kaksi puupyöräistä tykkiä ja Sturmin raadon, kahdessa muussa, ihan puolustuksen peruspilarivaruskunnassa, en nähnyt tuotakaan vähää.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
#43
Onko toi paljon vai vähän?:oops:
Paljon!

Puolustusvoimien tiloista enemmistö lienee teollisuushalleja ym. edullista tilaa korvesta, eivät asuntoja Helsingin Kalliosta. Toiseksi, "asunnotkin" (kasarmit ym.) ovat usein homeessa, vuosikymmeniä vanhoja, ja nekin sijaitsevat pääesikuntaa lukuunottamatta korvessa.

Katso vaikka numeroita alla:

Keskimääräinen vuokra 12.08 EUR/m2/kk
Tilastokeskus kirjoitti:
Vuokra-asunnot alueittain, 2015, 2. neljännes

Alue Vuokra euroa/m^2

Koko maa 12,38
Pääkaupunkiseutu (PKS) 14,94
Muu Suomi (koko maa - PKS) 11,10
http://www.stat.fi/til/asvu/2015/02/asvu_2015_02_2015-08-07_tau_001_fi.html

Proven beyond reasonable doubt. Defendant [Senaatti-kiinteistöt] is found... guilty! :p
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#44
Mielenkintoista olisi tietää mihin nuo rahat sitten menevät?
Tuottaako ko liikelaitos valtiolle mitään, vai meneekö tuotto organisaation pyörittämiseen?
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
#45
Mielenkintoista olisi tietää mihin nuo rahat sitten menevät?
Tuottaako ko liikelaitos valtiolle mitään, vai meneekö tuotto organisaation pyörittämiseen?
Tilikauden voitto v. 2014: 144 781 679,61 euroa. Eli siis, suunnilleen 145 miljoonaa voittoa - verojen jälkeen...

Lähteenä Temen postaama pdf-dokumentti.
 
#46
Ehkä vähän pikkusen lievästi, mutta lausutaan Snowden-leiman uhallakin kiistämätön totuus julki:

Kaluston säilyttämiseen on olemassa eri puolilla monenlaisia ja monenkuntoisia tiloja. Uusin, hienoin ja suurin luolasäilytyspaikka on rakennettu Ouluun, jonka koodinimeltään Kivisydämeksi ristitystä ja autojen parkkihalliksi naamioidusta vaunuparkkihallista puhkaistaan kriisin tullen maanalaiset hyökkäystunnelit eli valtimot Kainuun ja Koillismaan suuntaan. Kaikkinainen kalusto mahtuu luolastoon hyvin, tilat ovat väljät ja valoisat ja lähellä liikenteen solmukohtia ja tukipalveluita. Pienempi määrä ajoneuvoja (esim. heikosti havaittavissa olevia "aavebemareita") on hajasijoitettuna teollisuushalleihin eri paikkakunnilla esim. vaikkapa Kuusamontien varressa (teollisuusalueet ovat sopivasti pääväylien läheisyydessä). "Töissä" käyvät siviilipukuiset kaverit huoltavat kalustoa ja pitävät sen välittömässä lähtövalmiudessa.
 
#50
Ajatus, että joku hankinta olisi jostain pois ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa, koska valtion budjetti on momentintarkka, eikä ministeriökohtainen könttäsumma. Ulkovarastoidusta kalustosta 80-luvulta muistan Vekaralta kaksi puupyöräistä tykkiä ja Sturmin raadon, kahdessa muussa, ihan puolustuksen peruspilarivaruskunnassa, en nähnyt tuotakaan vähää.
MInä muistan "motivaatiomontun" pohjalla seisoneen 1995 ainakin 10 kpl Tatra-alustaisia ponttooniajoneuvoja. Taisivat olla Itä-Saksan kaupoista. Siellä ne olivat paahteessa ja jäässä koko 330 vrk. ajan jonka palvelin. Kerran näin että sellaista käynnisteltiin. Koko tienoo peittyi savuverhoon mutta lähti kuitenkin x-ajan kuluttua. Ehkä akut säilytettiin sisällä....

KrhK:n ja Viestikasarmin takapihalla seisoi viesti-mersut ja kontit kesät talvet samanlailla. En tiedä kärsivätkö, ainakin niillä ajeltiin.

En kyllä usko että nykyään kevyen pressuhallin maksavan montaa kymppiä. Niillä saataisiin kalusto edes suojaan sateelta, lumelta ja auringolta. Huomattavasti parempi ratkaisu kuin olla taivasalla eikä maksa paljon. Lämmitys ei liene välttämätöntä ainakaan joka koneelle ja ylläpitolataus onnistuu sielläkin. Ei voi olla siis kallista eikä Senaattia tarvitse välissä pätemässä.
 
#51
MInä muistan "motivaatiomontun" pohjalla seisoneen 1995 ainakin 10 kpl Tatra-alustaisia ponttooniajoneuvoja. Taisivat olla Itä-Saksan kaupoista. Siellä ne olivat paahteessa ja jäässä koko 330 vrk. ajan jonka palvelin. Kerran näin että sellaista käynnisteltiin. Koko tienoo peittyi savuverhoon mutta lähti kuitenkin x-ajan kuluttua. Ehkä akut säilytettiin sisällä....

KrhK:n ja Viestikasarmin takapihalla seisoi viesti-mersut ja kontit kesät talvet samanlailla. En tiedä kärsivätkö, ainakin niillä ajeltiin.

En kyllä usko että nykyään kevyen pressuhallin maksavan montaa kymppiä. Niillä saataisiin kalusto edes suojaan sateelta, lumelta ja auringolta. Huomattavasti parempi ratkaisu kuin olla taivasalla eikä maksa paljon. Lämmitys ei liene välttämätöntä ainakaan joka koneelle ja ylläpitolataus onnistuu sielläkin. Ei voi olla siis kallista eikä Senaattia tarvitse välissä pätemässä.
Suuret ulkolämpötilan vaihtelut ovat pitkässäjuoksussa myrkkyä moottoreita säilytettäessä (esim kevättalvella -20c yöllä ja +5c päivällä): Lämmön noustessa vettä kondensoituu ilmasta kylmiin metallipintoihin. Vesi sotkeentuu moottoriöljyyn, ruostuttaa sylinetriputkia ja männänrenkaita. Tähän tosin auttaa ainakin osittain, jos moottorin sisään suihkutetaan suojaöljyä ennen varastointia. Tuo kondenssivesi lisää tarvetta esim öljyn vaihdoille koneiden seisoessa pitkään. Lämmin säilytystila on aina parempi, mutta toki sadesuojakin auttaa jo paljon.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#52
Jotenkin noin se on varmaan mennyt. Vuosituhannen vaihteessa oli yhtäaikaa päällä Nokia-huuma, EU-foria, euro-onni, Nato-kiima, russofobia ja varmaan jotain muutakin lisäksi. Kuviteltiin, että "meistä" tulee rikkaita (ei tullut), CV90:äkin piti hankkia 500kpl. Vähän ollaan tavoitteesta jäljessä -johtuisiko varastotilan puutteesta?. Tulevaisuus oli kriisinhallinnan, johon haluttiin seksikästä Nato-yhteensopivaa kalustoa. Ryssänromuista piti päästä eroon, mieluiten jopa ennakoivasti, nehän haisee ja joku Laakson Jakke voisi estellä uushankintaa vetoamalla, että kyseistä nimikettä on jo vähintäin tarpeeksi. Tehtiin maavoimien iskukykytutkimus, seurasi edelleen jatkuva epäsuorantulen farssi. Maastoliikkuvuuden taisi pelastaa Ruotsin/Norjan sikahalvat ällitällit ja bankut, muuten hiihtotaito olisi ihan oikeasti arvossaan.

Ajatus, että joku hankinta olisi jostain pois ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa, koska valtion budjetti on momentintarkka, eikä ministeriökohtainen könttäsumma. Ulkovarastoidusta kalustosta 80-luvulta muistan Vekaralta kaksi puupyöräistä tykkiä ja Sturmin raadon, kahdessa muussa, ihan puolustuksen peruspilarivaruskunnassa, en nähnyt tuotakaan vähää.
Itse muistan Parolasta 90-luvulta ulkovarastoituja Zilejä oli vaikka kuinka paljon. Vaunuhallimme takana niitä oli riviin ajettuna parisenkymmentä. Ei mitään loppuunajettuja klommoisia romuja, vaan uuden näköisiä ja siistissä maalissa. Lisäksi muista nähneeni kuvan jossa T-72 rivistö oli varastoituna pelkä katoksen alle. Samoin jossain panssarilehdessä oli muinoin kuva jossa Leo 2 vaunuja oli katoksen alla. Eli ei ulkosäilytys ollut ainakaan 90-luvulla mikään harvinaisuus.
 
#53
Senaattikiinteistö ei lienee ollut PV;n idea, vaan yleisesti valtionhallinnon kiinteistöomaisuuden hallinnointiin perutettu yhtiö. Ideahan saattaa olla hyväkin, mutta toteutus pepanderista.
Saattaa olla, että penkomalla Senaattikiinteistöstä löytyisi ylisuuri hallinto ja ökypalkat/palkkiot.
Eläköityvien poliitikkojen hyvin palkattu sivuraidehomma.. :)
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#54
Taisteluvälinemateriaali on pystyttävä säilyttämään asiallisissa tiloissa. Stenata vai likottaa pilttuussa, siinäpä kysymys. Wanhentuvasta materiaalista pitää osata luopuakin, ei romuihin kannata rakastua. Jos ei ole hilloa ylläpitää ja varastoida, on wanhin pää hävitettävä. Muistan elävästi kuvaston Ukrainan sodan alkupäiviltä, kun tämä mainio kollaasi esitti ulkona säilytettyä materiaalia, ajoneuvoja ja aseita. Kymmenen vuotta suon laidassa takaa sen, ettei se materiaali ole sotakelpoista. Kumiosat, letkut, tiivisteet, sähköt....suunnilleen kaikki on uusissa.

Oma lukunsa on koulutuspotentiaali. Jos sotavaltio katsoo voivansa kouluttaa esim. vaunujoukkueen vuodessa, niin eihän siinä tuhatta vaunua tarvitse lkp:a varten varastoida......

Käytössä olevan materiaalin on oltava kuranttia ja nopeasti käyttöön saatavaa. Panssarivaunut herättävät tunteita aivan mahdottomasti ja välillä kuulostaa, että kaikki vähänkin telalketjuja nähneetkin välineet on säilytettävä hamaan tappiin. :rolleyes:

Wanhin ja kulunein pää tankeista, kaikista vaunuista ja ajokeista melkoinen viipale, sergeit, 122-haupitsit, ikiaikaisin pää viestivälineistä ynnä muuta vähemmän seksikästä kampetta tulee menemään poistoon. 2018 oletan meidän olevan viisaampia tässä asiassa. Paras kysymys ei kuulu pitääkö säilyttää ja hieroa niitä pellon reunoilla vaan se, että miten ne korvataan ja pitääkö niitä ylipäätään korvata? Varsin haasteellista tulee olemaan, Ilmavoimien vaihtoviikot ja Merivoimien uushankinnat ja maavoimien materiaalin suuret hankinnat osuvat varsin samaan nippuun. Ei tarvitse olla Suurnäkijä, kun tajuaa, että vahvuudet muuttuvat alati. Ilmavoimat tuskin saavat 64 konetta ja Merivoimatkin joutuvat varmasti tinkimään omasta haaveestaan, Maavoimat saa.....öööööö, mitteepä lottootte`? Maavoimien uudistettu taistelutapa voi osittain olla varautumista tuohon varsin haasteelliseen tilanteeseen.
 

Teme

Luutnantti
#55
Voittomarginaali taisi olla tässä taannoin 7%, kun lehdistö vaivautui asiaa tutkimaan.

2014

- Liikevaihto 625.2M EUR (Puolustus ja turvallisuus 202M EUR)
- Liikevoitto 197.6M EUR
- Liikevoitto 31.6%
- Henkilökunta 281
- Palkat ja palkkiot 16.5M EUR

Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanossa 2012-2015 varuskuntien lakkauttamisten ja yhdistämisesten yhteydessä toimitiloja tyhjeni 325 000 m^2. Vajaakäyttöaste 2014 1.7%!!!

2013 Senaatti tilitti 140M EUR valtionvarainministeriölle 172.4M EUR liikevoitosta.
Edit: Eli ~5% marginaali valtionvarainministeriölle tilittämisen jälkeen.

Lähde sama kuin edellä: http://www.senaatti.fi/filebank/2957-729-Allekirjoitettu_tilinpaatos_2014.pdf
 
Viimeksi muokattu:

Teme

Luutnantti
#57
Parasta lääkettä Senaatin norsutaudille olisi kilpailijaksi ilmestyvä yksityinen laatukriteerit täyttävä firma.
Joku Hollantiin rekisteröity holding-yhtiö vois olla hyvä. Tai Kyproslainen luotettava kiinteistöfirma millä on miljardiluokan kansainvälinen rahoitus pankeissa ympäri Eurooppaa.

Noh, sentään suurin osa voitoista tilitetään valtionvarainministeriölle eikä omistajien osinkoihin ja johtajien bonareihin. Valtio tykkää kantaa rahaa taskusta toiseen.
 

Rannari

Ylipäällikkö
#58
Voittomarginaali taisi olla tässä taannoin 7%, kun lehdistö vaivautui asiaa tutkimaan.
Siihen kun lisätään joutavan byrokratian ja tyhjäkäynnin kustannukset niin saadaan aika mojova potti. Toki se tuottokin olisi pois valtion pohjattomasta kassasta. Olennaista on huomata että monelta julkishallinnon sektorilta ryövätään takaisin iso siivu niiden käyttöön muka annetuista rahoista.
 
#59
2014
- Liikevaihto 625.2M EUR (Puolustus ja turvallisuus 202M EUR)
- Liikevoitto 197.6M EUR
- Liikevoitto 31.6%
- Henkilökunta 281
- Palkat ja palkkiot 16.5M EUR

Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanossa 2012-2015 varuskuntien lakkauttamisten ja yhdistämisesten yhteydessä toimitiloja tyhjeni 325 000 m^2. Vajaakäyttöaste 2014 1.7%!!!

2013 Senaatti tilitti 140M EUR valtionvarainministeriölle 172.4M EUR liikevoitosta.
Edit: Eli ~5% marginaali valtionvarainministeriölle tilittämisen jälkeen.

Lähde sama kuin edellä: http://www.senaatti.fi/filebank/2957-729-Allekirjoitettu_tilinpaatos_2014.pdf
Valtio siirtää omia rahojaan taskusta toiseen. Täysin järjetöntä, jos valtion oma kiinteistöhallintayhtiö tekee tulosta laskuttamalla toista valtion laitosta... tietenkään noista luvuista ei voi varmasti päätellä onko näin, koska puolustusvoimat maksaa vain kolmasosan SK:n liikevaihdosta. Olisihan teoriassa mahdollista, että SK laskuttaisi omakustannehinnan PV:ltä ja tekisi voiton muusta liiketoiminnastaan... vaikka en kyllä oikein usko, että näin olisi.
 

Teme

Luutnantti
#60
Valtio siirtää omia rahojaan taskusta toiseen. Täysin järjetöntä, jos valtion oma kiinteistöhallintayhtiö tekee tulosta laskuttamalla toista valtion laitosta... tietenkään noista luvuista ei voi varmasti päätellä onko näin, koska puolustusvoimat maksaa vain kolmasosan SK:n liikevaihdosta. Olisihan teoriassa mahdollista, että SK laskuttaisi omakustannehinnan PV:ltä ja tekisi voiton muusta liiketoiminnastaan... vaikka en kyllä oikein usko, että näin olisi.
PV:ltä laskutettu keskimääräinen rakennusalan vuokra 12.08 EUR/m2/kk ei kuulosta omakustannushinnalta.