Varusmiesten kunto laskee, paino nousee

No onhan formuloita ja ralliakin kutsuttu urheiluksi jo iät ja ajat ja molemmissa väännellään vaan rattia ja poljetaan polkimia.

On, mutta ne eivät olekkaan huonokuntoisten lajeja kuten eivät myöskään enduro tai motocross. Moottoriurheilulajit tekevät tietyn poikkeuksen säännöistä kuten kuten myös tietyt ampumaurheilulajit.
 
Urhot urhoilemaan.

Suomen kielen sana urheilu perustuu joko adjektiiviin urhea tai tämän kantasanaan urho. Se vakiintui laajaan käyttöön 1800-luvun lopulla sen jälkeen, kun Kotikielen Seura oli suositellut sitä vuonna 1886. Aikaisemmin puhuttiin kilvasta ja kilvoituksesta. Jo Mikael Agricola käytti sanaa kilpa, mutta siitä johdettu verbi kilpailla tuli käyttöön vasta 1800-luvulla.

on liikuntamuotoja, joita harjoitetaan fyysisen kunnon ylläpitämiseksi, virkistykseksi tai sääntöjen mukaisena kilpailuna. Siihen kuuluvat myös huvi- tai kilpailumielessä harrastetut suoritukset, joissa mekaanisten laitteiden tai eläinten osuus on merkittävä.[1] Kilpaurheilun näkyvin osa on huippu-urheilu.

Kilpaurheilulle tyypillistä on yksilön tai joukkueen taidoissa tai ylivertaisuudessa kilpaileminen. Urheilu voidaan jakaa tulos- ja sääntöurheiluun: tulosurheilussa tärkeintä on saavutetun tuloksen suuruus, kun taas sääntöurheilussa pyrkimyksenä on suorituksen muodon sääntöjen mahdollisimman tarkka noudattaminen kuten voimistelussa, tanssissa tai uimahypyissä.

Urheilulajeja on runsaasti, ja ihmiset käyttävät niihin nykyään merkittävän osan ajastaan, rahastaan ja huomiostaan joko harrastajina, kilpailijoina tai katsojina eli ”penkkiurheilijoina”.

Urheilu on myös merkittävä mediaviihteen muoto. Maailman seuratuimpia urheilutapahtumia ovat jalkapallon, kriketin ja rugbyn maailmanmestaruuskilpailut, jalkapallon Mestarien liiga ja Maanosaliittojen Cup, kesäolympialaiset, Aasian kisat ja pyöräilykilpailu Ranskan ympäriajo

https://fi.wikipedia.org/wiki/Urheilu

1539950787498.png

Vahvoille tekojäille.
 
Urheilussa Suomi pärjää nykyään paremmin vammaisten luokissa (paraolympialaiset) kuin terveiden urheilijoiden. Miksi emme siis nauttisi myös mahdolllisista e-urheilussa saavutettuista voitoista.
 
Vähän niin kuin e-urheilu?

Yhtäkään noista muista ei tehdä toimistotuolissa tai sohvalla maaten. Lisäksi F1 kuljettajalta tai Paris-Dakar rallin tiimiltä vaaditaan vähän erilaista fyysistä suorituskykyä kun tietokonepelaajalta. Sama juttu motocrossin ja enduron kanssa. "E-urheilu" on yhtä urheilua kun tosiaan Windowsilla pasianssin pelaaminen tai ristinollan tai laivanupotuspelin pelaaminen ruutupaperilla. Ei siinä mitään, voi se CS:n hakkaaminen mestaruustasolla olla kovatasoista pelaamista mutta ei se mitään oikeaa urheilua ole ainakaan siinä määrin kun kansan syvät rivit urheilun käsittävät. Ei, vaikka kuinka nörttipojat haluaisivat kuinka urheilijoita olla niin tietokonetta pelaamalla ei sellaiseksi tule. Pelaajaksi kylläkin.

Otetaan esimerkiksi Garri Kasparov. Shakin suurmestari ja moninkertainen maailmanmestari. Perkeleen kovatasoinen pelaaja, mutta ei kukaan häntä urheilijaksi tituleeraa.
 
Tuo jutun otsikointi on hiukan erikoinen. Tutkimus tuskin osoittaa sitä, että juuri penkkipunnerrus harjoitteena olisi sotilaalle jotenkin erinomainen. Ennemminkin penkkipunnerrustulos indikoi mielestäni sitä, onko sitä voimaharjoittelua ylipäätään tullut tehtyä riittävästi. Tästä sitten seuraa se parempi jaksaminen.

Lihasryhmiähän pitäisi aina harjoittaa tasapainoisesti muistaen vastavaikuttajalihakset, esim. penkkipunnerrukselle vastinliikkeenä kulmasoutua, rinnallevetoa yms. Onneksi jutun lopussa sentään mainitaan, että muitakin voimaharjoitteita on olemassa.

Keskivartalon lihaksia kehittävät liikkeet ovat niitä, joita salilla yleensä vähemmän näkee tehtävän. Niihinkin kannattaisi panostaa ihan tosissaan. Ja yleisesti on mielestäni hyvä pitää ohjelmassa mukana riittävän paljon ns. isoja liikkeitä, jotka aktivoivat useita lihasryhmiä kerrallaan ja parantavat niiden yhteistoimintaa. Penkkipunnerrus toki kuuluu näihin.

Viisaita sanoja ehdottomasti. Lihastasapaino ja kunnolliset suoritustekniikat ovat se ykkösasia. Pullistuneilla välilevyillä ja revityillä jänteillä on negatiivinen vaikutus kenttäkelpoisuuteen. ;)

Minäkin veikkaisin juuri tuota seikkaa, että etunojapunnerrus oli testien ainoa osuus, joka indikoi pätkän vertaa koehenkilöiden voimaharjoittelutaustaa. Viidentoista toiston maastavetomaksimi olisi varmasti korreloinut vielä enemmän vähäisempien lihasvaurioiden kanssa.

Alex Viadalla oli muuten kirjassaan "the hybrid athlete" aika hyvä summaus optimaalisesta sotilaan kuntoprofiilista: Kevyen painoluokan vahvamies-kisaaja kovalla kestävyyskunnolla. :unsure:

Erinomainen kirja muuten. Yksi todella hyvä mieleeni jäänyt huomio oli se, että lihasmassan kasvaessa kannattaa ehdottomasti pitää ohjelmassa peruskestävyyttä mukana. Tämä sen vuoksi, jotta uuden lihaskudoksen hiussuonitus ja mitokondriotiheys olisi jo valmiiksi hyvällä tasolla. Muuten uuden lihasmassan kestävyysominaisuudet eivät ole oikein mistään kotoisin.

Tunnistan kyllä tämän tyypillisen juuri sikabulkanneen bodarin syndrooman nuoruudestani, kun kyynärvarret oli pumpissa jo ostoskassien kantamisesta. :DTämä tietysti on jälkeenpäinkin korjattavissa kestävyysharjoittelulla.
 
Viimeksi muokattu:
Mitähän kuuluu Hjalliksen suunnitelmalle rakentaa esports areena, muistaakseni suunnitteli arenaa turkuun vai onko sekin idea jo myyty venäläisille oliargeille ?
 
Yhtäkään noista muista ei tehdä toimistotuolissa tai sohvalla maaten. Lisäksi F1 kuljettajalta tai Paris-Dakar rallin tiimiltä vaaditaan vähän erilaista fyysistä suorituskykyä kun tietokonepelaajalta. Sama juttu motocrossin ja enduron kanssa. "E-urheilu" on yhtä urheilua kun tosiaan Windowsilla pasianssin pelaaminen tai ristinollan tai laivanupotuspelin pelaaminen ruutupaperilla. Ei siinä mitään, voi se CS:n hakkaaminen mestaruustasolla olla kovatasoista pelaamista mutta ei se mitään oikeaa urheilua ole ainakaan siinä määrin kun kansan syvät rivit urheilun käsittävät. Ei, vaikka kuinka nörttipojat haluaisivat kuinka urheilijoita olla niin tietokonetta pelaamalla ei sellaiseksi tule. Pelaajaksi kylläkin.

Otetaan esimerkiksi Garri Kasparov. Shakin suurmestari ja moninkertainen maailmanmestari. Perkeleen kovatasoinen pelaaja, mutta ei kukaan häntä urheilijaksi tituleeraa.
Entäs sitten ne jo mainitsemasi ammuntalajit? Miten paljon rautaista lihasta esimerkiksi ilmakivääriammunta vaatii?
 
Entäs sitten ne jo mainitsemasi ammuntalajit? Miten paljon rautaista lihasta esimerkiksi ilmakivääriammunta vaatii?

Samaa mieltä kanssasi että ammunta ja ammuntalajit muodostavat poikkeuksen säännöstä. Lisään listaan ilmapistoolin, pienoiskiväärin, olympia- urheilu- ja vapaapistoolin sekä haulikkolajit. Eivät täytä samalla tavalla perinteistä urheilun määritelmää mielestäni kuten esimerkiksi ampumahiihto. Mutta enemmän ne ovat silti urheilulajeja vahvoista perinteistä johtuen kun tietokoneella pelaaminen. Ammunta vaatii kyllä monipuolista kehonhallintaa kokonaisuutena ja hyvää motoriikkaa.

Onhan muuten olympialajeista tiputettu pois taidelajit ajan kuluessa. Siksi sinne ei tulevaisuudessa ole tietokonepelaamisellakaan asiaa vaikka moni pelaaja tätä varmaan salaa toivookin.
 
Viimeksi muokattu:
Samaa mieltä kanssasi että ammunta ja ammuntalajit muodostavat poikkeuksen säännöstä. Lisään listaan ilmapistoolin, pienoiskiväärin, olympia- urheilu- ja vapaapistoolin sekä haulikkolajit. Eivät täytä samalla tavalla perinteistä urheilun määritelmää mielestäni kuten esimerkiksi ampumahiihto. Mutta enemmän ne ovat silti urheilulajeja vahvoista perinteistä johtuen kun tietokoneella pelaaminen. Ammunta vaatii kyllä monipuolista kehonhallintaa kokonaisuutena ja hyvää motoriikkaa.

Onhan muuten olympialajeista tiputettu pois taidelajit ajan kuluessa. Siksi sinne ei tulevaisuudessa ole tietokonepelaamisellakaan asiaa vaikka moni pelaaja tätä varmaan salaa toivookin.

Informaatio ja kybersodankäynnin koulutushaara pystyyn niille kenellä osaamista alalle on ja vyötärössä makkaraa 18 veenä......
 

Julkaisu maavoimien sotilaan toimintakykyvaatimuksista
Puolustusvoimien tutkimuslaitos 3.5.2019

Jari Haralan, Liisa Eräsen ja Tommi Ojasen kirjoittamassa julkaisussa esitellään millainen sotilas kykenee menestymään tietyissä sodan ajan tehtävissä maavoimissa.

Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toimintakykyosaston tutkimuksen keskeisimpänä tavoitteena oli tuottaa sotilaan toimintakykyvaatimukset maavoimien varusmiesten sodan ajan tehtäviin.
Lisäksi tavoitteena oli määrittää fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen liittyvät parhaat menetelmät.

Keskeiset yleiset psyykkiset, sosiaaliset ja eettiset toimintakykyvaatimukset maavoimien sotilaalle ovat tunnollisuus, sinnikkyys, älykkyys, ongelmakeskeinen selviytymiskeino, suunnittelu, emotionaalinen tasapainoisuus, optimismi, minäpystyvyys, tunteiden säätely, yhteistyövalmiudet, maanpuolustustahto ja sitoutuminen organisaatioon.

Keskeisenä tuloksena on se, että lajinomainen harjoittelu (esim. taisteluvarustuksessa maastossa tai esteradalla) sekä voimaharjoittelu kehittävät jalkaväen sotilaan toimintakykyä tehtäväradalla paremmin kuin nykyinen normin mukainen fyysinen koulutus.

Tuloksiin liittyvänä keskeisenä suosituksena on se, että alokkaiden jako eri aselajeihin tulee jatkossa perustua tehtäväkohtaisiin sodan ajan vaatimuksiin sekä tarkempaan tulevan alokkaan kyvykkyyksien selvittämiseen valintojen pohjaksi.

Julkaisu on tarkoitettu Puolustusvoimissa sotilaiden valintojen ja koulutuksen sekä operatiivisen suunnittelun parissa työskenteleville.
Sitä voidaan hyödyntää myös reserviläisten ja varusmiesten piirissä.

Julkaisussa esitetyt valintakriteerit ja muut suositukset ovat tutkimusryhmän tutkimuksessaan saamia tuloksia tai johtopäätöksiä muista lähteistä kerätyistä tiedoista, eivätkä ole Puolustusvoimien virallinen kanta.

Julkaisu on julkinen lyhennelmä vuosina 2014–2017 toteutetun maavoimien toimintakykytutkimuksen loppuraportista.
 
Muutama mielenkiintoinen taulukko tuosta tutkimuksesta.


29722

29723

29724


Kansainvälisissä tutkimuksissa on sotaa käyvistä joukoista havaittu, että 60 vuorokautta jatkuvassa taistelukosketuksessa etulinjassa olevasta joukosta 98 % sotilaista romahtaa henkisesti toimintakyvyttömiksi. Suoritustaso alkaa laskea jo n. 45 vuorokauden jälkeen kuten alla olevasta taulukosta voidaan nähdä.

29725
 
Urhot urhoilemaan.

Suomen kielen sana urheilu perustuu joko adjektiiviin urhea tai tämän kantasanaan urho. Se vakiintui laajaan käyttöön 1800-luvun lopulla sen jälkeen, kun Kotikielen Seura oli suositellut sitä vuonna 1886. Aikaisemmin puhuttiin kilvasta ja kilvoituksesta. Jo Mikael Agricola käytti sanaa kilpa, mutta siitä johdettu verbi kilpailla tuli käyttöön vasta 1800-luvulla.



https://fi.wikipedia.org/wiki/Urheilu

Katso liite: 24715

Vahvoille tekojäille.
Kartta pielessä. Jos suosituin on yhtä kuin harrastajien määrä, niin kyllä jalkapallo vie meilläkin voiton. Jos taas seuratuin niin sitten olisi jääkiekko. :rolleyes:
 
No onhan formuloita ja ralliakin kutsuttu urheiluksi jo iät ja ajat ja molemmissa väännellään vaan rattia ja poljetaan polkimia.

Rallystä en tiedä, mutta jos kuvittelee Formuloita huonokuntoisten lajiksi, niin suosittleen lukemaan esim. Aki Hintsa, Voittamisen anatomia.

Hintsa oli aikoinaan McLarenin formulalääkäri ja High Performance tiimin vastaava johtaja, sekä koko formulasirkuksen epävirallinen ylilääkäri. Saattoi jotain lajista tietääkkin. Kirja on ihan mielenkiintoinen muutenkin, joten jos on lukemisesta pula, niin kesälukemistoon tuo.
 
Back
Top