Varusteet, joita reserviläisen kannattaa hommata

[KIM]

Mulla on ajatus, että aina jos (sodassa) lähtisi kahtasataa metriä kauemmaksi omasta varustevarastosta mulla on mukana aseen lisäksi mm. kartta, vettä, wc-paperia, ensiapuvälineet, evästä edes yhteen ruokailuun, pikkureppu, laavukangas ym. Ja tietysti aseistus sekä vaatteiden ja tst-llivien taskuissa pikkusälää. Ja varusvarastolla sitte lisää 40 ltr ja 80 ltr reput reissuihin joiden oletan kestävän pidempään. Mulla pitää aina olla jotain "extraa" saatavilla siltä varalta, että suunnitelmat ja oletukset ei toteudu.

Ostakaa kivääreitä.
Ostakaa pimeänäkölaitteita.
Ostakaan laavukankaita.
Ostakaa naveja.
Ostakaa kiristyssiteitä.
Ostakaa palasaippuaa 3 kpl ja niille rasiat.

 

[VictorMike]

Miten mielestäsi kalvokenkiä pitäisi käyttää?

Entä miten mielestäsi käytetään ruumiin lämpöä sukkien ja käsineiden kuivaamiseen?

Kommentoin vaikka minulta ei kysyttykään. Itse opetan (ja näytän esimerkillä) että aina tilaisuuden tullen vaihdetaan kuivat sukat jalkaan. Hikiset ja kostuneet sukat laitetaan maastopuvun taskuun, missä ruumiinlämpö kuivaa niitä. Esim. kahta sukkaparia näin pyörittelemällä on jaloissa huomattavasti mukavampi tunne koko päivän eikä kosteat sukat pääse hiertämään ihoa rikki. Ja muutenkin jalat pysyvät lämpöisinä.
Sama juttu hanskojen kanssa.

Jostain on jäänyt mieleen, että SAS joukot opettivat, että sukat vaihdetaan tauolla, jalassa olleet laitetaan kaulalle vaatteiden alle. Tuokin toimii hyvin jos vaan sukka on tarpeeksi pitkä.

 

[samip]

Kommentoin vaikka minulta ei kysyttykään. Itse opetan (ja näytän esimerkillä) että aina tilaisuuden tullen vaihdetaan kuivat sukat jalkaan. Hikiset ja kostuneet sukat laitetaan maastopuvun taskuun, missä ruumiinlämpö kuivaa niitä. Esim. kahta sukkaparia näin pyörittelemällä on jaloissa huomattavasti mukavampi tunne koko päivän eikä kosteat sukat pääse hiertämään ihoa rikki. Ja muutenkin jalat pysyvät lämpöisinä.
Sama juttu hanskojen kanssa.

Jostain on jäänyt mieleen, että SAS joukot opettivat, että sukat vaihdetaan tauolla, jalassa olleet laitetaan kaulalle vaatteiden alle. Tuokin toimii hyvin jos vaan sukka on tarpeeksi pitkä.

Varsin toimiva tapa kuivata omalla keholla tavaroita. Itse olen vrusmiespalveluksesta asti harrastanut kyseistä toimintaa. Itse laitan päivällä aluspuvun alle sukat tai hanskat kuivumaan. Yöllä nukkuessa oman kehon lämmöllä voi kuivailla sukkia ja huopavuoria.

 

[KKpilot]

Väärässä paikassa toteutettuna "ruumiinlämmöllä kuivaaminen" on kuin housuun kuseminen. Etenkin makuupussia tulee suojata kosteuden kertymiseltä.

Sopii, jos on jatkuvaa aktiviteettia jotta keho tuottaa pitkäaikaisesti hukkalämpöä ja saatavilla ravintoa polttoaineeksi siihen lämmöntuotantoon.

Suosittelisin itse jokaressulle goretex bivysäkin hommaamista, jotta pitkäaikaisen toimintakyvyn ydin eli makuupussi pysyy kuivana. Vaikkei kamoja saisi kuivattua teltassa, illalla makuupussiin mennessä puetaan repusta kuivat ja puhtaat aluvaatteet. Aamulla vaihdetaan ne kostuneisiin kylmiin ja juostaan ympyrää, kunnes on taas siedettävä olla.

Lämmitettävän teltan mollaaminen on muodikasta, mutta siinä unohtuu maaston merkitys. Kaikkialle sitä ei saa piiloon, mutta monesti on myös sellaisia läpitunkemattomia ryteikköjä johon sissiteltan saa ujutettua oksiston alle siten, ettei sinne pääse edes lentämään dronella iholle tai lämppärillä havaitse.

 

[Sotarauta]

Käsitin jo 90-luvulla asevelvollisuutta suorittaessani, että lämmitetyn teltan aika oli ohi. Tuon asian tajuaminen ensimmäisen persianlahden sodan jälkeen ei kovin kummoisia älynlahjoja vaatinut. Sotilasaikausilehdessä on sitten kirjoittelua jossa vaadittiin, että esimerkiksi sisseille pitää saada naamioviitat jotka estäisivät havaitsemisen FLIR:llä. Tätä kirjoittelua jatkettiin, vaikka asiaa paremmin tuntevat kertoivat, että fysiikan lait eivät toimi niin ja jo silloin laittteiden herkkyys riitti siihen, että hiihtäjien lämmittämä latu olisi viimeistään paljastanut miehet.

Norjan asevoimat totuttivat varusmiehiään nukkumaan lämmittämättömissä teltoissa talvella jo 90-luvulla ja kokeilija tehtiin, että saatiin selvitettyä uusien materiaalien sopivuus paikallisiin olosuhteisiin. Esimerkkinä vaikka havainto, että goretex lakkaa hengittämästä -15 asteessa.

Suomessa harppaus koettiin liian suureksi ja ensimmäisen persianlahden sodan seurauksena lähinnä kiellettiin nuotion polttaminen sekä ryhdyttiin käyttämään laajalti naamioverkkoja. Toki todettava on, että resursseja suurimittaisiin kokeiluihin ei ollut 90-luvun laman ja hornettien takia. Hädin tuskin oli saatu makuupussit ja alustat varusmiehille 80- ja 90-lukujen vaihteessa.

Jos nyt ihan tosissaan väittää, että sissi- tai puolijoukkueteltan saa piiloon kun drooni viipottaa 50 metrissä yli, niin tämä "tieto" ei ainakaan perustu viimevuosien harjoituksissa saatuihin kokemuksiin. Aika helvetin silmiä avaavaa oli nähdä niitä droonien tekemiä tallenteita palautetilaisuuksissa. Erottelukyky on sitä luokkaa, että tuon kokoiset kohteet paljastuu armotta vaikka olisi uusin nave ja havuja perkeleesti.

Onneksi puolustusvoimat on ollut hereillä ja toimintatapoja on joustavasti muutettu Ukrainan sodan kokemusten perusteella.

 

[VictorMike]

Varsin toimiva tapa kuivata omalla keholla tavaroita. Itse olen vrusmiespalveluksesta asti harrastanut kyseistä toimintaa. Itse laitan päivällä aluspuvun alle sukat tai hanskat kuivumaan. Yöllä nukkuessa oman kehon lämmöllä voi kuivailla sukkia ja huopavuoria.

Makuupussissa kamojen kuivaamista ei pidä tehdä, jos ei ole lämmitettyä telttaa. Tuossahan sukkien ja huopavuorien yms kosteus siirretään makuupussiin. Jos sitä ei pääse kuivaamaan tai edes tuulettamaan kunnolla, siinä ei kauaa tarkene.

Omilla retkillä toki laitan sukkia yöksi makuupussiin, koska kyllä ne siinä kuivuu. Koska retkeilen pääsääntöisesti sulan maan aikaan, ei pikku kosteus makuupussissa hirveästi haittaa, varsinkin kun en vaella viikkokausia. Säästä riippuen tietysti joka aamu makuupussin levitän tuulettumaan.

 

[Rauhantekijä]

Bivipussi on niin kaikkien huulilla nykyään. Trendin huipulla. Puhetta ja mainosta riittää ja uutuus kiiltää.
Yksikään niistä ei kuitenkaan hengitä riittävästi kosteutta poistaen ja on ihan onnen peliä millainen olo aamulla on nukkumisen jälkeen. Puolikuiva on ehkä sopivin tähän vaikka yleisesti viinimaailmaan kuuluukin.

Kannattaa vaan edelleen satsata hyvään kuitumakuupussiin ja tarppi sateen suojaksi.

.

 

[KKpilot]

Bivakki auttaa erityisesti maakosteuden pois makuupussista pitämisessä. Monesti talvella lämmitetyssä teltassakin lattia on varsin märkä ja jengi pyörii hieman unissaan.

(En ymmärrä vieläkään Savotan/intin makuualustan hypettäjiä, ne sivulerput kastuu teltan lattialla tai maassa ihan alta aikayksikön ja koko patja kuivaa tosi hitaasti kastuttuaan. Lisäksi sen R-arvo on ihan roskaa suhteessa kokoon ja painoon.)

 

[Benelli]

Käsitin jo 90-luvulla asevelvollisuutta suorittaessani, että lämmitetyn teltan aika oli ohi. Tuon asian tajuaminen ensimmäisen persianlahden sodan jälkeen ei kovin kummoisia älynlahjoja vaatinut. Sotilasaikausilehdessä on sitten kirjoittelua jossa vaadittiin, että esimerkiksi sisseille pitää saada naamioviitat jotka estäisivät havaitsemisen FLIR:llä. Tätä kirjoittelua jatkettiin, vaikka asiaa paremmin tuntevat kertoivat, että fysiikan lait eivät toimi niin ja jo silloin laittteiden herkkyys riitti siihen, että hiihtäjien lämmittämä latu olisi viimeistään paljastanut miehet.

Norjan asevoimat totuttivat varusmiehiään nukkumaan lämmittämättömissä teltoissa talvella jo 90-luvulla ja kokeilija tehtiin, että saatiin selvitettyä uusien materiaalien sopivuus paikallisiin olosuhteisiin. Esimerkkinä vaikka havainto, että goretex lakkaa hengittämästä -15 asteessa.

Suomessa harppaus koettiin liian suureksi ja ensimmäisen persianlahden sodan seurauksena lähinnä kiellettiin nuotion polttaminen sekä ryhdyttiin käyttämään laajalti naamioverkkoja. Toki todettava on, että resursseja suurimittaisiin kokeiluihin ei ollut 90-luvun laman ja hornettien takia. Hädin tuskin oli saatu makuupussit ja alustat varusmiehille 80- ja 90-lukujen vaihteessa.

Jos nyt ihan tosissaan väittää, että sissi- tai puolijoukkueteltan saa piiloon kun drooni viipottaa 50 metrissä yli, niin tämä "tieto" ei ainakaan perustu viimevuosien harjoituksissa saatuihin kokemuksiin. Aika helvetin silmiä avaavaa oli nähdä niitä droonien tekemiä tallenteita palautetilaisuuksissa. Erottelukyky on sitä luokkaa, että tuon kokoiset kohteet paljastuu armotta vaikka olisi uusin nave ja havuja perkeleesti.

Onneksi puolustusvoimat on ollut hereillä ja toimintatapoja on joustavasti muutettu Ukrainan sodan kokemusten perusteella.

50 metristä se nyt näkee yksittäisen sotilaankin jos se ei ole piilossa mutta tuossa on kohtalainen haravointi jos et tiedä suurinpiirtein missä joukko on. Lämppäri ei välttämättä näe uloimpaa kerrosta pidemmälle.
Perinteiselle savupiipulle pitäisi keksiä joku vaihtoehto tai sitten telttaa pitäisi lämmittää jollain kaasulla.

 

[Sotarauta]

50 metristä se nyt näkee yksittäisen sotilaankin jos se ei ole piilossa mutta tuossa on kohtalainen haravointi jos et tiedä suurinpiirtein missä joukko on. Lämppäri ei välttämättä näe uloimpaa kerrosta pidemmälle.
Perinteiselle savupiipulle pitäisi keksiä joku vaihtoehto tai sitten telttaa pitäisi lämmittää jollain kaasulla.

Uskon nyt kuitenkin mielummin omia kokemuksia realistisista harjoituksista. Kuten sanoin ei mitään asemien yllä pysähtelyä tai sahaamista - vaan kertalento alueen yli 50 metrissä.

Täytyy sanoa, että tuota drooni toimintaa pyöritetään vähintään kertaluokkaa paremmin kuin kuin vaikka joskus 2016-2018.

Myöhemmissä harjoituksissa aikaisemmat kokemukset näkyivät sitten telttojen käytön lopettamisena. Kyllä teltassa on paljon mukavampi majoittua kuin yksittäisenä taistelijana maastossa. Ainoa huono puoli telttailussa on sitten se, että herää kuolleena.

Taistelukenttä on muuttunut. Suomen armeija pystyi hyvin naamioimaan asemansa kun tiedustelu oli sitä, että SU-24 lensi alueen 4000 metrissä ja palasi tukikohtaansa missä kuvat kehitettiin. Toimivat naamioinnit ja järjestelyt oli ja on se kyky vieläkin olemassa. Ikävä kyllä pienillä matalalla lentävillä drooneilla se erottelukyky on ihan omaa luokkaansa ja tallennetta pystyy jälkikäteenkin kätevästi analysoimaan. Usein jopa yksittäiset ihmiset voi kuvamateriaalista tunnistaa ja myös ajoneuvojen jäljet yms. detaljit näkyvät hyvin. Teltat löytyvät käytännössä aina vaikka ne olisi naamioitu huolellisesti ilmasuojaisiin paikkoihin.

Kouluttajana toiminut erikoisjääkäri totesi, että toiminta ilman telttoja onnistuu kun vaatteet on moderneista materiaaleista ja miehiltä löytyy bivit. Totesi, että kyllähän se sissiteltta on mukava ja erityisesti se, että voi kuivattaa varusteita. Paljastumisen vaara on vain aivan liian suuri ja nykyisin operoidaan ilman telttaa.

Taistelijoiden varusteet ja taidot siis nousevat entistä suurempaa arvoon nykyaikaisella taistelukentällä.

Totuus on se, että puolustusvoimilla ei ole nykyisin jakaa sopivia varusteita yksittäisen taistelijan majoittumiseen kentällä. Reserviläisen on itse hommattava tarpeelliset välineet ja taidot.

Toki ainahan on niitä jotka eivät usko. Talvisodassahan oli näitä tapauksia joissa miehet istuivat rintaman lähellä nuotion ääressä ja ohi kulkeneet varoittivat, että huonosti käy. Vastauksena oli, että eihän tässä tarkene ilman ja mikäs hätä tässä. Paluumatkalla varoittelija sitten keräsi sammuneen nuotion ympäriltä olevilta silpoutuneilta ruumiilta tuntolevyt.