Kestävyysvajetta ei ole
is : 2.4.2014 7:13
Kestävyysvajetta ei olisi, jos meitä suomalaisia verotettaisiin kuten meitä verotettiin parikymmentä vuotta sitten.
Lukija Siilinjärveltä lähetti mielenkiintoisia laskelmia. Tuloverotuksen muutokset ovat parissakymmenessä vuodessa vieneet valtiolta seitsemän miljardia vuosittaista veroeuroa. Summa on suunnilleen sama kuin keskimääräinen arvio kestävyysvajeen suuruudesta.
Veronalennukset eivät ole jakautuneet tasaisesti. Eniten tienaava kymmenesosa kotitalouksista on saanut itselleen kolmasosan koko hyödystä. Eniten tienaava puolikas on saanut veronalennuksista taskuunsa peräti 85 prosenttia.
Laskelmien tekijä on Siilinjärven Osuuspankin toimitusjohtajan tehtävistä eläkkeelle jäänyt Paavo Jauhiainen. Hän on itsekin päässyt nauttimaan veroalesta, mutta ei silti näe hyvätuloisten hyysäämisessä mitään järkeä. Jauhiainen kirjoittaa, että meillä ei ole kestävyysvajetta, vaan verotusvaje.
Näiden lukujen valossa hallituksen keksimä väliaikainen ”solidaarisuusvero” kuulostaa hassulta, ainakin nimeltään. Sen tuotto on vain muutamia prosentteja huipputuloisten veroalesta.
Hyväosaisten verotusta on kevennetty Harri Holkerin verotus kevenee -hallituksen ajoista lähtien. Sosiaalidemokraattien ja keskustan johtamat hallitukset ovat olleet hyväosaisten asialla vähintään yhtä tarmokkaasti kuin kokoomuksen johtamat.
Itse asiassa kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat olleet mukana veronkevennyshallituksissa kasvattamassa tuloeroja. Ilman poliitikkojen apua tuloerot olisivat kasvaneet paljon maltillisemmin.
Veronkevennyksiä on perusteltu niiden dynaamisilla vaikutuksilla. Kevennysten oletetaan toisin sanoen synnyttävän aivan uutta kulutusta ja yritteliäisyyttä. Tästä kertyisi sitten entistäkin enemmän verotuloja.
Luulisi, että dynaamiset vaikutukset alkaisivat jo pikkuhiljaa näkyä, muuallakin kuin postinumeroalueilla 00100-00170.
Poliitikot pystyivät arvioimaan veronkevennysten vaikutukset jo etukäteen, mutta yksikään taloustieteilijä ei pysty arvioimaan vaikutuksia edes jälkikäteen.
Se on kuitenkin selvää, että kaikki ne, jotka ovat olleet päättämässä veronkevennyksistä, ovat hyötyneet veronkevennyksistä keskimääräistä kansalaista enemmän.
On vain verotusvaje.
Hallitus aikoo rahoittaa hyvätuloisten aina vain jatkuvaa veroalea myymällä tuottavinta omaisuuttaan eli pörssiosakkeita. Keskustan puheenjohtaja tukee tätä hölmöä hanketta.
Yksi mahdollinen ostajataho valtion pörssiosakkeille ovat veroalesta hyötyneet hyvätuloiset. Toivottavasti he eivät tartu tarjoukseen.
Muutenhan loppulaskelma olisi liiankin selvä: valtio antoi meidän yhteisesti omistamat osakkeet ilmaiseksi hyvätuloisille.
Missä Suomen pomojen palkkamaltti? Toimitusjohtajan palkka räjähti +439%
Pakkausyhtiö Huhtamäen toimitusjohtajan Jukka Moision palkka nousi 439 prosenttia.
is: 6.4.2014 8:31
Talous Palkkamaltti ei ulotu suuryritysten johtoon.
Samaan aikaan kun työmarkkinaneuvotteluissa palkansaajapuolelta on vaadittu maltillisia palkkaratkaisuja, suuryritysten toimitusjohtajien ansiot ovat nousseet huimasti.
Pörssi- ja suuryhtiöiden viime vuotta koskevista palkka- ja palkkioselvityksistä ilmenee, että useimpien yhtiöiden toimitusjohtajat ovat saaneet huimat ansionkorotukset.
KUVA: Roni Rekomaa
Pankkikonserni Sammon toimitusjohtajan Kari Stadighin ansiot kasvoivat lähes puolella verrattuna vuoteen 2012.
Esimerkiksi pankkikonserni Sampon toimitusjohtajan
Kari Stadighin ansiot kasvoivat lähes puolella verrattuna vuoteen 2012. Hän tienasi viime vuonna päälle 3,5 miljoonaa euroa, kun vuonna 2012 hän tienasi vajaat 2,5 miljoonaa euroa.
Huimimmin palkka nousi pakkausvalmistaja Huhtamäen toimitusjohtajalla
Jukka Moisiolla, jonka ansiot viisinkertaistuivat.
Kauppalehti uutisoi aiemmin, että pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien keskiansiot ovat nousseet vuosina 2009–2013 55,9 prosenttia, kun vuonna 2013 ne nousivat 24,8 prosenttia.
On muistettava, että sopimukset näistä palkoista on tehty ennen vuotta 2013. Uskon ja toivon, että vuonna 2013 tehdyt sopimukset ovat olleet maltillisia.
– Luvut tuntuvat suurilta. Johdon palkat muuttuvat tietysti useimmiten yhtiön tuloksen mukaan, mikä on tietysti hyvä, Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja
Ilpo Kokkila kommentoi lehden lukuja.
– On muistettava, että sopimukset näistä palkoista on tehty ennen vuotta 2013. Uskon ja toivon, että vuonna 2013 tehdyt sopimukset ovat olleet maltillisia, hän lisää.
SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja
Matti Tukiainen kommentoi johtajien palkkakehitystä ja palkkoja törkeäksi. Hänen mukaansa kysymys on jo "törkeästä ahneudesta", jota ei voi millään tavoin hyväksyä.
– Ne osoittavat täydellistä piittaamattomuutta sitä kohtaan, mitä palkansaajat ovat joutuneet ja halunneetkin tehdä. Että on tyydytty pieniin palkankorotuksiin, jotta maan taloutta saadaan kuntoon, Tukiainen sanoo.
– Selvästikin meillä on kehittynyt tällainen ihmisryhmä, jota ei kiinnosta mikään muu kuin oma etu, hän lisää.
KUVA: Heikki Saukkomaa
Toimitusjohtajista kovapalkkaisin vuonna 2013 oli Koneen Matti Alahuhta.
Tukiaisen mielestä yritysjohtajat eivät ole ansainneet nykyisenkaltaisia bonuksiaan.
– Jos mietitään Suomen vientiteollisuuden tilannetta, niin sehän on heikentynyt jatkuvasti. Tietysti voi sanoa, että siinä on paljon ulkoisia tekijöitä, jotka eivät suoranaisesti ole siitä riippuvaisia, onko ollut hyvää johtamista vai ei, hän pohtii.
Ne osoittavat täydellistä piittaamattomuutta sitä kohtaan, mitä palkansaajat ovat joutuneet ja halunneetkin tehdä.
– Mutta tietysti voi kysyä, että kun tällaisia palkankorotuksia saa, niin pitäisikö tulosten olla vähän parempia.
Tukiaisen mukaan johtajien palkat eivät näytä kehittyneen ainakaan sen perusteella, että firmat olisivat menestyneet hyvin, vaan pikemminkin päinvastoin. Hänen mukaansa johtajien jättibonuksien vaikutus on ennen kaikkea moraalinen.
– Palkansaajien ja tavallisten ihmisten luottamus sitä kohtaan, miten yhteiskunta toimii ja miten eri ihmiset eri tehtävissä toimii, niin se horjuu, hän sanoo.
