VENÄJÄ RAPORTTI
- Viestiketjun aloittaja KorpiSISSI
- Aloitus PVM
Moi
Anteeksi että on Off topic mutta lujin siitä ilmatorjunasta
Löysin ja olen ennen kirjoitanut sen.
Jalkaväkiprikaati Ilmatorjunta
12 ZU-23
80 AA guns (ITk 12.7 mm)
Jääkäriprikaati
18 ZU-23
20 Igla
150 AA guns (ITk 12,7 mm)
Prikaati 2005
18 ZU-23
26 Igla
300 AA guns (12.7 mm)
Ja ollanko sitten lisäätty ilmatorjunta Prikaatin 2005 yhdellä ITo 2005 patterilla?
(4 ohjuslavettia ja 16 RBS-70 Manpads)
http://hem.passagen.se/finnisharmyequipment/index2.htm painaa brigade organisation
Anteeksi että on Off topic mutta lujin siitä ilmatorjunasta
Löysin ja olen ennen kirjoitanut sen.
Jalkaväkiprikaati Ilmatorjunta
12 ZU-23
80 AA guns (ITk 12.7 mm)
Jääkäriprikaati
18 ZU-23
20 Igla
150 AA guns (ITk 12,7 mm)
Prikaati 2005
18 ZU-23
26 Igla
300 AA guns (12.7 mm)
Ja ollanko sitten lisäätty ilmatorjunta Prikaatin 2005 yhdellä ITo 2005 patterilla?
(4 ohjuslavettia ja 16 RBS-70 Manpads)
http://hem.passagen.se/finnisharmyequipment/index2.htm painaa brigade organisation
Näiden ensilinjan joukkojen tehtävänä on olla korkeassa valmiustilassa (jatkuva miehitys 95 prosenttia ja täysi taisteluvalmius).
Panssariprikaatissa on 3 panssaripataljoona ja yhteensä noin 100 raskasta panssarivaunuja. 1 panssaipataljoona noin 30 raskasta panssarivaunuja.
Mootoroidun jalkaväkiprikaatissa on puolestaan 1 vahvennetty panssaripataljoona (41 raskasta panssarivaunuja). Yhteensä näissä 40 prikaatissa on siten noin 2 000 raskasta panssarivaunuja. Yli puolet yksiköstä ei liene saavuttanut taisteluvalmiutta vielä vuonna 2010.
Venäjän maavoimilla on yli 26 000 tykistöasetta, joista yli 6 000 on telatykkejä ja noin 4 000 raketinheitintä.
Merijalkaväella ja rannikkopuolustusjoukoilla on noin 800 erilasta tykistöasetta.
Rajajoukolla ja sisäministeriön yksiköllä on jonkin verran omaa tykistöä.
Venäjän tavoitteena onkin hankkia vuoteen 2020 mennessä lähes 1 500 erityyppistä uutta ja 400 peruskorjattua lentokonetta, 1 000 helikopteria ja noin 200 uutta ilmapuolustusjoukkojen ilmatorjuntaohjusjärjestelmää.
Merivoimien uudistamisen painopiste on strategisten ydinsukellusveneiden ja niiden ohjusaseistuksen kehittämisessä ja hankkimisessa. SUOMEN ja pienten naapurimaidemme kannalta on tärkeä huomata, että venäjä MYÖS panostaa maihinnousukyvyn palauttamiseen merkittävästi.
Venäjä hankii Ranskasta 4 suurta Mistral-luokan maihinnousualusta, joista 2 on tarkoitus rakentaa Venäjällä.
Mistral-alukset voivat kuljetta 16 helikopteria, 4 maihinnousualusta ja kokonaisen panssaripataljoonan eli noin 30 taistelupanssarivaunuja. Tämän lisäksi rakennetaan Kaliningradissa 5 Ivan Gren-luokan maihinnousualusta, jotka puolestaan voivat kuljetta 13 taistelupansaarivaunuja tai 60 panssaroitua miehistönkuljetusvaunua.
Lähde: venäjän raporttista
Panssariprikaatissa on 3 panssaripataljoona ja yhteensä noin 100 raskasta panssarivaunuja. 1 panssaipataljoona noin 30 raskasta panssarivaunuja.
Mootoroidun jalkaväkiprikaatissa on puolestaan 1 vahvennetty panssaripataljoona (41 raskasta panssarivaunuja). Yhteensä näissä 40 prikaatissa on siten noin 2 000 raskasta panssarivaunuja. Yli puolet yksiköstä ei liene saavuttanut taisteluvalmiutta vielä vuonna 2010.
Venäjän maavoimilla on yli 26 000 tykistöasetta, joista yli 6 000 on telatykkejä ja noin 4 000 raketinheitintä.
Merijalkaväella ja rannikkopuolustusjoukoilla on noin 800 erilasta tykistöasetta.
Rajajoukolla ja sisäministeriön yksiköllä on jonkin verran omaa tykistöä.
Venäjän tavoitteena onkin hankkia vuoteen 2020 mennessä lähes 1 500 erityyppistä uutta ja 400 peruskorjattua lentokonetta, 1 000 helikopteria ja noin 200 uutta ilmapuolustusjoukkojen ilmatorjuntaohjusjärjestelmää.
Merivoimien uudistamisen painopiste on strategisten ydinsukellusveneiden ja niiden ohjusaseistuksen kehittämisessä ja hankkimisessa. SUOMEN ja pienten naapurimaidemme kannalta on tärkeä huomata, että venäjä MYÖS panostaa maihinnousukyvyn palauttamiseen merkittävästi.
Venäjä hankii Ranskasta 4 suurta Mistral-luokan maihinnousualusta, joista 2 on tarkoitus rakentaa Venäjällä.
Mistral-alukset voivat kuljetta 16 helikopteria, 4 maihinnousualusta ja kokonaisen panssaripataljoonan eli noin 30 taistelupanssarivaunuja. Tämän lisäksi rakennetaan Kaliningradissa 5 Ivan Gren-luokan maihinnousualusta, jotka puolestaan voivat kuljetta 13 taistelupansaarivaunuja tai 60 panssaroitua miehistönkuljetusvaunua.
Lähde: venäjän raporttista
Venäjä perusti vuonna 2010 uuden mootoroidun jalkaväkiprikaatin Pietarin eteläpuolelle. Se lienee vielä keskeneräinen mutta kuulunee kaavailtuihin korkean valmiuden joukkoihin. Sen ohella kannaksella on valmiudessa maan VALIOYKSIKÖIHIN kuuluva perinteinen "Perkjärven" mootoroitu jalkaväkiprikaati Kamenkassa.
Pietarin pohjoispuolella, Sertolovossa olevasta kalustovarastosta perustettaneen myös prikaati. Prikaateja tukeva helikopteriyksikkö sijaitse myös Karjalan kannaksella. Runsaasta, joukkoja tukevasta tykistöstä mainittakoon raskas raketinheitinprikaati, jonka heittimien on yli 80 kilsa.
Varsin merkittävä potentiaalin lisäys on uusien 450-700 kilometrin kantaman omaavien Iskander-M ohjusten sijoittaminen Lugaan, Pietarin eteläpuolella olevaan tykistöohjusprikaatin, jonka kalustona oli jo ennestään 120 kilsan kantaman SS-21 Totskan-ohjuksia.
Pikhovan alueella toimii ilmarynnäkkädivisioona sekä erikoisjoukkojen (Spetnaz) prikaati. Petsamossa on 1 mootoroitu jalkaväkiprikaati sekä merijalkaväkiprikaati.
Myös näiden joukkojen valmiusvaatimus on vain tuntiluokkaa.
Artktisiin oloihin soveltuva Spetnaz-erikoisjoukoista koottava Arktinen prikaati perustetaan myös Petsamon.
Sallan itäpuolella sijaitsevaa Alakurtin lentotukikohtaa kunnostetaan ja sinne sijoitettaneen uusittu helikopterirykmentti. Sen kalusto käsittää rynnäkköhelikoptereita ja aseistettuja kuljetushelikoptereita.
Uusia helikoptereita kaiketi tarvitaan kipeästi. Alueella olevasta kalustovarastosta perustettaneen moottoroitu jalkaväkiprikaati, jota helikopterirykmentti voi tukea.
Myös Petroskoissa sijaitsevasta kalustovarastosta voidaan perustaa ainakin 1 prikaati.
Lehtusiin, Pietarin pohjoispuolelle on valmistunut tehokas tutka-asema mm antamaan ennakkovaroitusta mahdollisesta strategisesta ohjushyökkäyksestä.
Lisäksi Suursaaressa ollan jälleen pitkähkön tauon jälkeen perustamassa uutta ilmavalvontatutka-asema. Suomenlahden ohella se tulee kattamaan muun muassa Viron ja koko eteläisen Suomen ilmatilan.
1. Ilmavoima ja ilmapuolustusalueella, pohjoisen laivaston ja Itämeren laivaston ilmavoimilla on yhteensä yli 200 erityyppistä taistelulentokonetta, toista sataa taisteluhelikoptereita ja vastaava määrä aseistettavia kuljetushelikoptereita sekä paljon muita erikois- ja kuljetuskoneita. Alueelle tukeutuu lisäksi eräitä muita ilmavoimien yksiköitä.
Ilmavoimat ovat kaikkialla nopeasti mobilisoitavissa.
Venäjän ilmavoimien yksiköt ovat jatkuvassa valmiudessa ja täydessä sodan ajan kokoonpanossa, sanoi armeijakenraali Nikolai Makarov.
Lähde: Venäjän raportti
Pietarin pohjoispuolella, Sertolovossa olevasta kalustovarastosta perustettaneen myös prikaati. Prikaateja tukeva helikopteriyksikkö sijaitse myös Karjalan kannaksella. Runsaasta, joukkoja tukevasta tykistöstä mainittakoon raskas raketinheitinprikaati, jonka heittimien on yli 80 kilsa.
Varsin merkittävä potentiaalin lisäys on uusien 450-700 kilometrin kantaman omaavien Iskander-M ohjusten sijoittaminen Lugaan, Pietarin eteläpuolella olevaan tykistöohjusprikaatin, jonka kalustona oli jo ennestään 120 kilsan kantaman SS-21 Totskan-ohjuksia.
Pikhovan alueella toimii ilmarynnäkkädivisioona sekä erikoisjoukkojen (Spetnaz) prikaati. Petsamossa on 1 mootoroitu jalkaväkiprikaati sekä merijalkaväkiprikaati.
Myös näiden joukkojen valmiusvaatimus on vain tuntiluokkaa.
Artktisiin oloihin soveltuva Spetnaz-erikoisjoukoista koottava Arktinen prikaati perustetaan myös Petsamon.
Sallan itäpuolella sijaitsevaa Alakurtin lentotukikohtaa kunnostetaan ja sinne sijoitettaneen uusittu helikopterirykmentti. Sen kalusto käsittää rynnäkköhelikoptereita ja aseistettuja kuljetushelikoptereita.
Uusia helikoptereita kaiketi tarvitaan kipeästi. Alueella olevasta kalustovarastosta perustettaneen moottoroitu jalkaväkiprikaati, jota helikopterirykmentti voi tukea.
Myös Petroskoissa sijaitsevasta kalustovarastosta voidaan perustaa ainakin 1 prikaati.
Lehtusiin, Pietarin pohjoispuolelle on valmistunut tehokas tutka-asema mm antamaan ennakkovaroitusta mahdollisesta strategisesta ohjushyökkäyksestä.
Lisäksi Suursaaressa ollan jälleen pitkähkön tauon jälkeen perustamassa uutta ilmavalvontatutka-asema. Suomenlahden ohella se tulee kattamaan muun muassa Viron ja koko eteläisen Suomen ilmatilan.
1. Ilmavoima ja ilmapuolustusalueella, pohjoisen laivaston ja Itämeren laivaston ilmavoimilla on yhteensä yli 200 erityyppistä taistelulentokonetta, toista sataa taisteluhelikoptereita ja vastaava määrä aseistettavia kuljetushelikoptereita sekä paljon muita erikois- ja kuljetuskoneita. Alueelle tukeutuu lisäksi eräitä muita ilmavoimien yksiköitä.
Ilmavoimat ovat kaikkialla nopeasti mobilisoitavissa.
Venäjän ilmavoimien yksiköt ovat jatkuvassa valmiudessa ja täydessä sodan ajan kokoonpanossa, sanoi armeijakenraali Nikolai Makarov.
Lähde: Venäjän raportti
Useissa sekä valtakunnan rajaan ulottuvissa että sisämaan sotilaspiireissä aina Kamtshakalta kaliningradiin asti ollaan luomassa iskukykyisiä joukkoryhmittymiä, joissa tärkeintä osaa näyttelevat jatkuvan valmiuden prikaatit sekä maahanlaskudivisioonat. Maavoimien on entisten kuuden "ensi-iskun" yhtymän sijaan muodustettu kaikkien 4 uuden sotilaspiirin (strategiseb yhteisjohtoportaan) alueille 85 yleisjoukkojen, ohjus ja tykistöjoukkojen sekä ilmarynnäkköjoukkojen prikaatia ynnä niitä tukevien muiden aselajien prikaateja. EM. yhtymät on henkilöstöltään täydennetty 95-100 prosentin vahvuuteen. Niillä on jatkuvasti hallussaan toimiva aseistus ja muu kalusto, riitävästi ampuma- ja elintarvikkeita sekä tarpeellisia polttoaineita.
Näistä merkittävimpiä ovat esimerkiksi huomio siitä, että 3 sotilaspiirin on jo perustettu erilliset ilmarynnäkköprikaatit, joita tulee yhteensä 6. Ne alistetaan suoraan sotilaspiirien johtoon. Samalla tavoin, kuin varsinaiset maahanlaskujoukot ovat ylijohdon liikkuvana rservinä, niin vastavasti sotilaspiirien ilmarynnäkköprikaatit toimivat piirin (strategisen johtoportaan) komentajan reservinä. Liikuvuuden parantamiseksi em. prikaateihin muodostetaan myös omat helikopterirykmentit (a 60 helikopteria).
Armeijan ilmavoimia ollaan palauttamassa takaisin ilmavoimista suoraan maavoimien alaisuuteen, mikä merkittävästi helpottaa niiden käyttöä.
Muun muassa Mi-24 ja Mi-28N taisteluhelikopterit varmistavat prikaatien ilmatuen kaikissa tilanteissa.
Sotilaspiireihin on muodostettu myös omat erilliset tiedusteluprikaatit, joilla varmistetaan vastustajasta saatavan tiedon hankinta monella tasolla.
Lisäksi yleisjoukkojen jatkuvan valmiuden prikaatien kokoonpanoon kuuluu oma tiedustelupataljoona. Sen tehtävänä on hankkia tietoja moottoroidun jalkaväkiprikaatin johdolle. Vastaavasti sotilaspiirin tiedusteluprikaati palvelee piirin johdon tilannekuvan ylläpitoa. Näiden tiedusteluelimien avulla komentajat pystyvät selvittämään, mitä tapahtuu 25-200 kilometrin syvydellä etulinjan takana.
Tavoitteena on ajan mittaan laajentaa kyseinen alueen syvyys aina 500 kilometriin asti käyttäen kaukotoimintaan kykeneviä lennokkeja.
Lisäksi jokaiseen sotilaspiriin muodostetaan tai on jo muodostettu oma tykistöohjusprikaatinsa, joka varustetaan uusilla sekä tavanomaisia että taktisia ydinkärkiä käyttävillä Iskander.M tykistöohjuksilla.
Tälläinen yksikkö toimii jo Pietarin lähellä Lugassa. Ohjuksen kantomatka on noin 500 km. Prikaatin jokaiseen patteristoon kuuluu 4 ohjuslevettia (2 ohjusta/lavetti).
Lähde:venäjän raportti
Näistä merkittävimpiä ovat esimerkiksi huomio siitä, että 3 sotilaspiirin on jo perustettu erilliset ilmarynnäkköprikaatit, joita tulee yhteensä 6. Ne alistetaan suoraan sotilaspiirien johtoon. Samalla tavoin, kuin varsinaiset maahanlaskujoukot ovat ylijohdon liikkuvana rservinä, niin vastavasti sotilaspiirien ilmarynnäkköprikaatit toimivat piirin (strategisen johtoportaan) komentajan reservinä. Liikuvuuden parantamiseksi em. prikaateihin muodostetaan myös omat helikopterirykmentit (a 60 helikopteria).
Armeijan ilmavoimia ollaan palauttamassa takaisin ilmavoimista suoraan maavoimien alaisuuteen, mikä merkittävästi helpottaa niiden käyttöä.
Muun muassa Mi-24 ja Mi-28N taisteluhelikopterit varmistavat prikaatien ilmatuen kaikissa tilanteissa.
Sotilaspiireihin on muodostettu myös omat erilliset tiedusteluprikaatit, joilla varmistetaan vastustajasta saatavan tiedon hankinta monella tasolla.
Lisäksi yleisjoukkojen jatkuvan valmiuden prikaatien kokoonpanoon kuuluu oma tiedustelupataljoona. Sen tehtävänä on hankkia tietoja moottoroidun jalkaväkiprikaatin johdolle. Vastaavasti sotilaspiirin tiedusteluprikaati palvelee piirin johdon tilannekuvan ylläpitoa. Näiden tiedusteluelimien avulla komentajat pystyvät selvittämään, mitä tapahtuu 25-200 kilometrin syvydellä etulinjan takana.
Tavoitteena on ajan mittaan laajentaa kyseinen alueen syvyys aina 500 kilometriin asti käyttäen kaukotoimintaan kykeneviä lennokkeja.
Lisäksi jokaiseen sotilaspiriin muodostetaan tai on jo muodostettu oma tykistöohjusprikaatinsa, joka varustetaan uusilla sekä tavanomaisia että taktisia ydinkärkiä käyttävillä Iskander.M tykistöohjuksilla.
Tälläinen yksikkö toimii jo Pietarin lähellä Lugassa. Ohjuksen kantomatka on noin 500 km. Prikaatin jokaiseen patteristoon kuuluu 4 ohjuslevettia (2 ohjusta/lavetti).
Lähde:venäjän raportti
Maavoimien kaluston uudistus
* maavoimien ilmatorjuntaprikaatin salattu, automaattinen tiedustelu, viesti- ja tulenkäytön johtamisjärjestelmä (ASU)
* maavoimien tykistö ja ohjusjokkojen jatkohankinnat, kuten taktinen tykistöohjus Iskander-M, raskas reketinheitin Tornado-G, telatykit Hosta sekä Nova-SVK ja panssaritorjuntaohjus Hrisantema-S
* maavoimien ilmatorjuntajoukkoille modernisoituja S-300V4, Buk-M2 ja Buk M-3 ilmatorjuntaohjusjärjestelmä ynnä Tor-M2U(M) lähi-ilmatorjuntavaunuja, lisäksi hankitaan kannettavia, olkapäältä laukaistavia Igla-S ja Verta lähi-ilmatorjuntaohjuksia.
* taisteluajoneuvojen osalta maavoimille hankitaan uusia T-90 taistelupanssarivaunuja, BTR-82A panssaroituja taisteluajoneuvoja sekä mittava määrä erilaisia kotimaisia ja ulkomaisia kuorma-autoja.
Ilmavoimat
Ilmavoimien organisaatio on siirtynyt divisioona rykmenttikokoonpanosta tukikohtaorganisaatioon. Tälläisiä tukikohtia tulee noin puolensataa. Tukikohdat jaetaan 3 eri kategoriaan.
* I luokan tukikohta, johon valtaosaa tukikohdista kuuluu, käsittää 5-10 laivuetta. Ne muodostetaan sellaisille suunille, joiss maavoimien prikaatit todennäköisimmin tarvitsevat ilmatuke ja suojaa.
* II ja III luokan tukikohdat ovat varustukseltaan ja kalustoltaan huomattavasti vaatimattomampia.
Ilmavoimien kaluston uudistus
Jokaiselle strategiselle johtoportalle (sotilaspiirille) tullaan luomaan vähintään 1 helikopteriprikaati (a 70-100 kpl). Lisäksi kaikkiin moottoroituihin jalkaväkiprikaateihin sekä panssariprikaateihin luodaan omat helikopterilaivueet/-rykmentit.
* Su-34 hävittäjäpommittajia/rynnäkkökoneita 4 kappaletta: 5 vuotisen sopimuksen mukaan koneita toimitetaan yhteensä 32 kpl. Vuonna 2010 valmistui 6 uutta SU-34:ää ja seuraavana vuonna 8 konetta. Vuosina 2012-2013 valmistunee noin 10-12 konetta per vuosi.
* Su-30M2 ja SU-27SM3 monitoimihävittäjiä, joita Amurin tehdas toimitta 2009 tehdyn sopimuksen mukaan yhteensä 64 kpl (48 Su-35S, 12 Su-27SM3 ja 4 Su-30M2). Aiemmin (2003-2009) ilmavoimat on vastaanottanut 55 kpl jo vanhempaa mallia olevia, mutta modernisoituja Su-27SM hävittäjiä.
* Jak-130 suihkuharjoitushävittäjiä ilmavoimat vastaanotti vuonna 2010 4 konetta 12 koneen ensimmäisestä sarjasta. Loput 8 konetta valmistunevat vuonna 2011.
* Mig-29SMT ja Mig-20UBT hävittäjiä valmistui ilmavoimille vuonna 2010 yhteensä 34 kpl (6+28). Em koneet kuuluivat alun perin Algerian ostamaan mutta sittemmin perumaan sarjaan.
* Mi-28N taisteluhelikoptereita ilmavoimat vastaanottivat 2010 yhteensä 15 kpl. Ko. kopterin korvaa vähitellen jo vanhentuneet Mi-24 taistelukopterit. Puolustusministeriö on tilannut lisäksi vuoteen 2015 mennessä valmistuvan 30 kopterin erän, jolloin niiden yhteismäärä nousee 97 kpl.
* Vuonna 2010 luovutettiin käyttöön yhteensä 34 kpl Mi-8 eri versioita (mm 22 kpl Mi-8MTSh kuljetus- / taisteluhelikopteria ja 12 kpl Mi-8MTV kuljetuskopteria)
* Ka-52 taistelukopteri otettiin vuonna 2010 palveluskäyttöön (4 kpl). Aiemmin (2008-2009) on valmitunut viiden koneen esisarja. Tilatut 36 uutta kopteria luovutettaneen vuoteen 2013 mennessä.
* Ansat-U (Mil) edustaa aivan uudentyyppistä helikopteria, jollaista ei aiemmin Venäjän asevoimissa ole käytetty. Vuonna 2010 saatiin palveluskäyttöön esimmäiset 7 kevyttä Ansat-U koulutus ja harjoitusjelikopteria.
Kokonaisuudessaan Venäjän ilmavoimat vastaanotti vuonna 2010 yhteensä 21 uutta lentokonetta ja 57 helikopteria. Vuonna 2011 odotetaan vähintään 28 uutta lentokonetta ja yli 100 helikopetria.
Ilmapuolustus (PVO)
Lähivuosina on ilmavoimien osana toimivia ilmapuolstusjoukkoja tarkoitus uudistaa hankkimalla niille mm. 100 kpl (10 patteristoa) uusia, vielä kehittelyvaihessa olevia S-500 ohjusjärjestälmää (ensimmäisen määrä valmistua vuoteen 2013 mennessä) sekä 56 patterstoa S-400 Triumf ilmatorjuntajärjestelmää (standardin mukaan patteristoon kuuluu 8 laukaisulavettia ja 4 ohjusta per lavetti)
Lähde: venäjän raporrti
* maavoimien ilmatorjuntaprikaatin salattu, automaattinen tiedustelu, viesti- ja tulenkäytön johtamisjärjestelmä (ASU)
* maavoimien tykistö ja ohjusjokkojen jatkohankinnat, kuten taktinen tykistöohjus Iskander-M, raskas reketinheitin Tornado-G, telatykit Hosta sekä Nova-SVK ja panssaritorjuntaohjus Hrisantema-S
* maavoimien ilmatorjuntajoukkoille modernisoituja S-300V4, Buk-M2 ja Buk M-3 ilmatorjuntaohjusjärjestelmä ynnä Tor-M2U(M) lähi-ilmatorjuntavaunuja, lisäksi hankitaan kannettavia, olkapäältä laukaistavia Igla-S ja Verta lähi-ilmatorjuntaohjuksia.
* taisteluajoneuvojen osalta maavoimille hankitaan uusia T-90 taistelupanssarivaunuja, BTR-82A panssaroituja taisteluajoneuvoja sekä mittava määrä erilaisia kotimaisia ja ulkomaisia kuorma-autoja.
Ilmavoimat
Ilmavoimien organisaatio on siirtynyt divisioona rykmenttikokoonpanosta tukikohtaorganisaatioon. Tälläisiä tukikohtia tulee noin puolensataa. Tukikohdat jaetaan 3 eri kategoriaan.
* I luokan tukikohta, johon valtaosaa tukikohdista kuuluu, käsittää 5-10 laivuetta. Ne muodostetaan sellaisille suunille, joiss maavoimien prikaatit todennäköisimmin tarvitsevat ilmatuke ja suojaa.
* II ja III luokan tukikohdat ovat varustukseltaan ja kalustoltaan huomattavasti vaatimattomampia.
Ilmavoimien kaluston uudistus
Jokaiselle strategiselle johtoportalle (sotilaspiirille) tullaan luomaan vähintään 1 helikopteriprikaati (a 70-100 kpl). Lisäksi kaikkiin moottoroituihin jalkaväkiprikaateihin sekä panssariprikaateihin luodaan omat helikopterilaivueet/-rykmentit.
* Su-34 hävittäjäpommittajia/rynnäkkökoneita 4 kappaletta: 5 vuotisen sopimuksen mukaan koneita toimitetaan yhteensä 32 kpl. Vuonna 2010 valmistui 6 uutta SU-34:ää ja seuraavana vuonna 8 konetta. Vuosina 2012-2013 valmistunee noin 10-12 konetta per vuosi.
* Su-30M2 ja SU-27SM3 monitoimihävittäjiä, joita Amurin tehdas toimitta 2009 tehdyn sopimuksen mukaan yhteensä 64 kpl (48 Su-35S, 12 Su-27SM3 ja 4 Su-30M2). Aiemmin (2003-2009) ilmavoimat on vastaanottanut 55 kpl jo vanhempaa mallia olevia, mutta modernisoituja Su-27SM hävittäjiä.
* Jak-130 suihkuharjoitushävittäjiä ilmavoimat vastaanotti vuonna 2010 4 konetta 12 koneen ensimmäisestä sarjasta. Loput 8 konetta valmistunevat vuonna 2011.
* Mig-29SMT ja Mig-20UBT hävittäjiä valmistui ilmavoimille vuonna 2010 yhteensä 34 kpl (6+28). Em koneet kuuluivat alun perin Algerian ostamaan mutta sittemmin perumaan sarjaan.
* Mi-28N taisteluhelikoptereita ilmavoimat vastaanottivat 2010 yhteensä 15 kpl. Ko. kopterin korvaa vähitellen jo vanhentuneet Mi-24 taistelukopterit. Puolustusministeriö on tilannut lisäksi vuoteen 2015 mennessä valmistuvan 30 kopterin erän, jolloin niiden yhteismäärä nousee 97 kpl.
* Vuonna 2010 luovutettiin käyttöön yhteensä 34 kpl Mi-8 eri versioita (mm 22 kpl Mi-8MTSh kuljetus- / taisteluhelikopteria ja 12 kpl Mi-8MTV kuljetuskopteria)
* Ka-52 taistelukopteri otettiin vuonna 2010 palveluskäyttöön (4 kpl). Aiemmin (2008-2009) on valmitunut viiden koneen esisarja. Tilatut 36 uutta kopteria luovutettaneen vuoteen 2013 mennessä.
* Ansat-U (Mil) edustaa aivan uudentyyppistä helikopteria, jollaista ei aiemmin Venäjän asevoimissa ole käytetty. Vuonna 2010 saatiin palveluskäyttöön esimmäiset 7 kevyttä Ansat-U koulutus ja harjoitusjelikopteria.
Kokonaisuudessaan Venäjän ilmavoimat vastaanotti vuonna 2010 yhteensä 21 uutta lentokonetta ja 57 helikopteria. Vuonna 2011 odotetaan vähintään 28 uutta lentokonetta ja yli 100 helikopetria.
Ilmapuolustus (PVO)
Lähivuosina on ilmavoimien osana toimivia ilmapuolstusjoukkoja tarkoitus uudistaa hankkimalla niille mm. 100 kpl (10 patteristoa) uusia, vielä kehittelyvaihessa olevia S-500 ohjusjärjestälmää (ensimmäisen määrä valmistua vuoteen 2013 mennessä) sekä 56 patterstoa S-400 Triumf ilmatorjuntajärjestelmää (standardin mukaan patteristoon kuuluu 8 laukaisulavettia ja 4 ohjusta per lavetti)
Lähde: venäjän raporrti
Laivasto, laivanrakennusohjelma
Myös nykyinen laivaston komentaja, amiraali Vysotskij ilmoitti vuonna 2008 puoltavansa jopa 6 uuden lentotukialuksen rakentamista vuoteen 2020 mennessä.
Ensimmäisen aluksen rakentamisen saataisi alkaa jo vuonna 2012.
Asevoimien viimeisimmän varusteluohjelman mukaan Venäjän laivastoa varten on tarkoitus rakentaa kaikkiaan noin 100 uutta taistelualusta.
* 35 kpl korvetteja (muun uuassa Steregushtshij-luokka)
* 15 kpl fregatteja ( 9 Projekt 22350 ja 6 Projekt 11356M tyyppiä)
* 20 kpl monitoimisukellusveneitä (esim. ydinkäyttöinen Projekt 885 Jasen)
* lukisia uusia huolto ja erikoisaluksia
* aluskäyttöön tarkoitettu yliääninopeudella lentävä meritorjuntaohjus Tsirkon-S
Lähde: Venäjän raportti
Myös nykyinen laivaston komentaja, amiraali Vysotskij ilmoitti vuonna 2008 puoltavansa jopa 6 uuden lentotukialuksen rakentamista vuoteen 2020 mennessä.
Ensimmäisen aluksen rakentamisen saataisi alkaa jo vuonna 2012.
Asevoimien viimeisimmän varusteluohjelman mukaan Venäjän laivastoa varten on tarkoitus rakentaa kaikkiaan noin 100 uutta taistelualusta.
* 35 kpl korvetteja (muun uuassa Steregushtshij-luokka)
* 15 kpl fregatteja ( 9 Projekt 22350 ja 6 Projekt 11356M tyyppiä)
* 20 kpl monitoimisukellusveneitä (esim. ydinkäyttöinen Projekt 885 Jasen)
* lukisia uusia huolto ja erikoisaluksia
* aluskäyttöön tarkoitettu yliääninopeudella lentävä meritorjuntaohjus Tsirkon-S
Lähde: Venäjän raportti
Läntinen Sotilaspiiri
Entisten Leningradin ja Moskovan sotilaspiirien aluella on ryhmitettynä maavoimien jalkaväki sekä muita aselajijoukkoja yhteensä 17 prikaatia sekä 3 ilmarynnäkkö tai maahanlaskudivisioona.
Syyskuusa 2010 muodostettuun Läntisen sotilaspiiriiin kuuluu muun muassa 2 yleisjokkojen armeijaa:
* 6. Yleisjoukkojen armeija, jonka esikunta sijaitsee Agalatovossa Karjalan kannaksella sekä
* 20. Yleisjoukkojen kaartinarmeija, jonka esikunta toimii Mulinossa Nizhegorodskin piirissä Moskovan itäpuolella.
Läntisen sotilaspiirin maavoimien rauhanajan joukot käsittävät jatkuvassa valmiudessa olevia taistelukykyisiä yhtymiä ja joukko-osastoja seuraavasti:
7 kpl Moottoroitu jalkaväkiprikaatia
2 kpl Panssariprikaatia
6 kpl Tykistöprikaatia
3 kpl Tykistäohjusprikaatia
1 kpl Raketinheitinprikaati
1 kpl Raketinheitinrykmentti
3 kpl Ilmatorjuntaohjusprikaatia
1 kpl Ilmatorjuntaprikaati
1 kpl Ilmarynnäkködivisioona
2 kpl Maahanlaskudivisioonaa
2 kpl Spetnazprikaatia
Kyseiset yhtymät kuuluvat joko sotilaspiirin alaisiin armeijoiden kokoonpanoon tai ovat suoraan sotilaspiirin johdossa. Venäjän puolustusministeriö on ilmoittanut perustavansa ainakin 2 uutta pohjoisiin oloihin soveltuvaa prikaatia. Yhden yhtymän tulevaksi sijoituspaikaksi on alustavasti kaavailtu Kuolan alueelle Petsamoa, jossa tällä hetkellä toimi 200. Moottoroitu jalkaväkiprikaati. Toinen yhtymä sijoitettaneen Arkangelin aluelle. Muita mahdollidina paikkoina on mainittu myös Novaja Zemljan saari sekä Alakurtti, jota on esittänyt Kuolan duuman puheenjohtaja.
FSB:n alaisuudessa toimivia Rajavartiopalvelun (FPS) joukkoja on määrä vahvistaa ja niiden läsnäoloa laajentaa Venäjän pohjoisilla vesillä vuoteen 2017 mennessä.
Aivan Suomen lähialueella voidaan tarvittaessa kohtuullisen nopeasti nostaa valmiuteen ainakin 2 reserviprikaatia eli Alakurtin 62. Erillinen moottroitu jalkaväkiprikaati sekä 41. Moottoroitu jalkaväkiprikaati Karjalan Kannaksella Sertolovossa. Vuosia hiljaiseloa viettänyt Alakurtissa sijaiseva varuskunta on päätetty herättää toimintaan palautamalla sinne sieltä jo kerran lakkautettu 85. Erillinen helikopterirykmentti (Mi-24 ja Mi-8).
Venäjän asevoimien nykyistä varasto ja korjausvarikosta on uuden sotilaallisen aluehallinnon mukaan muodostettu maavoimien liikekannallepanon pääkomponentteja. Kyseisissä varikoissa on riittävästi varastoituna aseistusta ja varustusta erilaisten joukko.osastojen ja yhtymän perustamista varten. Varikkoja on toiminnassa kaikkian yli 60 kpl. Niistä useimmat pystyvät perustamaan noin prikaatin kokoisen yhtymän (muukan lukien 1 panssariprikaatin ja 14 moottoroitua jalkaväkiprikaatia). Muina liikekannakkepanon toteuttajina toimivat sotilasopetuslaitokset ja koulutuskeskukset.
Lähde: venäjän raportti
Entisten Leningradin ja Moskovan sotilaspiirien aluella on ryhmitettynä maavoimien jalkaväki sekä muita aselajijoukkoja yhteensä 17 prikaatia sekä 3 ilmarynnäkkö tai maahanlaskudivisioona.
Syyskuusa 2010 muodostettuun Läntisen sotilaspiiriiin kuuluu muun muassa 2 yleisjokkojen armeijaa:
* 6. Yleisjoukkojen armeija, jonka esikunta sijaitsee Agalatovossa Karjalan kannaksella sekä
* 20. Yleisjoukkojen kaartinarmeija, jonka esikunta toimii Mulinossa Nizhegorodskin piirissä Moskovan itäpuolella.
Läntisen sotilaspiirin maavoimien rauhanajan joukot käsittävät jatkuvassa valmiudessa olevia taistelukykyisiä yhtymiä ja joukko-osastoja seuraavasti:
7 kpl Moottoroitu jalkaväkiprikaatia
2 kpl Panssariprikaatia
6 kpl Tykistöprikaatia
3 kpl Tykistäohjusprikaatia
1 kpl Raketinheitinprikaati
1 kpl Raketinheitinrykmentti
3 kpl Ilmatorjuntaohjusprikaatia
1 kpl Ilmatorjuntaprikaati
1 kpl Ilmarynnäkködivisioona
2 kpl Maahanlaskudivisioonaa
2 kpl Spetnazprikaatia
Kyseiset yhtymät kuuluvat joko sotilaspiirin alaisiin armeijoiden kokoonpanoon tai ovat suoraan sotilaspiirin johdossa. Venäjän puolustusministeriö on ilmoittanut perustavansa ainakin 2 uutta pohjoisiin oloihin soveltuvaa prikaatia. Yhden yhtymän tulevaksi sijoituspaikaksi on alustavasti kaavailtu Kuolan alueelle Petsamoa, jossa tällä hetkellä toimi 200. Moottoroitu jalkaväkiprikaati. Toinen yhtymä sijoitettaneen Arkangelin aluelle. Muita mahdollidina paikkoina on mainittu myös Novaja Zemljan saari sekä Alakurtti, jota on esittänyt Kuolan duuman puheenjohtaja.
FSB:n alaisuudessa toimivia Rajavartiopalvelun (FPS) joukkoja on määrä vahvistaa ja niiden läsnäoloa laajentaa Venäjän pohjoisilla vesillä vuoteen 2017 mennessä.
Aivan Suomen lähialueella voidaan tarvittaessa kohtuullisen nopeasti nostaa valmiuteen ainakin 2 reserviprikaatia eli Alakurtin 62. Erillinen moottroitu jalkaväkiprikaati sekä 41. Moottoroitu jalkaväkiprikaati Karjalan Kannaksella Sertolovossa. Vuosia hiljaiseloa viettänyt Alakurtissa sijaiseva varuskunta on päätetty herättää toimintaan palautamalla sinne sieltä jo kerran lakkautettu 85. Erillinen helikopterirykmentti (Mi-24 ja Mi-8).
Venäjän asevoimien nykyistä varasto ja korjausvarikosta on uuden sotilaallisen aluehallinnon mukaan muodostettu maavoimien liikekannallepanon pääkomponentteja. Kyseisissä varikoissa on riittävästi varastoituna aseistusta ja varustusta erilaisten joukko.osastojen ja yhtymän perustamista varten. Varikkoja on toiminnassa kaikkian yli 60 kpl. Niistä useimmat pystyvät perustamaan noin prikaatin kokoisen yhtymän (muukan lukien 1 panssariprikaatin ja 14 moottoroitua jalkaväkiprikaatia). Muina liikekannakkepanon toteuttajina toimivat sotilasopetuslaitokset ja koulutuskeskukset.
Lähde: venäjän raportti
Itämeren laivasto
NL hajoamisen jälkeen Itämeren laivaston asema heikkeni, koska se menetti valtaosan aikaisemmin alueella sijainneista tukikohdistaan. Nykyään Itämeren laivasto tukeutuu etupäässä Kaliningradiin, joka on sen päätukikohta ja esikunnan sijoituspaikaa sekä Lomonosov ja Käkisalmi.
Laivaston tehtävänä Itämeren piirissä on muun muassa:
* turvata Venäjän intressit Itämerellä
* puolustaa Venäjän talousvyöhykettä ja tuotannollisia alueita ja toisaalta estää siellä tapahtuva laiton toiminta
* turvata alueen merenkulku
* toimia yhdessä muiden alueella toimivien Venäjän laivaston alusyksiköiden, erityisesti Pohjoisen laivaston kanssa
* suoritta hallituksen käskemiä ulkopoliittisia toimintoja geopoliittisesti tärkeillä valtamerialueilla (vierailut, rutiinikäynnit , yhteiset harjoitukset, rauhanturvatehtävät ja niin edelleen)
Itämeren laivaston kalusto käsittää tällä hetkellä mm.
* 3 sukellusvenettä (2 Kilo ja 1 Lada-lk), joista vain 1 lienee operatiivisessa käytössä.
* 5 hävittäjä-/fregatti luokan taistelualusta, (2 Sovremennyj-lk:n hävittäjää, 1 Burevestnik-lk:n ja 2 Neustrashimyj-lk:n fregattia)
* 14 korvettia (1 Steregushtshij, 5 Nanutshka-lk, 8 Parchim-lk)
* 22 ohjus-/vartiovenettä
* 4 maihinnousutukialusta (Ropucha-lk)
* noin 70 erityyppistä lentokonetta
* noin 55 erityyppistä helikopteria
Venäjän Itämeren laivasto käsittää kaikkiaan noin 40 taistelualusta ja venettä sekä 112 erilaista taistelukonetta ja helikopteria. Lisäksi siihen kuuluu erinäinen huolto ja apualuksia.
Venäjä aikoo sotilaallisten uudelleenvarusteluohjelman mukaan parantaa myös Itämeren laivaston toimintakykyä. Se tarkoittaa erityisesti pinta-alusten, sukellusveneiden sekä ilma-alusten uusimista. Pinta-alusten osalta tullaan keskittymään täsmäaseilla ja pitkäkantaman risteilyohjuksilla varustettujen korvettien rakentamiseen. Maihinnousukyky vahvistuu olennaisesti, jos Mistral ja uusia Ivan Gren-luokan maihinnousualuksia sijoitetaan Itämeren laivastoon.
Lisäksi käytössä olevat dieselsukellusveneet modernisoidaan ja varustetaan uusilla ohjuksilla.
Kokonaisuutena Venäjän laivasto aluskaluston uudistuksen painopiste on suhteellisen keveiden ja tulivoimaisten monitoimialusten sekä sukellusveneiden rakentamisessa. Tavoitteena on tuottaa vähintään 40 uutta korvettia.
Pohjoisen laivasto
Pohjoisen laivasto on Venäjän laivastovoimista vahvin ja monipuolisimmin varustettu. Suomen suunnalla Pohjoisen laivaston merkitys rajoittuu lähinnä laivaston ilmavoimien ja merijalkaväen rooliin mahdollisessa Itämeren alueen kriisissä. Osa Kuolan alueen lentokentistä on Pohjoisen laivaston hallinassa.
Lähde: venäjän raporrti
NL hajoamisen jälkeen Itämeren laivaston asema heikkeni, koska se menetti valtaosan aikaisemmin alueella sijainneista tukikohdistaan. Nykyään Itämeren laivasto tukeutuu etupäässä Kaliningradiin, joka on sen päätukikohta ja esikunnan sijoituspaikaa sekä Lomonosov ja Käkisalmi.
Laivaston tehtävänä Itämeren piirissä on muun muassa:
* turvata Venäjän intressit Itämerellä
* puolustaa Venäjän talousvyöhykettä ja tuotannollisia alueita ja toisaalta estää siellä tapahtuva laiton toiminta
* turvata alueen merenkulku
* toimia yhdessä muiden alueella toimivien Venäjän laivaston alusyksiköiden, erityisesti Pohjoisen laivaston kanssa
* suoritta hallituksen käskemiä ulkopoliittisia toimintoja geopoliittisesti tärkeillä valtamerialueilla (vierailut, rutiinikäynnit , yhteiset harjoitukset, rauhanturvatehtävät ja niin edelleen)
Itämeren laivaston kalusto käsittää tällä hetkellä mm.
* 3 sukellusvenettä (2 Kilo ja 1 Lada-lk), joista vain 1 lienee operatiivisessa käytössä.
* 5 hävittäjä-/fregatti luokan taistelualusta, (2 Sovremennyj-lk:n hävittäjää, 1 Burevestnik-lk:n ja 2 Neustrashimyj-lk:n fregattia)
* 14 korvettia (1 Steregushtshij, 5 Nanutshka-lk, 8 Parchim-lk)
* 22 ohjus-/vartiovenettä
* 4 maihinnousutukialusta (Ropucha-lk)
* noin 70 erityyppistä lentokonetta
* noin 55 erityyppistä helikopteria
Venäjän Itämeren laivasto käsittää kaikkiaan noin 40 taistelualusta ja venettä sekä 112 erilaista taistelukonetta ja helikopteria. Lisäksi siihen kuuluu erinäinen huolto ja apualuksia.
Venäjä aikoo sotilaallisten uudelleenvarusteluohjelman mukaan parantaa myös Itämeren laivaston toimintakykyä. Se tarkoittaa erityisesti pinta-alusten, sukellusveneiden sekä ilma-alusten uusimista. Pinta-alusten osalta tullaan keskittymään täsmäaseilla ja pitkäkantaman risteilyohjuksilla varustettujen korvettien rakentamiseen. Maihinnousukyky vahvistuu olennaisesti, jos Mistral ja uusia Ivan Gren-luokan maihinnousualuksia sijoitetaan Itämeren laivastoon.
Lisäksi käytössä olevat dieselsukellusveneet modernisoidaan ja varustetaan uusilla ohjuksilla.
Kokonaisuutena Venäjän laivasto aluskaluston uudistuksen painopiste on suhteellisen keveiden ja tulivoimaisten monitoimialusten sekä sukellusveneiden rakentamisessa. Tavoitteena on tuottaa vähintään 40 uutta korvettia.
Pohjoisen laivasto
Pohjoisen laivasto on Venäjän laivastovoimista vahvin ja monipuolisimmin varustettu. Suomen suunnalla Pohjoisen laivaston merkitys rajoittuu lähinnä laivaston ilmavoimien ja merijalkaväen rooliin mahdollisessa Itämeren alueen kriisissä. Osa Kuolan alueen lentokentistä on Pohjoisen laivaston hallinassa.
Lähde: venäjän raporrti
Ihan asian sivusta ja vierestä: satuitteko kuulemaan radiosta, kun haastattelivat virolaista ja liettualaista ministeriä? Kuinka balttiassa ja Ukrainassa on herännyt viime vuosina keskustelua poliitikkojen kesken siitä, että "onkohan Suomen Venäjä-suhde sittenkään ihan perseestä"..."suomalaiset ovat tainneet tehdä Venäjä-politiikassaan viisaita tekoja"..."suomalaiset ovat oivaltaneet järjestöjen merkityksen Venäjä-yhteistyössä"....."kuinka ne suomalaiset kuitenkin keskeisimmät asiansa pystyvät hoitamaan aivan itsenäisesti Venäjän puuttumatta mitenkään blaaa"...."suomalaiset osaavat hoitaa Venäjä-suhdettaan ja heillä on paljon tietoa".....aivitta kun teki gutvanaa wanhan sielussa. Minusta suomalaiset ovat olleet taitavia Venäjä-asioissa menettämättä siltikään mitään keskeistä sen enempää identiteetistään kuin eduistaankaan, se on taitoa.....suomalaisten pitäisi rohkeammin varmasti tuoda esille tätä asiaa kv-estradeilla, mutta mitä sitä tyhjää: "eihän sitä me, myö ollaan vain tämmösiä".
Taitaa maailman realiteetit vähitellen upota balttien ja ukrainalaistenkin visakalloihin. Takki levällään sitä on painettu 20 vuotta, ulvoen ja rääkyen terapeuttisesti, maat ovat suoritustilassa ja ongelmat silti käsissä. No, jospa se siitä pikkuhiljaa.
Taitaa maailman realiteetit vähitellen upota balttien ja ukrainalaistenkin visakalloihin. Takki levällään sitä on painettu 20 vuotta, ulvoen ja rääkyen terapeuttisesti, maat ovat suoritustilassa ja ongelmat silti käsissä. No, jospa se siitä pikkuhiljaa.
koponen
Kenraali
Suomalaista Venäjä-osaamista on minusta markkinoitu kansainvälisissä yhteyksissä kyllä kyllästymiseen asti. Jopa niin, että varsinkin saksalaisilta on alkanut tulla aika hitaita katseita kun julkilausumia esitellään.
Ei sillä etteikö vuosikymmenien ja -satojen kokonaisvaltainen pienen maan ja kansan tasapainoilu olisi jotain käteenkin jättänyt.
Omia tulkintojaan voisi tehdä tietenkin siitä onko putinilainen jatkumo pakottanut baltit uudelleenarvioimaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeistä kehitystä itänaapurustossaan.
Ei sillä etteikö vuosikymmenien ja -satojen kokonaisvaltainen pienen maan ja kansan tasapainoilu olisi jotain käteenkin jättänyt.
Omia tulkintojaan voisi tehdä tietenkin siitä onko putinilainen jatkumo pakottanut baltit uudelleenarvioimaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeistä kehitystä itänaapurustossaan.
Antaa sakujen vaan katsella hitaasti, laiskasti tahi pönöttäen. Putinlainen jatkumo on reality, joka on aivan siitä huolimatta mitä siitä pikkunaapurit tykkäävät, sen mukaan Venäjä seilaa. 20 vuotta terapeuttista rääkymistä ja vininää pitää riittää jopa balteille.
vikileaks-vuotoasiakirjojen perusteella myös balttien yms. isoveljet ovat kehoittaneet rakentavaan kanssakäymiseen Vennään kanssa, aika kovasanaisiakin arvioita on pamauteltu päin balttiedustajien naamoja. Kehno, kun en muista mikä amerikkalaisedustaja oli ripittänyt v. 2008 balttiedustajia oikein kympillä. Saksalaiset ovatkin kunnostautuneet polakkien vastaavassa ojentamisessa.
En tarkoita sitä, että pitää rähmälleen vajota, mutta jotain taitoa Venäjän kanssa pelaamisessa pitää olla mieli pärjätä. Toiseksi, jonkinlaisenkaan taloudellisen kanssakäymisvirityksen saaminen alulle tuottaa maallista hyvää.
Sanokaa wanhan sanoneen: Niinistön presidenttiys tulee olemaan Venäjälle "helpompi" juttu kuin Tarjan. Ja se perustuu ihan venäläiseen käsitykseen johtamisesta ja sukupuoli"normeista". Niinistössä voi olla myös Äijää, joka on Venäjällä jees. Sanokaa sanoneen, Niinistön mahdollisuudet Venäjällä ovat toista luokkaa kuin Tarjan. Meheviä kauppoja ja liiketoimintaa, oletan.
vikileaks-vuotoasiakirjojen perusteella myös balttien yms. isoveljet ovat kehoittaneet rakentavaan kanssakäymiseen Vennään kanssa, aika kovasanaisiakin arvioita on pamauteltu päin balttiedustajien naamoja. Kehno, kun en muista mikä amerikkalaisedustaja oli ripittänyt v. 2008 balttiedustajia oikein kympillä. Saksalaiset ovatkin kunnostautuneet polakkien vastaavassa ojentamisessa.
En tarkoita sitä, että pitää rähmälleen vajota, mutta jotain taitoa Venäjän kanssa pelaamisessa pitää olla mieli pärjätä. Toiseksi, jonkinlaisenkaan taloudellisen kanssakäymisvirityksen saaminen alulle tuottaa maallista hyvää.
Sanokaa wanhan sanoneen: Niinistön presidenttiys tulee olemaan Venäjälle "helpompi" juttu kuin Tarjan. Ja se perustuu ihan venäläiseen käsitykseen johtamisesta ja sukupuoli"normeista". Niinistössä voi olla myös Äijää, joka on Venäjällä jees. Sanokaa sanoneen, Niinistön mahdollisuudet Venäjällä ovat toista luokkaa kuin Tarjan. Meheviä kauppoja ja liiketoimintaa, oletan.
aj77
Greatest Leader
baikal kirjoitti:
Taito pelata venäjän kanssa tarkoittaa että kova kovaa vastaan. Silloin venäjä uskoo. Jos joustaa niin joustaa aina. Sitten kun laittaa stopin,ne antaa vasta periksi.Tämä on ollut ikuisuuden tiedossa oleva kirjoittamaton sääntö. Siinä vaiheessa jos aseellisesti taas uhataan,niin se on sitten jo ihan sama. Muussa politiikkassa venäjä koittaa viedä niin kauan kunnes sanotaan että ei käy.
Tämän päivän hesari kertoo taas kummia. Kaikki liittyy tähän Putinin tavoitteeseen tehdä suuri ja mahtava Venäjä Neuvostoliiton tyyliin. Euraasian unioni,joka on itseasiassa nykyversio Neuvostoliitosta. Nyt Putin kertoo että venäjän vakaus on hauras. Kaikki samaa peliä.- Kuten se edellinen lausunto että emme uhkaa Eu:ta,vaan varmistamme että kukaan ei pääse estämään vanhojen neuvostomaiden liittämistä venäjään.
Einomies1
Respected Leader
aj77 kirjoitti:
Allekirjoitan tuon. Venäläiset kunnioittavat ainoastaan voimaa (poliittista, sanallista tai sotilaallista). Muutoin kohtelevat pelleinä ja heittonappuloina.
Tämä ei tarkoita että pitää olla epäkorrekti tai provosoida vaan pitää omista tavoitteistaan ja periaatteistaan kiinni. Venäläisten kanssa pitää vain osata toimia. He eivät ole minun kokemukseni mukaan ollenkaan yhteneväisiä eurooppalaisten kanssa vaan aivan oma heimonsa.
Tuttua Visuria taas jälleen kerran. Mies vertailee jälleen appelsiinejä ja omenoita - tullen siihen tulokseen kuin aikaisemminkin. Erityisen hupaisaa on tuo rahamäärien ja potentiaalin vertailu - EU:n paperitiikerit ovat vallan mahtavia mutta Venäjän kyky pitää 100 000 miestä sotatoimissa useiden vuosien ajan voidaan unohtaa. Aivan kuten kaksi viimeistä voittoa Georgiassa ja Tsetseniassa.
Erityisen hupaisaa on EU:n sotilaallisen kyvykkyyden hehkuttaminen - Visuri kirjoittaa itsensä pussiin jälleen kerraan loogisella kuperkeikalla väittäessään, että "EU:n asevoimat"" (mitä ikinä se tarkoittaakaan) ovat Suomen tukena. Samalla Visuri kuitenkin nielaisee venäläisten koukun ja toteaa, että uudet yksiköt ovat "länttä vastaan". Onko Suomi siis osa "länttä" ja EU:ta vai jonkinlainen YYA-hämärän "lähi-ulkomaa"???
Aivan ihmeellisen loogisen pyllähdyksen Visuri suorittaa tykistöohjusten kohdalla. Uusia ohjuksia on sijoitettu Lugaan ja niitä tullaan sijoittamaan myös Kannakselle- mutta ei hätää Visurin mukaan toimenpiden on suunnattu NATO:a vastaan!
Ymmärrän kyllä Visurin ärtymyksen siitä, että tutkijat sekä kadetti veljet hylkäsivät miehen Kosovon sota kirjan jälkeen ja katsoivat kylmin silmin Visurin ristiinnaulitsemista. Visurin olisi kuitenkin syytä muistaa isänmaa yhden miehen ristiretkellään!
Erityisen hupaisaa on EU:n sotilaallisen kyvykkyyden hehkuttaminen - Visuri kirjoittaa itsensä pussiin jälleen kerraan loogisella kuperkeikalla väittäessään, että "EU:n asevoimat"" (mitä ikinä se tarkoittaakaan) ovat Suomen tukena. Samalla Visuri kuitenkin nielaisee venäläisten koukun ja toteaa, että uudet yksiköt ovat "länttä vastaan". Onko Suomi siis osa "länttä" ja EU:ta vai jonkinlainen YYA-hämärän "lähi-ulkomaa"???
Aivan ihmeellisen loogisen pyllähdyksen Visuri suorittaa tykistöohjusten kohdalla. Uusia ohjuksia on sijoitettu Lugaan ja niitä tullaan sijoittamaan myös Kannakselle- mutta ei hätää Visurin mukaan toimenpiden on suunnattu NATO:a vastaan!
Ymmärrän kyllä Visurin ärtymyksen siitä, että tutkijat sekä kadetti veljet hylkäsivät miehen Kosovon sota kirjan jälkeen ja katsoivat kylmin silmin Visurin ristiinnaulitsemista. Visurin olisi kuitenkin syytä muistaa isänmaa yhden miehen ristiretkellään!
JOKO kirjoitti:
Pekka Visuri meni Kosovon sota kirjassaan kertomaan sellaisia asioita jotka eivät sopineet suomalaisille lehtimiehille ja poliitikoille. Käytännössä Visurista tuli hetkessä epähenkilö joka alennettiin tv:n ja muiden tiedotusvälineiden asiantuntijasta koiranpaskaksi.
Esim.
"Myös tutkija Pekka Visuri julkaisi kirjan Kosovon Sota, jonka nähtiin kyseenalaistavan valtamedian kuvaa sodasta, vaikkei Visuri itse käyttänytkään kirjassa erityisen syyttävää sävyä. Myös brittiläinen kirjeenvaihtaja Robert Fisk arvioi, että Rambouillet'n konferenssissa esitettiin tarkoituksella niin kovia ehtoja, että hänestä neuvotteluiden syy vaikutti olevan enemmän rauhan estäminen kuin sen tuominen. Samoilla linjoilla kritiikissään oli norjalainen rauhantutkija Johan Galtung."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kosovon_sota
rukkaskikka
Majuri
"Ymmärrän kyllä Visurin ärtymyksen siitä, että tutkijat sekä kadetti veljet hylkäsivät miehen Kosovon sota kirjan jälkeen ja katsoivat kylmin silmin Visurin ristiinnaulitsemista. Visurin olisi kuitenkin syytä muistaa isänmaa yhden miehen ristiretkellään!"
Vaikea uskoa, että Suomen ulkopuolisen konfliktin rauhanneuvottelujen kutsuminen "rauhanneuvotteluiksi" saisi suomalaisen kadettiupseerikunnan raivoihinsa. Jos kv-kuuhastelu olisi PV:n prioriteettien ehdoton ykkönen, eikö kilpailu kv-komennuksista olisi sen verran kovaa, ettei Afganistaniin tarvitsisi lähettää majuria, joka ei ole koskenut 15 vuoteen rynnäkkökivääriin?
Visuri on ylennetty vuosi Kosovon Sota -kirjan julkaisun jälkeen everstiksi. Tuolloin muistelen lukeneeni Upseeriliiton Sotilasaikakauslehdestä lyhyen Visurin haastattelun, jossa hän vaikutti ikionnelliselta ylennyksestään. Visuri on ollut 2000-luvulla dosenttina Maanpuolustuskorkeakoulussa ja nyt esillä olevassa linkissä kirjoittelee erikoisjoukkoja lähellä olevan killan lehteen.
Siinä, ettei Visuria haluta tv-kommentaattoriksi voi mahdollisesti olla perääkin. Suomalaiset tv-uutiset peesailevat läntisten uutistoimistojen näkemyksiä, eikä siihen kokonaisuuteen oikein istu asiantuntijakommentaattori, joka lyö uutistenlukijan lausuman lättänäksi. Asiantuntijoitahan löytyy joka lähtöön. On myös mahdollista, että Visuri on jättäytynyt tv-kommentoinnista omasta aloitteestaan. Noilla tv:n sotakommentaattoreilla kun taitaa olla melkoinen osuus tosielämän sketsihahmon "päivystävä dosentti" synnyssä.
Vaikea uskoa, että Suomen ulkopuolisen konfliktin rauhanneuvottelujen kutsuminen "rauhanneuvotteluiksi" saisi suomalaisen kadettiupseerikunnan raivoihinsa. Jos kv-kuuhastelu olisi PV:n prioriteettien ehdoton ykkönen, eikö kilpailu kv-komennuksista olisi sen verran kovaa, ettei Afganistaniin tarvitsisi lähettää majuria, joka ei ole koskenut 15 vuoteen rynnäkkökivääriin?
Visuri on ylennetty vuosi Kosovon Sota -kirjan julkaisun jälkeen everstiksi. Tuolloin muistelen lukeneeni Upseeriliiton Sotilasaikakauslehdestä lyhyen Visurin haastattelun, jossa hän vaikutti ikionnelliselta ylennyksestään. Visuri on ollut 2000-luvulla dosenttina Maanpuolustuskorkeakoulussa ja nyt esillä olevassa linkissä kirjoittelee erikoisjoukkoja lähellä olevan killan lehteen.
Siinä, ettei Visuria haluta tv-kommentaattoriksi voi mahdollisesti olla perääkin. Suomalaiset tv-uutiset peesailevat läntisten uutistoimistojen näkemyksiä, eikä siihen kokonaisuuteen oikein istu asiantuntijakommentaattori, joka lyö uutistenlukijan lausuman lättänäksi. Asiantuntijoitahan löytyy joka lähtöön. On myös mahdollista, että Visuri on jättäytynyt tv-kommentoinnista omasta aloitteestaan. Noilla tv:n sotakommentaattoreilla kun taitaa olla melkoinen osuus tosielämän sketsihahmon "päivystävä dosentti" synnyssä.