Mosuri kirjoitti:
Kyllä täällä nyt jaksetaan hehkuttaa RBS-70 kalustoa. Mitä näyttöä noilla laitteilla on taistelutilanteista- ei oikeastaan minkäänlaista. Kyllä varmasti simulaatioissa ja koeammunnoissa saadaan hyviä tuloksia- ampumarata tai koeammunta-alue ei kuitenkaan ole taistelukenttä.
Mitä näyttöä on Leo 2 A4 vaunuista taistelussa? Entä meikäläisestä it:n taistelunjohtojärjestelmästä tai Giraffe-tutkista tositoimissa? Hyvin pienestä osasta meilläkin käytössä olevasta kalustosta on vailla kokemusta tositoimista joihin ne on kylläkin kehitetty. Onko niin että koska ip-hakuiset olkapää-ohjukset on Afganistanin ja lähi-idän kokemuksien myötä lähes ainoat it-järjestelmät, vain niitä on hankittava ja viis muusta. Jos lähdetään sille linjalle että vain taistelussa koeteltuja aseita hankitaan, jää hankinta aika yksitotiseksi kaluston osalta.
RBS ei ole sekään ihan uusi, joten luulisi näyttöä olevan koe-ammunnoista ja koulutuskäytöstä ihan riittävästi jotta voidaan sanoa että ase toimii myös kentällä.
RBS:ä on sentään myyty ympäri maailmaa tuhansia kappaleita joten se tuskin on ihan kelvoton tuote.
Eiköhän meidän kelpo ilmatorjuntamme ammattilaiset tarkastajineen ole testannut ilmatorjunnan vankalla asiantuntemuksella aseen perusteellisesti ennen hankintaa, vai onko it-miehille käynyt tässä virhe? Onko tähänkin kaivettava syylliset jostain it:n ulkopuolelta? Ehkä ilmavoimista?
Ensinnäkin sekä ITO 2005 että RBS-70 manpadit joudutaan laittamaan melkoisen avoimille paikoille kuten kukkulan laelle, rakennuksen katolle tai aukealle tai sen laitaan. Jos käytössä ei ole nostimia niin ip-ohjuksilla ollaan aivan samassa tilanteessa. Keskeinen ero on kuitenkin siinä, bolide-ampuja joutuu ohjastamaan ohjuksen maaliin - voi pojat voin luvata, että ne ovat pitkiä sekuntteja. Nykyaikaisiin lentolaitteisiin on lisäksi asennettu laservaroittimet jotka alkavat huutaa tasan sillä sekunnilla kun ohjusampuja alkaa "valaista maalia". Seurauksena on todennäköisesti rajua liikehdintää tai nopea veto ns. omien suuntaan. Sen sijaan ip-ohjuksesta lentäjä saa varoituksen vasta ohjuksen ollessa lennossa konetta kohti jos silloinkaan. Tässä vaiheessa igla-mies on jo kymmenien metrien päästä laukaisupaikasta. Käytännössä taistelutilanteessa "ammu ja unohda aseiden" osumatodennäköisyys on aina suurempi kuin sellaisten järjestelmien jossa ampuja teräshermoisena johtaa ohjuksen maaliin.
No, eikö se noheva it-mies MANPADSissa olekaan koulutettu erinomaiseksi työssään ja osaa pitää väistelevänkin maalin piikillä?
RBS-70NG:ssä on sitäpaitsi autotracker helpottamaan tuota hommaa.
Brittiläinen Blowpipe oli aikoinaan juuri tuollainen maaliin ohjattava kevyt it-ohjus. Kyseisen ohjuksen saavutukset jäivät aivan onnettomiksi vaikka se näki käyttöä brittiläisten ammattisotilaiden käsissä Falklandilla. Myöskään Afganistanissa sillä ei saatu juuri mitään aikaan.
Eikös Blowpipe ollu olalta laukaistava ohjustyyppi? Eiköhän se ole aika paljon vaikeampaa ohjata ohjusta olalta kuin istuen ja vakautetun tähtäimen lävitse? Ei kai Blowpipe ampuja saanut maalinosoitukselta merkkisignaaliakaan kuulokkeisiin joka helpottaa suuntaamista? Asiat olivat toisenlailla 35 v. sitten kun Blowpipe astui palvelukseen Britanniassa.
Nyt tilanne on kuulemma erilainen koska - uudet ohjukset kuten RBS-70 on helpompi ohjata maaliin... Epäilen vahvasti ettei näin ole- taistelutilanne on voimakkaan stressaava. Varsinkin jos oma tuliasema sijaitsee sillä hyökkäyksen maalialueella. Useimmilta unohtuu että esim. kamikaze kone on teoriassa helpoin ilmamaali torjua - voin kertoa, että todellisuudessa osalla porukasta alkaa puskemaan stressireaktio päälle jo siinä vaiheessa kun laitat RC-koneen syöksyyn tykkiä tai itkk:n asemaa kohden!
No, eipä ne ole kovin raudanlujat ne loisteliaiden it-miesten hermot! Jos kerran kauko-ohjattava lennokki pistää paskomaan housuun, niin mahtaa se olla hankalaa kouluttaa miehet ampumaan edes ilmakolla niin ettei kukaan kuole säikähdykseen!
Siellä hyökkäyksen maalialueella kuule saa muutkin murkulaa niskaansa ja ihan kunnolla ja taistelustressi on tavallista. Mikä takaa se että se stressaava it-mies saa sen maalin piikille ip-ohjuksellakaan ja jaksaa odottaa lukittumista?
Kuiskatenko te miehille it:ssä käskytkin annatte ettei kukaan vaan pelästy?
Nyt kyllä kuva elitistiseksi kuvailemastasi ilmatorjuntamiehistä alkaa säröilemään...
Onko muuten tuo kuvaamasi tilanne ihan arkipäivää PV:ssä nykyään vai siivilöidäänkö kaikki kurapöksyt ilmatorjuntaan jotka eivät muualle pääse?
Ihan mielenkiinnosta kysyn jos kerran asian laita on noin kehnosti kun tiedät kertoa.
Mitä kokemuksia on muiden aselajien tuntijoilla?