VENÄJÄ RAPORTTI

[Bo Ek]

En muista nyt äkkiä kuinka paljon maksoi Spike ja Nlaw hankinnat. Mutta tuplaten vanhat hankinnat valmiusprikaateille, niin kuluja kai olisi joitain kymmeniä miljoonista jonnekkin sataan miljoonaan.

Tulipa kirjoitettua niin ettei itekkään tajua.

Nlaw hankinnat tuplasti suurempana kuin viimeksi ja sama määrä spiken laukaisualustoja noille uusille taisteluryhmille kuin mitä valmiusprikaateile on hankittu.

Hintaa tulisi kai sen 100- 150 miljoonaa?
[/quote]

Alkuperäisillä hinnoilla 190m€, nykyrahassa varmaan luokkaa 250m€. NLAWit oli 58m€ ja Spiket kymmenisen vuotta sitten 74m€

 

[RistoJ]

NLAW, olalta ammuttava it, viestikalusto...nuo muodostanevat isoimmat rahalliset tarpeet. Ensimmäisiä kirjoituksia alan lehdyköistä kun hoksasin, niin 800 miljoonaa euroa vilahteli summana, jota arvioitiin tarvittavan ja olikohan siitä neljännes ajoneuvoihin sitoutuvaa? En mene kyllä varmaksi sanomaan. Iso-Mursun mainitsema 36 taisteluosastoa sitten, veikkaan, että noin puolet noista tulee ns. valmiiksi, toinen puoli on sitten vaatimattomalla varustuksella pelissä. Mutta ei 18 varustettua taisteluosastoa ole mikään VAIN. Kyllä se on ihan okei. Siinähän perustuu kolme taisteluryhmää täyteen mirnaansa ja näille on vielä apuvoimaa siltikin.

36 taisteluosastoa muuten olisi sikälikin jo "haasteellinen", ettei sille minun laskuopin mukaan riittäisi 122:akaan, puolelle hyvinkin. Samoin jossain kohtaa tullaan tilanteeseen, jossa raskas heitin lkm tulee vastaan myös...eli?

En muista nyt äkkiä kuinka paljon maksoi Spike ja Nlaw hankinnat. Mutta tuplaten ne vanhat hankinnat valmiusprikaateille, niin kuluja kai olisi joitain kymmeniä miljoonista jonnekkin sataan miljoonaan.

NLAW hankinnat (kaksi erää) olivat yhteensä vähän vajaa 60 miljoonaa euroa. Spike-hankinnat olivat vajaa 80 miljoonaa euroa. Tietysti täytyy muistaa, että ensimmäisistä Spike-hankinnoista on jo yli 10 vuotta aikaa, joten nykyrahassa nuo hankinnat ovat suuremmat. Spike-hankinnat maksaisivat nykypäivänä varmasti noin 100 miljoonaa euroa.

100 miljoonalla saisi nykypäivänä joko noin 4000 NLAW:a, 70-100 Spike-laukaisinta ohjuksineen tai sekoituksena esim. 2000 NLAW:a ja ehkä 35-50 Spikeä. Jos tst-osastoja on 36, niin ei varmasti kannata jakaa tasaisesti kaikkea kaikille vaan Spiket kannattaisi ehdottomasti keskittää tarpeen mukaan. Sehän tuollaisten tst-osastojen idea onkin, että eniten voimaa on siellä missä sitä oikeasti tarvitaan ja muut saavat pärjätä vähemmällä.

Sinänsä tuollainen varustus vastaisi hyvin myös itänaapurin kaluston kehittymiseen. Panssareiden laatu ja suorituskyky siellä paranee jatkuvasti ja oman kaluston laadun pitää olla vähintään riittävä, jotta vaikutusta saadaan aikaan. Se onkin sitten eri juttu, mahtaako rahaa löytyä tuota 800 miljoonaa, joka kuulostaa oikealta suuruusluokalta kevyelle jalkaväen varusteita ajatellen.

 

[Bo Ek]

Vai uskotaanko että Euroopasta vapautuu vähän käytettyjä 155mm halvalla myyntiin.

Nuo eivät välttämättä olisi kevyen liikkeen joukoille erityisen sopivia.

 

[Iso-Mursu]

Vai uskotaanko että Euroopasta vapautuu vähän käytettyjä 155mm halvalla myyntiin.

Nuo eivät välttämättä olisi kevyen liikkeen joukoille erityisen sopivia.

Joo ei olisi ei..

Tosin jos vapautuisi halpaa 155mm telatykistöä, ja venäläistä telatykkikalustoa ei laitettaisi Amokin kitaan niin hinattavaa kotimaista 155mm kalustoa vapautuisi sen verran että jokunen taisteluryhmä voisi saada tuekseen erillisen patteriston

 

[Iso-Mursu]

NLAW hankinnat (kaksi erää) olivat yhteensä vähän vajaa 60 miljoonaa euroa. Spike-hankinnat olivat vajaa 80 miljoonaa euroa. Tietysti täytyy muistaa, että ensimmäisistä Spike-hankinnoista on jo yli 10 vuotta aikaa, joten nykyrahassa nuo hankinnat ovat suuremmat. Spike-hankinnat maksaisivat nykypäivänä varmasti noin 100 miljoonaa euroa.

100 miljoonalla saisi nykypäivänä joko noin 4000 NLAW:a, 70-100 Spike-laukaisinta ohjuksineen tai sekoituksena esim. 2000 NLAW:a ja ehkä 35-50 Spikeä. Jos tst-osastoja on 36, niin ei varmasti kannata jakaa tasaisesti kaikkea kaikille vaan Spiket kannattaisi ehdottomasti keskittää tarpeen mukaan. Sehän tuollaisten tst-osastojen idea onkin, että eniten voimaa on siellä missä sitä oikeasti tarvitaan ja muut saavat pärjätä vähemmällä.

Sinänsä tuollainen varustus vastaisi hyvin myös itänaapurin kaluston kehittymiseen. Panssareiden laatu ja suorituskyky siellä paranee jatkuvasti ja oman kaluston laadun pitää olla vähintään riittävä, jotta vaikutusta saadaan aikaan. Se onkin sitten eri juttu, mahtaako rahaa löytyä tuota 800 miljoonaa, joka kuulostaa oikealta suuruusluokalta kevyelle jalkaväen varusteita ajatellen.

Ikää alkaa olla näköjään sen verran että ei pidä enää luottaa muistiinsa kun hinnatkin puolittuu.

Nlawin laukauksia kyllä pitäisi olla jakaa kunnolla joukoille. Kuten tulevia kessien korvaajia. Vaikka niitä kai on korvattu kohta 10-vuotta?

Spike puolella tulisi äkkiä hintaa jos jokaiseen taisteluosastoon laitettasin vaikka vain 6 kpl spikeja sisältäviä PST-komppanioita. Varsinkin jos tavoitteena on tuo 36 taisteluosastoa jota jossain mainostettiin viime kesänä. Eli rahaa palaisi reilusti

 

[baikal]

NLAW, olalta ammuttava it, viestikalusto...nuo muodostanevat isoimmat rahalliset tarpeet. Ensimmäisiä kirjoituksia alan lehdyköistä kun hoksasin, niin 800 miljoonaa euroa vilahteli summana, jota arvioitiin tarvittavan ja olikohan siitä neljännes ajoneuvoihin sitoutuvaa? En mene kyllä varmaksi sanomaan. Iso-Mursun mainitsema 36 taisteluosastoa sitten, veikkaan, että noin puolet noista tulee ns. valmiiksi, toinen puoli on sitten vaatimattomalla varustuksella pelissä. Mutta ei 18 varustettua taisteluosastoa ole mikään VAIN. Kyllä se on ihan okei. Siinähän perustuu kolme taisteluryhmää täyteen mirnaansa ja näille on vielä apuvoimaa siltikin.

36 taisteluosastoa muuten olisi sikälikin jo "haasteellinen", ettei sille minun laskuopin mukaan riittäisi 122:akaan, puolelle hyvinkin. Samoin jossain kohtaa tullaan tilanteeseen, jossa raskas heitin lkm tulee vastaan myös...eli?

En muista nyt äkkiä kuinka paljon maksoi Spike ja Nlaw hankinnat. Mutta tuplaten ne vanhat hankinnat valmiusprikaateille, niin kuluja kai olisi joitain kymmeniä miljoonista jonnekkin sataan miljoonaan.

NLAW hankinnat (kaksi erää) olivat yhteensä vähän vajaa 60 miljoonaa euroa. Spike-hankinnat olivat vajaa 80 miljoonaa euroa. Tietysti täytyy muistaa, että ensimmäisistä Spike-hankinnoista on jo yli 10 vuotta aikaa, joten nykyrahassa nuo hankinnat ovat suuremmat. Spike-hankinnat maksaisivat nykypäivänä varmasti noin 100 miljoonaa euroa.

100 miljoonalla saisi nykypäivänä joko noin 4000 NLAW:a, 70-100 Spike-laukaisinta ohjuksineen tai sekoituksena esim. 2000 NLAW:a ja ehkä 35-50 Spikeä. Jos tst-osastoja on 36, niin ei varmasti kannata jakaa tasaisesti kaikkea kaikille vaan Spiket kannattaisi ehdottomasti keskittää tarpeen mukaan. Sehän tuollaisten tst-osastojen idea onkin, että eniten voimaa on siellä missä sitä oikeasti tarvitaan ja muut saavat pärjätä vähemmällä.

Sinänsä tuollainen varustus vastaisi hyvin myös itänaapurin kaluston kehittymiseen. Panssareiden laatu ja suorituskyky siellä paranee jatkuvasti ja oman kaluston laadun pitää olla vähintään riittävä, jotta vaikutusta saadaan aikaan. Se onkin sitten eri juttu, mahtaako rahaa löytyä tuota 800 miljoonaa, joka kuulostaa oikealta suuruusluokalta kevyelle jalkaväen varusteita ajatellen.

Joo, mun mielestä huoletta tuon voi ajatella siten, että esim. 18 tst-osastoa ovat ns. mirnaansa varustetut ja toinen puolisko selvästi vaatimattomampaa. Tuossa jaossa saisi puolet osastoista varustettua ainakin hyvään suorituskykyyn.

Mitä maksanee sitten, jos halutaan tst-osastojen olevan kykeneviä linkittymään ja verkottumaan operatiivisten kanssa vai onko tämä vaatimus jopa aivan selväkin?

 

[Bo Ek]

Joo, mun mielestä huoletta tuon voi ajatella siten, että esim. 18 tst-osastoa ovat ns. mirnaansa varustetut ja toinen puolisko selvästi vaatimattomampaa. Tuossa jaossa saisi puolet osastoista varustettua ainakin hyvään suorituskykyyn.

Mitä maksanee sitten, jos halutaan tst-osastojen olevan kykeneviä linkittymään ja verkottumaan operatiivisten kanssa vai onko tämä vaatimus jopa aivan selväkin?

Tässä tulee vastaan ikuisuuskysymys siitä, jaetaanko tärkeimmät/kalleimmat aseet (it/pst-ohjukset) "murusina" pataljoonille/tst-osastoille, vai jätetäänkö ne suurempina kokonaisuuksina katto-organisaatiolle, eli prikaatille/tst-ryhmälle. Suomessa on usein päädytty jälkimmäiseen, koska niukkuutta jaettaessa on hyvä säilyttää mahdollisuus voiman keskittämiseen. Prikaatin joukkojen alistaminen pataljoonille on ainakin helpompaa, kuin erillisjoukkueiden kerääminen kootuksi komppaniaksi.

Viestijärjestelmien hinta on aina yllättänyt suomalaiset, näin käynee jatkossakin? Tehokas johtamisjärjestelmä olisi toisaalta välttämättömyys näille uusille joukoille, jotta ne yleensä saadaan oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.

 

[Bo Ek]

Vai uskotaanko että Euroopasta vapautuu vähän käytettyjä 155mm halvalla myyntiin.

Nuo eivät välttämättä olisi kevyen liikkeen joukoille erityisen sopivia.

Joo ei olisi ei..

Tosin jos vapautuisi halpaa 155mm telatykistöä, ja venäläistä telatykkikalustoa ei laitettaisi Amokin kitaan niin hinattavaa kotimaista 155mm kalustoa vapautuisi sen verran että jokunen taisteluryhmä voisi saada tuekseen erillisen patteriston

Ehkä taisteluryhmilläkin olisi hyvä olla omaa tykistöä, sinnehän nuo sopisivat mainiosti.

 

[baikal]

Joo, mun mielestä huoletta tuon voi ajatella siten, että esim. 18 tst-osastoa ovat ns. mirnaansa varustetut ja toinen puolisko selvästi vaatimattomampaa. Tuossa jaossa saisi puolet osastoista varustettua ainakin hyvään suorituskykyyn.

Mitä maksanee sitten, jos halutaan tst-osastojen olevan kykeneviä linkittymään ja verkottumaan operatiivisten kanssa vai onko tämä vaatimus jopa aivan selväkin?

Tässä tulee vastaan ikuisuuskysymys siitä, jaetaanko tärkeimmät/kalleimmat aseet (it/pst-ohjukset) "murusina" pataljoonille/tst-osastoille, vai jätetäänkö ne suurempina kokonaisuuksina katto-organisaatiolle, eli prikaatille/tst-ryhmälle. Suomessa on usein päädytty jälkimmäiseen, koska niukkuutta jaettaessa on hyvä säilyttää mahdollisuus voiman keskittämiseen. Prikaatin joukkojen alistaminen pataljoonille on ainakin helpompaa, kuin erillisjoukkueiden kerääminen kootuksi komppaniaksi.

Viestijärjestelmien hinta on aina yllättänyt suomalaiset, näin käynee jatkossakin? Tehokas johtamisjärjestelmä olisi toisaalta välttämättömyys näille uusille joukoille, jotta ne yleensä saadaan oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.

Valmiusyhtymien luomisen jälkeen ei sattans saa yllättää enää. Kai siitä jotain on opittu, jos ei niin voivoi.

Tänään kuuntelin autoradiosta kuinka Valtion tarkastusvirasto suomii valtion tietojärjestelmähankkeita oikein mailalla. Yksistään terveydenhoitopuolella on joku puolivalmis systeemi, joka on imaissut jo neljännesmiljardin eikä valmista ole tullut, hanke kai ei ollut kestänyt kuitenkaan kuin vaivaiset kuusi vuotta. Siinä verrattiin asiaa Tanskaan, jossa vastaava systeemi luotiin jo 1991 mennessä valmiiksi ja toimivaksi. Suomi on sitten niin saatanan nokiaa että. Suomessa verovarojen käyttö on aivan liian lepsua, kertakaikkiaan. Lainanotto voitaisiin varmaan puolittaa, jos joku Iso Pää pantaisiin rapsimaan näitä hankkeita ja rahanreikiä tukkoon.

 

[Iso-Mursu]

Tänään kuuntelin autoradiosta kuinka Valtion tarkastusvirasto suomii valtion tietojärjestelmähankkeita oikein mailalla. Yksistään terveydenhoitopuolella on joku puolivalmis systeemi, joka on imaissut jo neljännesmiljardin eikä valmista ole tullut, hanke kai ei ollut kestänyt kuitenkaan kuin vaivaiset kuusi vuotta. Siinä verrattiin asiaa Tanskaan, jossa vastaava systeemi luotiin jo 1991 mennessä valmiiksi ja toimivaksi. Suomi on sitten niin saatanan nokiaa että. Suomessa verovarojen käyttö on aivan liian lepsua, kertakaikkiaan. Lainanotto voitaisiin varmaan puolittaa, jos joku Iso Pää pantaisiin rapsimaan näitä hankkeita ja rahanreikiä tukkoon.

Onhan tuossa valtion kykenemättömyydessä tilata/hallita tilausta tietokoneohjelmia se hyvä puoli että Nokialta irtisanotut insinöörit on tukityöllistettyjä. Ainakin 250 miljoonalla eurolla luulisi saavan kasaan jonkun potilaskortiston. Joskus 80-luvulla peruskoulussa taidettiin jo koodata alkeellista kysy ja talleta ohjelma pätkää..

 

[Iso-Mursu]

Joo, mun mielestä huoletta tuon voi ajatella siten, että esim. 18 tst-osastoa ovat ns. mirnaansa varustetut ja toinen puolisko selvästi vaatimattomampaa. Tuossa jaossa saisi puolet osastoista varustettua ainakin hyvään suorituskykyyn.

Mitä maksanee sitten, jos halutaan tst-osastojen olevan kykeneviä linkittymään ja verkottumaan operatiivisten kanssa vai onko tämä vaatimus jopa aivan selväkin?

Tässä tulee vastaan ikuisuuskysymys siitä, jaetaanko tärkeimmät/kalleimmat aseet (it/pst-ohjukset) "murusina" pataljoonille/tst-osastoille, vai jätetäänkö ne suurempina kokonaisuuksina katto-organisaatiolle, eli prikaatille/tst-ryhmälle. Suomessa on usein päädytty jälkimmäiseen, koska niukkuutta jaettaessa on hyvä säilyttää mahdollisuus voiman keskittämiseen. Prikaatin joukkojen alistaminen pataljoonille on ainakin helpompaa, kuin erillisjoukkueiden kerääminen kootuksi komppaniaksi.

Viestijärjestelmien hinta on aina yllättänyt suomalaiset, näin käynee jatkossakin? Tehokas johtamisjärjestelmä olisi toisaalta välttämättömyys näille uusille joukoille, jotta ne yleensä saadaan oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.

Tietysti voi vielä pohtia kuinka itä-allergisia ollaan uusien aseiden hankinnassa. Kelpaisiko esimerkiksi puolalainen Iglan kopio meille palveluskäyttöön?

En tiedä mikä on Gromin hankintahinta. Luulisinkin tuollaisen järjestelmän hankintahinnan olevan alempana kuin Boliden.

Ja jos ajettelisi että laskisi että jokaista komppaniaa kohden olisi 2 kpl olalta laukaistavaa ilmatorjuntaohjusta. Ja laskisi mukaan myös patteriston sekä pioneerit, huollon ja esikunnan. Eli 14-16 per taisteluosasto. Ja jos laukaisulaite maksaisi vaikka 500 000 e ja 5 laukausta á 100 000e, niin 16 miljoonaa per taisteluosasto niin siihen palaisi noin 300 miljoonaa tuolla 18 taisteluosastolla.

 

[OldSkool]

Jokainen lause, virke, rivi ja sana on täyttä asiaa. Etenkin yhteenveto kannattaa sisäistää.
Tulostakaa teksti ja käyttäkää peiteväritussia ... Lukekaa uudelleen ja uudelleen.

10. lukukerran jälkeen, kun kokonaisuus alkaa hahmottumaan voi alkaa muodostamaan omiakin mielipiteitään.

...ja pikku-hiljaa herätellä keskustelua syvän hiljaisuuden jälkeen.

Ai niin--- google maps kartan päälle voi tekstissä mainitut tukikohdat/joukot sijoitella ja julkistaa kuvat netissä selitysteksteillä täydennettynä. Google Earth:lla voi katsella alueita ja niillä olevia rakenteita myös 3-ulotteisina.

KIITOS että poimit tänne ja että ohjeistat suhteellisen tukevasti että tässä olisi kerrankin raportti joka menee syvemmälle kuin lehdistön 200 sanan artikkelit. Olen lukenut kerran, 9 vielä jäljellä ...
Olen kerrankin optimisti ja luulen että tämä on suurelle osalle virkamiehiämme mennyt "himaan". Poliitikkojen suhteen .... miten sen nyt sanoisi. Taitaa olla niin että lisäkustannuksia ei saa tulla vaikka kuvio on hyvinkin erilainen kuin 10v sitten.

 

[Mosuri]

Tosin noista kymmenestä jääkäriprikaatista vain puolet oli oikeasti kalustoltaan jääkäriprikaatin tasolla ja loput olivat lähinnä pikkuisen parannetulla Prikaati 80 tasolla.

Puutteet oli lähinnä ajoneuvoissa. Pasi ja Btr kalustoa ei ollut riittävästi. Ilmeisesti teknosotureilta on unohtunut, ettei kevyt jalkaväki sodi ajoneuvoista käsin vaan niitä käytetään liikkumiseen. Esimerkiksi ilmatorjunta oli 100 % varustettu kaikissa jääkäriprikaateissa (ml. viesti ja taistelunjohto). Itse asiassa esim. olkapääohjuksia oli niin paljon että niitä liitettiin (salaa) jopa jv-prikaateihin.

100% päästään jos taso pidetään riittävän alhaisena. Valmiusprikaatin ilmatorjunta on teholtaan moninkertainen verrattuna jääkäriprikaatien kovin ohkaiseen ilmatorjuntaan. Sama pätee myös taistelunjohtopuoleen.

No jopa on törkeä valhe! Jääkäriprikaatien ilmatorjunta oli täysin kurantti kokonaisuus 90-luvulla. Toki olethan täällä joka välissä kertonut kuinka paska ilmatorjunta on hoitamaan yhtään mitään aikoinaan - jutuistasi päätelleen löytyi vain yksi menestystarina 90-luvulta nimittäin Marksman! Kaikki muu on oli toki paskaa koska yritys jossa työskentelit ei saanut urakoita niiden parista. Sen sijaan olet lehdissä asti kirjoitellut kuinka helvetin hyvä marsu on - siis vikaherkkä, puolisokea, ylihintainen asejärjestelmä jonka edes välttävästi kenttäkelpoiseksi saaminen kesti yli 10 vuotta!

Kerrottakoon että noita paljon halveksimiasi Igloja riitti 13 prikaatille, merivoimille, rannikkojoukoille sekä ilmavoimille. Lisäksi 90-luvun alussa Strela kalustoa riitti jopa jv-prikaateille. Käytössä oli satoja laukaisimia ja 2000 ohjusta. Nyt jaksat lesota täällä heppi märkänä siitä, että meillä on neljä (4) ITO 2005 patteria! Varmasti järjestelmä on suorituskykyisempi kuin Igla-patteri mutta tuo ei varmasti lohduta esim. mek.tst.osaston miehiä siinä vaiheessa kun vihollisen ilmavoimat nuijii osastoa kuin tartar pihviä. Ehkä tuo on sitten jotain uutta matematiikka mutta mielestäni se, että meillä oli kuranttia ilmatorjuntaa yli 150 000 sotilaalle on huomattavasti parempi tilanne kuin se, että meillä on nykyään kuranttia ilmatorjuntaa alle 20 000 sotilaalle?

Lisäksi ajatus siitä, että meillä voisi olla taisteluosastoja tai jopa prikaateja joilla ei orgaanista ilmatorjuntaa on melkoinen aivopieru. Ilman ilmatorjuntaa prikaati pärjää taisteluissa yhtä hyvin kuin ilman panssarintorjuntaa.

 

[Iso-Mursu]

No jopa on törkeä valhe! Jääkäriprikaatien ilmatorjunta oli täysin kurantti kokonaisuus 90-luvulla. Toki olethan täällä joka välissä kertonut kuinka paska ilmatorjunta on hoitamaan yhtään mitään aikoinaan - jutuistasi päätelleen löytyi vain yksi menestystarina 90-luvulta nimittäin Marksman! Kaikki muu on oli toki paskaa koska yritys jossa työskentelit ei saanut urakoita niiden parista. Sen sijaan olet lehdissä asti kirjoitellut kuinka helvetin hyvä marsu on - siis vikaherkkä, puolisokea, ylihintainen asejärjestelmä jonka edes välttävästi kenttäkelpoiseksi saaminen kesti yli 10 vuotta!

Pakko paljastaa tyhmyytensä. Mikä on marsu?

 

[Bo Ek]

Valmiusyhtymien luomisen jälkeen ei sattans saa yllättää enää. Kai siitä jotain on opittu, jos ei niin voivoi.

Tuo vain alkaa olla jo ikivanhaa informaatiota. Pääosa valmareille vuoteen 2008 mennessä hankituista erillisistä johtamislaitteista menee kohta romuksi ja uudet tarvitaan samalla aikataululla aluejoukkojen kanssa. Viesti- ja komentovaunuja (XA-202) on rakennettu uusiksi jatkuvalla syötöllä uusien laitesukupolvien tullessa käyttöön. Tietotekniikka on lyhytikäistä sotilaillakin. Harvalla sitä on kotikäytössäkään 10 vuotta vanhaa tietokonetta ja armeijan sovellukset eivät ole ihan pasianssitasoa.

 

[baikal]

Valmiusyhtymien luomisen jälkeen ei sattans saa yllättää enää. Kai siitä jotain on opittu, jos ei niin voivoi.

Tuo vain alkaa olla jo ikivanhaa informaatiota. Pääosa valmareille vuoteen 2008 mennessä hankituista erillisistä johtamislaitteista menee kohta romuksi ja uudet tarvitaan samalla aikataululla aluejoukkojen kanssa. Viesti- ja komentovaunuja (XA-202) on rakennettu uusiksi jatkuvalla syötöllä uusien laitesukupolvien tullessa käyttöön. Tietotekniikka on lyhytikäistä sotilaillakin. Harvalla sitä on kotikäytössäkään 10 vuotta vanhaa tietokonetta ja armeijan sovellukset eivät ole ihan pasianssitasoa.

Toivottavasti tuon "ikivanhan" kokemuksen on joku hakannut kivitauluun kadiksen suurimman luokkahuoneen seinätauluksi. Siinä voisi lukea esim: "ällös osta puolivalmiita kehitysversioita, jotta kauan menestyisit ja uraa loisit firmassa"...samma po svenska. Vaihtoehtoisena tai jopa toisena kivitauluna voisi olla: "varjele Suomen sotaherroja toista kertaa iskemästä päätään tietoyhtiön bittiaapisen kovaan kanteen"...ja samma po svenska. Kolmas ja jykevin kivitaulu voisi muistuttaa: "ällös kuvittele, että voisit apinoida ison valtameren takaisen ötkymahdin metkuja, pidä kaviosi kuntassa juurevasti ja sotahattusi leukaremmi pinkeällä"...samma po svenska.

 

[Iso-Mursu]

Valmiusyhtymien luomisen jälkeen ei sattans saa yllättää enää. Kai siitä jotain on opittu, jos ei niin voivoi.

Tuo vain alkaa olla jo ikivanhaa informaatiota. Pääosa valmareille vuoteen 2008 mennessä hankituista erillisistä johtamislaitteista menee kohta romuksi ja uudet tarvitaan samalla aikataululla aluejoukkojen kanssa. Viesti- ja komentovaunuja (XA-202) on rakennettu uusiksi jatkuvalla syötöllä uusien laitesukupolvien tullessa käyttöön. Tietotekniikka on lyhytikäistä sotilaillakin. Harvalla sitä on kotikäytössäkään 10 vuotta vanhaa tietokonetta ja armeijan sovellukset eivät ole ihan pasianssitasoa.

Toivottavasti tuon "ikivanhan" kokemuksen on joku hakannut kivitauluun kadiksen suurimman luokkahuoneen seinätauluksi. Siinä voisi lukea esim: "ällös osta puolivalmiita kehitysversioita, jotta kauan menestyisit ja uraa loisit firmassa"...samma po svenska. Vaihtoehtoisena tai jopa toisena kivitauluna voisi olla: "varjele Suomen sotaherroja toista kertaa iskemästä päätään tietoyhtiön bittiaapisen kovaan kanteen"...ja samma po svenska. Kolmas ja jykevin kivitaulu voisi muistuttaa: "ällös kuvittele, että voisit apinoida ison valtameren takaisen ötkymahdin metkuja, pidä kaviosi kuntassa juurevasti ja sotahattusi leukaremmi pinkeällä"...samma po svenska.

Itse olen kuullut paikallisilta koneyrittäjiltä ja tietoverkon väkrääjiltä että sotaherrat olis vedätyttänyt jo 90-luvulla valokaapeleita sinne sun tänne korpia

 

[JOKO]

No jopa on törkeä valhe! Jääkäriprikaatien ilmatorjunta oli täysin kurantti kokonaisuus 90-luvulla. Toki olethan täällä joka välissä kertonut kuinka paska ilmatorjunta on hoitamaan yhtään mitään aikoinaan - jutuistasi päätelleen löytyi vain yksi menestystarina 90-luvulta nimittäin Marksman! Kaikki muu on oli toki paskaa koska yritys jossa työskentelit ei saanut urakoita niiden parista. Sen sijaan olet lehdissä asti kirjoitellut kuinka helvetin hyvä marsu on - siis vikaherkkä, puolisokea, ylihintainen asejärjestelmä jonka edes välttävästi kenttäkelpoiseksi saaminen kesti yli 10 vuotta!

Pakko paljastaa tyhmyytensä. Mikä on marsu?

No se on juurikin tuo Marksman:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmatorjuntapanssarivaunu_90_Marksman

 

[JOKO]

Itse olen kuullut paikallisilta koneyrittäjiltä ja tietoverkon väkrääjiltä että sotaherrat olis vedätyttänyt jo 90-luvulla valokaapeleita sinne sun tänne korpia

Toivottavasti vetivät tarpeeksi paksun nipun.

Sotilasaikakauslehdestä muistelen lukeneeni kuukausi sitten jonkun sivuhuomautuksen puolustusvoimien digiprojektin tökkimisestä. Lehdessä oli muistaakseni juttu sotateknologian tutkimuksesta puolustusvoimissa ja siihen liittyvästä niukasta rahoituksesta. Jäi mielikuva ylimääräisistä kuluista johtuen osaamisen puutteesta.

 

[Iso-Mursu]

No jopa on törkeä valhe! Jääkäriprikaatien ilmatorjunta oli täysin kurantti kokonaisuus 90-luvulla. Toki olethan täällä joka välissä kertonut kuinka paska ilmatorjunta on hoitamaan yhtään mitään aikoinaan - jutuistasi päätelleen löytyi vain yksi menestystarina 90-luvulta nimittäin Marksman! Kaikki muu on oli toki paskaa koska yritys jossa työskentelit ei saanut urakoita niiden parista. Sen sijaan olet lehdissä asti kirjoitellut kuinka helvetin hyvä marsu on - siis vikaherkkä, puolisokea, ylihintainen asejärjestelmä jonka edes välttävästi kenttäkelpoiseksi saaminen kesti yli 10 vuotta!

Pakko paljastaa tyhmyytensä. Mikä on marsu?

No se on juurikin tuo Marksman:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmatorjuntapanssarivaunu_90_Marksman

Enpä ole ennen moista lempinimeä moiselle kuullutkaan. Marksman on kyllä tuttu ja sen epämääräinen maine

Tosin täältä Kainuusta harva lähtee Parolaan opiskelemaan panssarioppia.