Venäjän Armata T-14

[kimmo.j]

T-15 Armata with upgraded Kinzhal turret https://www.vitalykuzmin.net/Military/ARMY-2019-Static-part-1/

Mitenköhän kauan nuo etukyljen lisäpanssaroinnit ovat tuossa kiinni kun vaunulla lähdetaan maastoon?
Nimimerkillä: Paljon on ojaa PsVK:n vaunuhallin ympärillä.

 

[Tumppi]

Mitenköhän kauan nuo etukyljen lisäpanssaroinnit ovat tuossa kiinni kun vaunulla lähdetaan maastoon?
Nimimerkillä: Paljon on ojaa PsVK:n vaunuhallin ympärillä.

Nuo näyttää vain paraatikalustolle. Varsinainen massakalusto on sitten eri alustalla.
Imho: Ne jää heti kyllä 'mäkeen'.

 

[Kapiainen]

Mitenköhän kauan nuo etukyljen lisäpanssaroinnit ovat tuossa kiinni kun vaunulla lähdetaan maastoon?
Nimimerkillä: Paljon on ojaa PsVK:n vaunuhallin ympärillä.

Ne on nuo koneet tankkimaastoihin suunniteltu, heikäläisten näkemyksen mukaisiin tankkimaastoihin..

 

[Solidsnake]

Ja sitten se oleellinen kysymys, onko nuo miten tuhottavissa?

 

[kimmo.j]

Ne on nuo koneet tankkimaastoihin suunniteltu, heikäläisten näkemyksen mukaisiin tankkimaastoihin..

Kyllä, aavalla arolle.
Muistelen ensimmäisen Tsetseenian sodan jälkeen kirjoitetun, että hyökkäykseen osallistuneiden vaunujen yksi puute oli rikkoutuneet sivuhelmat.
Ja olihan ne meilläkin ajoittan hiukan moukarointia vaativassa kunnossa, eli ei mikään ihme jos muillakin.
On se vaan luojan lykky, että naapuri suunnittelee kalustonsa muualle kuin meidän olosuhteisiin.

 

[TBman]

Ja sitten se oleellinen kysymys, onko nuo miten tuhottavissa?

Hmmmm, koivupölkky vetosen välissä on kyllä ollut itävaunuille se ensimmäinen kangistaja, mutta nykypäivänä.....
Tornin ja rungon välinen osa näyttää sylinterimäiseltä. Tepsiiköhän musti takarivistä tuohon?

 

[Huhta]

Kyllä, aavalla arolle.
Muistelen ensimmäisen Tsetseenian sodan jälkeen kirjoitetun, että hyökkäykseen osallistuneiden vaunujen yksi puute oli rikkoutuneet sivuhelmat.
Ja olihan ne meilläkin ajoittan hiukan moukarointia vaativassa kunnossa, eli ei mikään ihme jos muillakin.
On se vaan luojan lykky, että naapuri suunnittelee kalustonsa muualle kuin meidän olosuhteisiin.

Harmi kyllä niin suunnittelee myös kaverimme...

 

[kimmo.j]

Harmi kyllä niin suunnittelee myös kaverimme...

Ei kai Leopardin suunnittelussa ole asioita jotka olisivat meidän olosuhteissa jotenkin huonoja asioita?
Vaunun heikkoudet ovat heikkouksia joka paikassa, eivät eritisesti meillä.

 

[Pandahki]

Hmmmm, koivupölkky vetosen välissä on kyllä ollut itävaunuille se ensimmäinen kangistaja, mutta nykypäivänä.....
Tornin ja rungon välinen osa näyttää sylinterimäiseltä. Tepsiiköhän musti takarivistä tuohon?

Varmasti tepsii, mutta eikö tuo torni ole kauko-ohjattu? Anti-HEAT verkkosuojaus myös uupuu, joka yleensä ilmestyy kentällä tarvittaessa kuin ihmeellä.

 

[Pandahki]

Ei kai Leopardin suunnittelussa ole asioita jotka olisivat meidän olosuhteissa jotenkin huonoja asioita?
Vaunun heikkoudet ovat heikkouksia joka paikassa, eivät eritisesti meillä.

Stridsvagn 103 olisi designinä edelleen myös Suomelle erittäin sopiva, vaikka se on outo vehje.

 

[Huhta]

Ei kai Leopardin suunnittelussa ole asioita jotka olisivat meidän olosuhteissa jotenkin huonoja asioita?
Vaunun heikkoudet ovat heikkouksia joka paikassa, eivät eritisesti meillä.

Kirjoitin yleisellä tasolla, en Leopardeista.

Jos Venäjä ei ole kehittänyt asevoimaansa nimenomaan Suomi-neidon valloittamiseksi, niin eipä kyllä ole meidänkään kaverit kehittäneet omiansa hädässä olevan Suomi-neidon auttamiseen. On vaikka kuinka paljon pyöräajoneuvoilla liikkuvaa kevyttä jalkaväkeä ja jokunen helikopteri. Missä on panssariarmeijat ja telaketjut? Niissä harvoissa amerikkalaisissa kokoonpanoissa, joissa Bradley ja M113 jäävät kuitenkin avuttomina uikuttamaan lumeen? Useimmilla mailla on juuri ja juuri kykyä lähettää kevyt jalkaväkipataljoona Balkanille tai A-maahan sekä pari helikopteria tueksi ja siinä se sitten onkin...

Ja entä jos venäläiset eivät tiedä, että heidän kalustonsa ei sovellu suomalaisiin olosuhteisiin? Eihän panssareidenkaan pitänyt olla järin suuri uhka, ja miten sitten kävikään...

 

[Huhta]

Stridsvagn 103 olisi designinä edelleen myös Suomelle erittäin sopiva, vaikka se on outo vehje.

Ei se tänne sovi, kyljen jerrykannut tippuu kuitenkin matkasta.

 

[Herman30]

Eikös se ollut niin että Stridsvagn 103 lakkautettiin koska sen tykki alkoi olla liian heikko sen aikaisille vastapuolen panssareille?

 

[kimmo.j]

Stridsvagn 103 olisi designinä edelleen myös Suomelle erittäin sopiva, vaikka se on outo vehje.

S-tankki ei edes ole taisteluvaunu, vaan 60-luvun rynnäkkötykki. Teknisesti ehkä mielenkiintoinen, mutta paska vehje tankiksi. Vekotin on käytännössä meidän olosuhteissa täysin passiiviseen puolustukseen jämähtänyt laite.
Edit:
Vaunu ei esim kykene ampumaan, tai tähtäämään kun se liikkuu. Tulivoima oli vielä 80-luvulla kohtuullinen jos käytössä oli ajanmukainen alikali, mutta 90-luvulle tultaessa 105mm tykki alkoi olla alitehoinen. Ruotsalaiset halusivat oikean tankin joka kykenee ampumaan liikkeestä ja siksi S-vaunu siirtyi historiaan.

Vaunussahan oli kaksi kuljettajaa, joista toinen oli samalla radisti ja ajoi vaunua taaksepäin. Muistelisin, että vaunu kykeni peruuttamaan hyvin nopeasti, elle peräti samaa vauhtia kun ajmaan eteenpäin. Vaunua voi siis pitää eräänlaisena moottoroituna PST-tykkinä.

 

[TBman]

Varmasti tepsii, mutta eikö tuo torni ole kauko-ohjattu? Anti-HEAT verkkosuojaus myös uupuu, joka yleensä ilmestyy kentällä tarvittaessa kuin ihmeellä.

Totta, mutta tuohon jos osuu, niin korjaamista riittää, joka sitoo porukkaa ja voimavaroja.

 

[TBman]

S-tankki ei edes ole taisteluvaunu, vaan 60-luvun rynnäkkötykki. Teknisesti ehkä mielenkiintoinen, mutta paska vehje tankiksi. Vekotin on käytännössä meidän olosuhteissa täysin passiiviseen puolustukseen jämähtänyt laite.
Edit:
Vaunu ei esim kykene ampumaan, tai tähtäämään kun se liikkuu. Tulivoima oli vielä 80-luvulla kohtuullinen jos käytössä oli ajanmukainen alikali, mutta 90-luvulle tultaessa 105mm tykki alkoi olla alitehoinen. Ruotsalaiset halusivat oikean tankin joka kykenee ampumaan liikkeestä ja siksi S-vaunu siirtyi historiaan.

Vaunussahan oli kaksi kuljettajaa, joista toinen oli samalla radisti ja ajoi vaunua taaksepäin. Muistelisin, että vaunu kykeni peruuttamaan hyvin nopeasti, elle peräti samaa vauhtia kun ajmaan eteenpäin. Vaunua voi siis pitää eräänlaisena moottoroituna PST-tykkinä.

Tuossa on Bauers-tyyppinen vaihteisto joka mahdollistaa suunnanvaihtajalla saman nopeuden eteen kuin taakse.
S-vaunu oli aikansa härveli, ei sovellu juuri mihinkään maanpuolustukseen tänäpäivänä.

 

[Mazikaze]

Harmi kyllä niin suunnittelee myös kaverimme...

Toisaalta etuna on se, että aseostoissa meillä näitä kavereita riittää joka puolelta maailmaa, ja sieltä voi poimia hyvin meidän oloissamme toimivaa kalustoa. Esim. CV90 toimii erinomaisesti lumessa, K9 on suunniteltu vuoristoiseen maahan liikkuvuus edellä. Esimerkkinä myös Natolla ja sen läheisillä liittolaisilla on tarjolla yhteensä kahdeksan modernia taistelupanssarivaunua hiukan eri suunnitteluperiaatteilla. Niistä todennäköisyys Suomelle sopivan löytymisestä on suurempi, kuin yhdestä/kahdesta vaihtoehdosta(toki Leot ostettiin kirpparihankintana).

 

[Einomies1]

S-tankki ei edes ole taisteluvaunu, vaan 60-luvun rynnäkkötykki. Teknisesti ehkä mielenkiintoinen, mutta paska vehje tankiksi. Vekotin on käytännössä meidän olosuhteissa täysin passiiviseen puolustukseen jämähtänyt laite.
Edit:
Vaunu ei esim kykene ampumaan, tai tähtäämään kun se liikkuu. Tulivoima oli vielä 80-luvulla kohtuullinen jos käytössä oli ajanmukainen alikali, mutta 90-luvulle tultaessa 105mm tykki alkoi olla alitehoinen. Ruotsalaiset halusivat oikean tankin joka kykenee ampumaan liikkeestä ja siksi S-vaunu siirtyi historiaan.

Vaunussahan oli kaksi kuljettajaa, joista toinen oli samalla radisti ja ajoi vaunua taaksepäin. Muistelisin, että vaunu kykeni peruuttamaan hyvin nopeasti, elle peräti samaa vauhtia kun ajmaan eteenpäin. Vaunua voi siis pitää eräänlaisena moottoroituna PST-tykkinä.

Luin 80-luvulta olevaa panssarisodankäyntiä käsittelevää kirjaa kauan sitten ja silloin ilmeisesti vielä rynnäkkötykki-panssarintuhoojaa pidettiin hyvänä ratkaisuna torjumaan keski-euroopan peltomaastossa rynniviä Neuvosto-panssareita. Silloinhan ajatus kai oli että massiivista panssarijyrää torjuttiin hull-down asemista ja peruuttaen seuraavaan valmisteluun asemaan aina muutaman laukauksen jälkeen. Siinä taktiikassa ja ajassa erittäin matalaprofiilinen vaunu oli vaikea maali tuhottavaksi.

Tämä ajatus tosin kumoutui jo 1991 Persianlahdella, jossa 73-Easting taistelussa Abramsit murskasivat valmistelluissa asemissa olevat Irakilaisvaunut. Tietysti US Cavalry pääsi yllättämään Irakin joukot, mutta lämpökameralla ja hyvällä vakaimella varustetut, modernit vaunut pystyivät osumaan liikkeestä suojassa oleviin vaunuihin 3 km päästä.

 

[Einomies1]

Mikä lienee T-14 ja Kurganets-vaunujen heikoimmat kohdat taistelussa?
Vaunuthan on ilmeisesti kehitetty urbaania sodankäyntiä ajatellen ja suoja on hyvä myös sivuilla ja päällä. Lisäksi on tuo aktiivinen puolustus, mutta se tuskin ehtii/pystyy torjumaan kaikkialta tulevia osumia.

Luulen että pohja ja perä on noissa tietysti edelleen se heikoin lenkki, mutta pystyykö Tandem-HEAT porautumaan kyljestä läpi vielä? Jos siis vasta-aseeksi asetetaan Pstohj 2000M ja NLAW.

 

[ajs178]

Mikä lienee T-14 ja Kurganets-vaunujen heikoimmat kohdat taistelussa?
Vaunuthan on ilmeisesti kehitetty urbaania sodankäyntiä ajatellen ja suoja on hyvä myös sivuilla ja päällä. Lisäksi on tuo aktiivinen puolustus, mutta se tuskin ehtii/pystyy torjumaan kaikkialta tulevia osumia.

Luulen että pohja ja perä on noissa tietysti edelleen se heikoin lenkki, mutta pystyykö Tandem-HEAT porautumaan kyljestä läpi vielä? Jos siis vasta-aseeksi asetetaan Pstohj 2000M ja NLAW.

Uskoisin, että heikko näkyvyys ulos on huonoin ominaisuus. Jos tornissa ei istu kukaan, niin edes vaunun johtaja ei näe takaviistoon eikä etenkään suoraan taaksepäin. Varmaan on kameroita, mutta yksi sirpalekranaatti selvittänee ne